Viekö kenenkään muun puoliso kotona kaiken "tilan"?
Itselleni on tullut tunne, että olen tässä suhteessa kadottanut itseni. Kuka olen ja mitä haluan, mistä pidän. Koti ei ole sen näköinen kuin itse pitäisin, meillä kuunnellaan sitä musiikkia mitä puolisoni soittaa ja silloin kun hän haluaa, hän tekee muutenkin mitä huvittaa. Koen ettei itselläni ole samaan mahdollisuutta. Koen että myös itsetuntoni on laskenut pitkän suhteen aikana, koska minulla on usein tunne että minua väheksytään jotenkin tässä. Ikään kuin en olisi yhtä fiksu mielipiteiltäni, tai jotain. Tai sitten otan vain sen niin ja olen herkkä loukkaantumaan, kun toinen tulee selän taakse neuvomaan kun teen ruokaa, tai antaa ohjeita kun ajan autoa. Minulla on sentään ollut ajokortti parikymmentä vuotta ja olen omasta mielestäni ihan taitava kuski. No, varmaan tämä oman tilan ja itsensä kadottaminen on osin myös sitä että olen useamman lapsen kotiäiti ollut pitkään, ja mukana myös ehkä ikäkriisiä. Mutta miten raivata tilaa itselleen ja toisaalta haluaisin uudelleen löytää myös sen kuka olen. Onko muita ollut samassa tilanteessa? Miten saitte elämästä taas itsenne näköistä eikä sen puolison näköistä? Ja miten löysit sen miltä se oman näköinen tänä päivänä näyttää?
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama.
Joku tällä palstalle sanoi, että se kuka hallitsee telkkarin kaukosäädintä on perheen alfa-eläin. Minulla on kaukosäädin vain kun olen yksin kotona. Mun ohjelmat on paskaa vaikka katsoisin uutisia, ajankohtaisohjelmia tai luonto-ohjelmia.
Emmerdalet yms. hömpät katson mieheltä salaa, koska niistä saan hirveät piilokettuilut.
Meillä pari tv-ohjelmaa,joita katsomme yhdessä.Meillä on kaksi tv: tä ,joista voimme katsoa mieleistämme ohjelmaa eri huoneissa.Mieheni pitää aina kuulokkeita,koska tietää,että inhoan television ääntä.Itse pidän tv: n äänen aina hyvin pienellä,lähes äänettömällä tai kokonaan ilman ääntä.
Vierailija kirjoitti:
Etten romahtaisi täysin,aloin ottaa vaivihkaa omaa tilaa. Aluksi vähän ja koko ajan vähän enemmän,että tottuivat. Lähden ulos,otan autoni,enkä sano kenellekään mihin menen. Jos sanon,tulee lista,mitä pitää tuoda kaupoista: kokista,jäätelöä ja illaksi jotain tietynmerkkisiä suolapähkinöitä joita ei löydy mistään! Ajelen vain,nautin maisemista,popitan täysillä. Saatan käydä jollain kaverilla tai kaupassa katselemassa vaatteita. Välillä menen mökille yksin,opettelin hoitamaan mökin jutut,pyysin kotitalkkarilta ohjeet. Samoin opettelin hoitamaan autoni ja sen huollot ja katsastukset. Vaati kyllä hirveästi energiaa tuon oman tilan raivaaminen. Muilta naisilta tuli rankkaa arvostelua,olet itsekäs! Onhan sulla mies,miksei hän huolla autoasi! Miten yksin uskallat olla mökillä! Taitaa olla uusi äijä kierroksessa,kun et kotona viihdy!
Tuntuu vähän tylyltä jos ei sano ,mihin lähtee,perhe voi huolestua.
Mene töihin ja lakkaa lojumasta siellä kotona. Uskomatonta että toisen siivellä eläjä kehtaa märistä netissä tuntemattomille oman puolisonsa elämisestä omassa kodissaan. Suomalainen nainen yrittää AINA syyllistää miestä kaikesta. Aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole tilaa edes naulakossa. Miehellä on 15 eri takkia ja pusakkaa, minulla kaksi. Joudun viikkaamaan ne myttyyn laatikkoon. Yhdet kenkäni mahtuvat telineeseen, mies on valloittanut senkin. Ihan fyysisesti mulle ei ole tilaa täällä. Pyöräni seisoo sateessa ruostumassa, koska miehen kolme pyörää täyttävät pienen varastomme.
