Onko köyhyys Suomessa pääsääntöisesti omaa syytä?
Yhteiskunta tarjoaa maksuttoman koulutuksen, opintotukea, asumistukea ja kaikenlaisia palveluita papista psykologiin. Silti jatkuvasti osa kansasta vajoaa köyhyyteen. Miten näet asian? Onko köyhyys omaa syytä vai onko rakenteissa jotain mystistä, joka ajaa ihmiset köyhyysrajan alle?
Kommentit (233)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni palstamamma suunnittelee menevänsä ensi kesänä keräämään marjoja nyt kun thaimaalaisten maahantulo on estetty? Siinä saa Thaimaanmatkan rahat äkkiä kokoon ja ylikin jää.
Thaimaassa on muuten naisyrittäjiä 5 kertaa enemmän kuin Suomessa, siis väestöön suhteutettuna. Miksi niillä lättänaamoilla on enemmän yrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia kuin suominaisilla? Eihän niillä useimmilla ole akateemista koulutustakaan.
Yleensä köyhemmissä maissa ei ole juuri sosiaaliturvaa eli mikäli työ ei maita niin silloin ei perhekään saa ruokaa. Vieläpä niinkin lähellä kuin Virossa ja Ukrainassa ihmiset ovat ahkeria ja työteliäitä.
Työskentelen alalla jossa ukrainalaiset, vietnamilaiset ja joskus ne virolaistkin puuhasi. Ei ne ole mitään mystisiä superihmisiä. Työantajan nähden kyllä hihat heiluu ja hommat käy, mutta eivät he ole kehitysvammaisia ja tietävät riistosta. Kannattaisi tehdä töitä oikeasti hekdän kanssaan ja tasolla niin näkisit totuuden. Suomalaiset nuoret on ihan yhtä tehokkaita työläisiä. Meillä elää propaganda että suomalainen liha on jotenkin heikompaa työelämässä. Mielestäni se en venäjämielisten trollausta. Meillä työnantajilta puuttuu palkanmaksun halu. Pitäisi tehdä ilmaiseksi töitä kuin neuvostoliitossa konsanaan. On vain laitonta palkata nuoria 3-6e h palkalla duuniin. Suomessa on äärettömän kurjat työolot ja huonot palkat. Ukrainalaisten ja muualta tulleiden suusta kuultu totuus. T. Minä joka hikoilen heidän tasolla ja kerron heille heidän ihmisoikeuksista ja todellisista minimipalkoista
Sitä se on kun entiset taistolaiset ovat alkaneet kapitalisteiksi. Vaativat kovaa työtehoa, mutta eivät itse kykene tekemään ja näyttämään miten se onnistuu. Tekninen osaamattomuus näkyy ja kuuluu kauas. Vaativat muilta teräsmiehen kykyjä. Toki osataan huutaa ja pelotella nuoria ja ulkomaalaisia, mutta pian ihan kaaikki osapuolet näkevät miten absurdit työvaatimukset ovat. Tauoista nipistetään ja moni tekee töitä kakkahädässä tai pissahädässä itkien. Kun ruokatauoista nipistetään , niin ihmetellään kun nuori ei jaksa ja on niin kalpea. Ulkolaiset on tottuneet alistamiseen. Heillä on suklaapatukoita taskussa ja tekevät tarpeensa ojaan kun valvova silmä välttää. Työhygienia kärsii. Kun ruokailua ei ole, niin tehokkuus kärsii näkyvästi. Ei ymmärretä taukojen merkitystä. Entiset taistolaiset ovat ottaneet yritysoppinsa Stalinilta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne yksilön ikiomat valinnat johtaa köyhyyteen. Toki moni perseilee tulevaisuuden mahdollisuutensa jo peruskoulussa ja tästä on lähinnä syyttäminen veteliä ja laiskoja vanhempia. Mitenkäs niistä lapsistakaan tulisi fiksumpia kun kotoa on se malli mikä on
Ennenwanhaan peruskoulu pystyi tasoittamaan näitä taustasta johtuvia eroja- nykyään se lisää niitä.
