Lue keskustelun säännöt.
Millaista pääkaupunkiseudulla on asua? Muutto toiselta puolelta Suomea
Olen miettinyt että muuttaisin pääkaupunkiseudulle.
Asun nyt Pohjois-Suomessa ja työskentelen vuokratyöntekijänä nollatuntisopimuksella.
Töitä on alkanut olla koko ajan vähemmän.
Eikä täällä muutenkaan oikein mikään pidättele.
Katselin tossa työpaikkoja ja pääkaupunkiseudulla näyttäisi olevan oman alan töitä tarjolla ja vielä vakituisia työsuhteita.
Mietin että voisin hakea noita paikkoja.
Eniten oman alan töitä on tarjolla Vantaalla, mutta muuallakin pk-seudulla.
Minkälaista pääkaupunkiseudulla on asua?
Onko asumisen hintataso joka paikassa kallis?
Kommentit (1010)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Chinaski kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sipoonkorpeenkin voi mennä. Luonnosuojelualueitakin on, esim. Lammassaari. Lisäksi onhan näitä rauhallisia metsiä ihan lähiöiden lähellä. Itse kävelen paljon lähimetsissä, harvoin tulee vastaan polullakaan kuin muutama ihminen.
Aatella. Kyllä kaikkien suomalaisten on selvästi pakko muuttaa pöndeltä pk-sedulle kun tämä on ainoa paikka Suomessa jossa luonnossa samoaminenkin on mahdollista.
Olen kolmen pk-seudulla vietetyn vuosikymmenen jälkeen tullut vähitellen siihen tulokseen että ihan järkevät ihminenkin taantuu tuon höpöttäjän tasolle kun se hillotaan muutamaksi vuodeksi ihmisasunnon tuulikaapin kokoiseen koppiin asumaan ja koko sen elämä surkastuu muutaman korttelin säteelle kotiovesta.
Sitten se yrittää uskotella itselleen miten säälittävä sardiinirasia onkin muiden suomalaisten kadehtimaan "ekologista asumista" ja miten pk-seutu on suoranainen paratiisi kun täällä on se lähiluontokin ihan vieressä. Sitä luontoa kun ei muualla Suomessa olekaan kenenkään saatavilla.
Kehien ulkopuolella asuville tiedoksi että "lähiluonto" tarkoittaa kahden elementtislummin väliin jäänyttä umpeenkasvanutta ryteikköä jonka läpi naiset eivät uskaltaneet pimeän aikaan oikaista edes kekkosen kaudella saati sitten nykyään.
Ihan kiva tarina, mutta totta ei ole edes sukankuteeksi.
Helsingin kaupungin alueella metsää on lähes 5 000 hehtaaria. Lisäksi Helsinki omistaa metsäalueita muualtakin. Yhteensä meillä on siis 10 000 hehtaaria metsää.
"Helsingin metsät ovat pääosin kehitysluokaltaan varttuneita tai sitä vanhempia. Kaupungin omistamien metsien puusto on usein ilahduttavan monilajista ja sisältää samalla kuviolla myös eri-ikäistä puustoa. Metsistä löytyy myös puustoltaan luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia kallio-, kangas- ja lehtometsiä." (Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto)
Tuohon päälle sitten Helsingin saaristo ja vesialueet.
Virheä unelma on falski. Keskuspuisto vetää viimeisiään, Malmin lentokentän luonto on vaarassa, radanvarsi täyttyy betonista. Lisää kaupunkia kaupunkiin meinaa slummia stadiin ja ulkolaisia koppeihin asumaan veronmaksajain varoista.
Metsään päästäkseen joutuu helsingissä matkustamaan keskustasta pois julkisilla yli puolen tunnin päähän. Eikä keskuspuisto edes ole metsä vaan nimensä mukaisesti puisto.
Suurin osa helsinkiläisistä pääsee metsään lähes kotiovelta. Ja keskuspuisto on komeaa vanhaa metsää, jota ei löydy useimmista maalaiskunnista.
