Lue keskustelun säännöt.
Minkä harrastuksen kautta olet saanut uusia ystäviä?
Niin? Aina sanotaan, että harrastuksen kautta saa uusia ystäviä, mutta ei taida olla niin helppoa sekään. Ainakaan omat liikunnaliset harrastukseni ei ole tuonut yhtäkään uutta kaveria. Lähinnä aika kuluu oman suorituksen ja hakkaavan pulssin tarkkailussa. Ei siinä ohessa jaksa mitään puhua. Pukkarissa kaikilla kiire suihkuun ja himaan. Vinkkejä kehiin siis näin ystävänpäivän kunniaksi!
Kommentit (296)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen alle 40v mies ja en oikein saa mistään uusia kavereita. Intissä sain semmosia läppäkavereita joille soitteli silloin tällöin kännissä, mutta se siitä. Peruskoulusta löytyi tyyliin nykyiset kaverit. Lukiosta ei yhtään. AMK:ssa oli joitain kavereita, mutta heistä en ole kuullut yli 10 vuoteen mitään. Salilla käynyt 2008 lähtien, siellä vaan käy ja tekee treenit. Prätkäilyä tulee harrastettua yksin. Veneilyssä on aina samojen henkilöiden kanssa harrastamassa. Yhden pidempiaikaisen ystävän löysin eräästä työpaikasta. Mistä niitä muka löytää?
Prätkien kokoontumisajot? Siskon mies käy Virossakin ajoissa kaverien kaa
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeellä olevana naisena karehdin miesten tapaa kokoontua rennosti porukalla päivittäin vaikka jonnekin kahville parantamaan maailmaa ja jutustelemaan niitä näitä. Naisilla ei tällaisia rentoja porukoita mihin voi vapaasti liittyä mukaan ei juurikaan ole vaan naiset mudostavat bestispareja tai muutaman valikoidun henkilön porukoita, joiden seurassa liikutaan ja istutaan kahviloissa muita ihmisiä kyräillen ja arvostellen. Itse en kaipaa ollenkaan liian liki tulevia bestiksiä, joiden kanssa ollaan tiivisti ja pidetään välimatkaa muihin ihmisiin, seurustelen ihmisten kanssa mieluummin isommissa porukoissa.
Minäkin aina kuvittelin eläkeakkojen kokoontumisajoja huoltsikalle, kun eläkkeelle jäisin. Ei ole tullut tuommoista. Kyläkuppilassa on lauantaisin puolilta päivin kaikki kynnelle kykenevät. Miehetkin ja nuoret. Luetaan päivän lehti ja hörpätään kahvit/oluet kuka mitäkin.
Koiraharrastuksen kautta useammankin.
Koiraharrastuksen.Harrastamani rotu on aika pienilukuinen, ja olen tavannut ihmisiä ympäri maailmaa toiminnan ansiosta. Sosiaalisessa mediassa 70% kavereista on rodun harrastajia. Yöpaikka on aina varma Amerikkoja myöten, koska rotu nitoo ihmiset yhteen. Seassa on kaikkea huipputuloisista perusduunareihen, on ollut upeaa tavata myös niin monista kulttuureista olevia ihmisiä. Joskus kulkiessani ulkona koirani kanssa tuntematon turisti saattaa pysäyttää ja ryhtyä juttusille, koska hänellä on kotona samanrotuinen. On hullua ajatella, että koko ystäväpiirini olisi ilman koiria todella suppea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen alle 40v mies ja en oikein saa mistään uusia kavereita. Intissä sain semmosia läppäkavereita joille soitteli silloin tällöin kännissä, mutta se siitä. Peruskoulusta löytyi tyyliin nykyiset kaverit. Lukiosta ei yhtään. AMK:ssa oli joitain kavereita, mutta heistä en ole kuullut yli 10 vuoteen mitään. Salilla käynyt 2008 lähtien, siellä vaan käy ja tekee treenit. Prätkäilyä tulee harrastettua yksin. Veneilyssä on aina samojen henkilöiden kanssa harrastamassa. Yhden pidempiaikaisen ystävän löysin eräästä työpaikasta. Mistä niitä muka löytää?
Prätkien kokoontumisajot? Siskon mies käy Virossakin ajoissa kaverien kaa
Mitä ne sellaiset on? Ajan muutenkin melko pienellä pyörällä (Suomessa on jokin itsetunto-ongelma että pitää olla hirveän iso pyörä). PK-seudulta olen kotoisin. Ei ole mitään prätkäkavereita.
