Auli Viitala kurmuuttaa keskiluokkaa
Ongelmallista on mielestäni keskiluokan käsite puhumattakaan, että se liitetään johonkin euromäärään. Itsellä on korkeakoulututkinto ja työpaikka mutta ei silti varaa matkustella ja hankkia omakotitalo tai sähköauto. Inflaatio pitää huolen, ettei ylimääräistä jää sijoituksiinkaan.
Kommentit (420)
Vierailija kirjoitti:
Tälläinen kulttuurinen omiminen onkin ihan ok. Ties vaikka saisi muutaman säälipisteen kun muistaa valittaa ettei pysty uimaan ihan niin usein kuin haluaisi.
Tää se onkin dilemma: jos käyt töissä, ois rahaa käydä uimassa niin usein kuin haluaa, mutta ei aikaa. Sit jos ois aikaa niin ei ole rahaa. Sitten on tietenkin ne, joilla ei ole aikaa eikä rahaa, pienituloiset työssäkäyvät, mutta heidän elämästähän tällä ei ole mitään tietoa ja sen huomaa.
Keskiluokkainen perhe kirjoitti:
Että pitäisikö nyt tuntea syyllisyyttä esim. siitä että raskaan talven jälkeen päästään koko perheen voimin Lappiin hiihtämään/laskettelemaan hiihtoloman ajaksi? Tai siitä että lapsi intohimoisesti rakastaa harrastustaan joka maksaa nyt hiukan enemmän ja tarvitsee kyytejä treeneihin? Tai että kaikkien mukavuuden, turvallisuuden ja matkan jouhevuuden vuoksi auto on uudenkarhea ja riittävän iso että 5- henkinen perhe mahtuu kyytiin tavaroineen?
Tuntuu siltä että kukaan muu ei oikeastaan puhu rahasta kuin Aulin kaltaiset jotka vertailevat omaa elämäänsä muiden elämään.
Aika huonoista ja köyhistä oloista on itsekin noustu tähän tilanteeseen, kuten joku sanoi "köyhinä opiskelijoina " nähty todella nälkää. Pihistetään edelleen kaikesta mistä pystytään, mutta perheen yhteisistä hetkistä ja hyvinvoinnista haluamme huolehtia. Ei se ole Aulin kaltaisilta pois jos me vähän kulutammekin. Kuluttamalla esim Lapin lomallamme autamme myös monia paikallisia yrittäjiä selviämään, mikä ei aina ole ihan helppoa jos kausi on jostain syystä huono.
Joo, Aulin mukaan keskiluokka puhuu koko ajan kuluttamisesta ja rahasta. Lumitöistä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Hiihtämisestä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Arjen kiireistä ja lasten harrastuksista puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Mistä voisi puhua ilman että se ois kuluttamisesta puhumista? Ei varmaan mistään, jos sattuu kuulumaan keskiluokkaan, koska kyllähän ihan jokaiseen elämän osa-alueeseen liittyy kuluttaminen jossain määrin.
Kukaan ei kuulu mihinkään luokkaan. Elämä on sellainen miksi sen tekee. Kurjuus ja itsesääli ovat ikäviä asioita. Ei niihin kannata vajota.
Joo, Aulin mukaan keskiluokka puhuu koko ajan kuluttamisesta ja rahasta. Lumitöistä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Hiihtämisestä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Arjen kiireistä ja lasten harrastuksista puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Mistä voisi puhua ilman että se ois kuluttamisesta puhumista? Ei varmaan mistään, jos sattuu kuulumaan keskiluokkaan, koska kyllähän ihan jokaiseen elämän osa-alueeseen liittyy kuluttaminen jossain määrin.
Juuri tämä. Kolasin pihamaan (lumikola 20 euroa). Mikä järki tällaisessa on?
