Lue keskustelun säännöt.
Miksei enää puhuta siitä, että suomalaisia muutti Ruotsiin jopa puoli miljoonaa 60- ja 70-luvuilla?
12.02.2023 |
Suomen väestö koki historiansa voimakkaimman ulkomaille suuntautuneen muuttoaallon vuosina 1960 - 1975. Päämuuttomaana oli Ruotsi, jonne muutti lähes puoli miljoonaa suomalaista.
Siirtolaisuutta vauhditti Ruotsissa vallinnut työvoimapula ja aktiivinen työvoiman värväystoiminta. Suomessa taas työntävinä tekijöinä olivat muun muassa työttömyys, maatalouden vähenevä merkitys, suuret ikäluokat ja Neuvostoliiton Suomen-politiikkaa kohtaan tunnettu pelko. Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa.
Monilla tuohon aikaan Ruotsiin muuttaneilla oli suunnitelmana vain ansaita rahaa muutaman vuoden ajan ja palata sen jälkeen Suomeen. Tämän vuoksi monet muuttajat eivät pitäneet tarpeellisena opetella ruotsia. Kielen huono hallinta vaikutti erityisesti perheen mukana muuttaneisiin lapsiin. Ruotsalaisissa kouluissa opetus tapahtui ruotsiksi, eivätkä suomalaiset lapset pystyneet seuraamaan opetusta. Suomessa hyvin menestyneitä lapsia joutui erityisluokille, ja vain harva suomalaisnuori suoritti lukion. Kouluongelmaa yritettiin ratkaista lähettämällä Suomesta Ruotsin kouluihin suomenkielisiä opettajia, joiden avulla haluttiin ylläpitää suomen kielen taitoa, mikä oli tärkeää mahdollisen paluumuuton kannalta. Lähetettyjen opettajien määrä jäi kuitenkin vähäiseksi.
Kielitaidon puute haittasi myös aikuisten asiointia viranomaisten kanssa, sillä 55 prosenttia suomalaissiirtolaisista ei osannut lainkaan ruotsia. Tulkkien saatavuus oli huonoa. Ruotsin parempi elintaso houkutteli myös alkoholisoituneita ja rikollisia suomalaisia Ruotsiin, mikä näkyi heti Ruotsin poliisin tilastoissa.
1990-luvulla suomalaisia muutti Ruotsiin enää noin 3 000 vuodessa ja 2000-luvulla paluumuutto onkin ylittänyt Ruotsiin suuntautuvan muuttoliikkeen hienoisesti.
Kommentit (128)
Göteborgissa 70-luvulla Kockumsin telakalla oli kokonaisia kerrostaloja työntekijöille. Viikonloppuna kun muutti Ruotsiin niin näytettiin asunto, sanottiin että maanantaina alkaa työt seitsemältä ja tässä on sulle kolme tonnia ensi alkuun jos sä haluat ostaa jotain. Palkka oli hyvä ja ylitöitä sai tehdä niin paljon kuin halusi, ja suomalaisethan tekivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan tuosta puhuttu, ei ehkä enää tarvitse. Menivät jokseenkin kaikki suoraan töihin joitakin Slussenin sissejä lukuunottamatta. Silloin oli tehdastöitä, joissa kieltä ei tarvinnut osata. Suomalaiset arvostivat kovaa työntekoa ja heitä pidettiin ahkerina. Outona pidettiin joidenkin tolkutonta ryyppäämistä vapaa-ajalla, sellaista mikä on nykyään jo Suomessakin lähes kadonnutta . Lapsensa oppivat ruotsin ja lapsenlapset lienevät jo täysin ruotsalaistuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on aina ollut pohjolan köyhin maa.
Ja on sitä yhä.
Kyllä Norjakin oli köyhä maa ennen öljyn löytymistä.
Totta, köyhyyttä oli paljon, jo 1800-luvulla kolmasosa norjalaisista muutti maasta, suurin osa Yhdysvaltoihin. Ruotsistakin lähti tuolloin n. neljäsosa väestöstä.
