HS Vain kolmannes lukiolaisista enää poikia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nyt en enää ihmettele, että juristi- ja ekonomipojillani naisia riittää. Jos jokainen neiti haluaa akateemisen miehen, niin eihän niitä kaikille riitä ja akateemisilla miehillä on jatkuva naisbuffetti. En pidä tilanteesta. Haluan, että vakiintuisivat ja perustaisivat perheet.

Kyllä akateemisillekin miehelle riittää se yksi fiksu, mukava ja luotettava tyttöystävä, josta saattaa tulla joku päivä vaimo. Nuo markkinateoriat ovat täysin keinotekoisia, mutta jos niihin uskoo, ne alkavat toteuttaa itseään.

No, 1/3 naisista ei saa tasoistaan miestä eikö tyydy huonompaan.

Mitäs nyt teette?

Tekevät elämästään hyvän sinkkuna ja elelevät vapaana ja tyytyväisenä. Ei se parisuhteessa eläminen naiselle mitään herkkua ole. Se lyhentää jopa elinikää kuten myös lasten, varsinkin poikien, saaminen.

Toki aina on mahdollista etsiä varakas koulutettu sivistynyt herrasmies ulkomailta.

teen lapsen yksin

sua tais biologian tunnilla ope vähän huijata

Miehenä totean, että itselleni ainakin oli helpompi opiskella, kun opintoputki oli aloituksesta lähtien valmiiksi mietitty. Se, että joutuu joka jakson alussa miettimään, mitä opiskelen seuraavaksi, ei toimi, koska ajatukset ovat hetkessä. Jos opiskelujärjestelmä rakennetaan miehiä syrjiväksi, se on sitä. Sukupuolten eroja ei pidä sumentaa, ne pitää tiedostaa.

Entäs amis? Kyllä sitä kautta töihin ja elämään käsiksi pääsee.

pojat tajusivat, ettei koulutus ole kaikki kaikessa. ja yliopistot on muuttunut vas.fem.kaheleiden valtakunnaksi, jossa saadaan traumoja, kun joutuu lukemaan shakespearea. tämän tiedän kun kohtasin 39v. naisen, joka hankki uran, ei perhettä, ja nyt on seinä vastassa. ei kelpaa kenellekkään, kun juoksi kymmeniä miehiä läpi etsiessään itseään. työ ei olekaan tyydyttävää. tyhjä koti odottaa joka ilta. kuulosti kovin kovin katkeralta noin nuoreksi naiseksi. saatoin hieman eksyä aiheesta...

Vierailija kirjoitti:

Poikia on aina kannustettu siihen, että koulua pitää vihata. Mun työkaveri, kohta 60-vee mies kertoi, että hänen nuoruudessaan oli hieman noloa, jos poika pärjäsi koulussa. Tai kuten hän sanoi, se ei haitannut, jos pärjäsit koulussa, mutta missään nimessä ei saanut näyttää, että olisi tehnyt sen eteen töitä ja piti sitten jotenkin perseilemällä kompensoida se, että oli hyvä koulussa. Muuten jäi poikaporukoiden ulkopuolelle. Työkaverini oli sellainen noin 9 oppilas, eli hän oli hyvä koulussa.

Samanlaista näyttää olevan nykypojillakin. Oma poikani on peruskoulussa ja edelleen näyttää, että hyvät numerot ei ole pojille mikään statussymboli, vaan päinvastoin. Kymppiä hienompaa on, jos levittelee ruokalassa kaikki lautasliinat ympäriinsä tai ajaa mopolla sisälle kouluun. Mun poika pärjää koulussa kohtuullisesti, koska me vanhemmat vaaditaan sitä. Jos olisi lapsesta itsestään kiinni, niin ei pärjäisi.

Tyttäreni sen sijaan on ihan eri maata. Lukee kokeisiin kavereidensa kanssa, käy palautetut kokeet läpi ja miettii, miten olisi voinut vastata paremmin (koska 9,5 ei ole hänestä hyvä numero) ja pyrkii siihen, että saisi vähintään yhtä hyvän numeron kuin kaverinsa. Kaikki tämä ihan omaehtoisesti.