Vierailija kirjoitti:
Joo, Aulin mukaan keskiluokka puhuu koko ajan kuluttamisesta ja rahasta. Lumitöistä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Hiihtämisestä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Arjen kiireistä ja lasten harrastuksista puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Mistä voisi puhua ilman että se ois kuluttamisesta puhumista? Ei varmaan mistään, jos sattuu kuulumaan keskiluokkaan, koska kyllähän ihan jokaiseen elämän osa-alueeseen liittyy kuluttaminen jossain määrin.
Juuri tämä. Kolasin pihamaan (lumikola 20 euroa). Mikä järki tällaisessa on?
Pätisikö tässäkin se "siitä puhe, mistä puute"? Koska Aulilla on rahasta puutetta, hän ajattelee kaiken rahan kautta. Keitin muuten just aamukahvin (kahvipaketti 4,95€ tarjouksesta).
Vierailija kirjoitti:
Joo, Aulin mukaan keskiluokka puhuu koko ajan kuluttamisesta ja rahasta. Lumitöistä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Hiihtämisestä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Arjen kiireistä ja lasten harrastuksista puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Mistä voisi puhua ilman että se ois kuluttamisesta puhumista? Ei varmaan mistään, jos sattuu kuulumaan keskiluokkaan, koska kyllähän ihan jokaiseen elämän osa-alueeseen liittyy kuluttaminen jossain määrin.
Aulin kaltaisten päässä hiihdosta puhuminen kääntyy siihen, että jaa siellä ne taas hiihtää sairaan kalliilla suksillaan. Ja kun joku kertoo saaneensa hartiat jumiin kolaamisesta, Auli ajattelee katkerana uutta omakotitaloa ja sen pihaa. Vaikka pihoja on yhtä monta erilaista kuin on talojakin.
Auli ajattelee, että muidenkin mielessä on ensimmäisenä raha. Ja että jos sitä on, ei voi ymmärtää mistään mitään.
Minä esimerkiksi olen 11-vuotiaasta lähtien elänyt ilman äitiä (äiti oli olemassa, mutta lähti ja irtisanoutui vanhemmuudestaan). Elintasoni pysyi keskiluokkaisena isän työn ansioista, mutta omasta elämästäni on aina puuttunut iso pala. Suututtaa, että minun pitäisi pyytää anteeksi Aulin kaltaisilta, pyytää anteeksi elintasoani nyt ja ilmeisesti minun pitäisi antaa ilmaiseksi muille jotain, mitä he tahtovat.
Mutta mitä se on, mitä Auli tahtoo?
En voi antaa hänelle kiitollisuuden tuntemisen taitoa, sillä epäilen ettei hän ole henkisen kasvun perässä.
Henkinen kasvu ei keskiluokalla tarkoita välttämättä ollenkaan fyysistä downshiftausta, mitä ilmeisesti näillä ulostuloilla halutaan. Yhtä aikaa pitäisi olla vähemmän keskiluokkainen ja samalla enemmän tuottaa yhteiskunnalle henkistä pääomaa. Realiteeteiksi purettuna se tarkoittaisi päivätyön jättämistä jotta olisi aikaa tuottaa Aulille mielihyvää.
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkainen perhe kirjoitti:
Että pitäisikö nyt tuntea syyllisyyttä esim. siitä että raskaan talven jälkeen päästään koko perheen voimin Lappiin hiihtämään/laskettelemaan hiihtoloman ajaksi? Tai siitä että lapsi intohimoisesti rakastaa harrastustaan joka maksaa nyt hiukan enemmän ja tarvitsee kyytejä treeneihin? Tai että kaikkien mukavuuden, turvallisuuden ja matkan jouhevuuden vuoksi auto on uudenkarhea ja riittävän iso että 5- henkinen perhe mahtuu kyytiin tavaroineen?
Tuntuu siltä että kukaan muu ei oikeastaan puhu rahasta kuin Aulin kaltaiset jotka vertailevat omaa elämäänsä muiden elämään.
