Lue keskustelun säännöt.
Millaista pääkaupunkiseudulla on asua? Muutto toiselta puolelta Suomea
Olen miettinyt että muuttaisin pääkaupunkiseudulle.
Asun nyt Pohjois-Suomessa ja työskentelen vuokratyöntekijänä nollatuntisopimuksella.
Töitä on alkanut olla koko ajan vähemmän.
Eikä täällä muutenkaan oikein mikään pidättele.
Katselin tossa työpaikkoja ja pääkaupunkiseudulla näyttäisi olevan oman alan töitä tarjolla ja vielä vakituisia työsuhteita.
Mietin että voisin hakea noita paikkoja.
Eniten oman alan töitä on tarjolla Vantaalla, mutta muuallakin pk-seudulla.
Minkälaista pääkaupunkiseudulla on asua?
Onko asumisen hintataso joka paikassa kallis?
Kommentit (1010)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuan mies kirjoitti:
Tämä on erään vanhemman herran mielipide jonka kirjoituksen luin kerran eräästä lehdestä. Siinä hän vertasi pk-seutua Pohjanmaahan, jossa hän aiemmin asui:
"- Pk-seudulla on kyllä hyviä harrastusmahdollisuuksia, mutta silloin täytyy kuulua johonkin seuraan.
- välimatkat lyhyitä mutta hyöty menee ruuhkissa istumiseen ja virastoissa yms. pitkät jonotusajat.
- talvella loskaa ja pimeää. Tosin keinovalot valaisee, mutta esim. pohjoisessa lumi ja revontulet valaisee paremmin kuin etelän luonnonvalo.
- ketjuhampuraispaikkojen normaali hampurilainen naurettavan pieni verrattuna pohjammaan perinteisten grillien hampurilaisiin...."
Vähän tähän tyyliin tuo kirjoitus meni. Eli henkilöllä joka oli muuttanut pk-seudulle ja asuu siellä.Jo jossain 100 000 asukkaan kaupungissa elämä on helpompaa. Ruuhka aikaankin pääset omalla autolla kaupan pihaan 15 minuutissa. Eikä työmatka vie sen kauempaa. Kaikki on keskimäärin halvempaa. Samoin kaikki harrastukset on saatavilla. Pk seutu ei tarjoa mitään lisäarvoa kuin rikkaimmille. Rahvas ei saa kuin haitat. Mutta onhan se hienoa maksaa rupuisesta kerrostalo kopista 1000€ kk kun näköala on vastapäisen talon seinään, lähikauppa on sikamaisen kallis surkean valikoiman omaava kusinen sale/alepa. Työmatkaan menee suuntaansa tunti julkisilla tai polkupyörällä räntäsatessaa yli puoli tuntia.
100 000 asukkaan kaupungissa on myös kusinen sale, mutta sinne on käveltävä selvästi pidempi matka. Työmatka riippuu tietysti missä työpaikka sijaitsee, mutta sano yksikin 100 000 asukkaan kokoluokan kaupunki, jossa on parempi julkinen liikenne kuin Helsingissä.
Olen eri, mutta et nyt ehkä ole koskaan asunut pikkukaupungissa?
Pienen kaupungin hyvä puoli on että keskusta on kompakti ja joka paikkaan on lyhyt matka. Töihin ja keskustan tavarataloihin ja marketteihin voi kävellä tai pyöräillä. kun kaupunki on kompakti, siellä ei tarvita niin massiivista joukkoliikennettä kuin pääkaupunkiseudulla, joka levittäytyy tosi laajalle alueelle. On myös ihan eri asia, onko ihmisiä sata tuhatta vai miljoona (kuten Helsingin metroplialueella) vai useita miljoonia (kuten isoissa metropoleissa).