Suuri osa Suomesta Ruotsiin muuttaneista ei ollut koskaan opetellut aiemmin mitään vierasta kieltä, oppi- ja myöhemmin keskikoulut olivat maksullisia ainakin osittain, eikä kouluja edes ollut kaikkien lähellä. Ruotsi ei ole suomen sukulaiskieli, joten kovaa on monilla ollut alku kielen opettelussa, ehkä iltatunneilla, väsyneenä työpäivän jälkeen. Käytännön arjessa, kuten töissä, kai nopeimmin oppiikin, siksi kaikki Suomeen tulleetkin pitäisi saada tällaiseen "kielikouluun".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mistä pitäisi keskustella?
No onhan tää mielenkiintoista, että yli puoli miljoonaa suomalaista muutti tuosta noin vain Ruotsiin ja suurin osa ei edes opiskellut ruotsin kieltä.
Toihan on ihan mieletön määrä.
Ei siitä isompaa hässäkkää tullut. Tekivät töitä mikä oli tarkoituskin, jäivät tai palasivat. Ei puhuttavaa. Autoja ei palanut, taloja ei räjäytelty vaikka muuten junttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei enää puhuta siitä miltä se korvikekahvi aikoinaan maistui????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tulee muuttamaan jatkossakin. Esimerkiksi hoitoalalle.
Av palstalla on toistuvasti avauksia siitä, ettei jostain historian asiasta keskustella. Vaikea ymmärtää, mitä hittoa tällä tarkoitetaan. Asia opetetaan kouluissa, siihen viitataan aina maahanmuuttokeskustelussa, Ruotsissa asuneita tai siellä edelleen asuvia haastatellaan mediessa.
Mitä ihmeen keskustelua tähän päälle vielä tarvitaan? Olettaisin, että enemmän on kyse siitä, että keskustelua seuraamattomat yllätäen törmää yleisesti historiaalliseen ilmiöön ja kuvittelevat, että kyseessä on jokin vaihettu ilmiö, eikä siitä, että heidän oma historian tuntemuksena on todella surkea - vaikka tietoa olisi ollut tarjolla useassa eri kanavassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänne me muutettiin köyhyyttä pakoon.
Suomalaiset eivät oppineet kieltä.VÄÄRIN
Meille ei annettu minkäänlaista kielenopetusta , niinkuin nykyään saa jokainen maksun eli 12000 kruunua kuussa. Arabit saivat 70 luvulla kielikurssit ja 7000 kuussa, mikä oli iso raha. Suomalaisilta evättiin.
Suomalaiset tekivät töitä tehtaissa eikä työnantajat suostuneet maksulliseen kielten opiskeluun työaikana.Eräskin mies sai 26 tuntia Asealla . Se oli ennenkuulumatonta, mutta hän sai sen takia että oli ammattiliiton edustaja.
Suomalsiet rakensivat Ruotsin taloudelle vakaan pohjan . Meitä huijattiin lupaamalla 15 parhaan työvuoden ansiot eläkkeen pohjaksi.Näin muutettiin laki 94 kun suomalsiet alkoivat mennä eläkkeelle isoina remmeinä. Meille annetaan luu kouraan .
Kieltä voi opiskella vaikka komvuxissa. Ei sitä mikään estä.
Kyllä vaan estää jos ei ole minkäänlaista koulupohjaa jossa olisi alkeet edes oppinut. Ihan kansakoulupohjalla Ruotsiin moni meni, vain työt mielessä. Jos ei ole hajuakaan mistään kielestä niin ei kieltä voi oppia yksin jostain kirjasta. Siellä olivat suomalaiset suomalaisten joukossa tehtaissa ja suomea puhuttiin. Näinhän se oli Saksassakin nk. Gastarbeiterien ensimmäisessä sukupolvessa. Lapset oppivat koulussa nopeasti ja vanhemma eivät 30 vuodessakaan.
