Hyväksytkö erilaisuuden ja suhtaudut kaikkiin ihmisiin avoimesti?
Kommentit (176)
En hyväksy syntiä. Mutta toisaalta en tuomitsekaan ketään. Kaikki on kuitenkin tasa-arvoisia oli syntisyys mitä hyvänsä.
Hyväksyn erilaisuuden. En suhtaudu kaikkiin ihmisiin avoimesti, sellainen on nimittäin typerää.
Oikeistolaisten takia primitiivinen suvaitsemattomuus, vain yhteen muottiin pakottaminen ja syrjintä on pikemminkin lisääntynyt.
Hyväksyn erilaisuuden mutta en suhtaudu kaikkiin avoimesti. Avoimuus on vain harvoille ja valituille.
Tässä varmasti tarkoitetaan siis sellaisia ihmisiä, jotka eivät ehdoin tahdoin aiheuta muille pahaa :D
Hyväksyn erilaisuuden, mutta suhtaudun muihin ihmisiin ainakin aluksi aika varautuneesti.
Pyrin lähtökohtaisesti ymmärtämään erilaisia ajattelumalleja, vaikka usein huomaan olevani radikaalien ääripäiden ja heidän perusteluidensa kanssa eri mieltä. Oma argumentointi kehittyy paremmaksi asiasta eri mieltä olevien kanssa, mutta rajansa kaikella kuten foliohattujen kanssa väitellessä.
Vierailija kirjoitti:
Oikeistolaisten takia primitiivinen suvaitsemattomuus, vain yhteen muottiin pakottaminen ja syrjintä on pikemminkin lisääntynyt.
Jep, surullista.
Ei tarvii hyväksyy mutta voi ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvii hyväksyy mutta voi ymmärtää.
Miksi ei tarvitsisi hyväksyä? En itse ainakaan viihdy ihmisten kanssa jotka eivät hyväksy minua.
Suhtaudun kaikkiin ihmisiin terveellä maalaisjärjellä.
En hyväksy kokkareita (rkp:n lasken samaksi sakiksi), persuja, h*hhuleita, kepuleita, demareita, kommareita, pedareita, raiskareita ja absolutisteja. Lopuistakaan en hyväksy kaikkia, mutta listaamiseen menisi liian pitkä aika.
Ennen tein noin. Enää en koska a) minua itseäni ei ole kohdeltu niin b) rajojeni yli tulevat ihmiset
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyn erilaisuuden, mutta en suhtaudu kaikkiin ihmisiin avoimesti. Minä elän omaa elämääni, he omaa elämäänsä. Jos molemmat noudattavat maan lakia ja käyttäytyvät kohteliaasti kanssaihmisiä kohtaan, niin siinä tapauksessa kaikki on minulle ok.
Itsekin ajattelen näin. Näyttäköön ihminen ihan miltä tahansa, mutta jos ei ymmärrä olla höpöttämättä bussipysäkillä väkisin kanssani venäläisistä tonttu-ukoista, jotka vakoilee meitä viemäreissä, totta h* näytän siltä, että jätä minut rauhaan. Muuten ihan sama.
Maailma on täynnä erilaisia ihmisiä eikä heidän olemassaolonsa ole minun hyväksymisestäni kiinni mitenkään. Sen kanssa eletään. Mikrotasolla, perheenjäseneni ovat keskenään kaikki erilaisia ja niin myös työkaverini. Koitetaan pitää keskustelua yllä, jotakin voi myös aina oppia toisista silloin.
Vierailija kirjoitti:
En pysty
mikset?
Miehet eivät siis taida olla sun juttu?