Tottakai elämä pikkukaupungissa on logistisesti helpompaa, siitä ei kannata kiistellä, mutta ei vaihtoehtoja ole yhtä paljon kuin isoissa kaupungeissa ja siksihän ihmiset juuri yleensä muuttaa. Moni arvostaa esimerkiksi sitä, että ei ole vain yksi tai kaksi mahdollista työnantajaa omalla alalla, vaan oikeasti paljon työpaikkoja, joiden varaan voi rakentaa urakehitystä. Vaikka isoissa kaupungeissa on enemmän vaihtoehtoja, niissä on kuitenkin myös enemmän ruuhkia.
Vaikka Helsingissä on paljon julkista liikennettä, niin jostain syystä siellä on kuitenkin myös paljon pikkuautoja, joten ei kaikki kuitenkaan käytä sitä julkista. Ehkä siinä julkisessa kuitenkin jokin mättää, että se ei ole niin houkutteleva?
En ole samaa mieltä, että elämä olisi pikkukaupungissa logistisesti helpompaa. Jos pitää päästä jonnekin vähänkin etäämmälle ilman autoa, on se pikkukaupungissa usein julkisilla käytännössä mahdotonta. Pk-seudulla pääsee melkein mihin vain ilman autoakin jos ja kun on tarve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaista pk-seudulla on asua riippuu siitä, keitä asuu lähellä. Mä muutin 18-vuotiaana Kallioon tosi pieneen yksiöön, jonka ikkunoista tuli vetoa niin että lattialla kävellessä varpaat paleli. Olikohan edes 20 neliötä. Suihku oli pieni nurkka vessassa. Keittiökomerossa laudat toimitti astiakaapin virkaa. Siis alakaapistoja oli 2 kpl plus roskiskaappi ja ylhäällä yksi pieni kaappi, jonne sai muutamat lautaset ja lasit kuivumaan. Seinää kiersi laudat. Ehkä suunnittelija oli ajatellut, ettei kukaan syö kotona vaan ravintolassa. Eteistä ei ollut ollenkaan vaan suoraan rappukäytävästä ainoaan huoneeseen, jos ei keittokomeroa lasketa. Se henki kerrostalossa oli kuitenkin hyvä. Rappukäytävässä moikattiin. Ja onhan se etu, että julkiset kulkee muutaman minuutin välein kotioven edestä. Mulla asui opiskelukavereita lähellä, joten yhdessä istuttiin kuppiloissa juttelemassa. Semmoinen hyväksyvä ilmapiiri oli Kalliossa silloin.
Vierailija kirjoitti:
1+22+1 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miksi ihmiset ottavat suuria riskejä muuttaa pk-seudulle sumppuun, ison väkimäärän kanssa, kerrostaloihin. Miksi ei vaikka sitten jokin muu vaihtoehto, paikkoja löytyy. Pakkohan Suomessa on olla jotain vaihoehtoja tai keksiä. Eivät kaikki voi Uudellemaalle muuttaa ja jäädä. No on sitten myös ulkomaat.
Työpaikat on täällä pk-seudulla
On niitä töitä muuallakin. Muutettiin 2002 työn perässä Vantaalta Savoon pienelle kirkonkylälle. Työpaikat on vartin päässä kaupungissa. Elintasomme nousi välittömästi ja pitkässä juoksussa vielä enemmän. Lapsille on asiallinen koulupolku lukioon saakka.
Mikäs siinä, jos pienessä kirkonkylässä (ja vieläpä Savossa) viihtyy. Jos se firma (tms.) menee nurin, siirtyy, lopettaa, supistaa tms. niin voikin olla vitsit merkittävästi vähemmässä kuin pk-seudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut pääkaupunkiseudulla (perä-Espoo/Vantaa n. 6 vuotta, Helsinki 1 v) sekä kehuskunnassa tässä välillä 3v. Alunperin Hämeestä kotoisin. Musta pk-seutu on kätevä. Olen autoton, mutta julkisella liikentellä pääsee isoon kauppaan tai yleensä olen päässyt tosi lähelle työpaikkaakin. Tosin noi matkan myös mielellään pyöräilee. Keskustassa (Hesan) kukaan ääliö e autoile ilman syytä, sinne aina fillarilla! Paljon nopeampaa.