Aika huonoista ja köyhistä oloista on itsekin noustu tähän tilanteeseen, kuten joku sanoi "köyhinä opiskelijoina " nähty todella nälkää. Pihistetään edelleen kaikesta mistä pystytään, mutta perheen yhteisistä hetkistä ja hyvinvoinnista haluamme huolehtia. Ei se ole Aulin kaltaisilta pois jos me vähän kulutammekin. Kuluttamalla esim Lapin lomallamme autamme myös monia paikallisia yrittäjiä selviämään, mikä ei aina ole ihan helppoa jos kausi on jostain syystä huono.
Joo, Aulin mukaan keskiluokka puhuu koko ajan kuluttamisesta ja rahasta. Lumitöistä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Hiihtämisestä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Arjen kiireistä ja lasten harrastuksista puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Mistä voisi puhua ilman että se ois kuluttamisesta puhumista? Ei varmaan mistään, jos sattuu kuulumaan keskiluokkaan, koska kyllähän ihan jokaiseen elämän osa-alueeseen liittyy kuluttaminen jossain määrin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoja kommentteja. Luin jutun läpi enkä löytänyt valitusta enkä muiden haukkumista. Olettekos te muut edes lukeneet juttua läpi vai syyättekö tänne vain omia ennakkoluulojanne, ihmettelen.
Luin jutun läpi ja ihmettelen tätä kun hakemalla haetaan jotain vastakkainasettelua. Aina tulee myös esille se ajatus, että keskiluokka on jotain lukeneisuutta edustavaa ja köyhät ovat tyhmiä. Ikään kuin keskiluokasta pudonnutkin hakee tätä tasoitusta "muihin köyhiin" nähden eli ollen heitä parempi. Kun heidän kotonaan senkään luettiin ja diipa daapa...
Ihan tuon lähiökirjastoni ohi kun aina menen niin se on aina täynnä ihmisiä lukemassa ties mitä kirjoja ja lehtiä. Moni käy kirkossa ja on mukana hengellisessä työssä sekä itsekin auttaa muita vähäosaisia. Hyvin harva köyhä on jotenkin tosi typerä urpo joka ei osaa suunnilleen edes lukea ja katsoo pelkkää Putousta.
Enkä usko että noita keskiluokkaisiakaan on niin paljon joille elämä on tuollainen jatkuva suoritus. Nämä ovat yleensä jotain statusta hakevia ihmisiä. Normaaleilla ihmisillä ei ole yleensä aikaa ja kiinnostusta sellaiseen vaikka rahaa olisikin. Kuulostaa niin tylsältä.
Liikaa nykyään ihmisten erottelua lokeroihin, paperinmakuisiksi karikatyyreiksi. Älyllistä laiskuutta sortua tähän leimaamiseen esim pelkän ammatin mukaan ja ajaa karikatyyrejään toisiaan vastaan klassisen luokkasodan hengessä. Uskoisin että tämä henki Viitalassa tökkäisee monia. Hän uusintaa jotain hyvin yllätyksetöntä, ei keskiluokasta putoaminen ole tämän ajan ilmiö, kaikenlaista on sattunut ja tapahtunut ihmisille ennenkin. Luodaan joku illuusio ajasta jota ei ole koskaan ollutkaan ja aina nämä etuoikeutetut Hannu hanhet, joihin mulkoillaan synkeästi.
Onhan se tuokin tapa kuluttaa elämänsä, sen jatkuva kelaaminen mistä jää paitsi. Ikäänkuin luodaan käsitystä jostain optimielämästä, johon kaikilla pitäisi olla oikeus. Semmoista maailmaa ei ole eikä tule missä sattuma ja epäonni ei sekoittele ns parempiosaistenkin elämän kortteja.
Ei kai tämän yksinkertaisen elämän perusasiaan selventämiseksi opetuskolumneja tarvita. On myös paljon asioita joita millään rahalla ei voi ostaa. Kuka kirjoittaisi tästä?