Pääsee joo metsään kotiovelta, mutta en suosittele yksin menemään ainakaan Meri-Rastilassa, jossa metsiköt on täynnä ihme porukkaa. Tuli asuttua muutama vuosi työsuhdeasunnossa Rastilassa., kuten aluetta paikalliset kutsuu. Mulle ei koskaan selvinnyt, miksi Meri-Rastila lyhennetään Rastilaksi, koska pientaloissa Rastilassa asuvat vastusti sitä ja pelkäsi heidän kuuluvan ihmisten käsityksissä samaan porukkaan. Hupaisaa sinänsä, paikalliset varmaan tietää, mitä tarkoitan.
Aivan järkky läävä koko Meri-Rastila. Kaunis luonto, joka tuhotaan kaikenlaisilla jätteillä ja roskasakilla. Kadulla huudellaan naisille, ahdistelua sun muuta, mitä ei poliisikaan saa kuriin. Yksin asuva nainen voi käydä töissä päivät, sitten ruokakaupassa ja loppuillan istuu kotona sisätiloissa. Tämä on se totuus, että kodin vangiksi joutuu, vaikka mahtava luonto vieressä. Porukka kerrostaloissa ei ymmärrä mitään järjestyssäännöistä. Melutaan yöt läpeensä. Jos poliisi käy hiljentämässä, siirtyvät ulos huutamaan. Eli ihan sama soitatko virkavaltaa apuun, metelistä joutuu kärsimään joka tapauksessa. Ihmettelin, miten lapsetkin huutaa jopa kymmenen, yhdentoista aikaan arki-iltana, koska normaalit ihmiset tietää, että pienten lasten nukkumaanmenoaika on ehdottomasti ennen kymmentä. Puoli sukua syö illallista kesällä vielä kymmenen jälkeen ja vaikka ne minunkin naapurissa oli iloisia ääniä, ottihan se päähän, kun itse pitää nousta klo 06 arkisin töihin lähtemään ja naapurissa kailottaa 20 ihmistä yömyöhälle asti.
Meri-Rastilaa ei tosiaankaan lyhennetä miksikään Rastilaksi. Rastila ja Meri-Rastila ovat eri kaupunginosia ja aika erilaisia. Rastila on tosiaan enimmäkseen vain pientaloalue.
Oisko se Merkku sitten? :) Rastis ja Merkku. Kalasatamaa kutsun Fisulaksi.
Slangi-.ilmaisut eivät enää oikein tee kauppaansa, koska slangi on sosiolekti, työväenluokkainen murre.
"Kalasatama" on ihan hirviö, kuulostaa saksalaiselta hyökkäyskäskyltä. Fish Market? Please say it"s not.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä Helsingissä on, jota Tampereella tai Turussa tai edes Kuopiossa tai Oulussa ei ole ihan tavalliselle keskituloiselle ihmiselle, joka ei harrasta korkeakulttuuria kuten oopperaa.
Tästäkin keskustelusta heijastuu stadilaiset/ maalaiset, eli stadilaiset parempia, varsinkin syntyperäiset, kuin muualta tulleet junantuomat.
Pystyykö kukaan perustelemaan miksi syntyperäiset stadilaiset ovat jotenkin parempia kuin maalaiset, vai ovat vain leuhkoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mistä.te saatte niin paljon narkkeja ja ganstereita ja kerjäläisiä? Malmin uuluisat narkit pyörii omissa piireissään ja gansterit omissaan. Kerjäläiset ovat nykyään aika helposti hätisteltetäviä. Ei ne tule iholle tms. Istuvat tervehtivät ja katsovat anovasti.
Tietysti jos ei niitä ole nähnyt, ne kauhistuttaa. Mutta noista mitkään ahdistele tavallisia ihmisiä.Se feissarihyökkäys kesäisin on ehkä vastenmielisin juttu täällä keskustassa.
Muutaman sadan metrin kauppamatkalla kun on joka päivä samat seitsemän feissaria, niin alkaa helposti kierrokset nousta. Dallaa Kallion kirkolta kesällä Hakaniemen Elantoon, niin tiedät mistä puhun.