Ihan paska sadesäätalvihan täällä taas on ollut, mutta mä en ole valmis työtilanteeni kanssa muuttamaan salpausselän pohjoispuolelle. Kyllä täällä on enemmän töitä.
Olen kuullut helsinkiläisten haukkumista - ihan turhaan. Ok, en tiedä ketä nää tyypit, joita tapaan, oikeasti on, mutta he on varsin ok. Osa ehkä kiireisiä, mutta myös kiinnostavia, kiinnostuneita... Eikä täällä kyllä mun silmiin olla oltu sen tympeämpiä kuin muuallakaan. Täällä on saatu uusia tuttavuuksia ja ystävä. Ilmeisesti moni muukin asuu täällä, kokoaikaisesti, niin on sitten samat ihmisen toiveet ja tarpeet.
Minä olen kotoisin Joensuusta ja sinne Meri-Rastilaan ajauduin työpaikan saatuani. En tarkoittanut aiemmassa kommentissa leimata kaikkia helsinkiläisiä. Tuli nyt sellainen olo, että tulikohan jollekin juuri tuollainen käsitys, että lytätään kaikki.
Siis se Meri-Rastilan porukka oli kaameaa, kun oli niin paljon järjestyshäiriötå, päihteidenkäyttöä ja työttömyyttä. Lapsia kävi sääliksi, kun iltakymmeneltä vielä raikuu lasten äänet kerrostalossa. Ei se heidän vika ole. Siinä on kahta asiaa: on vanhemmuutta, jota ei osata toteuttaa ja vanhemmilla itsellään päivä aikaa maata ja ottaa rennosti, niin lapset saa riekkua valveilla miten tahtoo ja toinen tietysti kulttuuriset syyt, jos ei ole tämän yhteiskunnan säännöt selvät tai on totuttu kasvattamaan niin, että perheenä valvotaan puolille öin, eikä ehkä ymmärretä, miten väsynyt voi lapsi olla, jos pitää mennä hoitoon, eskariin ai kouluun aamulla.
Suurin osa helsinkiläisistä on tavallista väkeä. Meri-Rastilassa korostuu päihteet, naisten ahdistelu ja muu epäsosiaalinen käytös, mutta se on vain yksi alue. Töissä eli duunissa meillä on ihan tavallinen työporukka.
Keskimäärin ihmiset ovat kiireisempiä kuin Itä-Suomessa, josta olen kotoisin. Elämä on aikataulutettua. Ihmisillä on kiire bussiin, metroon, harrastuksiin, töihin, jopa ruokakauppaan. Luulen, että se on arvovalinta. Joensuun seudulla pidettiin tärkeänä sitä, että on aikaa jutella, vaihtaa kuulumisia ja pysähtyä kohtaamaan ihmisiä. Jonkun mielestä se näyttää verkkaiselta touhulta. Muistan kun vein työkaverin kesällä ennen korona-aikaa Joensuuhun ja hän ei lakannut ihmettelemästä, miten kassat on tehottomia. Kahvilassa tai kaupassa. Ei ne ole tehottomia, vaan vaihtavat muutaman sanan asiakkaiden kanssa. Sitä kutsutaan vuorovaikutukseksi. Lopulta hän sanoi itse havaintonaan, että oikeastaan se tuntuu kivalta, kun ei ole stressi päällä. Aivan. Mutta Helsingissä myös monet leppoistaa elämää. Se tapahtuu eri tavalla, järjestelmällisesti. Kuunnellaan podcastia metrossa omiin ajatuksiin vaipuneena, käydään jooga-tunnilla, istutaan sunnuntain piknikillä.
Hyviä ihmisiä olen kohdannut. Ihmisiin joihin olen halunnut tutustua, olen tutustunut. Yksi työkaveri sanoi, että hän on töissä työorientoitunut ja kotona keskittyy kotielämään. Monta vuotta oltu työkavereita, enkä tiedä edes, montako lasta hänellä on. Oikeus on myös olla jakamatta asioita.