Lellikeille vanhemmat maksavat ulkomaanmatkoja ja kalliita harrastuksia.
Töissä ollaan sitten ihan pulassa, kun asiat ei menekään niinkuin haluaa.
Ehkä voisi kysyä niinkin päin, onko varallisuus ja hyvätuloisuus täysin omaa ansiota. Kasvoin itse kolmilapsisessa yksinhuoltajaduunarin perheessä, jossa nettotulot alle kaksi tonnia kuussa ja varallisuus pyöreä nolla. Nyt olen korkeakoulutettu, keskituloinen, keskiluokkainen oman asunnon omistaja.
Voisin helposti huudella, että oi kyllä, minä vain olin niin ahkera ja tein oikeita valintoja. Mutta oikeasti takana on ihan muut asiat: maksuton koulutus, valtion takaama opintolaina, jolla pystyin elämään opintojen ajan, yhteinen asuntolaina puolison kanssa, jonka kerryttämää varallisuutta käytettiin vakuutena.
Toki panostin opintoihin ja olen aina säästänyt edes parikymppiä rahaa joka kuukausi. Mutta se on aika vähän siihen verrattuna, mitä olen saanut ns. ulkopuolelta. Yhtä lailla köyhä voi varmasti tehdä joitakin valintoja, mutta enemmän on asioita, joissa sattuu vain tulemaan huonot kortit.
Oma lapseni syntyi kahden hyvin toimeentulevan aikuisen perheeseen, jossa varallisuutta jää sitten joskus perinnöksi. Onko hän jotenkin erityisillä ansioilla ja valinnoilla saanut tämän perhetaustan? Ei. Silti hän saa huomattavasti etumatkaa verrattuna vaikka itseeni silloin kun olin lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni Suomessa köyhä taitaa olla vakavasti jollain tavoin pidempiaikaisesti sairas tai vammautunut.
Mutta sairaudet ja vammautumsiethan ovat tällä palstalla osalle vain omien väärien ja elämän laatua heikeintävien valintojen ja päätösten tulosta.
Jos on pidempiaikaisesti sairas tai vammautunut niin, ettei kykene itse itseään elättämään, eikö silloin oikea osoite olisi hoitokoti?
Jos nyt annetaan 1000 euroa ylimääräistä rahaa kahdelle randomhenkilölle, parin viikon päästä toisella on edelleen tuhat e ja toinen on kuluttanut rahat.
Köyhyys on syytä ja rikkaus ansiota. Oi ihan Suomen kieli 😉 Työn tekemisellä ei koskaan rikastu vaan säilyttää "kunniansa" muiden kaltaistensa joukossa. Pitää syntyä se hopealusikka jossain tai oppia kusettamaan ihmisiä jotta rikastuu. Työnteko on vain opittu ja hyväksytty tapa saada rahaa. Työtunnin hinta on matala verrattuna vapauden hintaan.
Kysymys on siitä mitä on köyhyys. Maailmassa on miljardeja ihmisiä jotka tulevat toimeen parilla dollarilla päivässä. Suomessa käsittääkseni kukaan ei kuole nälkään tai ole ilman asuntoa. Aina löytyy tukirahaa ruokaan, vaatteisiin, matkakorttiin ja hygieniatuotteisiin. PItääkö valtion kustantaa sitten huvituksia kuten harrastuksia ja viihdettä on toinen juttu.
Ainakin jossain tapauksissa näyttää siltä että sosiaalituella pärjää niin hyvin että töitä ei viitsitä ottaa vastaan eli eletään sitten veronmaksajien rahoilla. Jotain vastiketta olettaisi saavan jos kerran pidetään ruoassa työttömänä oleilevat. Miksi nämä eivät auta vaikka vanhusten kotihoidossa muutamaa tuntia viikossa kun moni kotipalvelun asukas on työhön todella väsynyt tehdessään sitä yksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni Suomessa köyhä taitaa olla vakavasti jollain tavoin pidempiaikaisesti sairas tai vammautunut.