Miehet pärjäsi ennen sillä huonommallakin todistuksella ja koulumenestyksellä, kun naiset eivät niin päässeet jatko-opiskelemaan tai jäivät pois työelämästä lasten synnyttyä tai kun sukupuoli esti urakehityksen. Nyt kun naisilla ei näitä esteitä enää niin paljon ole, niin pitäisi poikien ja miesten alkaa ottaa asiat tosissaan, että eivät jää jälkeen.

Epäironisesti tuo johtuu siitä, että tytöt kiinnostuvat tuollaisista pojista ennemmin kuin lukutoukista. Pojille pitäisi opettaa, että sillä ei ole mitään merkitystä mitä tytöt sinusta ajattelevat vaan että olet hyvä omana itsenäsi ja teet juuri niin kuin itse parhaaksi näet, tytöistä ja heidän mielipiteistään välittämättä.

Vierailija kirjoitti:

pojat tajusivat, ettei koulutus ole kaikki kaikessa. ja yliopistot on muuttunut vas.fem.kaheleiden valtakunnaksi, jossa saadaan traumoja, kun joutuu lukemaan shakespearea. tämän tiedän kun kohtasin 39v. naisen, joka hankki uran, ei perhettä, ja nyt on seinä vastassa. ei kelpaa kenellekkään, kun juoksi kymmeniä miehiä läpi etsiessään itseään. työ ei olekaan tyydyttävää. tyhjä koti odottaa joka ilta. kuulosti kovin kovin katkeralta noin nuoreksi naiseksi. saatoin hieman eksyä aiheesta...

Minulla kaksi poikaa yliopistossa mutta eivät ole moisesta mitään maininneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikia on aina kannustettu siihen, että koulua pitää vihata. Mun työkaveri, kohta 60-vee mies kertoi, että hänen nuoruudessaan oli hieman noloa, jos poika pärjäsi koulussa. Tai kuten hän sanoi, se ei haitannut, jos pärjäsit koulussa, mutta missään nimessä ei saanut näyttää, että olisi tehnyt sen eteen töitä ja piti sitten jotenkin perseilemällä kompensoida se, että oli hyvä koulussa. Muuten jäi poikaporukoiden ulkopuolelle. Työkaverini oli sellainen noin 9 oppilas, eli hän oli hyvä koulussa.

Samanlaista näyttää olevan nykypojillakin. Oma poikani on peruskoulussa ja edelleen näyttää, että hyvät numerot ei ole pojille mikään statussymboli, vaan päinvastoin. Kymppiä hienompaa on, jos levittelee ruokalassa kaikki lautasliinat ympäriinsä tai ajaa mopolla sisälle kouluun. Mun poika pärjää koulussa kohtuullisesti, koska me vanhemmat vaaditaan sitä. Jos olisi lapsesta itsestään kiinni, niin ei pärjäisi.

Tyttäreni sen sijaan on ihan eri maata. Lukee kokeisiin kavereidensa kanssa, käy palautetut kokeet läpi ja miettii, miten olisi voinut vastata paremmin (koska 9,5 ei ole hänestä hyvä numero) ja pyrkii siihen, että saisi vähintään yhtä hyvän numeron kuin kaverinsa. Kaikki tämä ihan omaehtoisesti.

Miehet pärjäsi ennen sillä huonommallakin todistuksella ja koulumenestyksellä, kun naiset eivät niin päässeet jatko-opiskelemaan tai jäivät pois työelämästä lasten synnyttyä tai kun sukupuoli esti urakehityksen. Nyt kun naisilla ei näitä esteitä enää niin paljon ole, niin pitäisi poikien ja miesten alkaa ottaa asiat tosissaan, että eivät jää jälkeen.

Epäironisesti tuo johtuu siitä, että tytöt kiinnostuvat tuollaisista pojista ennemmin kuin lukutoukista. Pojille pitäisi opettaa, että sillä ei ole mitään merkitystä mitä tytöt sinusta ajattelevat vaan että olet hyvä omana itsenäsi ja teet juuri niin kuin itse parhaaksi näet, tytöistä ja heidän mielipiteistään välittämättä.