Köyhyysvalitus ei vakuuta koska se on niin loputonta, toivotonta ja uhriutuvaa.
Sotavuosina elettiin niukasti mutta siitä syntyi luovuutta ja kekseliäisyyttä. Nyt osataan vain syytellä ja valittaa, loputtomasti, jos ei muuta niin tuntematonta kohtaloa.
Minä esimerkiksi olen 11-vuotiaasta lähtien elänyt ilman äitiä (äiti oli olemassa, mutta lähti ja irtisanoutui vanhemmuudestaan). Elintasoni pysyi keskiluokkaisena isän työn ansioista, mutta omasta elämästäni on aina puuttunut iso pala. Suututtaa, että minun pitäisi pyytää anteeksi Aulin kaltaisilta, pyytää anteeksi elintasoani nyt ja ilmeisesti minun pitäisi antaa ilmaiseksi muille jotain, mitä he tahtovat.
Sama. Jotenkin usein tulee sellainen fiilis, että nämä Aulit eivät tiedä elämän oikeista ongelmista mitään, eikä heitä kiinnostakaan.
Voin vain kuvitella miten rankkaa sulla on ollut. Itse olisin seonnut siihen paikkaan jos äiti olisi tehnyt noin. No, "onneksi" omassa perheessä oli sitten muut riesat, kun alkoholismi ja työttömyys. Mutta, sieltä vaan on sit noustu.
Ps. kävin isolla hädällä (rulla 0,16 euroa)
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, Aulin mukaan keskiluokka puhuu koko ajan kuluttamisesta ja rahasta. Lumitöistä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Hiihtämisestä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Arjen kiireistä ja lasten harrastuksista puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Mistä voisi puhua ilman että se ois kuluttamisesta puhumista? Ei varmaan mistään, jos sattuu kuulumaan keskiluokkaan, koska kyllähän ihan jokaiseen elämän osa-alueeseen liittyy kuluttaminen jossain määrin.
Juuri tämä. Kolasin pihamaan (lumikola 20 euroa). Mikä järki tällaisessa on?
Pätisikö tässäkin se "siitä puhe, mistä puute"? Koska Aulilla on rahasta puutetta, hän ajattelee kaiken rahan kautta. Keitin muuten just aamukahvin (kahvipaketti 4,95€ tarjouksesta).
Tältä se minusta alkaa vaikuttamaan kun olen Aulin juttuja lukenut. Rahasta on puute ja ainoa kuka tipahti korkealta ja kovaa on Auli itse. Katkeruus ja kateus pilkottaa rivien välistä. Yrittää naamioida sen ovelasti kritiikkiin ja kehitysehdotuksiin, mutta ei se niin helpolla onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, Aulin mukaan keskiluokka puhuu koko ajan kuluttamisesta ja rahasta. Lumitöistä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Hiihtämisestä puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Arjen kiireistä ja lasten harrastuksista puhuminen on kuluttamisesta puhumista. Mistä voisi puhua ilman että se ois kuluttamisesta puhumista? Ei varmaan mistään, jos sattuu kuulumaan keskiluokkaan, koska kyllähän ihan jokaiseen elämän osa-alueeseen liittyy kuluttaminen jossain määrin.
Aulin kaltaisten päässä hiihdosta puhuminen kääntyy siihen, että jaa siellä ne taas hiihtää sairaan kalliilla suksillaan. Ja kun joku kertoo saaneensa hartiat jumiin kolaamisesta, Auli ajattelee katkerana uutta omakotitaloa ja sen pihaa. Vaikka pihoja on yhtä monta erilaista kuin on talojakin.
Auli ajattelee, että muidenkin mielessä on ensimmäisenä raha. Ja että jos sitä on, ei voi ymmärtää mistään mitään.
