Köyhäilyruoka onkin ihan törkeän hyvää!
Keitin kokonaista ohraa, sekoitin siihen currytahnaa ja lopuksi paistettua uunilenkkiä. Hyvää!
Kommentit (1264)
Mä paistoin wokkipannulla jauhelihaa ja sinne sitten raasteena kaalia, porkkanaa ja sipulia. Kuohukermaa sekaan ja sai hautua jonkin aikaa. Hyvää, edullista ja riittoisaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä paistoin wokkipannulla jauhelihaa ja sinne sitten raasteena kaalia, porkkanaa ja sipulia. Kuohukermaa sekaan ja sai hautua jonkin aikaa. Hyvää, edullista ja riittoisaa.
Edullista ja ravitsevaa oikeaa ruokaa =)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä laitatte ruskeaan kastikkeeseen sekaan? Ei kai pelkkää kastiketta ja perunaa? Jauhelihaa, makkaraa tai jotain?
Täällä nää meinaa, että syövät pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa. Oli mulle aivan täysin uusi juttu, että piti jututtaa äitiäkin, kun en omasta lapsuudesta tuommoista muista.
Äitikin oli samaa mieltä, että kyllä ruskeeseen kastikkeeseen tuli aina lihaa tai makkaraa/nakkia. Nauroi vielä päälle, eihän kukaan niin ravintoköyhää ole syönyt, että tosiaan pelkkää ruskeeta kastiketta ja
vm -72
Ihan riippui kuule rahatilanteesta, että oliko sattumia.
Äitini perheessä ei ollut kuin joskus, isäni perheessä oli aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kullut, että joku syö pelkkää ruskeaa kastiketta ja perunaa tai perunamuusia tai spagettia. Aina ollut mukana myös kolmas elementti = proteiininlähde.
Kaikkea uutta sitä oppiikaan.
Vm. -73
Sinä ja sinun proteiininlähteet :D
Varmasti vielä 50-60-luvulla ei tuollaista sanaa ollut olemassakaan ja ihmiset söi mitä söi, mutta ruuassa oli harvoin mukana se "proteiininlähde".
Muutenkin nykyään tuota proteiinihöpötystä painotetaan ihan liikaa. Ihmiset syö hulluna proteiinia, eivätkä ymmärrä, että senkin liika saanti muuttuu elimistössä ihan vaan läskiksi/turhiksi kaloreiksi.
Tuo proteiinihömpötys alkoi varmaan silloin, kun nämä kehonrakentjat alkoivat popsimaan proteiinikapseleita ja siitä se levisi tavallisen kansan pariin.
Muusta ei nykyään höpötetäkään, kuin proteiinin saannista.
Ennen elettiin ihan terveinä ja hyvinvoivina vaikka sitä proteiinia saatiin huomattavasti vähemmän, kuin nyt.
Täysin samaa mieltä. Menee jo ärsyttäväksi jatkuva höpötys proteiinista. Sitäkään en tajua, että entisiä yksinkertaisia kotiruokia aletaan kutsua köyhäilyruoaksi. Kyllä ennenkin syötiin viiliä, rahkaa ja maitoa käytettiin ruokiin sekä juotiin maitoa ja piimää. Jugurttia ei ollutkaan ennen 1960 luvun loppua. Kananmunia syötiin agraariyhteiskunnassa päivittäin kunnes tuli se emävale vuosiksi kolesterolista. Nykyisin jokainen nuoremmista polvista tietää kaiken ja vielä enemmän kaikesta ja pilkallisesti veetuilevat iäkkäämmille ihmisille.
Käytiin ongella hakemassa kalaa, se oli silloin ruokaa, ei proteiinia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuorehernesoseen kun lisää kalapuikoille ja perunamuusille niin nam. Puikkojen päälle pari tippaa suosikkietikkaasi ja vielä enempi nam.
Suosikkietikkasi? Onko tämä yleistäkin, että ihmisillä on suosikkietikka?
Itsehän ei juuri etikan makua siedä, joten lähinnä tulee ostettua pyykkiä ja siivoamista varten.
Itseasiassa on. Tykkään etikasta ja käytän paljon ruuanlaitossa omenaviini-, riisiviini-, puna- ja valkoviinietikkaa, vaaleata balsamicoa sekä olutetikkaa joka on se jota briteissä vakkarina fish n'chipsien päälle laitetaan. Väkiviinaetikkaan taas tehdään pikkelöidyt vihannekset.
