Lue keskustelun säännöt.
Mikä peruskoulussa opetettu oppiaine on ollut sinulle hyödyllisin?
01.02.2023 |
Minulle se on englanti. Työelämässä kommunikoin ja kirjoitan englanniksi joka päivä.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osasin jo lukea ja kirjoittaa kouluun mennessä, joten sanoisin, että hyödyllisin oppiaine on ollut biologia.
Joo, varmaan tulkitsit Dostojevskiä ja kirjoittelit vastineita, raportteja ja tutkielmia ja erittelit kielen ilmiöitä asiaankuuluvin käsittein sekä pidit puheita ja esitelmiä jo ennen koulua.
Sinulla oli luki-taitojen alkeet. Ikään kuin äikkä olisi turha aine sen jälkeen, kun lapsella on mekaanisen lukutaidon alkeet hallussa.
Äikkä on ollut kaikille tärkein aine. Piste.
No eipä tuollaista peruskoulussakaan tehdä. Paitsi pidetään esitelmiä.
Jotenkin epäilen, ettet ole lukenut yläkoulun suomen kielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmaa. Silti kyllä "tiedät", mitä siihen kuuluu.
Olen ollut yli 20 vuotta hommissa, ja joka vuosi on klassikoista puhuttu, ja lahjakkaat niitä lukevatkin. Joka vuosi kirjoitetaan erilaisia mielipidetekstejä, kuten vastineita, ja raportteja, työpaikkahakemuksia, uutisia, esseitä, kirjeitä, referaatteja jne. Joka vuosi pidetään vaikuttavia puheita ja tilannepuheita.
Kielenhuollon ja kieliopin opetuksen tarkoitus on mm. opettaa kielestä puhumisen käsitteet.
Mitä te oikein kuvittelette, että niillä tunneilla tehdään, jos ei näitä asioita? Syödään kynsiä?
T. Yläkoulun äikänope
Äikän opeksi sinulla on yllättävän huono lukutaito. Tässä on keskustelun aiheena nyt jokaisen omat peruskouluajat. Moni täällä on ollut peruskoulussa jo ennen kuin sinä pääsit vaipoistasi.
Jaa, olen 51-vuotias eli aloittanut itse koulutieni vuonna 1978 ja kyllä jo minäkin sain sentään jotain opetusta äikässä senkin jälkeen, kun olin ns. oppinut lukemaan.
Luultavimmin ette vain muista, mitä olette oppineet ja missä. Pidätte itsestään selvänä, että osaatte kaikenlaista. Olisi voinut jäädä oppimatta ilman äikän tunteja.
T. Yläkoulun äikänope
Viesteistäsi päätellen sinun tunneillasi ei opi edes lukemaan. Että ei kovin hyödyllistä ole.
t. eri
Olipa hieno pointti. Viiltävä argumentti suorastaan. Pistit parastasi.
Joo, tunneillani oppilaat kirjoittavat vastineita ilman lukutaitoa. Ilmankos ne ovatkin niin sekavia. Lol.
T. Yläkoulun äikänope
Näköjään Porvoon yläkoulussa opettajille ei opeteta myöskään kykyä keskustella ja antaa palautetta asiallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti eipä siellä paljoa hyödyllistä ollut. Paljon täysin turhaa piti opetella. Itse olisin kaivannut sellaista opetusta elämässä selviytymisessä. Sellaiselle olisi todellakin tarvetta.
Tämä. Elämässä tekee aika vähän sillä tiedolla, mikä ero on rahkasammalella ja jäkälällä tms. Sen sijaan erilaiset työsopimus, Kela jne. asiat olisivat hyödyllistä oppia jo yläkoulussa. Ainakaan minun kouluaikanani niistä ei puhuttu sanaakaan.
Se, ettet sinä näe sammalten hienoutta, ei tee siitä turhaa. Maailma tarvitsee biologeja.
Se, ettei ymmärrä lukemaansa, on huolestuttavaa. Tuossahan ei puhuttu mitään biologeista tai siitä, että sammalten tunnistaminen olisi turhaa. Puhuttiin siitä, että käytännön elämässä ne eivät ole olennaisia tietoja.