Harrastamme mielenterveys yhdistykseen kuulumista. Sieltä olemme saaneet paljon ystäviä. Pelaamme esim. minigolfia, sulkapalloa, keilausta, teemme kesäretkiä, grillaamme yhdessä jne. Suosittelen kaikille tukea tarvitseville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastin aikanaan pokuleerausta yli 35 vuotta ja sen myötä saamiani ystäviä ja tuttavia on yhä vieläkin hengissä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen alle 40v mies ja en oikein saa mistään uusia kavereita. Intissä sain semmosia läppäkavereita joille soitteli silloin tällöin kännissä, mutta se siitä. Peruskoulusta löytyi tyyliin nykyiset kaverit. Lukiosta ei yhtään. AMK:ssa oli joitain kavereita, mutta heistä en ole kuullut yli 10 vuoteen mitään. Salilla käynyt 2008 lähtien, siellä vaan käy ja tekee treenit. Prätkäilyä tulee harrastettua yksin. Veneilyssä on aina samojen henkilöiden kanssa harrastamassa. Yhden pidempiaikaisen ystävän löysin eräästä työpaikasta. Mistä niitä muka löytää?
Prätkien kokoontumisajot? Siskon mies käy Virossakin ajoissa kaverien kaa
Sinullahan on asiat paremmalla tolalla kuin monella muulla, kun peruskoulusta löytyneet kaverit ovat edelleenkin kavereita, ja työpaikaltakin löytynyt pitempiaikainen kaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kestävyysurheiluharrastuksen kautta on tullut tosi paljon uusia ystäviä. Esim. Fb:ssä on paljon kestävyysurheiluun, kuten juoksuun, polkujuoksuun ja hiihtoon keskittyviä ryhmiä, ja niitten kautta löytyy sitten niitä paikallisia porukoita, jotka järjestävät yhteislenkkejä. Sitä kautta sitten pääsee pienempiin porukoihin mukaan, ja voi perustaa vaikka whatsapp-ryhmiä, joissa sovitaan yhteistreenejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen alle 40v mies ja en oikein saa mistään uusia kavereita. Intissä sain semmosia läppäkavereita joille soitteli silloin tällöin kännissä, mutta se siitä. Peruskoulusta löytyi tyyliin nykyiset kaverit. Lukiosta ei yhtään. AMK:ssa oli joitain kavereita, mutta heistä en ole kuullut yli 10 vuoteen mitään. Salilla käynyt 2008 lähtien, siellä vaan käy ja tekee treenit. Prätkäilyä tulee harrastettua yksin. Veneilyssä on aina samojen henkilöiden kanssa harrastamassa. Yhden pidempiaikaisen ystävän löysin eräästä työpaikasta. Mistä niitä muka löytää?
Prätkien kokoontumisajot? Siskon mies käy Virossakin ajoissa kaverien kaa
Sinullahan on asiat paremmalla tolalla kuin monella muulla, kun peruskoulusta löytyneet kaverit ovat edelleenkin kavereita, ja työpaikaltakin löytynyt pitempiaikainen kaveri.
Oliko tuo sarkasmia? Toki on täysin kaverittomiakin ihmisiä ja itsekin olen ollut kaveriton monessa eri paikassa ja koen joutuneeni myös syrjinnän kohteeksi monessa eri paikkaa. Helpompaa se on jollakin elämäntapa-työttömällä, joka on kerran vain teini-ikäisenä syrjitty ja sit heti masentunut, eikä ole joutunut edes koittaa uudelleen sosialisoitua. Minä sentään olen ja on ollut todella vaikeaa, ei oikein onnistu mikään. No sentään rahaa on, sillä en tuhlaa rahojani tyhmyyksiin ja sijoituksiakin löytyy. Ongelma vähässä määrässä kavereita on sekin, että jos ne ryhtyvät hankalaksi/muuttuvat huonommiksi ajan saatossa, niin eipä voi mitään kun ei voi sit kuitenkaan siirtyä enemmän joidenkin toisten kavereiden pariin, jotka olisivat mukavampia. Kun ei sellaisia ole. Eikä noidenkaan kanssa tule muutenkaan enää niin paljoa vietettyä aikaa. Aika vaikeaa on. Ja vielä pitäisi puolet elämästä jaksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksin harrastaminen on tuonut paljon uusia suhteita elämääni. Suosittelen.
Olen saanut monta uutta ystävää sugar daddyistani. Porukalla ei vaan oikein kehtaa tavata, kun ei paikat kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(Yö)kerhotoiminnasta. Varmaan tuhat panoa ainakin.
En ole saanut ystäviä enkä edes tuttavia, joita tervehtisi, mistään harrastuksesta. En lapsena enkä myöhemmällä iällä. Ystäviä oli lapsuudessa ja kouliässä naapurin tutut tenavat ja luokkatoverit. Aikuisiällä ystävä löytyi seurakunnan kautta, kun oltiin samassa projektissa.
Lasten futisharrastuksesta. Esikoinen on pelannut samassa joukkueessa 8 vuotta ja useampi perhe tuttuja ihan sieltä alusta lähtien; muutaman äidin kanssa ollaan käyty jumppatunneilla ja perustettu käsityökerhoa sun muuta. Nuoremman entisen joukkuekaverin äidin kanssa viestitellään säännöllisesti ja nähdään satunnaisesti.
En minäkään. Aina olen jäänyt ulkopuoliseksi. En ole vielä löytänyt porukkaa, jossa ei olisi jo valmiina kaikilla parit tai kaverit. Vaikea on tunkeutua näihin kiinteisiin yhteisöihin.
Tinderin