Lue keskustelun säännöt.
Köyhäilyruoka onkin ihan törkeän hyvää!
Keitin kokonaista ohraa, sekoitin siihen currytahnaa ja lopuksi paistettua uunilenkkiä. Hyvää!
Kommentit (1264)
Kaalilaatikko ja itse tehty hernekeitto ovat ihan parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pussillinen tummaa makaronia, pussillinen sekavihanneksia, yksi suolakurkku, puoli vihreää omenaa ja majoneesia. Niistä lounaaksi ruokaisa salaatti. Ei välttämättä tarvi lihaa, mutta voi siihen savukinkusta leikata pieniä kuutioita. Nokkoslettujen kanssa ihan herkkua.
Vierailija kirjoitti:
Omituista nälvintää ruskeasta kastikkeesta. Minä olen vasta vauvapalstalla oppinut, että ruskeaa kastiketta on syöty sellaisenaan. Meillä se tarkoitti yleensä jauhelihakastiketta, ja oli myös liha- tai nakkikastiketta, joiden pohjana oli "ruskea kastike". En ole tiennyt, että sitä on syöty myös sellaisenaan. En kuitenkaan ole ollut missään uutispimennossa - tuskinpa minua lasta/nuorta olisi tuolloin 70-80 -luvuilla moiset uutiset tai artikkelit kiinnostaneetkaan.
Jos ollaan käyty jossain kylässä niin ilmeisesti kukaan ei ole halunnut tarjota meille ruskeaa kastiketta ilman "sattumia", koska en muista sitä missään syöneeni. Koulussa ei ollut tarjolla.
Olen ihan tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä missä molemmat vanhemmat kävivät töissä (tekivät uraa) ja muistaakseni korostetun hetero-lihaasyövä isäni halusi että ruualla syödään lihaa. Niin sitä sitten oli, kun ei mitään estettä asialle ollut.
Ei tarvitse kiihtyä siitä että elämämme ovat olleet erilaisia ja olemme nähneet ja kokeneet erilaisia asioita. Onhan se nyt outoa jos ei jossain vauvapalstalla voi keskustella avoimesti tällaisesta asiasta.
Ja ennen kuin kukaan alkaa motkottaa: ei, en hämmästele, tuomitse tai naura. Totean vain neutraalisti tosiasian. Vm 71
Synnyin -72 melko köyhiin oloihin. Minulle perusruokaa oli ns. peruna ja soosi. Siihen ruisleipää, maitoa ja kahvia. Kesällä silliä uusien perunoiden kanssa. Muuta ruokaa saatiin harvoin.
Koulussa oli ihmeellistä, kun joka päivä oli eri ruokalaji.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kullut, että joku syö pelkkää ruskeaa kastiketta ja perunaa tai perunamuusia tai spagettia. Aina ollut mukana myös kolmas elementti = proteiininlähde.
Kaikkea uutta sitä oppiikaan.
Vm. -73
Sinä ja sinun proteiininlähteet :D
Varmasti vielä 50-60-luvulla ei tuollaista sanaa ollut olemassakaan ja ihmiset söi mitä söi, mutta ruuassa oli harvoin mukana se "proteiininlähde".
Muutenkin nykyään tuota proteiinihöpötystä painotetaan ihan liikaa. Ihmiset syö hulluna proteiinia, eivätkä ymmärrä, että senkin liika saanti muuttuu elimistössä ihan vaan läskiksi/turhiksi kaloreiksi.
Tuo proteiinihömpötys alkoi varmaan silloin, kun nämä kehonrakentjat alkoivat popsimaan proteiinikapseleita ja siitä se levisi tavallisen kansan pariin.
Muusta ei nykyään höpötetäkään, kuin proteiinin saannista.
Ennen elettiin ihan terveinä ja hyvinvoivina vaikka sitä proteiinia saatiin huomattavasti vähemmän, kuin nyt.
