Minkä harrastuksen kautta olet saanut uusia ystäviä?
Niin? Aina sanotaan, että harrastuksen kautta saa uusia ystäviä, mutta ei taida olla niin helppoa sekään. Ainakaan omat liikunnaliset harrastukseni ei ole tuonut yhtäkään uutta kaveria. Lähinnä aika kuluu oman suorituksen ja hakkaavan pulssin tarkkailussa. Ei siinä ohessa jaksa mitään puhua. Pukkarissa kaikilla kiire suihkuun ja himaan. Vinkkejä kehiin siis näin ystävänpäivän kunniaksi!
Kommentit (296)
Brassijujutsu, olen kolmekymppinen nainen eikä
uudella paikkakunnalla ollu kauheesti ystäviä. Löysin miehen ja kasan uusia hyviä ystäviä!
Geokätköilyharrastus on tuonut minulle uusia ystäviä.
Geokätköily on yllättävän sosiaalinen laji jos niin haluaa. Geokätköilijät järjestävät erilaisia tapaamisia ja tapahtumia. Miitteihin saa osallistua kuka vaan, ja siellä jutellaan geokätköilystä, kiperiin geokätköihin voi kysyä vinkkejä ja sitten voi jutella muistakin asioista. Kun on sama kiinnostuksen aihe niin jutun aihetta riittää. Miitistä voi myös kysellä lähtisikö joku etsintäseuraksi lähellä olevalle geokätkölle.
Kätköillä voi joskus satunnaisesti tavata myös toisen etsijän. Jos suunta on sama, niin voi etsiä pari seuraavaa kätköäkin yhdessä ja jutella samalla.
Geokätköilysovelluksessa on viestikeskus, jossa voi nimimerkeillä viestitellä toisten geokätköilijöiden kanssa. On myös alueiden facebook-ryhmiä. Facebookissa voi kysellä kätköilyseuraa.
Olen geokätköilyn yhteydestä löytänyt ystäviä, joiden kanssa käymme (geokätköily)matkoilla, mutta tavataan muutenkin ei-geokätköilyllisten aktiviteettien parissa esim käydään syömässä ja leffassa.
Minulle Mensa on harrastus. Sitä kautta on tullut satoja kavereita ja jopa kymmeniä ystäviä.
Rahojen keräilystä. -Kun oli muutettava, homma loppui. N. 45 v. kesti puuhailu.
En ole harrastuksista koskaan saanut uusia ystäviä. Toki jotain olen jutustellut harrastuksessa, mutta muuta vapaa-aikaa en heidän kanssaan ole viettänyt. Harrastuksia on ollut laidasta laitaan. Toisaalta en ole erityisemmin koskaan yrittänytkään ystävystyä.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkintoista miten monet ovat maininneet täällä koiraharrastuksen olevan hyvä paikka kavereiden saamiseen. Oma kokemukseni on, että koiraharrastuksissa ihmiset keskittyivät vain koiraansa ja tekivät tehokkaasti treeninsä ja sen jälkeen olikin jo kiire kotiin. Ei siinä tuntunut olevan aikaa vaihtaa kuin muutaman sanan tai lauseen. Miten te onnistuitte tässä?
Ja koiraharrastuspiirit on myös melko sisäänpäinlämpiäviä usein. Joskus olen näihin piireihin yrittänyt, mutta olisi vaatinut ihan valtavaa ajallista panostusta.
Noin muuten kyllä voisin kuvitella että jos koirilla synkkaa esim koirapuistossa, niin siitä olisi helppo alkaa tehdä myös yhteisiä lenkkejä yms. jos myös omistajat ovat samalla aaltopituudella.
Näin aikuisiällä crossfitin ja kiipeilyn kautta.
Juoksu. Yksi nainen perusti ryhmän, johon oli palkattu valmentaja pitämään viikoittain tunnin parin kuukauden ajan. Lenkkeily jatkui sen jälkeenkin ja meitä on vieläkin 7 naista, joista yleensä aina joku lähtee lenkille, kun kysyy. Helppoa, kun kaikki asuvat samalla alueella.
Jooga ja kestävyysliikunta. Molemmissa olen ollut myös leireillä ja siellä tutustuu kyllä ihmisiin.
Harvinaisemman kielen opiskeluryhmä.
Vierailija kirjoitti:
Helpointa on varmaan löytää monien mainitsemien agilityn, ratsastuksen tai näyttelyiden kautta. Minulla on kaksi lihavaa kissaa, joita en kehtaa mihinkään näyttelyyn viedä, en omista autoa eikä minulla ole varaa ratsastaa. Polvi- ja selkävamma estävät kamppailulajien ja muiden intensiivisten lajien harrastamisen. En osaa kunnolla neuloa, vaikka olen katsonut ties mitä tutoriaaleja, ehkä neulomiskerhokaan ei ole paikkani. Mitähän sitä keksisi.. Riittäisi ihan joku kukaan vaan rento kaveri, jonka kanssa höpöttää viinilasillisten äärellä. Bilettämään en jaksa enää ryhtyä. Jätetään se nuoremmille. :)
Perusta viininjuontikerho.
Vierailija kirjoitti:
Yhtäkään sellaista harrastusta ei ole, josta jokainen voi löytää ystävän tai tutun. Riippuu ihan ihmisestä itsestään. Minä olen huono ystävystymään. Aloitin juuri äsken työväenopiston kurssin. Siinä vaiheessa kun olin saanut takin naulaan, niin kaikki muut ryhmäläiset olivat jo suuna päänä toistensa kanssa juttelemassa. Pysähdyin oikein ihmettelemään, mitä siinä tapahtui niin nopeasti. En ollut edes myöhässä. Jäin heti joukon ulkopuolelle, tosin ei se minua haittaa.
Etenkin taideporukat ovat sisäänpäinlämpeneviä, vaikka täällä muuta väitetään. Todennäköisesti he itse ovat niitä, jotka jättävät osan porukasta pois, vaikkeivat huomaa sitä.
Et mennyt mukaan juttelemaan, mutta päättelit, että he jättivät sinut pois? Kannattaa miettiä asiaa uudelleen.
Elokuvakerho.
Nyt matka suunnitteilla kohti Sodista. 38. Filmijuhlat!
Laskuvarjohyppy.
Useimmissa Suomen kerhoissa tyypillinen tapa aloittaa harrastus on leirimuotoinen. Opetuksen jälkeen iso osa ajasta menee valmiudessa paikan päällä hengailuun, kun odotetaan tuulimittarilta lupaa lähteä.
Monestaki, liikunta/ jooga mm. mutta vain kavereita, en nimittäisi ystäviksi. Ystävyyteen tarvitaan paljon paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ammunta, purjehdus, kissat ja eläinsuojelu nyt ainakin.
Metsästys, ja se on vieläpä loistava harrastus..
Raitista ilmaa, liikuntaa luontoelämyksiä ja lisäaineetonta eettistä ruokaa.
Ryhmäseksiharrastus