Lue keskustelun säännöt.
Köyhäilyruoka onkin ihan törkeän hyvää!
Keitin kokonaista ohraa, sekoitin siihen currytahnaa ja lopuksi paistettua uunilenkkiä. Hyvää!
Kommentit (1264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunoita samalla ylimäärästä keittää, helppo tehdä pyttipannu tai perunamunakas ) sinne vaan mitä löytyy.
Perunamunakas kuulostaa mielenkiintoiselta. En ole koskaan maistanut. Täytyypä kokeilla joku päivä.
Perunamunakas on kyllä ehkä muualla maailmassa yleisempi, oletko koskaan kuullut esimerkiksi espanjalaisesta munakkaasta?
Meillä syödään perunamunakasta usein kesällä, kun uusia perunoita jää yli (keitän aina ylimääräisiä). Viipaloin jämäperunat, paistan voissa valkosipulin ja muiden mausteiden kanssa, päälle kaadan munakasseoksen ja jos hyvin käy, niin jääkaapista löytyy juustonjämää raastettavaksi sekaan. Jos jää jotain jäljelle, niin se on hyvää leivän päälläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luoja, miten alentuva ketju. Mut hei, jatkakaa "köyhäilyä"..
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kullut, että joku syö pelkkää ruskeaa kastiketta ja perunaa tai perunamuusia tai spagettia. Aina ollut mukana myös kolmas elementti = proteiininlähde.
Kaikkea uutta sitä oppiikaan.
Vm. -73
Sinä ja sinun proteiininlähteet :D
Varmasti vielä 50-60-luvulla ei tuollaista sanaa ollut olemassakaan ja ihmiset söi mitä söi, mutta ruuassa oli harvoin mukana se "proteiininlähde".
Muutenkin nykyään tuota proteiinihöpötystä painotetaan ihan liikaa. Ihmiset syö hulluna proteiinia, eivätkä ymmärrä, että senkin liika saanti muuttuu elimistössä ihan vaan läskiksi/turhiksi kaloreiksi.
Tuo proteiinihömpötys alkoi varmaan silloin, kun nämä kehonrakentjat alkoivat popsimaan proteiinikapseleita ja siitä se levisi tavallisen kansan pariin.
Muusta ei nykyään höpötetäkään, kuin proteiinin saannista.
Ennen elettiin ihan terveinä ja hyvinvoivina vaikka sitä proteiinia saatiin huomattavasti vähemmän, kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kullut, että joku syö pelkkää ruskeaa kastiketta ja perunaa tai perunamuusia tai spagettia. Aina ollut mukana myös kolmas elementti = proteiininlähde.
Kaikkea uutta sitä oppiikaan.
Vm. -73
Sinä ja sinun proteiininlähteet :D
Varmasti vielä 50-60-luvulla ei tuollaista sanaa ollut olemassakaan ja ihmiset söi mitä söi, mutta ruuassa oli harvoin mukana se "proteiininlähde".
Muutenkin nykyään tuota proteiinihöpötystä painotetaan ihan liikaa. Ihmiset syö hulluna proteiinia, eivätkä ymmärrä, että senkin liika saanti muuttuu elimistössä ihan vaan läskiksi/turhiksi kaloreiksi.
Tuo proteiinihömpötys alkoi varmaan silloin, kun nämä kehonrakentjat alkoivat popsimaan proteiinikapseleita ja siitä se levisi tavallisen kansan pariin.
Muusta ei nykyään höpötetäkään, kuin proteiinin saannista.
Ennen elettiin ihan terveinä ja hyvinvoivina vaikka sitä proteiinia saatiin huomattavasti vähemmän, kuin nyt.
Täysin samaa mieltä. Menee jo ärsyttäväksi jatkuva höpötys proteiinista. Sitäkään en tajua, että entisiä yksinkertaisia kotiruokia aletaan kutsua köyhäilyruoaksi. Kyllä ennenkin syötiin viiliä, rahkaa ja maitoa käytettiin ruokiin sekä juotiin maitoa ja piimää. Jugurttia ei ollutkaan ennen 1960 luvun loppua. Kananmunia syötiin agraariyhteiskunnassa päivittäin kunnes tuli se emävale vuosiksi kolesterolista. Nykyisin jokainen nuoremmista polvista tietää kaiken ja vielä enemmän kaikesta ja pilkallisesti veetuilevat iäkkäämmille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt nyt kolme kertaa perunaa jossain muodossa sekä ruskeaa kastiketta kaveriksi, viikon sisään. On mielettömän hyvää ja mikä parasta: pitää myös nälkää. En odottanut niin käyvän.