Eihän peruskoulutuksen tarkoitus olekaan valmentaa ihmisiä käytännön elämään. Se on sananmukaisesti peruskoulutus, jonka suorittamisen jälkeen on mahdollisuus hakeutua opiskelemaan tulevaa työtä varten.
Käytännön elämän opit tulevat tietenkin kotoa ja niiltä ensisijaisilta kasvattajilta.
Ihan kaikista. Hyvällä keskiarvolla pääsin lukioon, jonka jälkeen jatkoin yliopistoon.
Ehkä käsityö, oli helpompi opetella aikuisena uudelleen kutomaan.
Englantia opettelin itse.
Nyt tekee ainakin mieli kurkotella Dostojevskiä kirjahyllystä iltalukemiseksi. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osasin jo lukea ja kirjoittaa kouluun mennessä, joten sanoisin, että hyödyllisin oppiaine on ollut biologia.
Joo, varmaan tulkitsit Dostojevskiä ja kirjoittelit vastineita, raportteja ja tutkielmia ja erittelit kielen ilmiöitä asiaankuuluvin käsittein sekä pidit puheita ja esitelmiä jo ennen koulua.
Sinulla oli luki-taitojen alkeet. Ikään kuin äikkä olisi turha aine sen jälkeen, kun lapsella on mekaanisen lukutaidon alkeet hallussa.
Äikkä on ollut kaikille tärkein aine. Piste.
No eipä tuollaista peruskoulussakaan tehdä. Paitsi pidetään esitelmiä.
Jotenkin epäilen, ettet ole lukenut yläkoulun suomen kielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmaa. Silti kyllä "tiedät", mitä siihen kuuluu.
Olen ollut yli 20 vuotta hommissa, ja joka vuosi on klassikoista puhuttu, ja lahjakkaat niitä lukevatkin. Joka vuosi kirjoitetaan erilaisia mielipidetekstejä, kuten vastineita, ja raportteja, työpaikkahakemuksia, uutisia, esseitä, kirjeitä, referaatteja jne. Joka vuosi pidetään vaikuttavia puheita ja tilannepuheita.
Kielenhuollon ja kieliopin opetuksen tarkoitus on mm. opettaa kielestä puhumisen käsitteet.
Mitä te oikein kuvittelette, että niillä tunneilla tehdään, jos ei näitä asioita? Syödään kynsiä?
T. Yläkoulun äikänope
Äikän opeksi sinulla on yllättävän huono lukutaito. Tässä on keskustelun aiheena nyt jokaisen omat peruskouluajat. Moni täällä on ollut peruskoulussa jo ennen kuin sinä pääsit vaipoistasi.
Jaa, olen 51-vuotias eli aloittanut itse koulutieni vuonna 1978 ja kyllä jo minäkin sain sentään jotain opetusta äikässä senkin jälkeen, kun olin ns. oppinut lukemaan.
Luultavimmin ette vain muista, mitä olette oppineet ja missä. Pidätte itsestään selvänä, että osaatte kaikenlaista. Olisi voinut jäädä oppimatta ilman äikän tunteja.
T. Yläkoulun äikänope
Minä olen juuri tällainen. Osasin lukea ja kirjoittaa ennen koulua. Luin lapsena ihan vapaaehtoisesti paljon kirjoja, puheita tuli pidettyä harrastusten tiimoilta ennen kuin niitä koulussa oli juuri mainittukaan, kuvittelisin osaavani tehdä kirja-arvostelun tai cv:n ilman äidinkielen tuntejakin. Viittauskäytännöt opetetti lukion biologian ope jollain orientaatiokurssilla, samalla kun opetti muotoilemaan tutkielmat wordilla. Suomen kielessä on 15 sijamuotoa, ei voi istua seisten, joku kirjailija kuoli kuppaan, ne jäivät mieleen äidinkielen tunneilta. Monet muut olisin luultavasti oppinut muiden aineiden yhteydessä tai lukemalla.
Hyödyllisimpänä pidän matematiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti eipä siellä paljoa hyödyllistä ollut. Paljon täysin turhaa piti opetella. Itse olisin kaivannut sellaista opetusta elämässä selviytymisessä. Sellaiselle olisi todellakin tarvetta.