Vierailija kirjoitti:
Av palstalla on toistuvasti avauksia siitä, ettei jostain historian asiasta keskustella. Vaikea ymmärtää, mitä hittoa tällä tarkoitetaan. Asia opetetaan kouluissa, siihen viitataan aina maahanmuuttokeskustelussa, Ruotsissa asuneita tai siellä edelleen asuvia haastatellaan mediessa.
Mitä ihmeen keskustelua tähän päälle vielä tarvitaan? Olettaisin, että enemmän on kyse siitä, että keskustelua seuraamattomat yllätäen törmää yleisesti historiaalliseen ilmiöön ja kuvittelevat, että kyseessä on jokin vaihettu ilmiö, eikä siitä, että heidän oma historian tuntemuksena on todella surkea - vaikka tietoa olisi ollut tarjolla useassa eri kanavassa.
Tämä on oikeasti todella yleistä. Kiitos siis kommentista. Mietin itse ihan samaa keskustelun aloitusta lukiessa. Ihmettelin samaa asiaa, joskin vielä suuremmalla epäuskolla ja surulla, kun 2018 Hesarin (nuorehko) toimittaja kirjoitti, miten hän ei tiedä Suomen sisällissodasta mitään kun sitä ei opetettu koulussa. Ja toimittaja/jutun kirjoittaja valtakunnan suurimmassa sanomalehdessä ei edes tajunnut hävetä vastuunoton puutetta omasta tietämättömyydestään. Joskus 1960-luvulla on saattanut olla, että sisällissodasta tai talvisodasta ei ole koulussa puhuttu (tästä oli kovaa keskustelua Talvisota-elokuvaa käsittelevässä jutussa, sen yhteydessä käytävässä keskustelussa sekä ihan juttua koskevissa korjauksissa ja oikaisuissa), mutta 1990-luvulta alkaen lähes kaikki Suomen historian vaikeatkin aiheet on kyllä ihan oppikirjoissa käsitelty (yksi aihe, mitä ei kenties ole käsitelty, on suomalaisten jatkosodan aikana slaavikansallisuuksien edustajille Itä-Karjalassa pystyttämät keskitysleirit - tutkimuksessa tämä on tiedetty jo 1980-luvulta asti). Aivan samaa settiä on saanut kuulla inkeriläisten historiasta, suomalaisten punaisten kohtaloista Neuvostoliitossa, ja ties mistä. Kun itse seuraa historia-alan tutkimusta, niin ei oikeasti ole yhtään sellaista Suomen ja suomalaisten omaan historiaan liittyvää aihetta, jota ei olisi tutkittu ja josta ei tiedettäisi ja josta myös ei olisi julkaistu joko tutkimuskirjallisuutta tai vielä useammin populaaria tietokirjallisuutta. Toki on selvää, että oppikirjoihin osa tiedosta ja tutkimuksen uusista näkökulmista tulee viiveellä. Suomen historian tutkijat harmittelevat, miten heidän jo parikymmentä vuotta aiemmin julki tuomansa tiedot ja tiedeyhteisön yleisesti hyväksymät näkökulmat eivät vieläkään ole päässeet uusiin historian koulukirjoihin, vaan kokonaan uusissakin kirjoissa toistetaan samoja juttuja kuin 1990-luvulla. Tässä pitäisi kustantamojen ja niiden oppikirjailijoiden katsoa peiliin. Lisäksi kysymys on siitä, mitä toimittajat nostavat esiin. Ikävä kyllä on todettava, että populaarimmat lehdet (Seura, ip-lehdet) ovat monipuolisempia kuin esimerkiksi Helsingin sanomat. Yle voisi myös petrata ns. uutis- ja juttutoimituksensa osalta tässä asiassa; mutta toisaalta Yle tuottaa ja ostaa tärkeitä dokumenttiohjelmasarjoja sekä podcasteja ja radio-ohjelmia, joissa tutkijat myös pääsevät ääneen.