Mutta sairaudet ja vammautumsiethan ovat tällä palstalla osalle vain omien väärien ja elämän laatua heikeintävien valintojen ja päätösten tulosta.
Jos on pidempiaikaisesti sairas tai vammautunut niin, ettei kykene itse itseään elättämään, eikö silloin oikea osoite olisi hoitokoti?
Jos nyt annetaan 1000 euroa ylimääräistä rahaa kahdelle randomhenkilölle, parin viikon päästä toisella on edelleen tuhat e ja toinen on kuluttanut rahat.
Se olisikin halpaa hupia yhteiskunnalle 😎
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muotoilisin asian niin että vauraus on harvoin omaa ansiota. Monet vauraat olisivat köyhiä ellei heille sattunut jotain näistä:
-mennet rikkaan kanssa naimisiin
-saaneet vanhemmilta sijoitetut lapsilisät tai vastaavaa "pesämunaa" kuten osakkeita, jopa asunnon jne.
-Vanhemmat tukeneet heitä aikuisenakin
Olen itse kohtuullisen vauras (omaa omaisuutta noin 450 000 euroa ja tulot korkeimmassa desiilissä) ilman mitään noista, jos vanhempien tuella yllä tarkoitetaan taloudellista tukea. Lähdin yo-kirjoitusten jälkeen 500 kilometrin päähän opiskelemaan niin, että sain mukaani omat vaatteenu, muutaman vanhan astian ja pari pussilakanaa. Opiskelin opintotuen ja -lainan sekä kesätyöansioitteni turvin.
On silti makuasia, onko vaurastuminen omaa ansiotani. Vaurastumiseni on pitkälti sen ansiota, että olen lahjakas niin matemaattisissa, taloudellisissa kuin käytännön organisointiin liittyvissä asioissa. Kun pyrin TKK:lle, olin kaikista pyrkijöistä parhaan prosentin joukossa varsin pienellä valmistautumisella (siihen aikaan ei ollut oaperivalintaa, vaan kaikilla oltettiin huomioon sekä pääsykokeesta että yo-todistuksesta saadut pisteet). Ei ole kuitenkaan oikeastaan omaa ansiotani, että olen näissä asioissa lahjakas. Sain tuon syntymälahjana eikä moni muu pääse samalle tasolle, vaikka hän tekisi todella paljon töitä. (Tasapainon vuoksi sanon, että on kyllä muita asioita, joissa olen selvästi keskimääräistä ihmistä lahjattomampi, mutta näillä ei ole juurikaan merkitystä työelämässä omalla alallani.)
Lapsen matemaattista ja kielellistä "lahjakkuutta" voidaan kehittää ihan pienestä pitäen. Esim. itse olen köyhän Itä-Suomalaisen viljellään jäperheen lapsi ja kotoa saadut aineelliset eväät oli samaa luokkaa kuin sinulla. Kuitenkin äiti oli yo ja pystyi pienestä pitäen opettamaan asioita ja kannustamaan koulunkäyntiä. Helposti lukion päättötodistukseen keskiarvo 9,7 ja 6 ällää. Papereilla sisään opiskelemaan erästä soveltavaa luonnontiedettä ja siitä eteenpäin. Omat lapset ovat "matemaattisesti" lahjakkaita, koska heidän kanssaan on harjoiteltu pienestä pitäen ja opeteltu sitkeyttä ja ahkeruutta oppimisessa. Tekniselle alalle kaikki myös suuntasivat opiskelemaan.