Tämä. Elämässä tekee aika vähän sillä tiedolla, mikä ero on rahkasammalella ja jäkälällä tms. Sen sijaan erilaiset työsopimus, Kela jne. asiat olisivat hyödyllistä oppia jo yläkoulussa. Ainakaan minun kouluaikanani niistä ei puhuttu sanaakaan.
Se, ettet sinä näe sammalten hienoutta, ei tee siitä turhaa. Maailma tarvitsee biologeja.
Se, ettei ymmärrä lukemaansa, on huolestuttavaa. Tuossahan ei puhuttu mitään biologeista tai siitä, että sammalten tunnistaminen olisi turhaa. Puhuttiin siitä, että käytännön elämässä ne eivät ole olennaisia tietoja.
Eihän peruskoulutuksen tarkoitus olekaan valmentaa ihmisiä käytännön elämään. Se on sananmukaisesti peruskoulutus, jonka suorittamisen jälkeen on mahdollisuus hakeutua opiskelemaan tulevaa työtä varten.
Käytännön elämän opit tulevat tietenkin kotoa ja niiltä ensisijaisilta kasvattajilta.
Eri mieltä. Olisi pitänyt olla erillinen oppiaine käytännön asioille. Miten porataan seinään porakoneella, miten viemäröinti toimii, miten sähkö tulee töpselistä, mainitut kela-asiat jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osasin jo lukea ja kirjoittaa kouluun mennessä, joten sanoisin, että hyödyllisin oppiaine on ollut biologia.
Joo, varmaan tulkitsit Dostojevskiä ja kirjoittelit vastineita, raportteja ja tutkielmia ja erittelit kielen ilmiöitä asiaankuuluvin käsittein sekä pidit puheita ja esitelmiä jo ennen koulua.
Sinulla oli luki-taitojen alkeet. Ikään kuin äikkä olisi turha aine sen jälkeen, kun lapsella on mekaanisen lukutaidon alkeet hallussa.
Äikkä on ollut kaikille tärkein aine. Piste.
Meillä ei kyllä peruskoulun äidinkielessä kaikkea tuota käsitelty.
No nykyään kyllä käsitellään.
T. Yläkoulun äikänope
No ei kyllä käsitellä. Ei ole lapsi ikinä edes avannut Dostojevskin kirjoja. Saati tulkinnut niitä. Tutkielmatkin ovat enemmän korkeakoulun juttu kuin peruskoulun.
t. 9. luokkalaisen äiti
Yleensä kympin oppilaat valitsevat itselleen haastavaa luettavaa. Jotkut heistä nimenomaan haluavat lukea klassikkoita. Se, että sinun lapsesi ei kuulu tähän joukkoon, ei tarkoita, etteikö näitäkin lukijoita ole. Ennen oli toki enemmän kuin nykyään.
Tänä vuonna on kyllä kasien kanssa luettu Tolstoilta novelli ja Dostojevskikin mainittu.
Ysillä harjoitellaan yleensä ainakin analyysin tekemistä. Useimmille se on hyvin vaikeaa. Jotkut teettävät myös tutkielmia, mutta toki niiden taso on keskimäärin huono.
Luonnollisesti monet näistä asioista opitaan kunnolla vasta myöhemmin. Niitä kuitenkin aletaan harjoitella jo yläkoulussa.
Luku- ja kirjoitustaidon pitäisi kehittyä jatkuvasti. Kukaan ei ole oppinut äikän peruskoulun sisältöjä ennen koulua, vaikka miten olisi "osannut lukea".
T. Yläkoulun äikänope
Miten harjoitellaan niiden heikkojen oppilaiden kanssa, joilla kirja vielä lukemtta ennen esitelmää? Jaksaisivat hädi. tuskin lukea aku ankka lehden ja tehdä siitä analyysin.
Englanti ja äidinkieli. Ja ranska, koska tarvitsen sitä työssäni. Toki pelkkä kouluenglanti tai -ranska ei vielä riitä mihinkään, mutta se antoi loistavan pohjan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Konekirjoitus. Ei olisi 1980- luvulla uskonut, miten paljon hyötyä on siitä, että 10-sormijärjästelmä sujuu.
sama ja englanti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti eipä siellä paljoa hyödyllistä ollut. Paljon täysin turhaa piti opetella. Itse olisin kaivannut sellaista opetusta elämässä selviytymisessä. Sellaiselle olisi todellakin tarvetta.