Mikset eroa?
Raivaa tilaa itsellesi,naulakkoon,kenkätelineeseen ,pyörällesi,(vie yksi miehen pyörä ulos ja omasi varastoon )sekä koko elämääsi.Ei sitä kukaan muukaan puolestasi voi tehdä.Tee itsellesi mieleisiä asioita.
Äijä otti, mutta nyt on x.. Ei mulla muuta. 😄
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole tilaa edes naulakossa. Miehellä on 15 eri takkia ja pusakkaa, minulla kaksi. Joudun viikkaamaan ne myttyyn laatikkoon. Yhdet kenkäni mahtuvat telineeseen, mies on valloittanut senkin. Ihan fyysisesti mulle ei ole tilaa täällä. Pyöräni seisoo sateessa ruostumassa, koska miehen kolme pyörää täyttävät pienen varastomme.
Meillä sama tilanne vaatemäärissä,mutta kyllä sinne aina minunkin yhdet kengät ja takki ängetään.Pidä ihmeessä puolesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etten romahtaisi täysin,aloin ottaa vaivihkaa omaa tilaa. Aluksi vähän ja koko ajan vähän enemmän,että tottuivat. Lähden ulos,otan autoni,enkä sano kenellekään mihin menen. Jos sanon,tulee lista,mitä pitää tuoda kaupoista: kokista,jäätelöä ja illaksi jotain tietynmerkkisiä suolapähkinöitä joita ei löydy mistään! Ajelen vain,nautin maisemista,popitan täysillä. Saatan käydä jollain kaverilla tai kaupassa katselemassa vaatteita. Välillä menen mökille yksin,opettelin hoitamaan mökin jutut,pyysin kotitalkkarilta ohjeet. Samoin opettelin hoitamaan autoni ja sen huollot ja katsastukset. Vaati kyllä hirveästi energiaa tuon oman tilan raivaaminen. Muilta naisilta tuli rankkaa arvostelua,olet itsekäs! Onhan sulla mies,miksei hän huolla autoasi! Miten yksin uskallat olla mökillä! Taitaa olla uusi äijä kierroksessa,kun et kotona viihdy!
Tuntuu vähän tylyltä jos ei sano ,mihin lähtee,perhe voi huolestua.
Aina voi soittaa.
Molemmat tyytyväisiä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama.
Joku tällä palstalle sanoi, että se kuka hallitsee telkkarin kaukosäädintä on perheen alfa-eläin. Minulla on kaukosäädin vain kun olen yksin kotona. Mun ohjelmat on paskaa vaikka katsoisin uutisia, ajankohtaisohjelmia tai luonto-ohjelmia.
Emmerdalet yms. hömpät katson mieheltä salaa, koska niistä saan hirveät piilokettuilut.
Meillä pari tv-ohjelmaa,joita katsomme yhdessä.Meillä on kaksi tv: tä ,joista voimme katsoa mieleistämme ohjelmaa eri huoneissa.Mieheni pitää aina kuulokkeita,koska tietää,että inhoan television ääntä.Itse pidän tv: n äänen aina hyvin pienellä,lähes äänettömällä tai kokonaan ilman ääntä.
En käsitä. Miten TV voi olla noin tärkeä?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on omat tilat, mutta henkisesti mies vie kaiken hapen. Kyse on toistuvista tilanteista, joissa miehellä on itsellään stressiä tai surua. Mies alkaa sääliä itseään "olen paha ihminen", "olen riittämätön" ja sitten epäsuorasti vaatii minua lohduttamaan ja vakuuttelemaan päinvastoin. Hän kääntää kaiken huomion itseensä ja minun pitäisi muovata olemukseni hänen mukaansa.
Hassua kun yleensä nimenomaan nainen tekee tuota. Eikö se olekaan mukavaa, kun mies käyttäytyy niin kuin nainen? Pitihän miehenkin saada olla herkkä ja olla oikeutettu SANOITTAMAAN TUNTEITAAN.
Siis mikä tämä palstalla jatkuvasti toistuva juttu oikein on, että ei tykätä omasta puolisosta ja se on ihan kamala ja tekee kaiken väärin? Miksi olette yhdessä sellaisen ihmisen kanssa, josta ette pidä? Mikä homma?