Niin kiinnostuvat, silloin kun ovat epäkypsiä teinityttäjä. Se kuuluu asiaan ja se kyllä muuttuu myöhemmin. Ihan samoin se mopopoika on epäkypsä ja haaveilee jostain silikoniblondista. Ja sekin muuttuu sitten kun vähän kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa sitä että korkeakoulutuksen arvo on laskussa. Merkkejä on näkyvissä jo nyt. Pelkkä koulutus ei riitä työelämässä menestymiseen.

Nimenomaan ei tarkoita. Erot eri koulutustasoilla ovat huomattavia. Korkeakoulutetut tienaavat paremmin ja elävät pidempään ja terveempinä kuin vähemmän koulutetut. Matalasti koulutetuilla, myös nuorilla, on selvästi enemmän mt-ongelmiakin.

Erot eri koulutusaloilla ovat huomattavia. Et voi verrata jotain juristia ja humppamaisteria. Ihan samalla tavalla ammattikoulussa on paremmin ja huonommin työllistäviä aloja. Näistä pitäisi puhua realistisesti ja suoraan, eikä ynistä jotain abstraktista koulutustasosta. Minua työtöntä humanistia ei kauheasti kiinnosta kuunnella jorinaa siitä miten mahtavasti minulla tilastojen valossa menee. Toki en syytä valinnoista kuin itseäni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikia on aina kannustettu siihen, että koulua pitää vihata. Mun työkaveri, kohta 60-vee mies kertoi, että hänen nuoruudessaan oli hieman noloa, jos poika pärjäsi koulussa. Tai kuten hän sanoi, se ei haitannut, jos pärjäsit koulussa, mutta missään nimessä ei saanut näyttää, että olisi tehnyt sen eteen töitä ja piti sitten jotenkin perseilemällä kompensoida se, että oli hyvä koulussa. Muuten jäi poikaporukoiden ulkopuolelle. Työkaverini oli sellainen noin 9 oppilas, eli hän oli hyvä koulussa.

Samanlaista näyttää olevan nykypojillakin. Oma poikani on peruskoulussa ja edelleen näyttää, että hyvät numerot ei ole pojille mikään statussymboli, vaan päinvastoin. Kymppiä hienompaa on, jos levittelee ruokalassa kaikki lautasliinat ympäriinsä tai ajaa mopolla sisälle kouluun. Mun poika pärjää koulussa kohtuullisesti, koska me vanhemmat vaaditaan sitä. Jos olisi lapsesta itsestään kiinni, niin ei pärjäisi.

Tyttäreni sen sijaan on ihan eri maata. Lukee kokeisiin kavereidensa kanssa, käy palautetut kokeet läpi ja miettii, miten olisi voinut vastata paremmin (koska 9,5 ei ole hänestä hyvä numero) ja pyrkii siihen, että saisi vähintään yhtä hyvän numeron kuin kaverinsa. Kaikki tämä ihan omaehtoisesti.

Miehet pärjäsi ennen sillä huonommallakin todistuksella ja koulumenestyksellä, kun naiset eivät niin päässeet jatko-opiskelemaan tai jäivät pois työelämästä lasten synnyttyä tai kun sukupuoli esti urakehityksen. Nyt kun naisilla ei näitä esteitä enää niin paljon ole, niin pitäisi poikien ja miesten alkaa ottaa asiat tosissaan, että eivät jää jälkeen.

Epäironisesti tuo johtuu siitä, että tytöt kiinnostuvat tuollaisista pojista ennemmin kuin lukutoukista. Pojille pitäisi opettaa, että sillä ei ole mitään merkitystä mitä tytöt sinusta ajattelevat vaan että olet hyvä omana itsenäsi ja teet juuri niin kuin itse parhaaksi näet, tytöistä ja heidän mielipiteistään välittämättä.

Niin kiinnostuvat, silloin kun ovat epäkypsiä teinityttäjä. Se kuuluu asiaan ja se kyllä muuttuu myöhemmin. Ihan samoin se mopopoika on epäkypsä ja haaveilee jostain silikoniblondista. Ja sekin muuttuu sitten kun vähän kasvaa.