Täysin samaa mieltä. Menee jo ärsyttäväksi jatkuva höpötys proteiinista. Sitäkään en tajua, että entisiä yksinkertaisia kotiruokia aletaan kutsua köyhäilyruoaksi. Kyllä ennenkin syötiin viiliä, rahkaa ja maitoa käytettiin ruokiin sekä juotiin maitoa ja piimää. Jugurttia ei ollutkaan ennen 1960 luvun loppua. Kananmunia syötiin agraariyhteiskunnassa päivittäin kunnes tuli se emävale vuosiksi kolesterolista. Nykyisin jokainen nuoremmista polvista tietää kaiken ja vielä enemmän kaikesta ja pilkallisesti veetuilevat iäkkäämmille ihmisille.
70-luvun ruokavalion "proteeininlähteitä" olivat mm. kirnuvoi, täysmaito, munat.
Leivän päälle paksulti kirnuvoita, päivässä litra täysmaitoa ja pari munaa.
Puhut kyllä jostain aiemmista vuosikymmenistä. 70-luvulla tuli floora. Eikä täysmaitoakaan käytetty. Munia ei myöskään paljoa.
Vanhempani eivät suostuneet koskaan syömään margariineja. Suolaista kirnuvoita piti olla ja hyvää se olikin, ei sellaista enää ole missään. Silloin oli joku skandaali Raision tehtailla tehdyistä margariineista, merkki oli kai Majesteetti. Punaista maitoa joivat ja piimää. Elivät 90 ja 94 vuotiaiksi ilman sairauksia, ei edes muistisairautta heillä ollut. Muniakin söivät päivittäin. Me lapset tietty myös ja terveinä olemme me lapsetkin, kaikki yli 70 v. nyt. Vissiin saimme tarpeeksi "proteiinia":D.
Se oli Suvikulta, se margariini.
"Ennen laitettiin mirrit multaan, nyt ne laitetaan Suvikultaan!"
Joo, ei syöty hirveästi margariinia 70-luvulla. Voi oli statusta, vähän kuin joku luomuruoka nyt.
Etenkin jos kävi vieraita, ja niitä kävi paljon ennen, niin margariinin tarjoaminen olisi ollut suora viesti että isäntä on PA. Voita ja munia syötiin paljon myös siksi, että maassa oli voivuori ja munavuori. Näiden ylituotantoa siis, ja siksi hallitus lanseerasi näitä "munalla töihin!"-mainoskampanjoita, että ylituotantoa saatiin purettua.
Keitä makaroonit, vesi pois, kattilaan makaroonien sekaan, voita, juustoa, ketsuppia, tabascoa, mustapippuria ja basilikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soijarouhe tuli meillä korvaamaan kaiken jauhelihan. Tarvitsee vaan maustaa aika reilulla kädellä, mutta muuten ok.
Chili con Carne (espanjan carne on liha suomeksi) on siis Chili con Soijarouhe ja sama suomeksi. Chili soijarouheen kanssa.
Ei köyhäily tarkoita ruuan vaihtamista sontaan :)
Sinussakin on ihan sananmukaisesti enemmän sontaa, kuin soijassa :D
Miksi ihmiset vihaa sellaista ihmistä, joka ei syä lihaa? Onko se niinkamalaa, kun joku possu jää syntymättä kurjaan elämäänsä betonilattialle joutuakseen 6kk ikäisenä teurastamolle, jossa se tainnutetaan jollain pultilla(sähköllä) otsaan ja vedetään jalasta kattoon ja kurkku auki. Possua pelottaa.
Possu voisi elää 15-20 vuotiaaksi.
Ei se, että joku ei syö lihaa ole mikään uhka lihansyöjälle, eikä se, että joku eläin jää syntymättä vain joutuakseen vauvana ihmisen lautaselle luulisi kenellekään olevan niin ihana asia, että sen takia täytyy vihata ihmistä joka takia se eläin jää syntymättä.