Mistä olet saanut ostettua tuota olutetikkaa?
Olen vaikka mistä yrittänyt etsiä malt vinegaria/mallasviinietikkaa sitä löytämättä.
Sun on parasta tilata sitä netistä. Minäkään en löytänyt mistään täällä Italiassa, mutta on brittituttavia jonkun verran ja toivat minulle alkuun pulloja, mutta kerran sitten ison muovikanisterin. Käytän myös aika tavalla. Britit opettivat että ranskalaisten pottujen päälle tiputellaan malt vinegaria ja hyvää on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuorehernesoseen kun lisää kalapuikoille ja perunamuusille niin nam. Puikkojen päälle pari tippaa suosikkietikkaasi ja vielä enempi nam.
Suosikkietikkasi? Onko tämä yleistäkin, että ihmisillä on suosikkietikka?
Itsehän ei juuri etikan makua siedä, joten lähinnä tulee ostettua pyykkiä ja siivoamista varten.
Itseasiassa on. Tykkään etikasta ja käytän paljon ruuanlaitossa omenaviini-, riisiviini-, puna- ja valkoviinietikkaa, vaaleata balsamicoa sekä olutetikkaa joka on se jota briteissä vakkarina fish n'chipsien päälle laitetaan. Väkiviinaetikkaan taas tehdään pikkelöidyt vihannekset.
Mistä olet saanut ostettua tuota olutetikkaa?
Olen vaikka mistä yrittänyt etsiä malt vinegaria/mallasviinietikkaa sitä löytämättä.
En ole Suomesta löytänyt. Paikanpäältä toin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kullut, että joku syö pelkkää ruskeaa kastiketta ja perunaa tai perunamuusia tai spagettia. Aina ollut mukana myös kolmas elementti = proteiininlähde.
Kaikkea uutta sitä oppiikaan.
Vm. -73
Sinä ja sinun proteiininlähteet :D
Varmasti vielä 50-60-luvulla ei tuollaista sanaa ollut olemassakaan ja ihmiset söi mitä söi, mutta ruuassa oli harvoin mukana se "proteiininlähde".
Muutenkin nykyään tuota proteiinihöpötystä painotetaan ihan liikaa. Ihmiset syö hulluna proteiinia, eivätkä ymmärrä, että senkin liika saanti muuttuu elimistössä ihan vaan läskiksi/turhiksi kaloreiksi.
Tuo proteiinihömpötys alkoi varmaan silloin, kun nämä kehonrakentjat alkoivat popsimaan proteiinikapseleita ja siitä se levisi tavallisen kansan pariin.
Muusta ei nykyään höpötetäkään, kuin proteiinin saannista.
Ennen elettiin ihan terveinä ja hyvinvoivina vaikka sitä proteiinia saatiin huomattavasti vähemmän, kuin nyt.
Täysin samaa mieltä. Menee jo ärsyttäväksi jatkuva höpötys proteiinista. Sitäkään en tajua, että entisiä yksinkertaisia kotiruokia aletaan kutsua köyhäilyruoaksi. Kyllä ennenkin syötiin viiliä, rahkaa ja maitoa käytettiin ruokiin sekä juotiin maitoa ja piimää. Jugurttia ei ollutkaan ennen 1960 luvun loppua. Kananmunia syötiin agraariyhteiskunnassa päivittäin kunnes tuli se emävale vuosiksi kolesterolista. Nykyisin jokainen nuoremmista polvista tietää kaiken ja vielä enemmän kaikesta ja pilkallisesti veetuilevat iäkkäämmille ihmisille.
Käytiin ongella hakemassa kalaa, se oli silloin ruokaa, ei proteiinia.
Niin käytiin. Oli hauskaa lähteä isoisän kanssa aamulla jo viideltä onkimaan jokivarteen. Eväitä otettiin vino pino ja kahvia termospulloon. Isoisä ei tietenkään laittanut maitoa ja sokeria kahvin joukkoon joten opin jo lapsena juomaan kahvin mustana. Kalaa tuli ruoaksi ja kissoille särpimeksi. Ainakin kolme kertaa viikossa käytiin ongella ja isoäiti keitteli ja paisteli kalasta mainiot sapuskat. Opetti myös minut perkaamaan kalat. Jos tuli isommat saaliit niin savustettiin ja herkkua oli sekin isoäidin leipoman ruislimpun päällä.