Seitsemän feissaria, kolme romanikerjäläistä. Matkaa noin 500m. Noihin verrattuna narkit ovat lähinnä legendaa, hyvin harvinaisia. Rahanpummaajia on nykyään paljon.
"Hei, ei sul ois heittää euroo?"
Itse en ole törmännyt yhteenkään rahanpummaajaan pitkään aikaan. Joskus 80- ja 90-luvulla oli vielä paljon pummeja, joiden piti päästä mummon luokse Riihimäelle. Nykyään ei ihmisillä edes ole käteistä mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1+22+1 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miksi ihmiset ottavat suuria riskejä muuttaa pk-seudulle sumppuun, ison väkimäärän kanssa, kerrostaloihin. Miksi ei vaikka sitten jokin muu vaihtoehto, paikkoja löytyy. Pakkohan Suomessa on olla jotain vaihoehtoja tai keksiä. Eivät kaikki voi Uudellemaalle muuttaa ja jäädä. No on sitten myös ulkomaat.
Työpaikat on täällä pk-seudulla
On niitä töitä muuallakin. Muutettiin 2002 työn perässä Vantaalta Savoon pienelle kirkonkylälle. Työpaikat on vartin päässä kaupungissa. Elintasomme nousi välittömästi ja pitkässä juoksussa vielä enemmän. Lapsille on asiallinen koulupolku lukioon saakka.
Mikäs siinä, jos pienessä kirkonkylässä (ja vieläpä Savossa) viihtyy. Jos se firma (tms.) menee nurin, siirtyy, lopettaa, supistaa tms. niin voikin olla vitsit merkittävästi vähemmässä kuin pk-seudulla.
Meillä on kyllä hyvinkin tukevat duunipaikat ja talokin on maksettu jo kauan sitten. Asumme hyvin väljästi harrastustemme ja luonnon äärellä, joku nukkekotiluukku jossain slummissa olisi nyt jo painajainen. Ainoa asia jota jäin Vantaalta kaipaamaan, on lentokentän läheisyys, toisaalta ei tästä mene autollakaan kuin kolme tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääkaupunkiseudulla asuminen ei tunnu oikein miltään. Muutin tänne Tampereelta, eikä missään kohtaa ole tuntunut että wow, olen pääkaupungissa. Ihan samanlaista se elämä on täälläkin, työt vievät paljon aikaa eikä sitä vapaa-aikaa niin ole. Tosin työmatka on kyllä reippaasti pidempi kuin Tampereella, mutta täällä saa sentään kulkea sen metrolla.
Ainoastaan silloin tunnen olevani pääkaupungissa kun käveleksin meren lähellä kantakaupungissa. Ja se on mahtava tunne, ei Suomessa ole hienompaa kaupunkia. Ongelma vain se, että harvemmin sinne ehtii koska työt..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos muuttaa pääkaupunkiseudulle pitää hyväksyä riski joutua raiskatuksi, ryöstetyksi ja pahoinpidellyksi. Täällä liikkuu erilaisia jengejä joiden jsenten integroituminen yhteiskuntaan on jäänyt pahasti kesken. Suuri osa ei ymmärrä suomen kieltä tai kulttuuria. Miehinen valta on arvossa ja nämä elukat eivät usko muuta kuin väkivaltaa. Varo ja vältä näitä muukalaiselukoita kuin ruttoa ja jos sellainen lähestyy niin tuikkaa puukolla kylkeen ennen kuin sinua aletaan raiskata. Että sellaista täällä stadissa.
Taas näitä peräkammarin poikia sieltä Suomussalmelta jotka eivät ole käyneet Helsingissä kuin kerran äidin kanssa junalla. :D Nyt se korkki kiinni ja lähdet ulkoilemaan!