Tosi hyvä huomio tuo elämän leppoistaminen, mutta järjestelmällisesti. Just näin olen sen kokenut, että stadilaisen kanssa ei tehdä ex tempore mitään, ei ainakaan mitään tehotonta, mutta jos se on kalenteroitu, jokin hauskanpitoon viittaava retki Suomenlinnaan on ok.
T. junantuoma
Vierailija kirjoitti:
Itse Helsingissä on monta miellyttävää paikkaa. Sitä vastoin Espossq ja Vantaalla saa olla tarkkana minne menee. Kehyskunnat on ikäviä nukkumalähiöitä myös. Kunnolla sitten vähän kauemmas jos ei Helsinkiin ole varaa.
Totta kyllä. Vantaalla on niin karmeita lähiöitä, että en suostuisi. Yksi hyvä ystäväni on ihan syntyisin Rekolasta ja sanoi, ettei ikimaailmassa sinne. Se oli räkälä jo vuosikymmeniä sitten. Yh-äiti oli pienellä palkallaan parhaansa yrittänyt, että lapsilla olisi jotain parempaa joskus. Se kertoo paljon, että ystäväni oli toinen heidän yläasteen luokasta, jotka lähti lukioon. Ei sillä, että amiksessa olisi mitään vikaa, mutta eikö tuo osoita näköalattomuutta ja joillakin varmaan motivaation puutetta, ettei edes viitsitä yrittää. Asenne omaksutaan jo lapsuudenkodista. Jotain vikaa täytyy olla lähiön koulussakin, jos luokasta vain 2 lähti lukioon, joka on yleissivistävä koulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienempää ostovoimaa ainakin, koska asuminen vie niin paljon tuloista.Esim. helsinkiläisten ostovoima on tutkitusti heikompi kuin prahalaisilla, varsovalaisilla ja bratislavalaisilla. Siitä oli uutinen noin vuoden sisään. Se on aika uskomatonta, kun miettii, että nuo kaupungit kuuluneet entiseen itä-blokkiin, jolloin niissä ihmiset olivat vieläkin köyhempiä.
Vierailija kirjoitti:
Pienempää ostovoimaa ainakin, koska asuminen vie niin paljon tuloista.Esim. helsinkiläisten ostovoima on tutkitusti heikompi kuin prahalaisilla, varsovalaisilla ja bratislavalaisilla. Siitä oli uutinen noin vuoden sisään. Se on aika uskomatonta, kun miettii, että nuo kaupungit kuuluneet entiseen itä-blokkiin, jolloin niissä ihmiset olivat vieläkin köyhempiä.
Varsovassa vastikään palanneena kommentoin, että eipä uskoisi! Paikallinen väestö asuu oikeasti slummeissa sen hienon ja vartioidun keskustan ulkopuolella. Töihin saavat tulla alueen sisälle ja työpäivän jälkeen pois. Aivan kauhea elämisen taso 5 km keskustasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutin Vantaalle neljä vuotta sitten työpaikan perässä.
Aluksi väenpaljous ahdisti ja tietenkin oli outoa muuttaa täysin vieraalle paikkakunnalle.
Mutta kyllä se elämä täällä on ihan kivaa.
Palvelut toimii kohtuu hyvin.
Muutin asumisoikeuskämpään jossa vuokra n. 400€/kk, että asuminenkin siedettävän hintaista.
Tervetuloa!
Minulla oli talo Pohjanmaalla. Työt olivat pätkätöitä. Palvelut kaukana. Autoa ei ollut. Olin niin ahdistunut siitä elämästä ja naapurien kyttäämisestä, että päätin lähteä. Minulla on hyvä kaupallinen koulutus ja johtajakoulutus. Helsingistä sain heti töitä ja elämä lähti käyntiin. Asuin ensin vuokralla Lauttasaaressa ja Helsingin keskustassa. Sitten ostin tilavan rivitaloasunnon Vantaalta.