Miksi se on niin ihana asia, että eläimiä kasvatetaan liukuhihnalta teuraaksi. Ne on ihan tuntevia eläimiä, kuten esim koirat/kissat eikä niille kukaan soisi tuollaista elämää/kohtaloa.
Ja oli kuinka oli, niin miksi se on niin kamalaa, jos joku ei syö lihaa? Mitä se on lihansyöjältä pois?
Minulle ainakin on ihan se ja sama syökö joku kukkakaalia.
Vierailija kirjoitti:
Heh pelkät perunat joihin voita ja maitoa joka imeytyy sinne oli mulle "uutta" ja ihastuin. Tein kyllä kauramaitoon ja se toimi
kun valitsee hyvat multaperunat! ja viela jos luomua suoraan tuottajalta ettei ole kolisteltu pitkin keskusliikkeiden varastoja. Peruna on herkka mutta perunalla ja perunalla voi olla eroa kuin yolla ja paivalla...
myos esim luomupalsternakka, pienet vastakeitetyt punajuuret jne!
ja juurekset uunissa yrttien ja oljyn kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tomaattipastaa tein tänään.
Laitoin ensin puoli pussillista pennepastaa kattilaan kiehumaan suolalla maustettuun veteen.
Sitten lorautin kasarin pohjalle vähän öljyä, 2 sipulia, 4 valkosipulin kynttä, pienen pätkän silputtua salamimakkaraa, lusikallisen mustapippurirouhetta ja pari desilitraa soijarouhetta.
Kun olivat pehmenneet ja vähän jo ruskistuneetkin, lisäsin 4 pieneksi pilkottua tomaattia, purkillisen paseerattua tomaattia, lusikallisen kuivattua basilikaa, desilitran kermaa ja desilitran vettä. Lopuksi maistoin ja lisäsin vielä vähän suolaa.
Kun pasta oli kypsää, kaadoin veden pois ja lisäsin tomaattikastikkeen kattilaan pastan sekaan.
Tätä söin tänään, riittää myös huomiseksi ja vielä ylihuomisen lounaaksi. On tosi hyvää!
Onko tämä köyhäilyä. Tuohan maksaa pitkästi yli kympin annos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista nälvintää ruskeasta kastikkeesta. Minä olen vasta vauvapalstalla oppinut, että ruskeaa kastiketta on syöty sellaisenaan. Meillä se tarkoitti yleensä jauhelihakastiketta, ja oli myös liha- tai nakkikastiketta, joiden pohjana oli "ruskea kastike". En ole tiennyt, että sitä on syöty myös sellaisenaan. En kuitenkaan ole ollut missään uutispimennossa - tuskinpa minua lasta/nuorta olisi tuolloin 70-80 -luvuilla moiset uutiset tai artikkelit kiinnostaneetkaan.
Jos ollaan käyty jossain kylässä niin ilmeisesti kukaan ei ole halunnut tarjota meille ruskeaa kastiketta ilman "sattumia", koska en muista sitä missään syöneeni. Koulussa ei ollut tarjolla.
Olen ihan tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä missä molemmat vanhemmat kävivät töissä (tekivät uraa) ja muistaakseni korostetun hetero-lihaasyövä isäni halusi että ruualla syödään lihaa. Niin sitä sitten oli, kun ei mitään estettä asialle ollut.
Ei tarvitse kiihtyä siitä että elämämme ovat olleet erilaisia ja olemme nähneet ja kokeneet erilaisia asioita. Onhan se nyt outoa jos ei jossain vauvapalstalla voi keskustella avoimesti tällaisesta asiasta.
Ja ennen kuin kukaan alkaa motkottaa: ei, en hämmästele, tuomitse tai naura. Totean vain neutraalisti tosiasian. Vm 71
Synnyin -72 melko köyhiin oloihin. Minulle perusruokaa oli ns. peruna ja soosi. Siihen ruisleipää, maitoa ja kahvia. Kesällä silliä uusien perunoiden kanssa. Muuta ruokaa saatiin harvoin.