Sama. Koska hullaannuin ruskeaan kastikkeeseen. Mulle se oli uusi juttu, ei ollut koskaan kotona lapsena. Outoa.
Mä olen taas sitä ikäluokkaa, että ruskea kastike oli ihan normiruokaa. Keitetyt perunat, makaronilaatikko ilman jauhelihaa ja ruskeaa kastiketta päälle. Sunnuntaisin saattoi olla esim. karjalanpaistia. Perunoita keitettiin aina niin paljon, että seuraavana päivänä saatiin sitten paistettuja perunoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melko eksoottinen yhdistelmä. Ei ihan äkkiä tulisi mieleen yhdistää ohraa, currya ja makkaraa.
Vierailija kirjoitti:
Eat like kasari.
- Kuorimattomat perunat, ruskea kastike ja hyvin hienoksi raastettu porkkanaraaste, Porkkanaraasteen kuuluu olla kuin hiuspehko. Yhtä hienoa. Porvarit lisäävät joukkoon ananaspaloja.
- Hernemaissipaprikarisotto. Just sitä miltä kuulostaakin. Himppu jauhelihaa sekaan.
- Purjokala. Pannulle puolet purjoa ja puolet kalaa. Off you go, mate,
-
-
Minulle iskee joskus välillä himo hemapa-risottoon. Siitä tulee tosi hyvää, kun käyttää paljon mausteita sipulia ja valkosipulia unohtamatta. Syödessä vielä voi laittaa kermaviiliä, johon on sekoitettu reippaasti chiracaa.
Itse raastan porkkanat hyvin hienoksi. Silloin raasteesta tulee mehevää vaikka porkkanat ei niin meheviä enää olisi. Täytyykin kokeilla ensi kerralla karkeampaa raastetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Melko eksoottinen yhdistelmä. Ei ihan äkkiä tulisi mieleen yhdistää ohraa, currya ja makkaraa.
Oma mies seurustelun alussa teki kerran ruuaksi kaurapuuroa, johon laittoi makkaraa ja ketsuppia. Makuyhdistelmä oli mielenkiintoinen, mutta kyllä sillä nälkä lähti.
"proteiininlähde"
mä saan näppylöitä tästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omituista nälvintää ruskeasta kastikkeesta. Minä olen vasta vauvapalstalla oppinut, että ruskeaa kastiketta on syöty sellaisenaan. Meillä se tarkoitti yleensä jauhelihakastiketta, ja oli myös liha- tai nakkikastiketta, joiden pohjana oli "ruskea kastike". En ole tiennyt, että sitä on syöty myös sellaisenaan. En kuitenkaan ole ollut missään uutispimennossa - tuskinpa minua lasta/nuorta olisi tuolloin 70-80 -luvuilla moiset uutiset tai artikkelit kiinnostaneetkaan.
Jos ollaan käyty jossain kylässä niin ilmeisesti kukaan ei ole halunnut tarjota meille ruskeaa kastiketta ilman "sattumia", koska en muista sitä missään syöneeni. Koulussa ei ollut tarjolla.
Olen ihan tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä missä molemmat vanhemmat kävivät töissä (tekivät uraa) ja muistaakseni korostetun hetero-lihaasyövä isäni halusi että ruualla syödään lihaa. Niin sitä sitten oli, kun ei mitään estettä asialle ollut.
Ei tarvitse kiihtyä siitä että elämämme ovat olleet erilaisia ja olemme nähneet ja kokeneet erilaisia asioita. Onhan se nyt outoa jos ei jossain vauvapalstalla voi keskustella avoimesti tällaisesta asiasta.