Vantaan vuokraslummi on tasokkaampi asuinpaikka, kuin sivukylä maalla. Onneksi sain myytyä talon Pohjanmaalta. Asumisen tason ratkaisee palvelut, palvelut ja palvelut.
Olen niin onnellinen, että tulin tänne. Huomenna lähden muutaman päivän matkalle Lontooseen. Lentoasemalle 20 minuutin matka. Ensi sunnuntaiksi on varattu konserttilippu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No? Saitko tästä nyt sitten käsityksen siitä minkälaista on pääkaupunkiseudulla asua? 😂
Ainakin tosi paljon tuli kokemuksia ihmisiltä jotka on joskus käynyt Helsingissä tai lukenut lehdistä. He tietävät parhaiten millaista jossain on asua kun naapurin Pertti kertoi millaista oli kun kävi 70-luvun lopussa työmatkalla ja serkku joka asuu Vaasassa tietää myös.
Ihan normaali paikka tää on. Jotkut alueet on vähän ankeampia kuin toiset, ihan niinkuin muuallakin. On paikkoja jossa naapurille ei sanota edes hei ja sitten on paikkoja jossa istutaan naapurin kanssa iltaa. Kulttuurin puolesta enemmän valinnanvaraa kuin pienemmillä paikkakunnilla ja kauppoja enemmän. Jos luontoa kaipaa niin sitä löytyy lähes kaikkialta, jopa ihan keskustasta löytyy sen verran metsää, että kyllä sinne voi eksyä jos tieltä poikkeaa. Ihmiset ei ole yhtään sen tylympiä kuin muuallakaan, mutta ihmisten määrä on sen verran isompi ettei tuntemattomien kanssa jäädä helposti höpisemään, mutta ehdottomana plussana se tuo tullessaan sen että toisten asioihin ei puututa samalla tavalla kuin muualla paitsi jos jollain on hätä niin silloin apua kyllä löytyy. Täällä on hyviä ja mukavia ihmisiä ja myös urpoja ihan niinkuin muuallakin, toiset asunnot on hyviä ja huikeita ja toiset rotankoloja ihan niinkuin muuallakin. Tervetuloa vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuan mies kirjoitti:
Tämä on erään vanhemman herran mielipide jonka kirjoituksen luin kerran eräästä lehdestä. Siinä hän vertasi pk-seutua Pohjanmaahan, jossa hän aiemmin asui:
"- Pk-seudulla on kyllä hyviä harrastusmahdollisuuksia, mutta silloin täytyy kuulua johonkin seuraan.
- välimatkat lyhyitä mutta hyöty menee ruuhkissa istumiseen ja virastoissa yms. pitkät jonotusajat.
- talvella loskaa ja pimeää. Tosin keinovalot valaisee, mutta esim. pohjoisessa lumi ja revontulet valaisee paremmin kuin etelän luonnonvalo.
- ketjuhampuraispaikkojen normaali hampurilainen naurettavan pieni verrattuna pohjammaan perinteisten grillien hampurilaisiin...."
Vähän tähän tyyliin tuo kirjoitus meni. Eli henkilöllä joka oli muuttanut pk-seudulle ja asuu siellä.Jo jossain 100 000 asukkaan kaupungissa elämä on helpompaa. Ruuhka aikaankin pääset omalla autolla kaupan pihaan 15 minuutissa. Eikä työmatka vie sen kauempaa. Kaikki on keskimäärin halvempaa. Samoin kaikki harrastukset on saatavilla. Pk seutu ei tarjoa mitään lisäarvoa kuin rikkaimmille. Rahvas ei saa kuin haitat. Mutta onhan se hienoa maksaa rupuisesta kerrostalo kopista 1000€ kk kun näköala on vastapäisen talon seinään, lähikauppa on sikamaisen kallis surkean valikoiman omaava kusinen sale/alepa. Työmatkaan menee suuntaansa tunti julkisilla tai polkupyörällä räntäsatessaa yli puoli tuntia.