Koulussa oli ihmeellistä, kun joka päivä oli eri ruokalaji.
Tuo oli juuri tyypillistä 70-80 luvuille. Kouluruoka oli kotiruokaa parempaa, ja ennen kaikkea se vaihtelu.
Ei kotiruokakaan huonoa ollut, mutta usein aina sitä samaa, niitä 3-5 eri ruokalajia jatkuvasti.
Koulussa oli paljon laajempi lista, ja keittäjät tekivät ruuat aina koulussa, kaikki oli just tuoretta. Keskuskeittiöt eivät toimittaneet ruokia kouluihin, monilla työpaikoillakin oli omat keittäjät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista nälvintää ruskeasta kastikkeesta. Minä olen vasta vauvapalstalla oppinut, että ruskeaa kastiketta on syöty sellaisenaan. Meillä se tarkoitti yleensä jauhelihakastiketta, ja oli myös liha- tai nakkikastiketta, joiden pohjana oli "ruskea kastike". En ole tiennyt, että sitä on syöty myös sellaisenaan. En kuitenkaan ole ollut missään uutispimennossa - tuskinpa minua lasta/nuorta olisi tuolloin 70-80 -luvuilla moiset uutiset tai artikkelit kiinnostaneetkaan.
Jos ollaan käyty jossain kylässä niin ilmeisesti kukaan ei ole halunnut tarjota meille ruskeaa kastiketta ilman "sattumia", koska en muista sitä missään syöneeni. Koulussa ei ollut tarjolla.
Olen ihan tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä missä molemmat vanhemmat kävivät töissä (tekivät uraa) ja muistaakseni korostetun hetero-lihaasyövä isäni halusi että ruualla syödään lihaa. Niin sitä sitten oli, kun ei mitään estettä asialle ollut.
Ei tarvitse kiihtyä siitä että elämämme ovat olleet erilaisia ja olemme nähneet ja kokeneet erilaisia asioita. Onhan se nyt outoa jos ei jossain vauvapalstalla voi keskustella avoimesti tällaisesta asiasta.
Ja ennen kuin kukaan alkaa motkottaa: ei, en hämmästele, tuomitse tai naura. Totean vain neutraalisti tosiasian. Vm 71
Synnyin -72 melko köyhiin oloihin. Minulle perusruokaa oli ns. peruna ja soosi. Siihen ruisleipää, maitoa ja kahvia. Kesällä silliä uusien perunoiden kanssa. Muuta ruokaa saatiin harvoin.
Koulussa oli ihmeellistä, kun joka päivä oli eri ruokalaji.
Olisko tuo enemmän maaseutu/kaupunki -kysymys? Kaupunkilaisilla oli ostoperunat, niin peruna ja kastike ja säilötyt lisukkeet ei mitään halpaa ruokaa ehkä olis ollut.
Mekin oltiin 70-luvulla nykymittapuun mukaan köyhiä, mutta varmaan ehkä sen ajan mukaan jotain keskiluokkaa. Meillä ei kotona ollut koskaan ruskeaa kastiketta. Meidän äiti teki arkiruoaksi useimmiten jotain keittoa (makkarakeittoa, kalakeittoa, lihakeittoa, hernekeittoa) ja leipoi itse hiivaleipää ja sämpylöitä. Välipalaksi ja itapalaksi oli usein vispipuuroa tai voileipiä ja maitoa tai teetä. Äiti oli kotona, kaupungissa asuttiin.
sienet. suppilovahveroita sai amparitolkulla kun vaivautui metsaan viela marraskuussa
vau mita kastiketta jauhelihan kanssa. Itse asiassa siinakin se parmesanhippu tuo parhaan savayksen. mut ihan ok joku kaurakerma jos on allerginen oikeal
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen vm -70, ja muistan lapsuudestani köyhäilyruuat. Näille oli selitys, vanhemmat säästivät osakekämppään.