Olen tehnyt aina perinteisiä ruokia uusien ruokien rinnalla ihan vain jo rahansäästön takia ja siksikin, että pidän niistä. Ruskea kastike, laatikot ja keitot ovat meillä ihan arkiruokaa. Tänään tein seikeittoa. Sei ei ole kylläkään halpaa, mutta teki mieli, kun se on niin maukasta ja keitossa kuitenkin riittoisampaa.
Pottumaito. Teen myös itse, edelleen. Ohje: keitä potut kypsäksi (ei suolaa keitinveteen), (itse en kuori pottuja), kaada vesi, lisää maitoa n. pottujen tasalle, kiehauta maito, ota levyltä, lisää suola mausteeksi ja voinokareita, joko kattilaan tai lautaselle. Hyvää ja halpaa leivän kanssa.
Tämä on maultaan samaa kuin pottuvelli, mutta ei pottujen murskausta.
Potut voi lohkoa ennen keittoa.
Suolaa ei saa laittaa keitinveteen, koska maito voi juoksettua, eli paakkuuntuu.
Tänään syötiin lounalla silakkapihvejä, on vaan silakankin hinta nykyään järjetön. Nyt raaski ostaa, kun olivat 9,95e/kg, mutta viime viikolla 15,90e/kg jäivät kyllä kauppaan!
Mä syön melkein aina köyhäilyruokaa, jos sitä nyt sellaiseksi haluaa kutsua. Onhan se hyvää kun osaa kokata! 😉
Vierailija kirjoitti:
Mä paistoin wokkipannulla jauhelihaa ja sinne sitten raasteena kaalia, porkkanaa ja sipulia. Kuohukermaa sekaan ja sai hautua jonkin aikaa. Hyvää, edullista ja riittoisaa.
Luulin, että tuo on minun itse keksimäni resepti. Paitsi, että wokkaan (silputtuina) kaalin, porkkanan ja sipulin erikseen. Samalla ruskistan erikseen paistinpannulla jauhelihan, jonka maustan suolalla ja mustapippurilla. Sitten kaadan myös jauhelihan wokkipannuun ja sekoitan. Kuohukermaa tai muuta nestettä en käytä. Nopeaa, hyvää ja terveellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kullut, että joku syö pelkkää ruskeaa kastiketta ja perunaa tai perunamuusia tai spagettia. Aina ollut mukana myös kolmas elementti = proteiininlähde.
Kaikkea uutta sitä oppiikaan.
Vm. -73
Sinä ja sinun proteiininlähteet :D
Varmasti vielä 50-60-luvulla ei tuollaista sanaa ollut olemassakaan ja ihmiset söi mitä söi, mutta ruuassa oli harvoin mukana se "proteiininlähde".
Muutenkin nykyään tuota proteiinihöpötystä painotetaan ihan liikaa. Ihmiset syö hulluna proteiinia, eivätkä ymmärrä, että senkin liika saanti muuttuu elimistössä ihan vaan läskiksi/turhiksi kaloreiksi.
Tuo proteiinihömpötys alkoi varmaan silloin, kun nämä kehonrakentjat alkoivat popsimaan proteiinikapseleita ja siitä se levisi tavallisen kansan pariin.
Muusta ei nykyään höpötetäkään, kuin proteiinin saannista.
Ennen elettiin ihan terveinä ja hyvinvoivina vaikka sitä proteiinia saatiin huomattavasti vähemmän, kuin nyt.
Täysin samaa mieltä. Menee jo ärsyttäväksi jatkuva höpötys proteiinista. Sitäkään en tajua, että entisiä yksinkertaisia kotiruokia aletaan kutsua köyhäilyruoaksi. Kyllä ennenkin syötiin viiliä, rahkaa ja maitoa käytettiin ruokiin sekä juotiin maitoa ja piimää. Jugurttia ei ollutkaan ennen 1960 luvun loppua. Kananmunia syötiin agraariyhteiskunnassa päivittäin kunnes tuli se emävale vuosiksi kolesterolista. Nykyisin jokainen nuoremmista polvista tietää kaiken ja vielä enemmän kaikesta ja pilkallisesti veetuilevat iäkkäämmille ihmisille.