Joten aikuisen ihmisen pitäisi aivan ensimmäisenä vaikkapa googlata ja katsoa, mitä suomenkielistä juttua on tullut internetiin sellaisesta aiheesta, josta hän itse kuulee ensimmäisen kerran ja luulee, ettei aiheesta ole puhuttu. Se paljastaa yhdellä haulla, että aiheesta kyllä on puhuttu. Seuraavaksi ihmisen pitäisi miettiä omia kouluaikojaan: onko varmaa, että ei ole opetettu koulussa, vai voisiko olla kyse siitä, että ei syystä tai toisesta itse muista tuosta opetuksesta mitään?
Omina kouluaikoina suurin osa luokkakavereista piti historiaa kaikkein tylsimpänä ja typerimpänä aineena. "EVVVK". Ihmetyttää, miten aikuinen ihminen ei kykene reflektoimaan omaa nuoruuden ajatteluaan ja toteamaan, että silloin ei kiinnostanut, nyt harmittaa, etten tiedä. Todennäköisesti tätä kuitenkin tapahtuu, sehän on tunnettua että siinä 40. ikävuoden korvilla etenkin miehet kiinnostuvat historiasta... Ja sitten luetaan tietokirjoja ja aihetta käsitteleviä lehtijuttuja. Jokuhan ne iltapäivälehtien historia-aiheiset aikakauslehtipainoksetkin ostaa. Fiksuimmat ovat hiljaa tietämättömyydestään ja käyttävät hiljaisuuden täydentääkseen puuttuvia tietojaan.
Ilmeisesti ap ei kuulu heihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi puhua ikivanhasta asiasta.
Suomalaiset meni nauttimaan ruotsin sossun gold cardista ja kerrostalon mukavuuksista. Isä meni autotehtaaseen varastomieheksi ja äiti hoiti kotona räkänokkaisia lapsia.
Minulta ja meiltä tutkittiin tarkkaan tienistit, sairaskirjat , kielitaidot ym ennen kuin saimme ruotsalaisen passin. Että ei me soskulla eätetty itseämme. Pääsin Finnairille töihin , hölmö en lähtenyt. Halusin SAS ille töihin, sen takia passi. Myöhemmin olinkin ulkomaalaisessa lentofirmassa töissä . Kaduttaa tuo Ruotsin passi .Miksi en saa kaksoiskansalaisuutta niinkuin jokainen etelä Euroopasta tänne tuleva.
Miten niin et saa kaksoiskansalaisuutta? Saathan. Senkun haet Suomen kansalaisuuden takaisin.
Kaksi vuotta asuttava Suomessa että saa Suomen kansalaisuuden .
Onko laki muuttunut? Itse luovuin Suomen kansalaisuudesta ottaessani Saksan kansalaisuuden. Sitten tuli mahdollisuus kaksoiskansalaisuuteen ja otin Suomen kansalaisuuden takaisin enkä asunut kyllä päivääkään Suomessa vaan koko ajan Saksassa. Muutama lomake piti täyttää ja maksoi muutaman satasen. Tästä on nyt jo tietysti aikaa eli niin kauan kuin Suomi hyväksyi kaksoiskansalaisuuden. Ota selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elintasopakolaisuus ei ole siis mikään uusi asia.
Suomalaiset tekivät Ruotsissa töitä, Somalit loisivat ja rötöstelevät Suomessa.
Et ole ilmeisesti kuullut suomalaisten maineesta ruottissa.
Puoleen miljoonaan mahtuu aikalailla kaikenlaista porukkaa. Suomessa ei ole puolta miljoonaa so malia mutta heidän rötöksiään taitaa olla sen edestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi puhua ikivanhasta asiasta.
Koska historiasta voi oppia ja saada suhteellisuudentajua.