- makaronivelli
- maitoperunavelli
- perunavelli ja lämpimät leivät
- riisipuuro
- leipäkepsu ( se on maidossa kasteltua ruisleipää, joka paistetaan pannulla ehdassa voissa)
- uunipuuro
- perunat ja sienikastike
- jauhelihapihvit, joissa oli puolet sieniä ja pottujen kera
- makkaralaatikko (siis peruna-makkaravuoka)
- veriletut
- uunimakkara ja muusi
Korppujauhotkin jauhettiin itse.
Jos faija sai jostain riistaa, se oli sunnuntain juhlaruokaa. Hirveä, teeriä ja jänistä. Kerran saatiin jänis ihan itsekkin, törmäsi auton puskurin kulmaan, lensi ojaan ja kuolla kupsahti. Ei kun takakonttiin ja parvekkeella nylkemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soijarouhe tuli meillä korvaamaan kaiken jauhelihan. Tarvitsee vaan maustaa aika reilulla kädellä, mutta muuten ok.
Chili con Carne (espanjan carne on liha suomeksi) on siis Chili con Soijarouhe ja sama suomeksi. Chili soijarouheen kanssa.
Ei köyhäily tarkoita ruuan vaihtamista sontaan :)
Sinussakin on ihan sananmukaisesti enemmän sontaa, kuin soijassa :D
Miksi ihmiset vihaa sellaista ihmistä, joka ei syä lihaa? Onko se niinkamalaa, kun joku possu jää syntymättä kurjaan elämäänsä betonilattialle joutuakseen 6kk ikäisenä teurastamolle, jossa se tainnutetaan jollain pultilla(sähköllä) otsaan ja vedetään jalasta kattoon ja kurkku auki. Possua pelottaa.
Possu voisi elää 15-20 vuotiaaksi.
Ei se, että joku ei syö lihaa ole mikään uhka lihansyöjälle, eikä se, että joku eläin jää syntymättä vain joutuakseen vauvana ihmisen lautaselle luulisi kenellekään olevan niin ihana asia, että sen takia täytyy vihata ihmistä joka takia se eläin jää syntymättä.
Miksi se on niin ihana asia, että eläimiä kasvatetaan liukuhihnalta teuraaksi. Ne on ihan tuntevia eläimiä, kuten esim koirat/kissat eikä niille kukaan soisi tuollaista elämää/kohtaloa.
Ja oli kuinka oli, niin miksi se on niin kamalaa, jos joku ei syö lihaa? Mitä se on lihansyöjältä pois?
Minulle ainakin on ihan se ja sama syökö joku kukkakaalia.
Kylläpä meni soijan syöjän tunteisiin :D:D:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista nälvintää ruskeasta kastikkeesta. Minä olen vasta vauvapalstalla oppinut, että ruskeaa kastiketta on syöty sellaisenaan. Meillä se tarkoitti yleensä jauhelihakastiketta, ja oli myös liha- tai nakkikastiketta, joiden pohjana oli "ruskea kastike". En ole tiennyt, että sitä on syöty myös sellaisenaan. En kuitenkaan ole ollut missään uutispimennossa - tuskinpa minua lasta/nuorta olisi tuolloin 70-80 -luvuilla moiset uutiset tai artikkelit kiinnostaneetkaan.
Jos ollaan käyty jossain kylässä niin ilmeisesti kukaan ei ole halunnut tarjota meille ruskeaa kastiketta ilman "sattumia", koska en muista sitä missään syöneeni. Koulussa ei ollut tarjolla.
Olen ihan tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä missä molemmat vanhemmat kävivät töissä (tekivät uraa) ja muistaakseni korostetun hetero-lihaasyövä isäni halusi että ruualla syödään lihaa. Niin sitä sitten oli, kun ei mitään estettä asialle ollut.