Minä esimerkiksi olen 11-vuotiaasta lähtien elänyt ilman äitiä (äiti oli olemassa, mutta lähti ja irtisanoutui vanhemmuudestaan). Elintasoni pysyi keskiluokkaisena isän työn ansioista, mutta omasta elämästäni on aina puuttunut iso pala. Suututtaa, että minun pitäisi pyytää anteeksi Aulin kaltaisilta, pyytää anteeksi elintasoani nyt ja ilmeisesti minun pitäisi antaa ilmaiseksi muille jotain, mitä he tahtovat.
Mutta mitä se on, mitä Auli tahtoo?
En voi antaa hänelle kiitollisuuden tuntemisen taitoa, sillä epäilen ettei hän ole henkisen kasvun perässä.Henkinen kasvu ei keskiluokalla tarkoita välttämättä ollenkaan fyysistä downshiftausta, mitä ilmeisesti näillä ulostuloilla halutaan. Yhtä aikaa pitäisi olla vähemmän keskiluokkainen ja samalla enemmän tuottaa yhteiskunnalle henkistä pääomaa. Realiteeteiksi purettuna se tarkoittaisi päivätyön jättämistä jotta olisi aikaa tuottaa Aulille mielihyvää.
Auli saisi mielihyvää jos kaikki heittäytyisi pois oravanpyörästä ja poistuisi keskiluokasta. Mutta se nyt vaan ei ole mahdollista vaikka kuinka kitisee ja potkii itkunturhuisena. Ihmiset elävät kuten haluavat. Meistä on tullut sellaisia millaisia meistä lapsena kasvatettiin. Ei ne ajatukset ja asenteet niin vain pois irtoa. Isoja muutoksia tulee usein vasta siinä vaiheessa kun asioista pitää luopua. Terveyttä arvostaa ihan eri tavalla jos sairastuu. Rahan ja keskiluokkaiset asiat huomaa jos tulee ero, työttömyys tai konkurssi. Asioihin voi varautua, mutta ei niitä pelätä tarvitse. Auli ei varonut eikä varautunut, hän otti itse keskiluokan annettuna ja nyt hän luulee, että kaikki tekee samalla tavalla. Mutta ihan yhtä usea meistä on hypännyt keskiluokkaan tietoisesti kuin moni on sieltä puolihuolimattomasti tipahtanut.
Seuraavaksi Auli voisi kiinnittää huomiota fyysiseen terveyteensä ennen kuin sekin on mennyttä. Näyttää siltä, että sekään ei ole hyvällä tolalla.
Moni työtön ja pienituloinen harrastaa lukemista koska se on ilmainen ja elämää rikastuttava harrastus, ruokkii ajattelua ja mielikuvitusta. Kirjaston ansiosta luokkaerot hälventyvät ainakin henkisen pääoman osalta.
Vierailija kirjoitti:
Minä esimerkiksi olen 11-vuotiaasta lähtien elänyt ilman äitiä (äiti oli olemassa, mutta lähti ja irtisanoutui vanhemmuudestaan). Elintasoni pysyi keskiluokkaisena isän työn ansioista, mutta omasta elämästäni on aina puuttunut iso pala. Suututtaa, että minun pitäisi pyytää anteeksi Aulin kaltaisilta, pyytää anteeksi elintasoani nyt ja ilmeisesti minun pitäisi antaa ilmaiseksi muille jotain, mitä he tahtovat.
Sama. Jotenkin usein tulee sellainen fiilis, että nämä Aulit eivät tiedä elämän oikeista ongelmista mitään, eikä heitä kiinnostakaan.
Voin vain kuvitella miten rankkaa sulla on ollut. Itse olisin seonnut siihen paikkaan jos äiti olisi tehnyt noin. No, "onneksi" omassa perheessä oli sitten muut riesat, kun alkoholismi ja työttömyys. Mutta, sieltä vaan on sit noustu.