Tämähän on hienoa. Myös minun kanssani harjoiteltiin matematiikkaa pienestä pitäen, mutta siitä huolimatta en ole koskaan saanut matematiikasta vitosta parempaa arvosanaa. Myöhemmin luin, että tämä on hyvin tyypillistä dyskalkulialle; harjoittelulla on vain hyvin vähän vaikutusta matemaattisten taitojen karttumiselle. Tietysti olen tässä suhteessa jonkinlainen ääritapaus, normaali oppilas tietysti oppii paljon paremmin, jos opetusmetodit ja motivaatio on kunnossa. Silti on hyvä muistaa, että oppimisvaikeuksista kärsivät oppilaat eivät ole mikään ihan mitätön ihmisryhmä. Dyskalkuliasta kärsii n. 3-7% oppilaista ja lukihäiriön esiintyvyys on samoissa luvuissa. Pahimmillaan oppilas voi kärsiä molemmista, ja silloin opiskeluista selviäminen on varmasti jo todella haastavaa. Minulla ei ollut matematiikkaa lukuunottamatta haasteita koulussa, mutta kyllä tämäkin jo rajoittaa paljon sitä mille aloille voi edes harkita suuntautuvansa.
Eli 90% ihmisistä ei voi selittää pärjäämättömyyttään dyskalkulialla.
Säästämisessä piilee vaara. Jos jatkuvasti tekee ylitöitä ja laiminlyö arjen askareet, niin vuosien jälkeen voi huomata ettei psyykkisesti enää kykene käyttämään säästöjä ajokorttiin tai käymään enää edes vaateostoksilla. Palkka tulisi olla nuorilla sellainen että on varaa tukea pienyrittäjiä.
Monet nuoret tässä maassa elää niin säästäväisesti etteivät käytä alkoholia tai käy sosiaalisissa riennoissa säästeliäisyyden takia. Hiukset leikataan itse ja sosiaalinen verkosto on pelkkä työpaikka. Nuoret sairastuu erakoiksi ja mökkihöperöiksi. Mitä iloa on säästää viisi vuotta ajokorttiin ja elää sen ajan sosiaalitonta elämää yksiössä ja töissä kyyhöttäen? Sitten todeta että ei enää kykene laajentumaan työelämän ulkopuolelle sosiaalisesti. Kun kaikki muu ahdistaa kodin ja työn ulkopuolella. Köyhyys ja matalapalķka-ala sairastuttaa psyykkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on siitä mitä on köyhyys. Maailmassa on miljardeja ihmisiä jotka tulevat toimeen parilla dollarilla päivässä. Suomessa käsittääkseni kukaan ei kuole nälkään tai ole ilman asuntoa. Aina löytyy tukirahaa ruokaan, vaatteisiin, matkakorttiin ja hygieniatuotteisiin. PItääkö valtion kustantaa sitten huvituksia kuten harrastuksia ja viihdettä on toinen juttu.
Ainakin jossain tapauksissa näyttää siltä että sosiaalituella pärjää niin hyvin että töitä ei viitsitä ottaa vastaan eli eletään sitten veronmaksajien rahoilla. Jotain vastiketta olettaisi saavan jos kerran pidetään ruoassa työttömänä oleilevat. Miksi nämä eivät auta vaikka vanhusten kotihoidossa muutamaa tuntia viikossa kun moni kotipalvelun asukas on työhön todella väsynyt tehdessään sitä yksi.
Suomessa tuet saa kotona makaamalla esim Ruotsissa ja Tanskassa ihmiset mieluummin menee palkkatöihin kuin ovat työllistämistoimien kohteena.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä voisi kysyä niinkin päin, onko varallisuus ja hyvätuloisuus täysin omaa ansiota. Kasvoin itse kolmilapsisessa yksinhuoltajaduunarin perheessä, jossa nettotulot alle kaksi tonnia kuussa ja varallisuus pyöreä nolla. Nyt olen korkeakoulutettu, keskituloinen, keskiluokkainen oman asunnon omistaja.
Voisin helposti huudella, että oi kyllä, minä vain olin niin ahkera ja tein oikeita valintoja. Mutta oikeasti takana on ihan muut asiat: maksuton koulutus, valtion takaama opintolaina, jolla pystyin elämään opintojen ajan, yhteinen asuntolaina puolison kanssa, jonka kerryttämää varallisuutta käytettiin vakuutena.