Ei tarvitse kiihtyä siitä että elämämme ovat olleet erilaisia ja olemme nähneet ja kokeneet erilaisia asioita. Onhan se nyt outoa jos ei jossain vauvapalstalla voi keskustella avoimesti tällaisesta asiasta.
Ja ennen kuin kukaan alkaa motkottaa: ei, en hämmästele, tuomitse tai naura. Totean vain neutraalisti tosiasian. Vm 71
Synnyin -72 melko köyhiin oloihin. Minulle perusruokaa oli ns. peruna ja soosi. Siihen ruisleipää, maitoa ja kahvia. Kesällä silliä uusien perunoiden kanssa. Muuta ruokaa saatiin harvoin.
Koulussa oli ihmeellistä, kun joka päivä oli eri ruokalaji.Tuo oli juuri tyypillistä 70-80 luvuille. Kouluruoka oli kotiruokaa parempaa, ja ennen kaikkea se vaihtelu.
Ei kotiruokakaan huonoa ollut, mutta usein aina sitä samaa, niitä 3-5 eri ruokalajia jatkuvasti.
Koulussa oli paljon laajempi lista, ja keittäjät tekivät ruuat aina koulussa, kaikki oli just tuoretta. Keskuskeittiöt eivät toimittaneet ruokia kouluihin, monilla työpaikoillakin oli omat keittäjät.
Ohis - meillä oli 70-luvulla uusi hieno koulu, jossa oli eineskeittiö. Kuuluisat kumiperunatkin tuli valmiiksi kuorittuina. Oulu, Kaukovainio. Varmaan niitä oli muuallakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kullut, että joku syö pelkkää ruskeaa kastiketta ja perunaa tai perunamuusia tai spagettia. Aina ollut mukana myös kolmas elementti = proteiininlähde.
Kaikkea uutta sitä oppiikaan.
Vm. -73
Sinä ja sinun proteiininlähteet :D
Varmasti vielä 50-60-luvulla ei tuollaista sanaa ollut olemassakaan ja ihmiset söi mitä söi, mutta ruuassa oli harvoin mukana se "proteiininlähde".
Muutenkin nykyään tuota proteiinihöpötystä painotetaan ihan liikaa. Ihmiset syö hulluna proteiinia, eivätkä ymmärrä, että senkin liika saanti muuttuu elimistössä ihan vaan läskiksi/turhiksi kaloreiksi.
Tuo proteiinihömpötys alkoi varmaan silloin, kun nämä kehonrakentjat alkoivat popsimaan proteiinikapseleita ja siitä se levisi tavallisen kansan pariin.
Muusta ei nykyään höpötetäkään, kuin proteiinin saannista.
Ennen elettiin ihan terveinä ja hyvinvoivina vaikka sitä proteiinia saatiin huomattavasti vähemmän, kuin nyt.
Täysin samaa mieltä. Menee jo ärsyttäväksi jatkuva höpötys proteiinista. Sitäkään en tajua, että entisiä yksinkertaisia kotiruokia aletaan kutsua köyhäilyruoaksi. Kyllä ennenkin syötiin viiliä, rahkaa ja maitoa käytettiin ruokiin sekä juotiin maitoa ja piimää. Jugurttia ei ollutkaan ennen 1960 luvun loppua. Kananmunia syötiin agraariyhteiskunnassa päivittäin kunnes tuli se emävale vuosiksi kolesterolista. Nykyisin jokainen nuoremmista polvista tietää kaiken ja vielä enemmän kaikesta ja pilkallisesti veetuilevat iäkkäämmille ihmisille.
70-luvun ruokavalion "proteeininlähteitä" olivat mm. kirnuvoi, täysmaito, munat.
Leivän päälle paksulti kirnuvoita, päivässä litra täysmaitoa ja pari munaa.