Ps. kävin isolla hädällä (rulla 0,16 euroa)
Minusta tuntuu, että meillä kaikilla on omat rajoitteemme ja traumamme. Se noissa Aulin jutuissa mättää, kun hän niputtaa kaikki keskiluokkaiset yhteen nippuun ja jostain syystä kuvittelee, että kaikilla on elämä alusta loppuun yhtä paistetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä esimerkiksi olen 11-vuotiaasta lähtien elänyt ilman äitiä (äiti oli olemassa, mutta lähti ja irtisanoutui vanhemmuudestaan). Elintasoni pysyi keskiluokkaisena isän työn ansioista, mutta omasta elämästäni on aina puuttunut iso pala. Suututtaa, että minun pitäisi pyytää anteeksi Aulin kaltaisilta, pyytää anteeksi elintasoani nyt ja ilmeisesti minun pitäisi antaa ilmaiseksi muille jotain, mitä he tahtovat.
Sama. Jotenkin usein tulee sellainen fiilis, että nämä Aulit eivät tiedä elämän oikeista ongelmista mitään, eikä heitä kiinnostakaan.
Voin vain kuvitella miten rankkaa sulla on ollut. Itse olisin seonnut siihen paikkaan jos äiti olisi tehnyt noin. No, "onneksi" omassa perheessä oli sitten muut riesat, kun alkoholismi ja työttömyys. Mutta, sieltä vaan on sit noustu.
Ps. kävin isolla hädällä (rulla 0,16 euroa)
Minusta tuntuu, että meillä kaikilla on omat rajoitteemme ja traumamme. Se noissa Aulin jutuissa mättää, kun hän niputtaa kaikki keskiluokkaiset yhteen nippuun ja jostain syystä kuvittelee, että kaikilla on elämä alusta loppuun yhtä paistetta.
Juu. Hänelle tuli yllätyksenä että keskiluokasta voi pudota, harvalle muulle on yllätys mitä tarkoittaa työttömyys tai työkyvyttömyys elämälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä esimerkiksi olen 11-vuotiaasta lähtien elänyt ilman äitiä (äiti oli olemassa, mutta lähti ja irtisanoutui vanhemmuudestaan). Elintasoni pysyi keskiluokkaisena isän työn ansioista, mutta omasta elämästäni on aina puuttunut iso pala. Suututtaa, että minun pitäisi pyytää anteeksi Aulin kaltaisilta, pyytää anteeksi elintasoani nyt ja ilmeisesti minun pitäisi antaa ilmaiseksi muille jotain, mitä he tahtovat.
Sama. Jotenkin usein tulee sellainen fiilis, että nämä Aulit eivät tiedä elämän oikeista ongelmista mitään, eikä heitä kiinnostakaan.
Voin vain kuvitella miten rankkaa sulla on ollut. Itse olisin seonnut siihen paikkaan jos äiti olisi tehnyt noin. No, "onneksi" omassa perheessä oli sitten muut riesat, kun alkoholismi ja työttömyys. Mutta, sieltä vaan on sit noustu.
Ps. kävin isolla hädällä (rulla 0,16 euroa)
Minusta tuntuu, että meillä kaikilla on omat rajoitteemme ja traumamme. Se noissa Aulin jutuissa mättää, kun hän niputtaa kaikki keskiluokkaiset yhteen nippuun ja jostain syystä kuvittelee, että kaikilla on elämä alusta loppuun yhtä paistetta.
Juu. Hänelle tuli yllätyksenä että keskiluokasta voi pudota, harvalle muulle on yllätys mitä tarkoittaa työttömyys tai työkyvyttömyys elämälle.