Haha joo miesten naismaku muuttuu...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikia on aina kannustettu siihen, että koulua pitää vihata. Mun työkaveri, kohta 60-vee mies kertoi, että hänen nuoruudessaan oli hieman noloa, jos poika pärjäsi koulussa. Tai kuten hän sanoi, se ei haitannut, jos pärjäsit koulussa, mutta missään nimessä ei saanut näyttää, että olisi tehnyt sen eteen töitä ja piti sitten jotenkin perseilemällä kompensoida se, että oli hyvä koulussa. Muuten jäi poikaporukoiden ulkopuolelle. Työkaverini oli sellainen noin 9 oppilas, eli hän oli hyvä koulussa.

Samanlaista näyttää olevan nykypojillakin. Oma poikani on peruskoulussa ja edelleen näyttää, että hyvät numerot ei ole pojille mikään statussymboli, vaan päinvastoin. Kymppiä hienompaa on, jos levittelee ruokalassa kaikki lautasliinat ympäriinsä tai ajaa mopolla sisälle kouluun. Mun poika pärjää koulussa kohtuullisesti, koska me vanhemmat vaaditaan sitä. Jos olisi lapsesta itsestään kiinni, niin ei pärjäisi.

Tyttäreni sen sijaan on ihan eri maata. Lukee kokeisiin kavereidensa kanssa, käy palautetut kokeet läpi ja miettii, miten olisi voinut vastata paremmin (koska 9,5 ei ole hänestä hyvä numero) ja pyrkii siihen, että saisi vähintään yhtä hyvän numeron kuin kaverinsa. Kaikki tämä ihan omaehtoisesti.

Miehet pärjäsi ennen sillä huonommallakin todistuksella ja koulumenestyksellä, kun naiset eivät niin päässeet jatko-opiskelemaan tai jäivät pois työelämästä lasten synnyttyä tai kun sukupuoli esti urakehityksen. Nyt kun naisilla ei näitä esteitä enää niin paljon ole, niin pitäisi poikien ja miesten alkaa ottaa asiat tosissaan, että eivät jää jälkeen.

Epäironisesti tuo johtuu siitä, että tytöt kiinnostuvat tuollaisista pojista ennemmin kuin lukutoukista. Pojille pitäisi opettaa, että sillä ei ole mitään merkitystä mitä tytöt sinusta ajattelevat vaan että olet hyvä omana itsenäsi ja teet juuri niin kuin itse parhaaksi näet, tytöistä ja heidän mielipiteistään välittämättä.

Niin kiinnostuvat, silloin kun ovat epäkypsiä teinityttäjä. Se kuuluu asiaan ja se kyllä muuttuu myöhemmin. Ihan samoin se mopopoika on epäkypsä ja haaveilee jostain silikoniblondista. Ja sekin muuttuu sitten kun vähän kasvaa.

Haha joo miesten naismaku muuttuu...

Haha joo naistenkin miesmaku muuttuu kun ne pahat pojat on ensin pantu läpi ja halutaan "asettua aloilleen luotettavan ja turvallisen miehen" kanssa.  Mutta sittenkin huomataankin viiden vuoden ja 1-2 lapsen jälkeen, ettei se Insinööri-Make sytytäkään sängyssä, lopetetaan seksi, ehkä petetään ja erotaan.  Ja tämäkin on vain Maken vika, mitäs ei ollut sytyttävä mies. No, tää on tätä elämän kiertokulkua. 

Onneksi omat lapseni ovat älykkäitä tyttöjä eikä näitä mopoilla rällääviä luuseripoikia. Mutta mistä heille aikanaan puolisot? Akateemisia ainakin pitäisi olla. Ulkomaille?

Itse asiassa nykyään ammattikoulun kautta on paremmat mahdollisuudet nostaa elintasoaan. Lyhyen koulutuksen jälkeen pääsee työelämään ja kokemuksen kertyessä voi perustaa oman yrityksen.

Koulutus ei enää ole taloudellisesti yhtä kannattavaa kuin aiemmin, sillä vuosikymmenien opiskelujen jälkeen se kuukausipalkka voi olla todella vaatimaton.