Puhut kyllä jostain aiemmista vuosikymmenistä. 70-luvulla tuli floora. Eikä täysmaitoakaan käytetty. Munia ei myöskään paljoa.
Vanhempani eivät suostuneet koskaan syömään margariineja. Suolaista kirnuvoita piti olla ja hyvää se olikin, ei sellaista enää ole missään. Silloin oli joku skandaali Raision tehtailla tehdyistä margariineista, merkki oli kai Majesteetti. Punaista maitoa joivat ja piimää. Elivät 90 ja 94 vuotiaiksi ilman sairauksia, ei edes muistisairautta heillä ollut. Muniakin söivät päivittäin. Me lapset tietty myös ja terveinä olemme me lapsetkin, kaikki yli 70 v. nyt. Vissiin saimme tarpeeksi "proteiinia":D.
Omat isovanhempani elivät samoihin ikävuosiin, vaikka mummilla olikin muistisairaus vikoina vuosina. Linnunluinen nainen, vaikka joi kahvia kermalla ja sokerilla, ruoaksi tarjosi usein lihapullia kastikkeessa ym. energiapitoista. Kumpikaan ei käynyt salilla tai lenkkipolulla, vaan kaupungissa asuessaan puuhastelivat yhteisöpuutarhan parissa ja viettivät vilkasta sosiaalista elämää. Kauniskäytöksisiä, hyväntuulisia ja vaatimattomia ihmisiä.
Kun esim. heitä vertaa nykypäivän laitoksissa lojuviin vanhuksiin, ero on huikea. Mummini oli hyväntuulinen muistisairaanakin, ja myös siksi hoitajien suosikki- jollain oli aina aikaa laittaa hänen hiuksensa kauniisti, tai lakata kynnet tai jotain pientä ekstraa, jota mummi itsekään ei olisi osannut pyytää. Pyrki myös viimeiseen asti liikkeelle ja liikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tomaattipastaa tein tänään.
Laitoin ensin puoli pussillista pennepastaa kattilaan kiehumaan suolalla maustettuun veteen.
Sitten lorautin kasarin pohjalle vähän öljyä, 2 sipulia, 4 valkosipulin kynttä, pienen pätkän silputtua salamimakkaraa, lusikallisen mustapippurirouhetta ja pari desilitraa soijarouhetta.
Kun olivat pehmenneet ja vähän jo ruskistuneetkin, lisäsin 4 pieneksi pilkottua tomaattia, purkillisen paseerattua tomaattia, lusikallisen kuivattua basilikaa, desilitran kermaa ja desilitran vettä. Lopuksi maistoin ja lisäsin vielä vähän suolaa.
Kun pasta oli kypsää, kaadoin veden pois ja lisäsin tomaattikastikkeen kattilaan pastan sekaan.
Tätä söin tänään, riittää myös huomiseksi ja vielä ylihuomisen lounaaksi. On tosi hyvää!
Onko tämä köyhäilyä. Tuohan maksaa pitkästi yli kympin annos.
Miten saat tuohon menemään yli kympin? Lähinnä käytin tuohon mitä kaapissa oli valmiina, kuten sipulia, tomaattimurskaa ja kermapurkin jämät. Salamia käytin tuohon noin sentin siivun, mutta sen tilalle voi laittaa jotain muutakin voimakkaan makuista, mikä antaa makua, kuten oliiveja tai kaprista tai vaikka suolakurkkuja tai chiliä. Ja tuosta satsistahan tulee 4-5 isoa annosta, monen päivän ruoat.
70-80 luvuilla syötiin makeita puuroja. Esimerkiksi kaurapuuroon laitettiin marjoja ja sokeria. Mannapuuro ja kiisseli oli aika usein viikonloppuna jälkiruokaa, tai välipalaruoka. Riisi- ja helmipuuro myös. Ne eivät kalliita ole vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
/0-luvun normaaleja ruokia kutsutaan nykyään "köyhäilyruuiksi", koska asenteemme ruokaan on nykyään täysin toinen ja "nautinto" on arvo.