Esim. ne, jotka haikailevat 70-lukua, jolloin tavisduunari pystyi palkallaan hommaamaan asunnon ja syyttelevät milloin mitäkin tahoa siitä kun se ei enää onnistu (EU, hallitus,...), voisivat huomata, että 70-luvulla Suomi hoiti esim. työttömyysongelmansa ulkoistamalla sen Ruotsiin.
Kyllä meille koulussa tuosta puhuttiin joten ei ollut mikään uusi uutinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on aina ollut pohjolan köyhin maa.
Ja on sitä yhä.
Kasarilla Suomen BKT ohitti Ruotsin.Maailman neljänneksi rikkain silloin.
Oliko silloin Kasinotalous valloillaan?
Miksi ei enää puhuta niistä Suomalaisista. Joita Venäjä on ryöstänyt historian aikana, niin kauan, kun on osattu kirjoittaa.
Viimeisempiä olivat inkerin Suomalaiset...
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi puhua ikivanhasta asiasta.
Koska talouspakolaisuus on ajankohtainen keskustelussa.
Ruotsissa syntynyt ja ikänsä asunut serkkuni lapsi kävi Suomessa armeijan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi puhua ikivanhasta asiasta.
Koska historiasta voi oppia ja saada suhteellisuudentajua.
Esim. ne, jotka haikailevat 70-lukua, jolloin tavisduunari pystyi palkallaan hommaamaan asunnon ja syyttelevät milloin mitäkin tahoa siitä kun se ei enää onnistu (EU, hallitus,...), voisivat huomata, että 70-luvulla Suomi hoiti esim. työttömyysongelmansa ulkoistamalla sen Ruotsiin.
Niin, tuo on puolet tarinasta. Toinen puoli on se, että Ruotsissa sanottiin tervetuloa ja siellä oli kaikki paremmin. Jos Ruotsissa olisi ollut asiat huonommin niin tuskin kovin moni olisi lähtenyt. Muuttoliike siis johtui maiden elintasoerosta. Toki on mielenkiintoista pohtia, minkälainen Suomi olisi ollut 70-luvulla jos köyhät eivät olisi muuttaneet Ruotsiin. Se olisi asettanut Suomen sosiaali ja työllisyyspolitiikalle suuria haasteita. Niin voi ajatella, että 90-luvun laman huono hoito johtui tästä trendistä.
Jatkosodassa ylimääräväestö muutti hautaan, 20 vuotta myöhemmin Ruotsiin. Suomessa ei oltu totuttu 90-luvulla eikä oikein vieläkään tilanteeseen, jossa ylimääräväestö ei kuole/muuta pois, vaan jää maahan.
Suomi oli 90-lukuun asti päässyt helpolla tässä suhteessa. Oli aina pieni pula tekijöistä ja miehistä.
Oli 70-luvullaki työttömyyttä. Vuoden 1973 öljykriisi ja Suomessa lama ja kaikkea säännösteltiin
Niin, tuo on puolet tarinasta. Toinen puoli on se, että Ruotsissa sanottiin tervetuloa ja siellä oli kaikki paremmin. Jos Ruotsissa olisi ollut asiat huonommin niin tuskin kovin moni olisi lähtenyt. Muuttoliike siis johtui maiden elintasoerosta. Toki on mielenkiintoista pohtia, minkälainen Suomi olisi ollut 70-luvulla jos köyhät eivät olisi muuttaneet Ruotsiin. Se olisi asettanut Suomen sosiaali ja työllisyyspolitiikalle suuria haasteita. Niin voi ajatella, että 90-luvun laman huono hoito johtui tästä trendistä.
Jatkosodassa ylimääräväestö muutti hautaan, 20 vuotta myöhemmin Ruotsiin. Suomessa ei oltu totuttu 90-luvulla eikä oikein vieläkään tilanteeseen, jossa ylimääräväestö ei kuole/muuta pois, vaan jää maahan.
Suomi oli 90-lukuun asti päässyt helpolla tässä suhteessa. Oli aina pieni pula tekijöistä ja miehistä.