Minkä harrastuksen kautta olet saanut uusia ystäviä?
Niin? Aina sanotaan, että harrastuksen kautta saa uusia ystäviä, mutta ei taida olla niin helppoa sekään. Ainakaan omat liikunnaliset harrastukseni ei ole tuonut yhtäkään uutta kaveria. Lähinnä aika kuluu oman suorituksen ja hakkaavan pulssin tarkkailussa. Ei siinä ohessa jaksa mitään puhua. Pukkarissa kaikilla kiire suihkuun ja himaan. Vinkkejä kehiin siis näin ystävänpäivän kunniaksi!
Kommentit (296)
Koiraharrastus. Moniin treeneihin tarvii apparin ja treenien jälkeen voi mennä lenkille lörpöttelemään koirista lisää.
Kiipeily, sosiaalinen yksilölaji. Halleilla on jopa suotavaa pohtia tuntemattomien kanssa reittien suoritustapoja, somessa on ryhmiä joissa haetaan kavereita sisä- ja ulkokiipeilyyn (köysikiipeilyyn tarvitsee varmistajan eikä spottaajista boulderoinnissakaan haittaa ole) ja ulkomaan reissuilla taas saa majoituspaikoissa nopeasti uusia kiipeilykavereita kun kaikilla on yhteistä puhuttavaa. Useampaan porukkaan olen näissä tilanteissa uinut sisään ja on muodostunut pysyviä ystävyyssuhteita, vaikken muuten mikään sosiaalisin ole.
Kiipeily. Köysikiipeilyssä tarvitaan aina joku varmistamaan ja netistä löytyy paljon ryhmiä, joista voi kysellä itselleen paria ja siinä kiipelyn lomassa voi sitten jutella ja katsoa lähteekö juttu luistamaan.
D&D. Meille yhteiskunnan pois työntämille nörteille TTRPG on usein se henkireikä ja ainoa sosiaalisten kontaktien mahdollistaja elämässä.
N30
Kyllä niitä kavereita tai tuttuja tulee lyhyttkursseilta mutta harvemmin ystäviä. Pitemmissä opiskeluissa toki. Niinkui jatkokurssilla.
Yhdellänpikakurssillq tapasin kuitenkin puolisoni. Lopetimme molemmat harrastuksen mutta mentiin naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Joukkuelajit, erityisesti jos harrastaa sen verran tosissaan että tehdään yhteisiä pelireissuja. Niillä tulee juteltua vähän muutakin kuin harrastukseen liittyvää.
Joukkuelajeihin liittyen olen löytänyt ystäviä myös seuran ympärillä pyörivästä talkooporukasta, joten itse ei tarvitse olla mikään huippu vaan jonkinasteinen kiinnostus lajiin riittää. Jos joukkueen peleissä myydään joka viikko pullaa samalla porukalla niin siellä ystävystyy melkein väkisin.
Juoksuharrastuksen parista. Ainakin pääkaupunkiseudulla on paljon juoksuharrastajien Fb-ryhmiä, joita seuraamalla pääsee mukaan yhteislenkeille ja sitä kautta tutustuu samanhenkisiin ihmisiin.
Teatteri ja joukkueurheilu. Toki riippuu, millasia tyyppejä porukkaan sattuu mukaan.
Minä kävin aikoinaan neulomistapaamisissa aika ahkerasti. En enää kyllä juuri koskaan, mutta muutama hyvä ystävä jäi kuitenkin matkaan.
Kaupunosamme asukastilassa keskiviikkona ja perjantaina kaikille avoin kokoontuminenjosta löysin ystäviä ja ryhdyin itsekin vapaaehtoiseksi.
En mistään. Suomalaiset vierastavat ystävyyttä ja ystävällisyyttä. Riittää se oma kotikoppi jossa nyhjöttää, ja se mahdollinen oma perhe.
Vierailija kirjoitti:
Kaupunosamme asukastilassa keskiviikkona ja perjantaina kaikille avoin kokoontuminenjosta löysin ystäviä ja ryhdyin itsekin vapaaehtoiseksi.
Mitä siellä tilassa on tarkoitus tehdä?
Ompelu. Olen käynyt sekä suomen- että ruotsinkielisen työväenopiston kursseilla.
Toimin eräässä asiassa vertaistukijana. Olen löytänyt muita samanhenkisiä ihmisiä, joista yhtä voin kutsua kaverikseni. Emme kuitenkaan tapaa juuri koskaan, eli kyseessä ei ole varsinainen sydänystävä.
Helpointa on varmaan löytää monien mainitsemien agilityn, ratsastuksen tai näyttelyiden kautta. Minulla on kaksi lihavaa kissaa, joita en kehtaa mihinkään näyttelyyn viedä, en omista autoa eikä minulla ole varaa ratsastaa. Polvi- ja selkävamma estävät kamppailulajien ja muiden intensiivisten lajien harrastamisen. En osaa kunnolla neuloa, vaikka olen katsonut ties mitä tutoriaaleja, ehkä neulomiskerhokaan ei ole paikkani. Mitähän sitä keksisi.. Riittäisi ihan joku kukaan vaan rento kaveri, jonka kanssa höpöttää viinilasillisten äärellä. Bilettämään en jaksa enää ryhtyä. Jätetään se nuoremmille. :)
Videopeliharrastuksen parissa.