Toki panostin opintoihin ja olen aina säästänyt edes parikymppiä rahaa joka kuukausi. Mutta se on aika vähän siihen verrattuna, mitä olen saanut ns. ulkopuolelta. Yhtä lailla köyhä voi varmasti tehdä joitakin valintoja, mutta enemmän on asioita, joissa sattuu vain tulemaan huonot kortit.
Oma lapseni syntyi kahden hyvin toimeentulevan aikuisen perheeseen, jossa varallisuutta jää sitten joskus perinnöksi. Onko hän jotenkin erityisillä ansioilla ja valinnoilla saanut tämän perhetaustan? Ei. Silti hän saa huomattavasti etumatkaa verrattuna vaikka itseeni silloin kun olin lapsi.
Entä jos lapsesi päätyy köyhyyteen, mielestäsi hyvästä perhetaustasta huolimatta? Onko se silloin hänen omaa valintaansa vai yhteiskunnan aiheuttamaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on siitä mitä on köyhyys. Maailmassa on miljardeja ihmisiä jotka tulevat toimeen parilla dollarilla päivässä. Suomessa käsittääkseni kukaan ei kuole nälkään tai ole ilman asuntoa. Aina löytyy tukirahaa ruokaan, vaatteisiin, matkakorttiin ja hygieniatuotteisiin. PItääkö valtion kustantaa sitten huvituksia kuten harrastuksia ja viihdettä on toinen juttu.
Ainakin jossain tapauksissa näyttää siltä että sosiaalituella pärjää niin hyvin että töitä ei viitsitä ottaa vastaan eli eletään sitten veronmaksajien rahoilla. Jotain vastiketta olettaisi saavan jos kerran pidetään ruoassa työttömänä oleilevat. Miksi nämä eivät auta vaikka vanhusten kotihoidossa muutamaa tuntia viikossa kun moni kotipalvelun asukas on työhön todella väsynyt tehdessään sitä yksi.
Suomessa tuet saa kotona makaamalla esim Ruotsissa ja Tanskassa ihmiset mieluummin menee palkkatöihin kuin ovat työllistämistoimien kohteena.
90 000 työtöntä on aktivoitu.
Työtön saa 700, kun hyllyttää tavaroita 20 päivää kuukaudessa kaupassa ja minimieläke 922 netto.
Te maksatte nuorten psykoterapiat kirjoitti:
Säästämisessä piilee vaara. Jos jatkuvasti tekee ylitöitä ja laiminlyö arjen askareet, niin vuosien jälkeen voi huomata ettei psyykkisesti enää kykene käyttämään säästöjä ajokorttiin tai käymään enää edes vaateostoksilla. Palkka tulisi olla nuorilla sellainen että on varaa tukea pienyrittäjiä.
Monet nuoret tässä maassa elää niin säästäväisesti etteivät käytä alkoholia tai käy sosiaalisissa riennoissa säästeliäisyyden takia. Hiukset leikataan itse ja sosiaalinen verkosto on pelkkä työpaikka. Nuoret sairastuu erakoiksi ja mökkihöperöiksi. Mitä iloa on säästää viisi vuotta ajokorttiin ja elää sen ajan sosiaalitonta elämää yksiössä ja töissä kyyhöttäen? Sitten todeta että ei enää kykene laajentumaan työelämän ulkopuolelle sosiaalisesti. Kun kaikki muu ahdistaa kodin ja työn ulkopuolella. Köyhyys ja matalapalķka-ala sairastuttaa psyykkisesti.
Ihminen voi olla sosiaalinen halutessaan ihan 0 budjetillakin.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on siitä mitä on köyhyys. Maailmassa on miljardeja ihmisiä jotka tulevat toimeen parilla dollarilla päivässä. Suomessa käsittääkseni kukaan ei kuole nälkään tai ole ilman asuntoa. Aina löytyy tukirahaa ruokaan, vaatteisiin, matkakorttiin ja hygieniatuotteisiin. PItääkö valtion kustantaa sitten huvituksia kuten harrastuksia ja viihdettä on toinen juttu.