Ja ennen kuin kukaan alkaa motkottaa: ei, en hämmästele, tuomitse tai naura. Totean vain neutraalisti tosiasian. Vm 71
Ketjusta innostuneena laitoin minestronet tulille. Pilkoin jämät porkkanaa, selleriä, valkosipulia, tomaattia. Hätävarasta löytyy paputölkki. Pakasteesta kanalientä, herneitä ja parmesaninkantteja. Laakerinlehti, mustapippuri, basilika. Ei ole savukylkeä mutta paistan pari kinkkusiivua. Eiliset makaronit joukkoon. Aijai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omituista nälvintää ruskeasta kastikkeesta. Minä olen vasta vauvapalstalla oppinut, että ruskeaa kastiketta on syöty sellaisenaan. Meillä se tarkoitti yleensä jauhelihakastiketta, ja oli myös liha- tai nakkikastiketta, joiden pohjana oli "ruskea kastike". En ole tiennyt, että sitä on syöty myös sellaisenaan. En kuitenkaan ole ollut missään uutispimennossa - tuskinpa minua lasta/nuorta olisi tuolloin 70-80 -luvuilla moiset uutiset tai artikkelit kiinnostaneetkaan.
Jos ollaan käyty jossain kylässä niin ilmeisesti kukaan ei ole halunnut tarjota meille ruskeaa kastiketta ilman "sattumia", koska en muista sitä missään syöneeni. Koulussa ei ollut tarjolla.
Olen ihan tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä missä molemmat vanhemmat kävivät töissä (tekivät uraa) ja muistaakseni korostetun hetero-lihaasyövä isäni halusi että ruualla syödään lihaa. Niin sitä sitten oli, kun ei mitään estettä asialle ollut.
Ei tarvitse kiihtyä siitä että elämämme ovat olleet erilaisia ja olemme nähneet ja kokeneet erilaisia asioita. Onhan se nyt outoa jos ei jossain vauvapalstalla voi keskustella avoimesti tällaisesta asiasta.
Ja ennen kuin kukaan alkaa motkottaa: ei, en hämmästele, tuomitse tai naura. Totean vain neutraalisti tosiasian. Vm 71
Ei meilläkään ollut koskaan pelkkää ruskeaa kastiketta 70-luvulla ja minä olin köyhästä perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Ketjusta innostuneena laitoin minestronet tulille. Pilkoin jämät porkkanaa, selleriä, valkosipulia, tomaattia. Hätävarasta löytyy paputölkki. Pakasteesta kanalientä, herneitä ja parmesaninkantteja. Laakerinlehti, mustapippuri, basilika. Ei ole savukylkeä mutta paistan pari kinkkusiivua. Eiliset makaronit joukkoon. Aijai.
Ja kanaliemi on tietty tehty jo kertaalleen imeskellyistä broileriluista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä laitatte ruskeaan kastikkeeseen sekaan? Ei kai pelkkää kastiketta ja perunaa? Jauhelihaa, makkaraa tai jotain?
Täällä nää meinaa, että syövät pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa. Oli mulle aivan täysin uusi juttu, että piti jututtaa äitiäkin, kun en omasta lapsuudesta tuommoista muista.
Äitikin oli samaa mieltä, että kyllä ruskeeseen kastikkeeseen tuli aina lihaa tai makkaraa/nakkia. Nauroi vielä päälle, eihän kukaan niin ravintoköyhää ole syönyt, että tosiaan pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa?
vm -72
Ruskeaan kastikkeeseen laitettiin hieman lihaa mutta ei ravinnon takia, vaan makua antamaan kun ei käytetty liemikuutioita tai mausteita. Kastike tarvitsee silloin vähän makua jostakin. Eihän se perinteisesti tehtynä ole muuten kuin paistettuja jauhoja.
Säilykelihapullapurkista saa hyvän soosin, kun murskaa pullat kattilassa lasinpohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kullut, että joku syö pelkkää ruskeaa kastiketta ja perunaa tai perunamuusia tai spagettia. Aina ollut mukana myös kolmas elementti = proteiininlähde.
Kaikkea uutta sitä oppiikaan.
Vm. -73
Sinä ja sinun proteiininlähteet :D
Varmasti vielä 50-60-luvulla ei tuollaista sanaa ollut olemassakaan ja ihmiset söi mitä söi, mutta ruuassa oli harvoin mukana se "proteiininlähde".
Muutenkin nykyään tuota proteiinihöpötystä painotetaan ihan liikaa. Ihmiset syö hulluna proteiinia, eivätkä ymmärrä, että senkin liika saanti muuttuu elimistössä ihan vaan läskiksi/turhiksi kaloreiksi.
Tuo proteiinihömpötys alkoi varmaan silloin, kun nämä kehonrakentjat alkoivat popsimaan proteiinikapseleita ja siitä se levisi tavallisen kansan pariin.
Muusta ei nykyään höpötetäkään, kuin proteiinin saannista.