100 000 asukkaan kaupungissa on myös kusinen sale, mutta sinne on käveltävä selvästi pidempi matka. Työmatka riippuu tietysti missä työpaikka sijaitsee, mutta sano yksikin 100 000 asukkaan kokoluokan kaupunki, jossa on parempi julkinen liikenne kuin Helsingissä.
Olen eri, mutta et nyt ehkä ole koskaan asunut pikkukaupungissa?
Pienen kaupungin hyvä puoli on että keskusta on kompakti ja joka paikkaan on lyhyt matka. Töihin ja keskustan tavarataloihin ja marketteihin voi kävellä tai pyöräillä. kun kaupunki on kompakti, siellä ei tarvita niin massiivista joukkoliikennettä kuin pääkaupunkiseudulla, joka levittäytyy tosi laajalle alueelle. On myös ihan eri asia, onko ihmisiä sata tuhatta vai miljoona (kuten Helsingin metroplialueella) vai useita miljoonia (kuten isoissa metropoleissa).
Tottakai elämä pikkukaupungissa on logistisesti helpompaa, siitä ei kannata kiistellä, mutta ei vaihtoehtoja ole yhtä paljon kuin isoissa kaupungeissa ja siksihän ihmiset juuri yleensä muuttaa. Moni arvostaa esimerkiksi sitä, että ei ole vain yksi tai kaksi mahdollista työnantajaa omalla alalla, vaan oikeasti paljon työpaikkoja, joiden varaan voi rakentaa urakehitystä. Vaikka isoissa kaupungeissa on enemmän vaihtoehtoja, niissä on kuitenkin myös enemmän ruuhkia.
Vaikka Helsingissä on paljon julkista liikennettä, niin jostain syystä siellä on kuitenkin myös paljon pikkuautoja, joten ei kaikki kuitenkaan käytä sitä julkista. Ehkä siinä julkisessa kuitenkin jokin mättää, että se ei ole niin houkutteleva?
En ole samaa mieltä, että elämä olisi pikkukaupungissa logistisesti helpompaa. Jos pitää päästä jonnekin vähänkin etäämmälle ilman autoa, on se pikkukaupungissa usein julkisilla käytännössä mahdotonta. Pk-seudulla pääsee melkein mihin vain ilman autoakin jos ja kun on tarve.
Pikkukaupungissa asuessa meillä ongelma oli usein se, että kun ei ollut käytännössä julkista liikennettä niin lapsia piti kuskata autolla joka paikkaan. Ongelma oli siinä, että esim työaikaan ei tietenkään voinut lapsia kuljetella ja välillä piti antaa lapsille taksirahaa, että pääsivät harrastuksiin, kavereille ja mummolaan (ei pikkukaupungissakaan kaikki asu ihan vieressä). Kun muutettiin Helsinkiin niin siinä avautu lapsille uusi maailma, että julkisilla pääsee kaikkialle ihan itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mistä.te saatte niin paljon narkkeja ja ganstereita ja kerjäläisiä? Malmin uuluisat narkit pyörii omissa piireissään ja gansterit omissaan. Kerjäläiset ovat nykyään aika helposti hätisteltetäviä. Ei ne tule iholle tms. Istuvat tervehtivät ja katsovat anovasti.
Tietysti jos ei niitä ole nähnyt, ne kauhistuttaa. Mutta noista mitkään ahdistele tavallisia ihmisiä.
Se feissarihyökkäys kesäisin on ehkä vastenmielisin juttu täällä keskustassa.
Muutaman sadan metrin kauppamatkalla kun on joka päivä samat seitsemän feissaria, niin alkaa helposti kierrokset nousta. Dallaa Kallion kirkolta kesällä Hakaniemen Elantoon, niin tiedät mistä puhun.