70-luvun ruokavalion "proteeininlähteitä" olivat mm. kirnuvoi, täysmaito, munat.
Leivän päälle paksulti kirnuvoita, päivässä litra täysmaitoa ja pari munaa.
Puhut kyllä jostain aiemmista vuosikymmenistä. 70-luvulla tuli floora. Eikä täysmaitoakaan käytetty. Munia ei myöskään paljoa.
Riisivelli, leipäressu voilla, keitetyt pienet Kalat suolavedessä, pottukolikko... Hyvää ja halpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista nälvintää ruskeasta kastikkeesta. Minä olen vasta vauvapalstalla oppinut, että ruskeaa kastiketta on syöty sellaisenaan. Meillä se tarkoitti yleensä jauhelihakastiketta, ja oli myös liha- tai nakkikastiketta, joiden pohjana oli "ruskea kastike". En ole tiennyt, että sitä on syöty myös sellaisenaan. En kuitenkaan ole ollut missään uutispimennossa - tuskinpa minua lasta/nuorta olisi tuolloin 70-80 -luvuilla moiset uutiset tai artikkelit kiinnostaneetkaan.
Jos ollaan käyty jossain kylässä niin ilmeisesti kukaan ei ole halunnut tarjota meille ruskeaa kastiketta ilman "sattumia", koska en muista sitä missään syöneeni. Koulussa ei ollut tarjolla.
Olen ihan tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä missä molemmat vanhemmat kävivät töissä (tekivät uraa) ja muistaakseni korostetun hetero-lihaasyövä isäni halusi että ruualla syödään lihaa. Niin sitä sitten oli, kun ei mitään estettä asialle ollut.
Ei tarvitse kiihtyä siitä että elämämme ovat olleet erilaisia ja olemme nähneet ja kokeneet erilaisia asioita. Onhan se nyt outoa jos ei jossain vauvapalstalla voi keskustella avoimesti tällaisesta asiasta.
Ja ennen kuin kukaan alkaa motkottaa: ei, en hämmästele, tuomitse tai naura. Totean vain neutraalisti tosiasian. Vm 71
Ei meilläkään ollut koskaan pelkkää ruskeaa kastiketta 70-luvulla ja minä olin köyhästä perheestä.
Maalaistalossa meillä ja sukulaisilla oli ihan päivittäin tuore ruskea kastike ja kuorineen keitetyt perunat. Mutta pöytään laitettin aina jotain lihaa, esim. munuaisia siivutetttu tai kylmää sianlihaa köntti, harvoin oli makkaroita tai kinkkuja kaupasta. Omatekoista kotijuustoa, keitettyjä kananmunia, etikkapunajuuria ja etikkakurkkuja, kaikki itse tehty. Meillä suolattiin tiinuihin sianlihaa talveksi, myös hapankaalia, puolukoita valtava määrä. Mehut keitettiin itse mehumaijalla ja kaikki puutarhasta ja kasvimaalta säilöttiin. Jälkiruoaksi oli ihan päivittäin sekahedelmäsoppaa ja jotain puuroa. Pappa sanoi aina, ei niin täynnä ole kukaan, etteikö soppaa ja puuroa pilkkumillinen mahtuisi mahaan. Niin ja tämä oli 1960-70 luvulla, olen vm 1950. Välipaloja ei ollut, mutta talkkunaa sai syödä jos kaamea nälkä oli. Maitoa ja piimää juotiin reilusti. Mikäli oli vieraita tulossa, haettiin lihakaupasta nautaa ja tehtiin palapaistia tai stroganoffia. Kyllä siis oli proteiinia sen penteleesti ennenkin ruokapöydässä. Taidankin tehdä ruskeaa kastiketta pitkästä aikaa......
Vierailija kirjoitti:
Kaalilaatikkoa soijasta viime viikolla, samoin tällä viikolla. Varmaan taas ensi viikolla samaa. En kyllästy.
Kiitti vinkistä. Tuota en olekaan vähään aikaan tehnyt. Tykkään myös kaalista, teen seuraavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kullut, että joku syö pelkkää ruskeaa kastiketta ja perunaa tai perunamuusia tai spagettia. Aina ollut mukana myös kolmas elementti = proteiininlähde.