Ainakin jossain tapauksissa näyttää siltä että sosiaalituella pärjää niin hyvin että töitä ei viitsitä ottaa vastaan eli eletään sitten veronmaksajien rahoilla. Jotain vastiketta olettaisi saavan jos kerran pidetään ruoassa työttömänä oleilevat. Miksi nämä eivät auta vaikka vanhusten kotihoidossa muutamaa tuntia viikossa kun moni kotipalvelun asukas on työhön todella väsynyt tehdessään sitä yksi.
Työttömiä on 90 000 aktivoitu.
Mutta miksi eläkkeitä maksetaan 33 miljardia kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä voisi kysyä niinkin päin, onko varallisuus ja hyvätuloisuus täysin omaa ansiota. Kasvoin itse kolmilapsisessa yksinhuoltajaduunarin perheessä, jossa nettotulot alle kaksi tonnia kuussa ja varallisuus pyöreä nolla. Nyt olen korkeakoulutettu, keskituloinen, keskiluokkainen oman asunnon omistaja.
Voisin helposti huudella, että oi kyllä, minä vain olin niin ahkera ja tein oikeita valintoja. Mutta oikeasti takana on ihan muut asiat: maksuton koulutus, valtion takaama opintolaina, jolla pystyin elämään opintojen ajan, yhteinen asuntolaina puolison kanssa, jonka kerryttämää varallisuutta käytettiin vakuutena.
Toki panostin opintoihin ja olen aina säästänyt edes parikymppiä rahaa joka kuukausi. Mutta se on aika vähän siihen verrattuna, mitä olen saanut ns. ulkopuolelta. Yhtä lailla köyhä voi varmasti tehdä joitakin valintoja, mutta enemmän on asioita, joissa sattuu vain tulemaan huonot kortit.
Oma lapseni syntyi kahden hyvin toimeentulevan aikuisen perheeseen, jossa varallisuutta jää sitten joskus perinnöksi. Onko hän jotenkin erityisillä ansioilla ja valinnoilla saanut tämän perhetaustan? Ei. Silti hän saa huomattavasti etumatkaa verrattuna vaikka itseeni silloin kun olin lapsi.
Entä jos lapsesi päätyy köyhyyteen, mielestäsi hyvästä perhetaustasta huolimatta? Onko se silloin hänen omaa valintaansa vai yhteiskunnan aiheuttamaa?
Oma valinta hyvistä lähtökohdista huolimatta. Monet koulutetutkaan vanhemmat eivät ole tajunneet, että peruskoulu ei hoida tehtäväänsä niinkuin silloin kun itse oli kouluiässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on siitä mitä on köyhyys. Maailmassa on miljardeja ihmisiä jotka tulevat toimeen parilla dollarilla päivässä. Suomessa käsittääkseni kukaan ei kuole nälkään tai ole ilman asuntoa. Aina löytyy tukirahaa ruokaan, vaatteisiin, matkakorttiin ja hygieniatuotteisiin. PItääkö valtion kustantaa sitten huvituksia kuten harrastuksia ja viihdettä on toinen juttu.
Ainakin jossain tapauksissa näyttää siltä että sosiaalituella pärjää niin hyvin että töitä ei viitsitä ottaa vastaan eli eletään sitten veronmaksajien rahoilla. Jotain vastiketta olettaisi saavan jos kerran pidetään ruoassa työttömänä oleilevat. Miksi nämä eivät auta vaikka vanhusten kotihoidossa muutamaa tuntia viikossa kun moni kotipalvelun asukas on työhön todella väsynyt tehdessään sitä yksi.
Suomessa tuet saa kotona makaamalla esim Ruotsissa ja Tanskassa ihmiset mieluummin menee palkkatöihin kuin ovat työllistämistoimien kohteena.
90 000 työtöntä on aktivoitu.