Seitsemän feissaria, kolme romanikerjäläistä. Matkaa noin 500m. Noihin verrattuna narkit ovat lähinnä legendaa, hyvin harvinaisia. Rahanpummaajia on nykyään paljon.
"Hei, ei sul ois heittää euroo?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mistä.te saatte niin paljon narkkeja ja ganstereita ja kerjäläisiä? Malmin uuluisat narkit pyörii omissa piireissään ja gansterit omissaan. Kerjäläiset ovat nykyään aika helposti hätisteltetäviä. Ei ne tule iholle tms. Istuvat tervehtivät ja katsovat anovasti.
Tietysti jos ei niitä ole nähnyt, ne kauhistuttaa. Mutta noista mitkään ahdistele tavallisia ihmisiä.Se feissarihyökkäys kesäisin on ehkä vastenmielisin juttu täällä keskustassa.
Muutaman sadan metrin kauppamatkalla kun on joka päivä samat seitsemän feissaria, niin alkaa helposti kierrokset nousta. Dallaa Kallion kirkolta kesällä Hakaniemen Elantoon, niin tiedät mistä puhun.
Seitsemän feissaria, kolme romanikerjäläistä. Matkaa noin 500m. Noihin verrattuna narkit ovat lähinnä legendaa, hyvin harvinaisia. Rahanpummaajia on nykyään paljon.
"Hei, ei sul ois heittää euroo?"
Mä kävelen vaan ohi reagoimatta mihinkään. Voi olla tylyä ja kerran yks landen sukulainen sanoi "et sinä voi tuolla tavoin suhtautua heihin", hän pysähtyi jokaisen kohdalla ja alkoi jaaritella ja heittään kolikkoa. No kyllä voin. Puhelinmyynti ja feissarit pitäisi molemmat lailla kieltää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen näitä kommentteja stadin Meri-Rastilasta. Missäköhän asunnoissa asutte, itse omalla rahalla asun ja erittäin tyytyväinen. Palvelut pelaa, luonto ja meri hienoja ja metro vieressä. Olen asunut ympäri stadia, ja myös kovan rahan alueilla missä palvelut hyvin heikot. Päätin etten laita rahaa enää seiniin, mutta raikkaan ja palvelukykyisen alueen asumiseen. Meri-Rastilaan on tulossa uusi kaava, ostari ja purkuun menee vain 30 v. vanhaa asuntokantaa. Sen allekirjoitan että asumispolitiikka on sössitty. Nämä meren ranta-alueet kautta rantaviivan, olisivat ns. kovan raha ja keskiluokan asuinalueita muualla maailmassa. Nykyään täysin tuottamatonta, ja toinen miinus on täydennysrakentaminen vaikka stadissa lääniä riittää. Toisaalta parantaa vuokravetoisten alueiden arvostettavuutta. Mikä on tosin hieman hukassa.
Älä muuta. Hirveän kalliit asunnot, ulkomaalaisia ja junan tuomia nykyään koko stadi täynnä. Ihmispaljous on ahdistavaa. Palkasta ei jää mitään käteen asumisen jälkeen ja joudut kituuttaa arjessa. Itse syntyjään stadilainen ja 45v. siellä asuneena en muuttaisi takaisin. Nyt pikkukaupungin lähellä asunut muutaman vuoden ja eläminen täällä paljon halvempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mistä.te saatte niin paljon narkkeja ja ganstereita ja kerjäläisiä? Malmin uuluisat narkit pyörii omissa piireissään ja gansterit omissaan. Kerjäläiset ovat nykyään aika helposti hätisteltetäviä. Ei ne tule iholle tms. Istuvat tervehtivät ja katsovat anovasti.
Tietysti jos ei niitä ole nähnyt, ne kauhistuttaa. Mutta noista mitkään ahdistele tavallisia ihmisiä.Se feissarihyökkäys kesäisin on ehkä vastenmielisin juttu täällä keskustassa.