Lähden Mustikkamaalle lenkille niin että Suomussalmen voit tunkea peräreikääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika moni kuitenkin kelan masseilla asuu ihan uusissakin taloissa. Niin sitä sanotaan että Hki asuu vaan oikeasti hyvätuloiset ja Kelan elätit. Kela maksaa toimeentulolla isommankin vuokran jos ei löydy halvempoaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos muuttaa pääkaupunkiseudulle pitää hyväksyä riski joutua raiskatuksi, ryöstetyksi ja pahoinpidellyksi. Täällä liikkuu erilaisia jengejä joiden jsenten integroituminen yhteiskuntaan on jäänyt pahasti kesken. Suuri osa ei ymmärrä suomen kieltä tai kulttuuria. Miehinen valta on arvossa ja nämä elukat eivät usko muuta kuin väkivaltaa. Varo ja vältä näitä muukalaiselukoita kuin ruttoa ja jos sellainen lähestyy niin tuikkaa puukolla kylkeen ennen kuin sinua aletaan raiskata. Että sellaista täällä stadissa.
Taas näitä peräkammarin poikia sieltä Suomussalmelta jotka eivät ole käyneet Helsingissä kuin kerran äidin kanssa junalla. :D Nyt se korkki kiinni ja lähdet ulkoilemaan!
Lähden Mustikkamaalle lenkille niin että Suomussalmen voit tunkea peräreikääsi.
Muuten voitaisiin uskoa, mutta kovin on maalaista tämä tapasi puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsoisin ensisijaisesti töitä Tampereen, Oulun, Turun, Kuopion tai Lahden kaltaisisista kaupungeista. Täällä tosiaan kallista asumista ja halvemmilla alueilla on sosioekonomisia ongelmia. Auton omistaessa voisi toki asua Kirkkonummella, Tuusulassa tai Sipoossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1+22+1 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miksi ihmiset ottavat suuria riskejä muuttaa pk-seudulle sumppuun, ison väkimäärän kanssa, kerrostaloihin. Miksi ei vaikka sitten jokin muu vaihtoehto, paikkoja löytyy. Pakkohan Suomessa on olla jotain vaihoehtoja tai keksiä. Eivät kaikki voi Uudellemaalle muuttaa ja jäädä. No on sitten myös ulkomaat.
Työpaikat on täällä pk-seudulla
On niitä töitä muuallakin. Muutettiin 2002 työn perässä Vantaalta Savoon pienelle kirkonkylälle. Työpaikat on vartin päässä kaupungissa. Elintasomme nousi välittömästi ja pitkässä juoksussa vielä enemmän. Lapsille on asiallinen koulupolku lukioon saakka.
Mikäs siinä, jos pienessä kirkonkylässä (ja vieläpä Savossa) viihtyy. Jos se firma (tms.) menee nurin, siirtyy, lopettaa, supistaa tms. niin voikin olla vitsit merkittävästi vähemmässä kuin pk-seudulla.
Meillä on kyllä hyvinkin tukevat duunipaikat ja talokin on maksettu jo kauan sitten. Asumme hyvin väljästi harrastustemme ja luonnon äärellä, joku nukkekotiluukku jossain slummissa olisi nyt jo painajainen. Ainoa asia jota jäin Vantaalta kaipaamaan, on lentokentän läheisyys, toisaalta ei tästä mene autollakaan kuin kolme tuntia.
Se on just näin, ja jos et nyt viikottain lennä - niin matka-ajalla lentokentälle ei ole juurikaan merkitystä.
Me asumme vastaavasti useamman tunnin matkan päässä lentoasemalta. Jos nyt perheen kanssa käy 2-3 krt/v lomalla, niin voi sen muutaman satasen extraa maksaa hotelliyöstä menomatkalla, paluumatkan ajaa yölläkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katsoisin ensisijaisesti töitä Tampereen, Oulun, Turun, Kuopion tai Lahden kaltaisisista kaupungeista. Täällä tosiaan kallista asumista ja halvemmilla alueilla on sosioekonomisia ongelmia. Auton omistaessa voisi toki asua Kirkkonummella, Tuusulassa tai Sipoossa.
Jaa että Kuopiossa tai Lahdessa ei ole sosioekonomisia ongelmia? Puhumattakaan nyt jostain kehyskunnista. Tiedoksi, niitä on kaikkialla halvemmilla asuinalueilla.