Kaikkea uutta sitä oppiikaan.
Vm. -73
Sinä ja sinun proteiininlähteet :D
Varmasti vielä 50-60-luvulla ei tuollaista sanaa ollut olemassakaan ja ihmiset söi mitä söi, mutta ruuassa oli harvoin mukana se "proteiininlähde".
Muutenkin nykyään tuota proteiinihöpötystä painotetaan ihan liikaa. Ihmiset syö hulluna proteiinia, eivätkä ymmärrä, että senkin liika saanti muuttuu elimistössä ihan vaan läskiksi/turhiksi kaloreiksi.
Tuo proteiinihömpötys alkoi varmaan silloin, kun nämä kehonrakentjat alkoivat popsimaan proteiinikapseleita ja siitä se levisi tavallisen kansan pariin.
Muusta ei nykyään höpötetäkään, kuin proteiinin saannista.
Ennen elettiin ihan terveinä ja hyvinvoivina vaikka sitä proteiinia saatiin huomattavasti vähemmän, kuin nyt.
Täysin samaa mieltä. Menee jo ärsyttäväksi jatkuva höpötys proteiinista. Sitäkään en tajua, että entisiä yksinkertaisia kotiruokia aletaan kutsua köyhäilyruoaksi. Kyllä ennenkin syötiin viiliä, rahkaa ja maitoa käytettiin ruokiin sekä juotiin maitoa ja piimää. Jugurttia ei ollutkaan ennen 1960 luvun loppua. Kananmunia syötiin agraariyhteiskunnassa päivittäin kunnes tuli se emävale vuosiksi kolesterolista. Nykyisin jokainen nuoremmista polvista tietää kaiken ja vielä enemmän kaikesta ja pilkallisesti veetuilevat iäkkäämmille ihmisille.
70-luvun ruokavalion "proteeininlähteitä" olivat mm. kirnuvoi, täysmaito, munat.
Leivän päälle paksulti kirnuvoita, päivässä litra täysmaitoa ja pari munaa.
Puhut kyllä jostain aiemmista vuosikymmenistä. 70-luvulla tuli floora. Eikä täysmaitoakaan käytetty. Munia ei myöskään paljoa.
Vanhempani eivät suostuneet koskaan syömään margariineja. Suolaista kirnuvoita piti olla ja hyvää se olikin, ei sellaista enää ole missään. Silloin oli joku skandaali Raision tehtailla tehdyistä margariineista, merkki oli kai Majesteetti. Punaista maitoa joivat ja piimää. Elivät 90 ja 94 vuotiaiksi ilman sairauksia, ei edes muistisairautta heillä ollut. Muniakin söivät päivittäin. Me lapset tietty myös ja terveinä olemme me lapsetkin, kaikki yli 70 v. nyt. Vissiin saimme tarpeeksi "proteiinia":D.
Sianlihakastike ja kuoriperunat oli arkiruokaa lapsuudessani. Ei sitä lihaa paljon tarvinnut. Mummo vuosiluokkaa 1951.
Tomaattipastaa tein tänään.
Laitoin ensin puoli pussillista pennepastaa kattilaan kiehumaan suolalla maustettuun veteen.
Sitten lorautin kasarin pohjalle vähän öljyä, 2 sipulia, 4 valkosipulin kynttä, pienen pätkän silputtua salamimakkaraa, lusikallisen mustapippurirouhetta ja pari desilitraa soijarouhetta.
Kun olivat pehmenneet ja vähän jo ruskistuneetkin, lisäsin 4 pieneksi pilkottua tomaattia, purkillisen paseerattua tomaattia, lusikallisen kuivattua basilikaa, desilitran kermaa ja desilitran vettä. Lopuksi maistoin ja lisäsin vielä vähän suolaa.
Kun pasta oli kypsää, kaadoin veden pois ja lisäsin tomaattikastikkeen kattilaan pastan sekaan.
Tätä söin tänään, riittää myös huomiseksi ja vielä ylihuomisen lounaaksi. On tosi hyvää!
Soijarouhe tuli meillä korvaamaan kaiken jauhelihan. Tarvitsee vaan maustaa aika reilulla kädellä, mutta muuten ok.
Chili con Carne (espanjan carne on liha suomeksi) on siis Chili con Soijarouhe ja sama suomeksi. Chili soijarouheen kanssa.