Muutaman sadan metrin kauppamatkalla kun on joka päivä samat seitsemän feissaria, niin alkaa helposti kierrokset nousta. Dallaa Kallion kirkolta kesällä Hakaniemen Elantoon, niin tiedät mistä puhun.
Seitsemän feissaria, kolme romanikerjäläistä. Matkaa noin 500m. Noihin verrattuna narkit ovat lähinnä legendaa, hyvin harvinaisia. Rahanpummaajia on nykyään paljon.
"Hei, ei sul ois heittää euroo?"
Joo mutta ajattelepa Kampin ympäristöä, jossa valitettavasti pyörin päivittäin työn takia. Kun pysäytetään 5 metrin välein milloin milläkin asialla. Kerjätään rahaa kuukausilahjoittajaksi, oksettaa samat jutut kuulla monta kertaa viikossa. Ja todellakin on kerjäläistä ja rahan pummaajaa. Niin kauan kuin ihmiset antaa, se touhu ei lopu. Mä oon omin silmin todistanut, kun ns. kerjäläinen kävi Kampin nurkan takana viemässä rahat ihan toisille ihmisille. Sillä oli vielä toinen jemma, josta kaivoi rahaa. Ei viisas pidä näkyvillä kuin vähän, että syntyy illuusio, ettei kukaan anna mitään. Jos te oikeasti luulette niiden ihmisten itselleen saavan rahat, niin olettepa hyväuskoisia. Kaljaan euroa pummaavat on eri porukka, rahat loppu ja vieroitusoireet iskee.
No koulut ainakin on hirveitä. Jos oot lapseton, niin sinne sekaan. Voit olla anonyymi, ketään ei kiinnosta mitä touhuat ja kukaan ei puutu eikä välitä asioistasi.
Ihan normaaleja kouluja täältä löytyy, ainakin meillä Espoossa. Jännä miten kaikki jotka pääkaupunkiseutua tässä ketjussa mollaavat, ovat muka itse alkuperäisiä stadilaisia ja nyt muuttaneet pikkupaikkakunnalle. Käytännössä et kuitenkaan koskaan kuule tosielämässä yhdenkään stadilaisen sanovan kuinka huono paikka Helsinki on elää. Saati että joku täällä sanoisi, että aikoo muuttaa jonnekkin pikkupaikkakunnalle. Jonkun trollin iltasadussa ehkä. Yksikään tuntemani stadilainen ei haaveile muutosta jonnekkin Suomussalmelle tai edes Keravalle.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaaleja kouluja täältä löytyy, ainakin meillä Espoossa. Jännä miten kaikki jotka pääkaupunkiseutua tässä ketjussa mollaavat, ovat muka itse alkuperäisiä stadilaisia ja nyt muuttaneet pikkupaikkakunnalle. Käytännössä et kuitenkaan koskaan kuule tosielämässä yhdenkään stadilaisen sanovan kuinka huono paikka Helsinki on elää. Saati että joku täällä sanoisi, että aikoo muuttaa jonnekkin pikkupaikkakunnalle. Jonkun trollin iltasadussa ehkä. Yksikään tuntemani stadilainen ei haaveile muutosta jonnekkin Suomussalmelle tai edes Keravalle.
Totta, että ihan tutkitusti muuttoliikenne pk-seudulta maakuntiin on vähäistä. Päin vastoin se suunta yleensä menee. Kouluista en tiedä, mutta kyllä ainakin Helsingin puolella on opetettu, että jonnekin kirjoitetaan jonnekin eikä jonnekkin. Kin-päätteessä on yksi k-kirjain. En kyllä ole syntyperäinen, vaan peruskoulun muualla käynyt ja ilmaisutaidon lukioon menoa varten muuttanut. Oma kokemus kouluista on, että ainakin lukiossa oli hyvä opetus ja reilu kohtelu.
Vastaavia sijainteja löytyy pk-seudulta lukuisia. Ei muuta kun google mapsia tutkailemaan jos et usko.