Ruoka on nykyään egon jatke ja tapa osoittaa toisille ja itselleen, että on hyvätuloinen, koulutettu jne.
Ihmiset erottautuvat identaarisesti ruualla toisista ihmisistä, ja kokevat että he "ansaitsevat" hyvää.
Tämmöistä ajattelua olisi 70-luvulla kuunneltu hoomoilasena. Että mitä noi sekoilee.
Oma isäni lausui usein ihan kirjaimellisesti aterian aluksi, ikään kuin ruokarukouksena, että "tää on vain tankkausta!". Myöhemmin olen naureskellut sille, mutta se oli se sen ajan ajattelumalli.
Vanhemmat siis ihan kirjaimellisesti ilmaisivat, ettei syömisessä ole kysymys nautinnosta eikä mielihyvästä.
Nykyihminen ajattelee, että hän ansaitsee nauntintoa ja mielihyvää kaikesta.
Ei tuollaista "tää on vain tankkausta"-ajattelua kaikissa perheissä ollut edes 60-luvulla. Äitini kun muistelee välillä omaa lapsuuttaan 60-luvun maaseudulla, niin hänen perheessään ruoka oli vahvasti nautinto jo silloin. Ruoka- ja kahviajat oli päivän kohokohtia, sillä äidinäiti oli eläessään loistava kokki ja leipuri. Muistan, että hän sai yksinkertaisimmankin ruuan maistumaan taivaalliselta. Tätä "filosofiaa" olen jatkanut omassakin ruuanlaitossa. Se arkinenkin makaronilaatikko voi olla nautinto eikä vain pelkkää tankkausta.
Tämä tankkausmentaliteetti on jotenkin niin suomalaista. Miksi arkinen ruoka ei saisi olla nautinto, kun kumminkin ihmisen elämästä iso osa on arkea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tomaattipastaa tein tänään.
Laitoin ensin puoli pussillista pennepastaa kattilaan kiehumaan suolalla maustettuun veteen.
Sitten lorautin kasarin pohjalle vähän öljyä, 2 sipulia, 4 valkosipulin kynttä, pienen pätkän silputtua salamimakkaraa, lusikallisen mustapippurirouhetta ja pari desilitraa soijarouhetta.
Kun olivat pehmenneet ja vähän jo ruskistuneetkin, lisäsin 4 pieneksi pilkottua tomaattia, purkillisen paseerattua tomaattia, lusikallisen kuivattua basilikaa, desilitran kermaa ja desilitran vettä. Lopuksi maistoin ja lisäsin vielä vähän suolaa.
Kun pasta oli kypsää, kaadoin veden pois ja lisäsin tomaattikastikkeen kattilaan pastan sekaan.
Tätä söin tänään, riittää myös huomiseksi ja vielä ylihuomisen lounaaksi. On tosi hyvää!
Onko tämä köyhäilyä. Tuohan maksaa pitkästi yli kympin annos.
Miten saat tuohon menemään yli kympin? Lähinnä käytin tuohon mitä kaapissa oli valmiina, kuten sipulia, tomaattimurskaa ja kermapurkin jämät. Salamia käytin tuohon noin sentin siivun, mutta sen tilalle voi laittaa jotain muutakin voimakkaan makuista, mikä antaa makua, kuten oliiveja tai kaprista tai vaikka suolakurkkuja tai chiliä. Ja tuosta satsistahan tulee 4-5 isoa annosta, monen päivän ruoat.
Puolesta kilosta pastaa tulee yhden päivän ruoka yhdelle. Salami maksaa 60-100€ kilo, tai sitten käytit jotain metukkaa. Neljä tomaattia painaa kilon ja maksaa vitosen.
Nykyisin kaikki oikea ruoka on vaarallista ja siksi ne korvataan keinotekoisella ruuan kaltaisella. Hyvää ruokahalua!!