Lue keskustelun säännöt.
Minkä harrastuksen kautta olet saanut uusia ystäviä?
Niin? Aina sanotaan, että harrastuksen kautta saa uusia ystäviä, mutta ei taida olla niin helppoa sekään. Ainakaan omat liikunnaliset harrastukseni ei ole tuonut yhtäkään uutta kaveria. Lähinnä aika kuluu oman suorituksen ja hakkaavan pulssin tarkkailussa. Ei siinä ohessa jaksa mitään puhua. Pukkarissa kaikilla kiire suihkuun ja himaan. Vinkkejä kehiin siis näin ystävänpäivän kunniaksi!
Kommentit (296)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan opiskelua. Avoimen kursseilta on jäänyt useammankin yhteystiedot käteen, kun ollaan tehty ryhmätöitä yms yhdessä ja tutustuttu paremmin. Olen nähnyt joitakuita myöhemminkin, monet toki jääneet vain fb-kaveritasolle.
Harrastan myös matkustelua. Yksin kun reissaa, sitä bondaa nopeasti saman dormin tyyppien kanssa. Joidenkin kanssa ollaan suunniteltu uusi yhteinen reissu, monet taas kerran jääneet vain fb/ig-tasolle. Korona tosin vaikeutti tätä aika lailla.
Lisäksi harrastan lemmikin kanssa. Niitä kavereita saa niin paljon kuin ikinä vain jaksaa lemmikistä puhua.
Joo täältäkin ääni vapaaehtoiselle opiskelulle, esim kieliryhmille sekä yksinmatkailulle.
Lisäisin vielä myös erilaisten tapahtumien talkoot, kuten kesäjuhlat.
Uskovana myös Raamattupiirit, kristilliset nuorten aikuisten tapahtumat, ja kirkon jatkot kun jutellaan esim kahvin äärellä. Kaverien ikähaitari ja elämäntilanne on erittäin laaja, itsellänikin tuttuja nuorista aikuisista perheenäiteihin.
Lauantaisin kokoontuu mm. Israelin Paimen yhteisö sekä fyysisesti Espoossa klo 10 että zoomissa etänä. https://sapatti.fi/
Minä en ymmärrä tuota, kun jotkut suomalaiset kristityt alkavat viettää sapattia kodeissaan, lukevat hebreankielisiä rukouksia, puhuvat Yeshuasta ja pahimmillaan miehet kasvattavat pitkän parran, laittavat kipan päähänsä ja muuttavat nimensä hebrealaiseksi. Mikä ihmeen tarve joillain on olla noin rähmällään toiseen kulttuuriin? Ystävystymisen ja vieraaseen kulttuuriin kuuluvien tukemisen ymmärrän, mutta en tuollaista kulttuurista omimista. Eikö suomalainen voisi olla ylpeä omista juuristaan tai ainakin hyväksyä ne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhtäkään sellaista harrastusta ei ole, josta jokainen voi löytää ystävän tai tutun. Riippuu ihan ihmisestä itsestään. Minä olen huono ystävystymään. Aloitin juuri äsken työväenopiston kurssin. Siinä vaiheessa kun olin saanut takin naulaan, niin kaikki muut ryhmäläiset olivat jo suuna päänä toistensa kanssa juttelemassa. Pysähdyin oikein ihmettelemään, mitä siinä tapahtui niin nopeasti. En ollut edes myöhässä. Jäin heti joukon ulkopuolelle, tosin ei se minua haittaa.
Etenkin taideporukat ovat sisäänpäinlämpeneviä, vaikka täällä muuta väitetään. Todennäköisesti he itse ovat niitä, jotka jättävät osan porukasta pois, vaikkeivat huomaa sitä.
Todennäköisesti tuossakin kävi niin että se olit sinä itse, joka ei sanonut sanaakaan. Rohkeasti sekaan vaan, vaikka ensin muilta kymyksiä kysyen.
Seurakunnasta.
Alapeukun voit laittaa tuosta alhaalta oikealta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokin tiettyyn maahan/kulttuuriin liittyvä yhdistys. Kiinnostu vaikka Virosta tai Unkarista ja liity paikalliseen Viro- tai Unkari-seuraan (tai Saksa, tai USA, tai Ranska, tai muu, vaikka Nicaragua). Näissä yhdistyksissä on se hyvä puoli, että tekevät usein kulttuurimatkoja kohdemaahan, ja matkoilla on normielämää helpompi tutustua uusiin ihmisiin.
Periaatteessa mikä tahansa muukin oman kiinnostuksen kohde, jos/kun sille vain löytyy samanhenkisten porukka omalta paikkakunnalta, toimii paikkana, jossa voi tutustua, kaverustua ja hyvällä lykyllä ystävystyä uusien ihmisten kanssa.
Tämä myönteisenä näkemyksenä asiaan. Sitten on pakko sanoa se kielteinen näkemys tähänkin asiaan.
Edellämainittu on vaikeaa, jos ei itse ole kiinnostunut mistään eikä pysty tekemään itsestään kiinnostunutta uusista asioista. Uusista asioista kiinnostuminen kun korreloi vahvasti myös uusista ihmisistä kiinnostumisen kanssa.
Jos on kiinnostunut asioista ja antaa sen näkyä, ei ole vaikeuksia tutustua uusiin ihmisiin. Ja tutustumisen kautta tulee tuttavaksi ja sitten kaveriksi ja osan kanssa jopa hyviksi ystäviksi.