Siis ennenvanhaan koulutus takasi suhteellisen hyväpalkkaisen työpaikan.  Nykyään suurin osa työpaikoista on muutettu alihankintatyöksi, jolloin työntekijät tekevät työt lähes työntekijän palkalla ja yrittäjän vastuulla. Nykyään kannattavinta on perustaa oma yhden työntekijän yritys, joka tekee laadukasta työtä, jolloin kysynnän kasvaessa voi nostaa hintaa. Jos yrityksellä menee hyvin, niin voi palkata lisää työntekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa nykyään ammattikoulun kautta on paremmat mahdollisuudet nostaa elintasoaan. Lyhyen koulutuksen jälkeen pääsee työelämään ja kokemuksen kertyessä voi perustaa oman yrityksen.

Koulutus ei enää ole taloudellisesti yhtä kannattavaa kuin aiemmin, sillä vuosikymmenien opiskelujen jälkeen se kuukausipalkka voi olla todella vaatimaton.

Siis ennenvanhaan koulutus takasi suhteellisen hyväpalkkaisen työpaikan.  Nykyään suurin osa työpaikoista on muutettu alihankintatyöksi, jolloin työntekijät tekevät työt lähes työntekijän palkalla ja yrittäjän vastuulla. Nykyään kannattavinta on perustaa oma yhden työntekijän yritys, joka tekee laadukasta työtä, jolloin kysynnän kasvaessa voi nostaa hintaa. Jos yrityksellä menee hyvin, niin voi palkata lisää työntekijöitä.

Anteeksi nyt, mutta tuo on samanlaista roskaa kuin "tunneäly". Amis on amis ja koulutettu on koulutettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa sitä että korkeakoulutuksen arvo on laskussa. Merkkejä on näkyvissä jo nyt. Pelkkä koulutus ei riitä työelämässä menestymiseen.

Nimenomaan ei tarkoita. Erot eri koulutustasoilla ovat huomattavia. Korkeakoulutetut tienaavat paremmin ja elävät pidempään ja terveempinä kuin vähemmän koulutetut. Matalasti koulutetuilla, myös nuorilla, on selvästi enemmän mt-ongelmiakin.

Erot eri koulutusaloilla ovat huomattavia. Et voi verrata jotain juristia ja humppamaisteria. Ihan samalla tavalla ammattikoulussa on paremmin ja huonommin työllistäviä aloja. Näistä pitäisi puhua realistisesti ja suoraan, eikä ynistä jotain abstraktista koulutustasosta. Minua työtöntä humanistia ei kauheasti kiinnosta kuunnella jorinaa siitä miten mahtavasti minulla tilastojen valossa menee. Toki en syytä valinnoista kuin itseäni. 

Ovat mutta silti kouluttautuminen nostaa keskimäärin ihmisten tuloja ja parantaa työllistymistä. 

Vierailija kirjoitti:

Minua ja sisaruksia valvottiin ja kuulusteltiin jos ei läksyjen luku kotona maistunut. Nyt olen DI ja eräänä johtajana yhdessä Suomen suurimmassa yrityksessä ja muut sisareni tohtoreita ja yksityisellä puolella johtavissa asemissa. Opiskelu on rankkaa työtä. Se ei ole helppoa eikä leikkiä. Motivaation ja tuen pitää olla jatkuvaa. Onneksi vanhempamme olivat viisaita ja kouluja käyneitä. Itse en olisi tässä asemassa ilman heitä.

-m46

Mä osasin tehdä läksyt ihan itsekin. Ei siihen tarvinnut kenenkään patistaa. Valmistuin maisteriksi, tein harjoittelun ulkomailla jne. Ja silti olen nyt työtön. Ei niitä kivoja töitä vaan riitä kaikille. Tutkimuksissakin on havaittu, että toisilla vaan käy tuuri. Jotkut eivät koskaan saa edes sitä ensimmäistä mahdollisuutta. T: eräs kylteri

Olisivatko lukiolaiset vaihtaneet sukupuoltaan etuoikeutetuimpaan eli naiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Pojat pitää kasvattaa pärjäämään ja kilpailemaan. Enää pelkät munat ei riitä, pitää olla myös munaa pärjätäkseen.