Tämä. Elämässä tekee aika vähän sillä tiedolla, mikä ero on rahkasammalella ja jäkälällä tms. Sen sijaan erilaiset työsopimus, Kela jne. asiat olisivat hyödyllistä oppia jo yläkoulussa. Ainakaan minun kouluaikanani niistä ei puhuttu sanaakaan.
Se, ettet sinä näe sammalten hienoutta, ei tee siitä turhaa. Maailma tarvitsee biologeja.
Se, ettei ymmärrä lukemaansa, on huolestuttavaa. Tuossahan ei puhuttu mitään biologeista tai siitä, että sammalten tunnistaminen olisi turhaa. Puhuttiin siitä, että käytännön elämässä ne eivät ole olennaisia tietoja.
Eihän peruskoulutuksen tarkoitus olekaan valmentaa ihmisiä käytännön elämään. Se on sananmukaisesti peruskoulutus, jonka suorittamisen jälkeen on mahdollisuus hakeutua opiskelemaan tulevaa työtä varten.
Käytännön elämän opit tulevat tietenkin kotoa ja niiltä ensisijaisilta kasvattajilta.
Eri mieltä. Olisi pitänyt olla erillinen oppiaine käytännön asioille. Miten porataan seinään porakoneella, miten viemäröinti toimii, miten sähkö tulee töpselistä, mainitut kela-asiat jne.
Miten lypsetään lehmä, miten värjätään tukka, miten vaihdetaan haavaside, miten vaihdetaan vaipat, miten laitetaan cordonblöö turun sinapilla jne.
Näitä varten on peruskoulun jälkeinen ammattikoulu, jossa pitäisi kewkittyä jo ammattiin eikä enää käydä peruskoulun yleisivistävää asiaa läpi kuten paljon annetaan 10 eurosta takaisin, kun ostokset maksoivat 9 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt tekee ainakin mieli kurkotella Dostojevskiä kirjahyllystä iltalukemiseksi. :D
luen mieluummin roope sedän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti eipä siellä paljoa hyödyllistä ollut. Paljon täysin turhaa piti opetella. Itse olisin kaivannut sellaista opetusta elämässä selviytymisessä. Sellaiselle olisi todellakin tarvetta.
Tämä. Elämässä tekee aika vähän sillä tiedolla, mikä ero on rahkasammalella ja jäkälällä tms. Sen sijaan erilaiset työsopimus, Kela jne. asiat olisivat hyödyllistä oppia jo yläkoulussa. Ainakaan minun kouluaikanani niistä ei puhuttu sanaakaan.
Se, ettet sinä näe sammalten hienoutta, ei tee siitä turhaa. Maailma tarvitsee biologeja.
Se, ettei ymmärrä lukemaansa, on huolestuttavaa. Tuossahan ei puhuttu mitään biologeista tai siitä, että sammalten tunnistaminen olisi turhaa. Puhuttiin siitä, että käytännön elämässä ne eivät ole olennaisia tietoja.
Eihän peruskoulutuksen tarkoitus olekaan valmentaa ihmisiä käytännön elämään. Se on sananmukaisesti peruskoulutus, jonka suorittamisen jälkeen on mahdollisuus hakeutua opiskelemaan tulevaa työtä varten.
Käytännön elämän opit tulevat tietenkin kotoa ja niiltä ensisijaisilta kasvattajilta.
Ei voi jättää sen varaan, kun vanhemmat voi olla ties mitä elämäm koullulaisia.
Muutenkaan ei peruskoulu tähtää vain siihen, että antaisi valmiudet ammatilliseen jatkokoulutukseen. Ensisijaisesti se valmistaa (tai ainakin pitäisi) toimimaan kansalaisena yhteiskunnassa. Ja siinä on paljon muutakin kuin työelämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti eipä siellä paljoa hyödyllistä ollut. Paljon täysin turhaa piti opetella. Itse olisin kaivannut sellaista opetusta elämässä selviytymisessä. Sellaiselle olisi todellakin tarvetta.