Ennen elettiin ihan terveinä ja hyvinvoivina vaikka sitä proteiinia saatiin huomattavasti vähemmän, kuin nyt.
Täysin samaa mieltä. Menee jo ärsyttäväksi jatkuva höpötys proteiinista. Sitäkään en tajua, että entisiä yksinkertaisia kotiruokia aletaan kutsua köyhäilyruoaksi. Kyllä ennenkin syötiin viiliä, rahkaa ja maitoa käytettiin ruokiin sekä juotiin maitoa ja piimää. Jugurttia ei ollutkaan ennen 1960 luvun loppua. Kananmunia syötiin agraariyhteiskunnassa päivittäin kunnes tuli se emävale vuosiksi kolesterolista. Nykyisin jokainen nuoremmista polvista tietää kaiken ja vielä enemmän kaikesta ja pilkallisesti veetuilevat iäkkäämmille ihmisille.
70-luvun ruokavalion "proteeininlähteitä" olivat mm. kirnuvoi, täysmaito, munat.
Leivän päälle paksulti kirnuvoita, päivässä litra täysmaitoa ja pari munaa.
Vierailija kirjoitti:
Hassua että mocni köyhäilyruoka on ne millä meidän isovanhemmat eli koska muuta ei ollut. Tyyliin perunat ja ruskeakastike.
Silleen mukavaa että Suomi on palannut juurilleen ^_^
Lue Raul Roineen satu Maailman paras herkku.
/0-luvun normaaleja ruokia kutsutaan nykyään "köyhäilyruuiksi", koska asenteemme ruokaan on nykyään täysin toinen ja "nautinto" on arvo.
Ruoka on nykyään egon jatke ja tapa osoittaa toisille ja itselleen, että on hyvätuloinen, koulutettu jne.
Ihmiset erottautuvat identaarisesti ruualla toisista ihmisistä, ja kokevat että he "ansaitsevat" hyvää.
Tämmöistä ajattelua olisi 70-luvulla kuunneltu hoomoilasena. Että mitä noi sekoilee.
Oma isäni lausui usein ihan kirjaimellisesti aterian aluksi, ikään kuin ruokarukouksena, että "tää on vain tankkausta!". Myöhemmin olen naureskellut sille, mutta se oli se sen ajan ajattelumalli.
Vanhemmat siis ihan kirjaimellisesti ilmaisivat, ettei syömisessä ole kysymys nautinnosta eikä mielihyvästä.
Nykyihminen ajattelee, että hän ansaitsee nauntintoa ja mielihyvää kaikesta.
Ruskea kastike, osa 1743.
Se pieni määrä sellaisia pieniä lihansuikaleita laitettiin kastikeeseen maun takia. Muistan kun faija 70-luvulla teki soosia, tiristi pannulla voissa pienenpieniä lihanpaloja pitkään, "näin niistä saa kaiken maun irti!"
Lihanpalat olivat sellaisia puolikkaan sokerinpalan kokoisia, ja niitä oli muutama.
Proteiininlähde 70-luvun cuisinessa olivat pääasiassa maitotuotteet sekä munat.
Maitoa juotiin paljon päivittäin, ja se oli täysmaitoa jossa oli enemmän rasvaa kuin nykyään.
Tämä oli juuri sitä aikaa kun yhteiskunta kehotti mainoksissa "munalla töihin!".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuorehernesoseen kun lisää kalapuikoille ja perunamuusille niin nam. Puikkojen päälle pari tippaa suosikkietikkaasi ja vielä enempi nam.
Suosikkietikkasi? Onko tämä yleistäkin, että ihmisillä on suosikkietikka?
Itsehän ei juuri etikan makua siedä, joten lähinnä tulee ostettua pyykkiä ja siivoamista varten.
Itseasiassa on. Tykkään etikasta ja käytän paljon ruuanlaitossa omenaviini-, riisiviini-, puna- ja valkoviinietikkaa, vaaleata balsamicoa sekä olutetikkaa joka on se jota briteissä vakkarina fish n'chipsien päälle laitetaan. Väkiviinaetikkaan taas tehdään pikkelöidyt vihannekset.
Mistä olet saanut ostettua tuota olutetikkaa?
Olen vaikka mistä yrittänyt etsiä malt vinegaria/mallasviinietikkaa sitä löytämättä.
Perunavelli, ruispuuro/ohrapuuro, kiisselit. Nam.