Koulutusjärjestelmä rakennetaan tyttöjä suosivaksi, jolloin pohjat syrjäytyvät. Tällä palstalla tuo tuntuu olevan lähes juhlimisen arvionen asia. Sairasta. Tämä on sitä tasa-arvoa.

Meillä on tulevaisuudessa siis naisten elätettävinä niin vanhukset kuin miehetkin. Onneksi otamme velkaa nykyisin, jotta nuo naiset saavat maksaa myös meidän nykyisen tuhlaamisenkin.

t. Onneksi en ole tyttö.

Ai nytkö jo leimataan syrjäytyneeksi, jos ei ole käynyt lukiota? Voi olla aivan hyvin pitkällekin kouluttautunut, vaikkei olisikaan käynyt lukiota.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi omat lapseni ovat älykkäitä tyttöjä eikä näitä mopoilla rällääviä luuseripoikia. Mutta mistä heille aikanaan puolisot? Akateemisia ainakin pitäisi olla. Ulkomaille?

Miksi turhaan? Suomessa on runsaasti somalialaisia koneinsinöörejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikia on aina kannustettu siihen, että koulua pitää vihata. Mun työkaveri, kohta 60-vee mies kertoi, että hänen nuoruudessaan oli hieman noloa, jos poika pärjäsi koulussa. Tai kuten hän sanoi, se ei haitannut, jos pärjäsit koulussa, mutta missään nimessä ei saanut näyttää, että olisi tehnyt sen eteen töitä ja piti sitten jotenkin perseilemällä kompensoida se, että oli hyvä koulussa. Muuten jäi poikaporukoiden ulkopuolelle. Työkaverini oli sellainen noin 9 oppilas, eli hän oli hyvä koulussa.

Samanlaista näyttää olevan nykypojillakin. Oma poikani on peruskoulussa ja edelleen näyttää, että hyvät numerot ei ole pojille mikään statussymboli, vaan päinvastoin. Kymppiä hienompaa on, jos levittelee ruokalassa kaikki lautasliinat ympäriinsä tai ajaa mopolla sisälle kouluun. Mun poika pärjää koulussa kohtuullisesti, koska me vanhemmat vaaditaan sitä. Jos olisi lapsesta itsestään kiinni, niin ei pärjäisi.

Tyttäreni sen sijaan on ihan eri maata. Lukee kokeisiin kavereidensa kanssa, käy palautetut kokeet läpi ja miettii, miten olisi voinut vastata paremmin (koska 9,5 ei ole hänestä hyvä numero) ja pyrkii siihen, että saisi vähintään yhtä hyvän numeron kuin kaverinsa. Kaikki tämä ihan omaehtoisesti.

Miehet pärjäsi ennen sillä huonommallakin todistuksella ja koulumenestyksellä, kun naiset eivät niin päässeet jatko-opiskelemaan tai jäivät pois työelämästä lasten synnyttyä tai kun sukupuoli esti urakehityksen. Nyt kun naisilla ei näitä esteitä enää niin paljon ole, niin pitäisi poikien ja miesten alkaa ottaa asiat tosissaan, että eivät jää jälkeen.

Epäironisesti tuo johtuu siitä, että tytöt kiinnostuvat tuollaisista pojista ennemmin kuin lukutoukista. Pojille pitäisi opettaa, että sillä ei ole mitään merkitystä mitä tytöt sinusta ajattelevat vaan että olet hyvä omana itsenäsi ja teet juuri niin kuin itse parhaaksi näet, tytöistä ja heidän mielipiteistään välittämättä.

Niin kiinnostuvat, silloin kun ovat epäkypsiä teinityttäjä. Se kuuluu asiaan ja se kyllä muuttuu myöhemmin. Ihan samoin se mopopoika on epäkypsä ja haaveilee jostain silikoniblondista. Ja sekin muuttuu sitten kun vähän kasvaa.

Kummasti ne rentut kiinnosta vanhempiakin naisia