Tämä. Elämässä tekee aika vähän sillä tiedolla, mikä ero on rahkasammalella ja jäkälällä tms. Sen sijaan erilaiset työsopimus, Kela jne. asiat olisivat hyödyllistä oppia jo yläkoulussa. Ainakaan minun kouluaikanani niistä ei puhuttu sanaakaan.
Onko siitä sammaltiedosta haittaa sinulle?
Jos vanhempasi eivät ole kyvykkäitä neuvomaan sinua työsopimus- tai KELA asioissa, niin sitten se tieto etsitään ottamalla yhteyttä kyseisiin toimijoihin.
Niin minäkin tein. Sitä se elämä on jatkossakin. Tulee uusia työsopimuksia, sairastumisia, onnettomuuksia jne. Ei peruskoulun suorittaneet ole valmiita ihmisiä. Ovat saaneet perustaidot tulevaan.
Tälläkin hetkellä minä etsin tietoa ikääntyneen isäni hyvinvointiin liittyen. Ei sitäkään peruskoulussa opetettu. Ymmärrätkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti eipä siellä paljoa hyödyllistä ollut. Paljon täysin turhaa piti opetella. Itse olisin kaivannut sellaista opetusta elämässä selviytymisessä. Sellaiselle olisi todellakin tarvetta.
Tämä. Elämässä tekee aika vähän sillä tiedolla, mikä ero on rahkasammalella ja jäkälällä tms. Sen sijaan erilaiset työsopimus, Kela jne. asiat olisivat hyödyllistä oppia jo yläkoulussa. Ainakaan minun kouluaikanani niistä ei puhuttu sanaakaan.
Se, ettet sinä näe sammalten hienoutta, ei tee siitä turhaa. Maailma tarvitsee biologeja.
Se, ettei ymmärrä lukemaansa, on huolestuttavaa. Tuossahan ei puhuttu mitään biologeista tai siitä, että sammalten tunnistaminen olisi turhaa. Puhuttiin siitä, että käytännön elämässä ne eivät ole olennaisia tietoja.
Eihän peruskoulutuksen tarkoitus olekaan valmentaa ihmisiä käytännön elämään. Se on sananmukaisesti peruskoulutus, jonka suorittamisen jälkeen on mahdollisuus hakeutua opiskelemaan tulevaa työtä varten.
Käytännön elämän opit tulevat tietenkin kotoa ja niiltä ensisijaisilta kasvattajilta.
Ei voi jättää sen varaan, kun vanhemmat voi olla ties mitä elämäm koullulaisia.
Muutenkaan ei peruskoulu tähtää vain siihen, että antaisi valmiudet ammatilliseen jatkokoulutukseen. Ensisijaisesti se valmistaa (tai ainakin pitäisi) toimimaan kansalaisena yhteiskunnassa. Ja siinä on paljon muutakin kuin työelämä.
Peruskoulun tehtävä on taata peruskoulutukseen kuuluvan oppimäärä. Sieltä valmistuvat ovat lapsia, joilla on kädessään todistus, millä he voivat hakea opiskelemaan. Peruskoulu ei tuota valmiita aikuisia laiskoille vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti eipä siellä paljoa hyödyllistä ollut. Paljon täysin turhaa piti opetella. Itse olisin kaivannut sellaista opetusta elämässä selviytymisessä. Sellaiselle olisi todellakin tarvetta.
Tämä. Elämässä tekee aika vähän sillä tiedolla, mikä ero on rahkasammalella ja jäkälällä tms. Sen sijaan erilaiset työsopimus, Kela jne. asiat olisivat hyödyllistä oppia jo yläkoulussa. Ainakaan minun kouluaikanani niistä ei puhuttu sanaakaan.
Se, ettet sinä näe sammalten hienoutta, ei tee siitä turhaa. Maailma tarvitsee biologeja.
Se, ettei ymmärrä lukemaansa, on huolestuttavaa. Tuossahan ei puhuttu mitään biologeista tai siitä, että sammalten tunnistaminen olisi turhaa. Puhuttiin siitä, että käytännön elämässä ne eivät ole olennaisia tietoja.
Eihän peruskoulutuksen tarkoitus olekaan valmentaa ihmisiä käytännön elämään. Se on sananmukaisesti peruskoulutus, jonka suorittamisen jälkeen on mahdollisuus hakeutua opiskelemaan tulevaa työtä varten.