Ap:n kannattaa ihan ekana miettiä estääkö puoliso sinua kuuntelemasta omaa musiikkiasi ja tekemästä juttujasi vai täyttääkö hän tilan mihin sinä et kontribuoi mitenkään? Oletko kertonut mitä haluat? Kun erosin exästäni niin hän marmatti kuinka ei saanut tehdä sitä ja tätä parisuhteemme aikana ja kaikki tekemenin oli minun valitsemaa. Näin varmaan oli mutta ex ei 25v aikana ehdottanut eikä järjestänyt mitään tekemistä ja kun kysyin mitä haluaisi tehdä niin vastaua oli "ihan sama", joten luonnollisesti kaikki oli minun valitsemaa. Ja niistä asioista mitä ex ei "saanut" tehdä en ollut kuullutkaan, oli omassa päässään keksinyt että en varmasti anna tehdä niitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä tämä palstalla jatkuvasti toistuva juttu oikein on, että ei tykätä omasta puolisosta ja se on ihan kamala ja tekee kaiken väärin? Miksi olette yhdessä sellaisen ihmisen kanssa, josta ette pidä? Mikä homma?
Samaa ihmettelen niin palstallankuin oikeassa elämässä. Parisuhde on vapaaehtoinen.
Molemmat tyytyväisiä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama.
Joku tällä palstalle sanoi, että se kuka hallitsee telkkarin kaukosäädintä on perheen alfa-eläin. Minulla on kaukosäädin vain kun olen yksin kotona. Mun ohjelmat on paskaa vaikka katsoisin uutisia, ajankohtaisohjelmia tai luonto-ohjelmia.
Emmerdalet yms. hömpät katson mieheltä salaa, koska niistä saan hirveät piilokettuilut.
Meillä pari tv-ohjelmaa,joita katsomme yhdessä.Meillä on kaksi tv: tä ,joista voimme katsoa mieleistämme ohjelmaa eri huoneissa.Mieheni pitää aina kuulokkeita,koska tietää,että inhoan television ääntä.Itse pidän tv: n äänen aina hyvin pienellä,lähes äänettömällä tai kokonaan ilman ääntä.
Moni vanhempi pari päätyy tähän ratkaisuun, aivan kuin omaan makkariinkin. Hyvä niin. Saahan sitä sitten vierailla, niin tv,tä katsomassa kuin unillakin:). Tunnen pariskuntia joilla omat ruoatkin. Silti elävät yhdessä arkea ja juhlaa. Harvoin toinen voi toista hallita ellei tämä siihen suostu.
Meillä tällaista.. Mun työ on kausittaista, käyn parin viikon pätkiä eri paikkakunnalla, työtä aamusta iltaan ja sitten saatan olla muutaman viikon vapaalla. En nyt tarkenna tehtäviä, mutta ajoittuu muiden ihmisten lomasesonkeihin.
Mies kotona yrittäjänä etätöissä.
Mies aina sanoo, miten "nauti vapaista, voit tehdä mitä haluat". Sitten kun teen, sanookin "olisipa mullakin aikaa", "hyvähän sun on käydä kahvilla/leffassa/ulkoilla. Minä istun täällä ja työt painaa" yms. Tai jos olen kotona ja pitkästä aikaa haluaisin vain lukea tai katsoa telkkarista sarjoja, jotka työviikkoina jää välistä, tulee heti keskeyttämään. Eli EN voi tehdä mitä haluan ilman keskeytyksiä ja syyllistämistä.
Ja ennen kuin rahat vedetään tähän mukaan, esim. nyt koko alkuvuosi ollaan oltu tosi paljon mun rahojen varassa. Miehen laskutus tulee takautuvasti ja maksaa ensin palkat muille , alkuvuosi käynnistyy hitaasti. Huolehdin ruokaostokset ja tammikuussa mun työviikkojen aikana kotoa oli melkein loppunut ruoka, vaikka olin kerännyt kotivaraa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tällaista.. Mun työ on kausittaista, käyn parin viikon pätkiä eri paikkakunnalla, työtä aamusta iltaan ja sitten saatan olla muutaman viikon vapaalla. En nyt tarkenna tehtäviä, mutta ajoittuu muiden ihmisten lomasesonkeihin.
Mies kotona yrittäjänä etätöissä.
Mies aina sanoo, miten "nauti vapaista, voit tehdä mitä haluat". Sitten kun teen, sanookin "olisipa mullakin aikaa", "hyvähän sun on käydä kahvilla/leffassa/ulkoilla. Minä istun täällä ja työt painaa" yms. Tai jos olen kotona ja pitkästä aikaa haluaisin vain lukea tai katsoa telkkarista sarjoja, jotka työviikkoina jää välistä, tulee heti keskeyttämään. Eli EN voi tehdä mitä haluan ilman keskeytyksiä ja syyllistämistä.