Ei tarvitse kokea itse ymmärtääkseen, että mielenterveyssairaseläkeläisillä ei ole kummoisempia kulutusjuhlia ollut missään vaiheessa yhteiskunnassamme. Joskus oli aika, kun Aulit olivat navetassa kahlittuna seinään. Nykyisin Auleille on tarjolla sairaseläke, erilaiset asumistuet ja toimeentulotuet täydentävät elämää, jossa työstressi ei paina eikä elämä ole kiireistä. Kolumnejakin saa kirjoittaa Ylelle, joten ei ole edes syrjäytettynä yhteiskuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä esimerkiksi olen 11-vuotiaasta lähtien elänyt ilman äitiä (äiti oli olemassa, mutta lähti ja irtisanoutui vanhemmuudestaan). Elintasoni pysyi keskiluokkaisena isän työn ansioista, mutta omasta elämästäni on aina puuttunut iso pala. Suututtaa, että minun pitäisi pyytää anteeksi Aulin kaltaisilta, pyytää anteeksi elintasoani nyt ja ilmeisesti minun pitäisi antaa ilmaiseksi muille jotain, mitä he tahtovat.
Sama. Jotenkin usein tulee sellainen fiilis, että nämä Aulit eivät tiedä elämän oikeista ongelmista mitään, eikä heitä kiinnostakaan.
Voin vain kuvitella miten rankkaa sulla on ollut. Itse olisin seonnut siihen paikkaan jos äiti olisi tehnyt noin. No, "onneksi" omassa perheessä oli sitten muut riesat, kun alkoholismi ja työttömyys. Mutta, sieltä vaan on sit noustu.
Ps. kävin isolla hädällä (rulla 0,16 euroa)
Minusta tuntuu, että meillä kaikilla on omat rajoitteemme ja traumamme. Se noissa Aulin jutuissa mättää, kun hän niputtaa kaikki keskiluokkaiset yhteen nippuun ja jostain syystä kuvittelee, että kaikilla on elämä alusta loppuun yhtä paistetta.
Juu. Hänelle tuli yllätyksenä että keskiluokasta voi pudota, harvalle muulle on yllätys mitä tarkoittaa työttömyys tai työkyvyttömyys elämälle.
Ei tarvitse kokea itse ymmärtääkseen, että mielenterveyssairaseläkeläisillä ei ole kummoisempia kulutusjuhlia ollut missään vaiheessa yhteiskunnassamme. Joskus oli aika, kun Aulit olivat navetassa kahlittuna seinään. Nykyisin Auleille on tarjolla sairaseläke, erilaiset asumistuet ja toimeentulotuet täydentävät elämää, jossa työstressi ei paina eikä elämä ole kiireistä. Kolumnejakin saa kirjoittaa Ylelle, joten ei ole edes syrjäytettynä yhteiskuntaan.
Joo, hänet olisi laitettu Seilin saarelle arkkulaitojen kanssa.
Materiaa skannaavien lasien läpi katsoo maailmaa niin Viitala kuin keskiluokkainen.
Olen tukevasti keskiluokkaa tulojen, koulutuksen, asuinalueen kuin taustan kannalta. Viiteryhmän kanssa puheenaiheet ovat herkästi kuluttamisesta.
Sisustus, autoilu, vaatteet viinit yms. eivät minua kiinnosta. Loputtomasti niistä vaan jaksetaan puhua.
Missä ovat analyyttiset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset keskustelunaiheet?
Antoisinta kulttuurikeskustelua voi olla uudesta TV-sarjasta intoilu. Sitä sitten.
Tämä kirjoitus ei kyllä ollut kovin oivaltava. Kuin katkeraa blogitekstiä. Niin kuin ekalla sivulla joku totesi, hän on keksinyt olkiukon jota vastaan taistelee. Miten hänen mielestään yhteiskunnan pitäisi nykyisen tuen lisäksi tukea väliinputoajia? Paraneeko hän jos hänelle annetaan lisää vastikkeetonta rahaa? Entä jos kuluttaisi aikansa lääketieteeseen perehtymällä jotta edistäisi päänsä kuntoon saamista? Kun niin kovin hehkuttaa sivistyksen ja tieteen kehityksen perään.
Ihan suomeksi suomalaisesta keskiluokasta.
https://labore.fi/t&y/suomen-keskiluokka-on-kasvanut/