Käytännön elämän opit tulevat tietenkin kotoa ja niiltä ensisijaisilta kasvattajilta.
Ei voi jättää sen varaan, kun vanhemmat voi olla ties mitä elämäm koullulaisia.
Muutenkaan ei peruskoulu tähtää vain siihen, että antaisi valmiudet ammatilliseen jatkokoulutukseen. Ensisijaisesti se valmistaa (tai ainakin pitäisi) toimimaan kansalaisena yhteiskunnassa. Ja siinä on paljon muutakin kuin työelämä.
Peruskoulun tehtävä on taata peruskoulutukseen kuuluvan oppimäärä. Sieltä valmistuvat ovat lapsia, joilla on kädessään todistus, millä he voivat hakea opiskelemaan. Peruskoulu ei tuota valmiita aikuisia laiskoille vanhemmille.
kuuluva*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti eipä siellä paljoa hyödyllistä ollut. Paljon täysin turhaa piti opetella. Itse olisin kaivannut sellaista opetusta elämässä selviytymisessä. Sellaiselle olisi todellakin tarvetta.
Tämä. Elämässä tekee aika vähän sillä tiedolla, mikä ero on rahkasammalella ja jäkälällä tms. Sen sijaan erilaiset työsopimus, Kela jne. asiat olisivat hyödyllistä oppia jo yläkoulussa. Ainakaan minun kouluaikanani niistä ei puhuttu sanaakaan.
Se, ettet sinä näe sammalten hienoutta, ei tee siitä turhaa. Maailma tarvitsee biologeja.
Se, ettei ymmärrä lukemaansa, on huolestuttavaa. Tuossahan ei puhuttu mitään biologeista tai siitä, että sammalten tunnistaminen olisi turhaa. Puhuttiin siitä, että käytännön elämässä ne eivät ole olennaisia tietoja.
Eihän peruskoulutuksen tarkoitus olekaan valmentaa ihmisiä käytännön elämään. Se on sananmukaisesti peruskoulutus, jonka suorittamisen jälkeen on mahdollisuus hakeutua opiskelemaan tulevaa työtä varten.
Käytännön elämän opit tulevat tietenkin kotoa ja niiltä ensisijaisilta kasvattajilta.
Eri mieltä. Olisi pitänyt olla erillinen oppiaine käytännön asioille. Miten porataan seinään porakoneella, miten viemäröinti toimii, miten sähkö tulee töpselistä, mainitut kela-asiat jne.
Kyllä, etenkin tuo porakoneoppi!
Olen toivonut, että edes paikallisella kansalaisopistolla olisi porakonekurssi. Kun puretaan joku rakennus (mitä tämänkokoisessa kaupungissa aika usein tapahtuu), niin voitaisiin mennä ennen sitä harjoittelemaan poraaminen ja kiinnittäminen kaikenlaisiin erilaisiin seinämateriaaleihin.
Ainakin omaan aikaani käsityön opetus oli auttamattoman jälkeenjäänyttä. Ensinnäkin se oli tiukasti jaettu tekstiilityöhön ja tekniseen työhön (ikään kuin tekstiilitöissä ei olisi mitään tekniikkaa!), ja lisäksi minut tyttönä jotain automaattina pantiin sinne tekstiilipuolelle, vaikka olisin halunnut toisin. Ja sitten kummassakin sisällöt olivat auttamatta vanhentuneita: tehtiin jotain ristipistoliinaa ja veistettiin löylykauhan vartta, kun juuri tuollainen asumisen ja kodin korjausten perusteita opettava yleiskurssi olisi ollut tarpeen. Ja kyllä myös vaatteiden peruskorjausten.
Lisään vielä, että vähän häkellyin, kun muutama vuosi sitten osoittautui, ettei muuan liki kolmikymppinen nuori mies tiennyt, että asunnon lämpötilaa voi säätää patterin termostaatista. Patterit olivat talvella posottaneet täysillä, ja mies kuumissaan oli tuuletellut lämpöjä harakoille... Ei kaikkea näköjään tosiaan opi kotona!
Vaikea sanoa. Ehkä äidinkieli ja tokana matikka.
Kaikkein eniten olisi pitänyt opettaa sitä, miten huolehdit omasta henkisestä hyvinvoinnista.