Jos ei itse ole kiinnostunut mistään eikä kenestäkään, todennäköisesti jää yksin. Tätä keskustelua on toki käyty tällä palstalla enemmänkin, mutta tämä nyt vain inhorealistisena näkemyksenä edellä sanottuun positiiviseen aspektiin.
Vapaaehtoistyöstä eläinten parissa, kirjoitus-, valokuvaus- ja kielikursseilta, kirjasarjojen yms. faniryhmistä, bänditoiminnasta, matkustellessa esim. hostellien dormeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen saanut uusia ystäviä esim. uimaseurasta. Pidetään yhteyttä muutenkin kuin treenien merkeissä, käydään kahvilla ja lenkillä ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helpointa on varmaan löytää monien mainitsemien agilityn, ratsastuksen tai näyttelyiden kautta. Minulla on kaksi lihavaa kissaa, joita en kehtaa mihinkään näyttelyyn viedä, en omista autoa eikä minulla ole varaa ratsastaa. Polvi- ja selkävamma estävät kamppailulajien ja muiden intensiivisten lajien harrastamisen. En osaa kunnolla neuloa, vaikka olen katsonut ties mitä tutoriaaleja, ehkä neulomiskerhokaan ei ole paikkani. Mitähän sitä keksisi.. Riittäisi ihan joku kukaan vaan rento kaveri, jonka kanssa höpöttää viinilasillisten äärellä. Bilettämään en jaksa
enää ryhtyä. Jätetään se nuoremmille. :)
Tuo oliskin just hyvä! Juotais viiniä ja keskusteltaisi, ja pidettäisi hauskaa. Ei mitään ördäystä tai yökerhomeininkiä mutta rentoa olemista. O:llapa tällainen porukka.
Joukkueurheilu harrastetasolla, lisäksi olen saanut uusia ystäviä myös lasten harrastusten kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
UK:ssa kun asuin niin aloitin dogging-harrastuksen. Tapasin kaikenlaisia kerrassaan ihania ihmisiä :)
Pari vuotta jaksoin harrastaa melkein päivittäin.
Ihan joka paikasta, missä olen ollut mukana, myös töistä. Ikä tai uusi paikkakunta ei este. Edellytyksenä se, että alkaa heti tutustumaan ihmisiin.
Esimerkkinä vapaaehtoistyöt, musiikki/ kuorot ja bändit, kielikurssit, lasten harrastukset, yhdistykset. En muista kaikkia. Sekaan vaan ilman kilpailuasennetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen valmentanut junioreita pitkään ja sieltä urheilupaikoilta olen saanut oikein hyviä ystäviäkin junioreiden vanhemmista ja toisista valmentajista.
Ette usko tätä, mutta olen sen verran ujo, että alan heti uudessa porukassa luomaan kontaktia eri ihmisten välille, siis koplailen koktailikutsujen tapaan ihmisiä, sitä mukaa kun vaihdellaan ajatuksia. Siinä saa mukavaa pöhinää aikaiseksi, ja humahtaa itse mukaan. Toimii poikkeuksetta ja luo ryhmähenkeäkin.
Harrastuksissa myös tekeminen ja osaamisen kehittyminen on tärkeää. Sosiaalisesti muilta voi saada tukea.
Ystävät ovat hieno juttu, mutta monesti koen vähättelevänä, että oletetaan, että joku joka haluaa tehdä asiaa X muka hakisi samalla seuraa vaikka kymmeniä tunteja viikossa tai kuussa vievään muuhun asiaan, joka ei liity kyseiseen harrastukseen.
Miten joku kehittyisi vaikka jääkiekossa tai tanssimisessa, jos viettää tunnin tai pari silloin tällöin varsinaisessa harrastuksessa ja ehkä odottaa, pääsevätkö ystävät mukaan?
Jotkut voivat jäädä pois harrastuksesta, jos ystävä lakkaa käymästä. Sitten jotkut korostavat, kuinka menestyviä ovat ajanvietteessä, koska näkevät siellä tavattuja ihmisiä muulla vapaa-ajalla.
Harrastaja-teatterista , jenkki-autoilusta (vanhat sellaiset) sekä Harrikka-piireistä,
Näistä olen saanut elämäni kestäviä ystävyyssuhteita sekä poikaystäviä ja nyt puolison.
Vierailija kirjoitti:
Harrastaja-teatterista , jenkki-autoilusta (vanhat sellaiset) sekä Harrikka-piireistä,
Näistä olen saanut elämäni kestäviä ystävyyssuhteita sekä poikaystäviä ja nyt puolison.
Kahta en vaihda, veekasia ja vaihdetta,,,,, kjeh räh, valiantissa 427 sigs bäck,,, penkit verhoili se Jaskan sussu,,, rokkapulu repel,, jämtti oli tyttö,,, laatikkoon laitettiin pannat kymäläisellä ja Mäkynen teki vetarit,,, ne piirtää jolla on liituu,,, cäprais bodi by fisher,,, mahtuu tuhdimipikin rokka pulu pilkku mekossa kjeh kjeh
Aloitin tupakoinnin, ja ainakin välineiden hinnan puolesta lasketaan harrastukseksi.
Sinulla oli siis neljä tuttavaa, joiden kanssa aloit käydä jumpassa ja tutustuit heihin siellä jumpassa..? Tämä ei ihan taida vastata aloittajan kysymykseen.