Pääkaupunkiseudulla on ihan samanlaista asua kuin muuallakin, on hyvää ja huonoa ja mieliala ratkaisee. Ei täällä ole mitään erityistä, käyt töissä, kaupassa, asut asunnossa ja liikut miten liikut.
Tervetuloa kokeilemaan jos vakityöpaikan saat, työmahdollisuuksia on paljon. Ja ainahan täältä pääsee pois jos ei kotiudu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan pilalla nykyään kaiken vallanneiden m a t * laumojen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoisin ensisijaisesti töitä Tampereen, Oulun, Turun, Kuopion tai Lahden kaltaisisista kaupungeista. Täällä tosiaan kallista asumista ja halvemmilla alueilla on sosioekonomisia ongelmia. Auton omistaessa voisi toki asua Kirkkonummella, Tuusulassa tai Sipoossa.
Jaa että Kuopiossa tai Lahdessa ei ole sosioekonomisia ongelmia? Puhumattakaan nyt jostain kehyskunnista. Tiedoksi, niitä on kaikkialla halvemmilla asuinalueilla.
Monilta unohtuu tässäkin keskustelussa, että esimerkiksi Vantaan tulotaso, vaikka on pääkaupunkiseudulla ehkä pienimmästä päästä, johtuu kuitenkin vain muutamasta harvasta isosta vuokrakerrostalolähiöstä, ja on kokonaisuutenakin kuitenkin Suomen mittakaavassa huomattavasti keskitason yläpuolella.
Kehyskunnissa taas on keskimääräistä vähemmän noita sosioekonomisia ongelmia siksi, että niissä ei usein ole vuokrakerrostalolähiöitä samalla tavalla kuin isommissa kaupungeissa. Omakotialueet pääkaupunkiseudun kehyskunnissa eivät missään tapauksessa ole halpoja, vaan kuuluvat Suomen kalleimpiin alueisiin, heti Helsingin ja Espoon omakotialueitten jälkeen. Eräänlainen kultaisen kehän ilmiö kyllä on pääkaupunkiseudulla olemassa, eli Helsingin keskusta on mennyt alaspäin, lähiöt polarisoituneet niin että osa on kurjistunut, ja pääasiassa melko hyvätuloista keskiluokkaahan se on, joka muuttaa kehyskuntiin omakotitaloihin.
Kaikilla yleensä on tiedossa ne oman kaupunkinsa muutamat tietyt kaupunginosat, joissa sattuu ja tapahtuu. Mutta ei niiden koko kaupunkia pitäisi leimata.
Itse tykkää asua pääkaupunkiseudulla, jossa nyt asun. Riippuu todella paljon paikasta ja siitä mitä asuinpaikaltaan haluaa ja millaisessa paikassa tykkää asua.
Itse arvostan nykyisessä asuinpaikassani hyviä kulkuyhteyksiä ja monipuolisia palveluita ruokakaupat mukaanlukien 10 minuutin käveymatkan päässä. Lisäksi uimahalli ja liikuntamahdollisuudet lyhyen kävelymatkan päässä. Ei tarvitse autoa päivittäiseen liikkumiseen.
Aiemmin asuin pääkaupunkiseudulla paikassa, jossa heikommat kulkuyhteydet, ruokakauppaa ei ollut lähellä eikä myöskään kuntosalia/uimahallia. Toki se on suhteellista mikä on lähellä. Minusta reilu 2 km ei ole lähellä. Auto lähes välttämättömyys. Oma piha oli ja luontoa, mutta ei ollut minun juttu sitten kuitenkaan, vaikka joskus se oli unelma.
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin keskustelusta heijastuu stadilaiset/ maalaiset, eli stadilaiset parempia, varsinkin syntyperäiset, kuin muualta tulleet junantuomat.
Pystyykö kukaan perustelemaan miksi syntyperäiset stadilaiset ovat jotenkin parempia kuin maalaiset, vai ovat vain leuhkoja?