Ja ennen kuin rahat vedetään tähän mukaan, esim. nyt koko alkuvuosi ollaan oltu tosi paljon mun rahojen varassa. Miehen laskutus tulee takautuvasti ja maksaa ensin palkat muille , alkuvuosi käynnistyy hitaasti. Huolehdin ruokaostokset ja tammikuussa mun työviikkojen aikana kotoa oli melkein loppunut ruoka, vaikka olin kerännyt kotivaraa.
Pääasia, että mies pysyy tyytyväisenä
Minä olen niin pieni ihminen, että en oikeasti pysty ottamaan tilaa itselleni kenenkään kanssa.
Vaikka olisi kuinka kiltti ja kuunteleva ihminen, en pysty ilmaisemaan itseäni ja ainoastaan yksin ollessa voin olla täsmälleen kuten haluan. Minä jotenkin kutistun ja menetän yhteyden itseeni, en enää tiedä mistä tykkään, missä olen ennen käynyt, mitä olen ennen kotona tehnyt ja millaisesta sisustuksesta tykännyt. Näin käy kaikkien kanssa. Lapsuudenkotini oli pelottava paikka jota hallitsi arvaamaton ja impulsiivinen vanhempi, en oikeasti pysty korjaamaan tätä ominaisuuttani. Välillä sisuunnun ja puhkun voimaa ja päätän että tänään teen täsmälleen mitä haluan vaikka mies on kotona!!!! Ja sitten taas sama jatkuu. Olen niin altis koko ajan olemaan toisen käytettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin pieni ihminen, että en oikeasti pysty ottamaan tilaa itselleni kenenkään kanssa.
Vaikka olisi kuinka kiltti ja kuunteleva ihminen, en pysty ilmaisemaan itseäni ja ainoastaan yksin ollessa voin olla täsmälleen kuten haluan. Minä jotenkin kutistun ja menetän yhteyden itseeni, en enää tiedä mistä tykkään, missä olen ennen käynyt, mitä olen ennen kotona tehnyt ja millaisesta sisustuksesta tykännyt. Näin käy kaikkien kanssa. Lapsuudenkotini oli pelottava paikka jota hallitsi arvaamaton ja impulsiivinen vanhempi, en oikeasti pysty korjaamaan tätä ominaisuuttani. Välillä sisuunnun ja puhkun voimaa ja päätän että tänään teen täsmälleen mitä haluan vaikka mies on kotona!!!! Ja sitten taas sama jatkuu. Olen niin altis koko ajan olemaan toisen käytettävissä.
Sama mulla :(
Vierailija kirjoitti:
Meillä tällaista.. Mun työ on kausittaista, käyn parin viikon pätkiä eri paikkakunnalla, työtä aamusta iltaan ja sitten saatan olla muutaman viikon vapaalla. En nyt tarkenna tehtäviä, mutta ajoittuu muiden ihmisten lomasesonkeihin.
Mies kotona yrittäjänä etätöissä.
Mies aina sanoo, miten "nauti vapaista, voit tehdä mitä haluat". Sitten kun teen, sanookin "olisipa mullakin aikaa", "hyvähän sun on käydä kahvilla/leffassa/ulkoilla. Minä istun täällä ja työt painaa" yms. Tai jos olen kotona ja pitkästä aikaa haluaisin vain lukea tai katsoa telkkarista sarjoja, jotka työviikkoina jää välistä, tulee heti keskeyttämään. Eli EN voi tehdä mitä haluan ilman keskeytyksiä ja syyllistämistä.
Ja ennen kuin rahat vedetään tähän mukaan, esim. nyt koko alkuvuosi ollaan oltu tosi paljon mun rahojen varassa. Miehen laskutus tulee takautuvasti ja maksaa ensin palkat muille , alkuvuosi käynnistyy hitaasti. Huolehdin ruokaostokset ja tammikuussa mun työviikkojen aikana kotoa oli melkein loppunut ruoka, vaikka olin kerännyt kotivaraa.
Muuta työpaikkakunnalle pysyvästi.
https://www.yhteydenvoima.fi/blogi/elamantaito/koko-maailman-ei-tarvits…