Työtön saa 700, kun hyllyttää tavaroita 20 päivää kuukaudessa kaupassa ja minimieläke 922 netto.
Niin, jos puoliso on töissä niin työtön saa pelkän työmarkkinatuen ja kulukorvauksen.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on siitä mitä on köyhyys. Maailmassa on miljardeja ihmisiä jotka tulevat toimeen parilla dollarilla päivässä. Suomessa käsittääkseni kukaan ei kuole nälkään tai ole ilman asuntoa. Aina löytyy tukirahaa ruokaan, vaatteisiin, matkakorttiin ja hygieniatuotteisiin. PItääkö valtion kustantaa sitten huvituksia kuten harrastuksia ja viihdettä on toinen juttu.
Ainakin jossain tapauksissa näyttää siltä että sosiaalituella pärjää niin hyvin että töitä ei viitsitä ottaa vastaan eli eletään sitten veronmaksajien rahoilla. Jotain vastiketta olettaisi saavan jos kerran pidetään ruoassa työttömänä oleilevat. Miksi nämä eivät auta vaikka vanhusten kotihoidossa muutamaa tuntia viikossa kun moni kotipalvelun asukas on työhön todella väsynyt tehdessään sitä yksi.
Hyvä tehdään näin. Minä voin mennä auttamaan työttömyysturvaa vastaan huonokuntoisia ihmisiä hoitokotiin. En pyydä siitä muuta korvausta eli olet tyytyväinen? No hoitokoti irtisanoo yhden palkallisen ihmisen koska häntä ei tarvita enää koska minä teen saman ilmaiseksi. Edelleen olet tyytyväinen koska teen vastikkeellista työtä turvaa vastaan? En ole ammattitaitoinen mutta olen kuitenkin ilmainen ja opin työn ohessa. Olet edelleen tyytyväinen? Veroprosenttini on 20 mikä on vastaavasta matalapalkkatyöstä maksettavaa korkeampi. Olet edelleen erittäin tyytyväinen. No ystäväni ilmoittaa pomollesi että hän tekisi sinun työsi ilmaiseksi valtion kustannuksella. Sinä saisit kenkää. Nyt vasta oletkin tyytyväinen vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys on siitä mitä on köyhyys. Maailmassa on miljardeja ihmisiä jotka tulevat toimeen parilla dollarilla päivässä. Suomessa käsittääkseni kukaan ei kuole nälkään tai ole ilman asuntoa. Aina löytyy tukirahaa ruokaan, vaatteisiin, matkakorttiin ja hygieniatuotteisiin. PItääkö valtion kustantaa sitten huvituksia kuten harrastuksia ja viihdettä on toinen juttu.
Ainakin jossain tapauksissa näyttää siltä että sosiaalituella pärjää niin hyvin että töitä ei viitsitä ottaa vastaan eli eletään sitten veronmaksajien rahoilla. Jotain vastiketta olettaisi saavan jos kerran pidetään ruoassa työttömänä oleilevat. Miksi nämä eivät auta vaikka vanhusten kotihoidossa muutamaa tuntia viikossa kun moni kotipalvelun asukas on työhön todella väsynyt tehdessään sitä yksi.
Työttömiä on 90 000 aktivoitu.
Mutta miksi eläkkeitä maksetaan 33 miljardia kotiin.
Tutulla eläkeläisellä on omakotitalo, uusi kesämökki ja loma-osake Lapissa ja ulkomailla, siksi.
Aika usein. Riittää kun seuraa mediasta köyhyys juttuja.
Jengi tienaa 1900€/ käteen. Ja selittää kun sillä ei pärjää. Sit on 1400€ puhelimet, kaikki suoratoisto palvelut, harrastetaan, käydään baarissa ja syödään ulkona..
1900€ vuokra-500€ - puhelimet yms.100-ruoka300€.= 1000€ pakollisten jälkeen.
Olet oikeassa -vittuileva ja laiska kääkkä ei ole kuuminta hottia työmarkkinoilla