Joitakin kovin kiihkeitä helsinkiläisiä tuntuu olevan kirjoittajissa, hyökkäävät päälle ja inttävät muiden kokemuksia vääriksi. Harmi, että tämä keskustelu on mennyt kiistelyksi. Ap varmaan olisi halunnut lukea ihmisten kokemuksia pk-seudulla asumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuan mies kirjoitti:
Tämä on erään vanhemman herran mielipide jonka kirjoituksen luin kerran eräästä lehdestä. Siinä hän vertasi pk-seutua Pohjanmaahan, jossa hän aiemmin asui:
"- Pk-seudulla on kyllä hyviä harrastusmahdollisuuksia, mutta silloin täytyy kuulua johonkin seuraan.
- välimatkat lyhyitä mutta hyöty menee ruuhkissa istumiseen ja virastoissa yms. pitkät jonotusajat.
- talvella loskaa ja pimeää. Tosin keinovalot valaisee, mutta esim. pohjoisessa lumi ja revontulet valaisee paremmin kuin etelän luonnonvalo.
- ketjuhampuraispaikkojen normaali hampurilainen naurettavan pieni verrattuna pohjammaan perinteisten grillien hampurilaisiin...."
Vähän tähän tyyliin tuo kirjoitus meni. Eli henkilöllä joka oli muuttanut pk-seudulle ja asuu siellä.Jo jossain 100 000 asukkaan kaupungissa elämä on helpompaa. Ruuhka aikaankin pääset omalla autolla kaupan pihaan 15 minuutissa. Eikä työmatka vie sen kauempaa. Kaikki on keskimäärin halvempaa. Samoin kaikki harrastukset on saatavilla. Pk seutu ei tarjoa mitään lisäarvoa kuin rikkaimmille. Rahvas ei saa kuin haitat. Mutta onhan se hienoa maksaa rupuisesta kerrostalo kopista 1000€ kk kun näköala on vastapäisen talon seinään, lähikauppa on sikamaisen kallis surkean valikoiman omaava kusinen sale/alepa. Työmatkaan menee suuntaansa tunti julkisilla tai polkupyörällä räntäsatessaa yli puoli tuntia.
100 000 asukkaan kaupungissa on myös kusinen sale, mutta sinne on käveltävä selvästi pidempi matka. Työmatka riippuu tietysti missä työpaikka sijaitsee, mutta sano yksikin 100 000 asukkaan kokoluokan kaupunki, jossa on parempi julkinen liikenne kuin Helsingissä.
Olen eri, mutta et nyt ehkä ole koskaan asunut pikkukaupungissa?
Pienen kaupungin hyvä puoli on että keskusta on kompakti ja joka paikkaan on lyhyt matka. Töihin ja keskustan tavarataloihin ja marketteihin voi kävellä tai pyöräillä. kun kaupunki on kompakti, siellä ei tarvita niin massiivista joukkoliikennettä kuin pääkaupunkiseudulla, joka levittäytyy tosi laajalle alueelle. On myös ihan eri asia, onko ihmisiä sata tuhatta vai miljoona (kuten Helsingin metroplialueella) vai useita miljoonia (kuten isoissa metropoleissa).
Tottakai elämä pikkukaupungissa on logistisesti helpompaa, siitä ei kannata kiistellä, mutta ei vaihtoehtoja ole yhtä paljon kuin isoissa kaupungeissa ja siksihän ihmiset juuri yleensä muuttaa. Moni arvostaa esimerkiksi sitä, että ei ole vain yksi tai kaksi mahdollista työnantajaa omalla alalla, vaan oikeasti paljon työpaikkoja, joiden varaan voi rakentaa urakehitystä. Vaikka isoissa kaupungeissa on enemmän vaihtoehtoja, niissä on kuitenkin myös enemmän ruuhkia.
Vaikka Helsingissä on paljon julkista liikennettä, niin jostain syystä siellä on kuitenkin myös paljon pikkuautoja, joten ei kaikki kuitenkaan käytä sitä julkista. Ehkä siinä julkisessa kuitenkin jokin mättää, että se ei ole niin houkutteleva?
