Lue keskustelun säännöt.
Minkä harrastuksen kautta olet saanut uusia ystäviä?
Niin? Aina sanotaan, että harrastuksen kautta saa uusia ystäviä, mutta ei taida olla niin helppoa sekään. Ainakaan omat liikunnaliset harrastukseni ei ole tuonut yhtäkään uutta kaveria. Lähinnä aika kuluu oman suorituksen ja hakkaavan pulssin tarkkailussa. Ei siinä ohessa jaksa mitään puhua. Pukkarissa kaikilla kiire suihkuun ja himaan. Vinkkejä kehiin siis näin ystävänpäivän kunniaksi!
Kommentit (296)
Olen käynyt kuntosalilla ja ryhmäliikunnassa 20 vuotta. En ole erityisesti etsinyt ystäviä, mutta paras saavutukseni on, että tiedän 2 ihmistä etunimeltä. Ei siis ihan bestiksiä ole löytynyt. Ei myöskääm kansalaisopiston kielikursseilta eikä ratsastuksesta. Lasten koulukavereiden vanhempiin olen tutustunut mutta mitään sydänystävää ei ole löytynyt. Töistä on 30 vuodessa löytynyt 1 ystävä. Ehkä extrovertti olisi löytänyt. Olen rauhallinen enkä erityisen kiinnostunut ihmisistä, esim. suhteiden ja tunteiden analysointi ei kiinnosta pätkääkään. Kyllä on vaikea aikuisena saada uusia ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen kuntolomaa jossain urheiluopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Orkestereista, musiikkileireiltä, tennisleireiltä ja kuoroista on jäänyt ystäviä ja tuttavia.
Myös kielikurssista aikoinaan jäi kavereita joita tapailin sen jälkeen.
Lapsen päiväkotikaverin äidistä tuli pitkäaikainen pysyvä ystävä.
Kävin sinkun työkaverini kanssa aikoinaan paljon yhdessä ulkona ja tapahtumissa.
Vierailija kirjoitti:
Rockin soittamisen. Suomessa on hyvin pienet piirit. Aikanaan tutustui nopeasti ihan staroihinkin, kun pyörittiin samoilla keikoilla. Siitä on jo aikaa.
Tämä on kiinni ihmisestä samoin kuin muissakin harrasteissa. Itse en tutustunut kehenkään yliopistoaikana enkä myöskään siinä ohessa harjoittamissani rokkitouhuissa. Soitin yhtyeessä, johon pääsin lähisukulaisen pyytämänä. Keikkojen jälkeen tyypillisesti istuin takahuoneessa kaljapullo kädessä. En muista, että olisin puhunut kenenkään kanssa. Kyseinen bändi lopetti toimintansa 15 vuotta sitten ja olen sen jälkeenkin harrastanut musiikkia aktiivisesti - yksin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Sosiaalinen saa ystäviä mistä tahansa ja epäsosiaalinen ei mistään.
Koiraharrastus varsinkin palveluskoiralajit. Pari vuotta ja tunnet lähes kaikki alan harrastajat. Opit paljon koirastasi ja itsestäsi ohjaajana ja urheilijana.
Ne yhdistysten talkoot ovat mahtavia, niin tapahtumien järjestelyissä, kuin muissakin, näkee erilaisia taitajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin. Sosiaalinen saa ystäviä mistä tahansa ja epäsosiaalinen ei mistään.
No ei ihan pidä paikkaansa tuokaan väite. Sellaisessa harrastuksessa, jossa taidot ratkaisevat tuovat kavereita myös introvertillekin. Usein juuri he yllättävät kuivalla huumorillaan t.m.s.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähiöbupista, koivubaarista, naapureista aidoimmat ystävät löytnyt.
En harrasta mitään mutta kyllä mulla ystäviä on, ihan kansakoulu ajoilta saakka.
Kai sitä käy mikä vaan harrastus joka itseä kiinnostaa, koska ne muutkin on siellä sit kiinnostuneita samasta asiasta.
Itellä vaan kokemus että kaikilla on vaan aina hirveä kiire kotiin, eikä kiinnostusta hankkia uusia ystäviä. Vapaat hetket selataan kännykkää. Tai sitten muut ovat tulleen jonkun tutun kanssa ja hengaavat koko ajan tämän kanssa.
Oon ollut vaikka millä taide-, keramiikka- yms. kursseilla ja aina sama juttu. Tuntuis tosi oudolta yhtäkkiä ehdottaa jollekin että mentäiskö kahville, tilanteet ei vaan tunnu oikealta siihen. Luulisivat vielä että isken tai jotain.
Aloin katsomaan kiinnostavaa pelistriimaajaa ja jonkun ajan päästä olinkin jo pelaamassa hänen kanssaan ja sain paljon uusia kavereita, kaikki tosin asuvat ulkomailla. Tällä hetkellä yritän löytää spirituaalisia kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisessa harrastuksessa.
Pötypuhetta.
Shakki. Kun viettää koko viikonlopun turnauksessa niin ekstroverttikin tutustuu ihmisiin.