Otetaan esimerkiksi Lahti, koska se osuu likimain asukasmäärään. Ei siellä ole kaikki lähellä. Jos asuu esim. Ahtialassa ja on töissä Kärpäsen Salessa niin ei sitä matkaa huvita kävellä ja julkisillakin kestää. Keskustaankin joutuu käytännössä menemään bussilla.
Matka vie omalla autolla vartin ruuhka-aikaankin. Aikuisilla ihmisillä on yleensä auto. Mistä Suomeen ja ylipäätään Eurooppaan on tullut tämä aikuisten lasten joiden elinpiiri on kiinni julkisesta liikenteestä kulttuuri? Pohjois-Amerikka on Eurooppaa vauraampi ja Kanadasta löytyy Yhdysvaltojen keskiluokan jälkeen maailman vaurain keskiluokka. Siellä on itsestään selvyys että aikuiselle normaali ihmisellä on oma auto. Jopa vähävaraisillakin kun eivät ne todellakaan maksa siellä samaa kuin täällä eikä polttoaine ole käynyt yli euron litra aivan ennätyshinnoissakaan. Samoin omakotitalojen osuus asuntokannasta on suurempi. Suomalaisten ei tarvitse paukutella henkseleitä. Helsinkikin on hyvin köyhän näköinen kaupunki kerrostaloghettoineen ja HSL busseineen joilla Atlantin takana liikkuvut lähinnä köyhällistö alueiden köyhimmät asukkaat. Suomalainen ihanne on kuin Neuvostoliitosta. Elämä julkisen liikenteen suunnittelijan varassa ja asutaan surkeassa elementti kennostossa. Sitä suomalaiset eivät ymmärrä että Aasiasta ja Afrikastakin tulevat koulutetut tavotitelevat amerikkalaista unelmaa. Eivät punavihreiden ja viherkokoomuksen unelmaa. Sen takia nämä yleensä hetken Suomessa oltuaan ja ymmärrettyään ettei se ole täällä mahdollista jättävät maan. Sossuvaltio ei ole mikään kiinnostuksen aihe vaan ainoastaan ansio mahdollisuudet.
Ketjua lukematta tähän väliin totean, että kaikkialla on muuttujia, tekijä x on vaikka naapurit.
Voi olla hyvä alue ja sitten se hankala naapuri. Tai lähiössä sattumalta niin että naapurit ei häiriköi.
Vanhassa arvotalossa voi olla tosi huono äänieristys vaikka. Keskustassa ei välttämättä ole parkkipaikkaa. Jos kulkee julkisilla, reitti kotoa pysäkille kannattaa katsoa ennalta.
Ok, siksi siis mun duunikaveri puhuu asuvansa Rastilassa, vaikka kämppä oli Meri-Rastilassa, kun siellä kävin. Haluaa varmaan korottaa itsensä Rastilan asukkaaksi. Mä en ole käynyt koskaan Rastilassa. Mulle tuo Itäpuoli on vierasta seutua. Jollaksessa pari kertaa käynyt kyläilemässä ja Meri-Rastilassa duunikaverin pyöreitä vuosia juhlimassa. Vuosaaressa kävin kerran uimassa Aurinkolahden rannalla, mutta siitä on vuosia.
Mietin just, milloin oon viimeksi käynyt esim. Itiksessä. Silloin kun sen nimi oli vielä Itäkeskus ja tien toisella puolella Puhos. Lieneekö Puhosta olemassakaan, aika vanha ja ruma oli jo silloin. Nuorisoa siellä paljon, jengejä.
Mun mielestä jokainen voi liikkua ihan just niin laajalla alueella kuin tahtoo. Meillä on perintömökki maalla, jossa ollaan noin joka toinen viikonloppu kesäaikaan. Mun arkipäivä menee Pasilassa, jossa käyn duunissa ja monesti salilla. Triplasta usein nappaan akuutit ruokaostokset. Illat vietän Meikussa eli Meilahdessa hiukan liian pienessä kodissa. Sijainti on mulle se juttu. Meilahti on älyttömän kiva, luonto lähellä ja rauhallista väkeä.