Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työelämän ja perhe-elämän yhdistäminen - en ihmettele, että syntyvyysluvut ovat huonoja
31.01.2023 |
Työelämässä odotetaan, että lapsen saaminen ei saisi näkyä mitenkään. Pikkulapsiarkea elävän vanhemman pitäisi olla yhtä pirteä, tehokas ja aktiivinen kuin ennen lapsen/lapsien saamista.
Kuvitellaan, että riemusta kiljuen otetaan ylimääräisiä töitä (joista ei saa ylimääräistä palkkaa). Ihmetellään, jos pienen lapsen vanhempi ei ole ihan 100 % terässä, vaan huonot yöunet ja arjen kiire väsyttää. Ihmetellään, miksi ei voi jäädä yliajalle venyviin palavereihin, kun on pakko hakea lapsi päiväkodista. Ala ei ole mikään kylmä bisnesala tai aivokirurgin hommaa, vaan ns. pehmeämpi naisvaltainen ala, jossa jopa työskennellään lasten kanssa. Esimies ehdottaa lisäkoulutuksia, työmatkoja ja muita, vaikka olen sanonut, että ottaisin nyt pari vuotta rauhallisemmin lapsen ollessa tosi pieni. Esimiehen on vaikea ymmärtää tätä, vaikka hänellä itsellään on yläkouluikäiset lapset (ilmeisesti aika kultaa muistot siitä, millaista pikkulapsiarki on). Miehen työpaikalla puolestaan ihmetellään, miksi mieskin on ollut hoitovapaalla ja hoitaa omaa lastaan, kun "eikös se ole naisten hommaa".
Lapsen sairastuessa toisen vanhemman on pakko lähteä hakemaan lasta päiväkodista. Ei se vanhemmastakaan kivaa ole, että lapsi sairastaa ja siihen päälle työnantaja voivottelee, että onko ihan pakko lähteä hakemaan lasta ja eikö joku muu voisi hakea. Lapsen sairastaessa hoidat etänä osan töistä ja lopulta kaadut itsekin sairasvuoteelle. Työpaikalla ei ymmärretä, että kaikilla ei ole isovanhempia apuna eikä lastenhoitopalvelusta saa hoitajaa sairaalle lapselle (lukee erikseen paikan ehdoissa, että eivät hoida sairaita lapsia). Sairasta lasta on pakko hoitaa itse. Kun perheen sairastelukierre on ohi, palaat työpaikalle jossa esimiestä ja työkavereita ärsyttää, kun olet ollut lapsen takia pois töistä.
Ollessani sinkku ja lapseton pyysin itselleni sellaiset työvuorot, jotka olivat pikkulapsiperheelliselle vaikeita. Kollegat olivat tuosta kiitollisia, kun joku toinen otti nuo hoitaakseen. Nyt kun itse kaipaisin joustoa omaan suuntaani parin vuoden ajan, ei sitä tipu. Valitellaan, miten kaikkien nyt vaan pitää ottaa hankalia vuoroja ja "kyllä se Isla-Eevertti 1 v pärjää viikon ilman äitiä, jos nyt vaan lähtisit sinne työmatkalle!"
Sitten ihmetellään, miksi syntyvyysluvut ovat matalat, kun työelämässäkin perheellisiin suhtaudutaan nyreästi.
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on sentään pitkät vanhempainvapaat ja lyhennetyn työajan mahdollisuus.
Kun omat lapset oli alle kouluikäisiä vv81-97 ei lyhennettyä työviikkoa edes tunnettu tai kukaan uskaltanut edes haaveilla. Hoitovapaalle ei ollut varaa jäädä vaan äitiysloma oli sen reilu 10kk ja jos hyvin kävi kuukauden kesäloma siihen päälle
Kuitenkin sen pystyi jotenkin selviämään jopa 3 lapsen yksinhuoltajanakin. Oli ylitöitä ja pitkiä työmatkoja julkisilla kulkuneuvoilla, ei ollut autoja käytettävissä kuten useimmilla pitkän matkan kulkijoilla nykyään.
Aa no itselläni ei ollut kesälomia kertynyt kun tulin juuri tuolloin raskaaksi ja korona joten olin lomautettuna ensimmäisenä viikon mittaisen kesälomani. Etenkään näille ketkä yksin huoltajia ei pysty kyllä ihan ylitöitä tekemään jos muutenkin tekee vuorotyötä. Vanhempain vapaat miten niin ovat nykyään pidennettyjä? Eikös lapset joudu menemään jo 1,4kk päiväkotiin kun niin lyhyitä vai olenko nyt väärässä. Sitten päiväkodeissa ollaan uupuneuta ja pulassa kun joudutaan viemään sinne eikö tilaa ole. Ei vanhemmilla kaikilla ole mahdollisuutta pitää kotonakaan kaikissa tilanteissa ja perheissä.
10kk versus 1v4kk (mitä ilmeisesti tarkoitit??) Onhan tuossa puoli vuotta eroa...
Tiedän hyvin ettei nykyäänkään kaikilla ole varaa pitää hoitovapaita mutta vaihtoehtoja on silti enemmän.
Pitääkö niitä lapsia sitten tehdä jos ei ole vaara hoitovapaisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on sentään pitkät vanhempainvapaat ja lyhennetyn työajan mahdollisuus.
Kun omat lapset oli alle kouluikäisiä vv81-97 ei lyhennettyä työviikkoa edes tunnettu tai kukaan uskaltanut edes haaveilla. Hoitovapaalle ei ollut varaa jäädä vaan äitiysloma oli sen reilu 10kk ja jos hyvin kävi kuukauden kesäloma siihen päälle
Kuitenkin sen pystyi jotenkin selviämään jopa 3 lapsen yksinhuoltajanakin. Oli ylitöitä ja pitkiä työmatkoja julkisilla kulkuneuvoilla, ei ollut autoja käytettävissä kuten useimmilla pitkän matkan kulkijoilla nykyään.
Aa no itselläni ei ollut kesälomia kertynyt kun tulin juuri tuolloin raskaaksi ja korona joten olin lomautettuna ensimmäisenä viikon mittaisen kesälomani. Etenkään näille ketkä yksin huoltajia ei pysty kyllä ihan ylitöitä tekemään jos muutenkin tekee vuorotyötä. Vanhempain vapaat miten niin ovat nykyään pidennettyjä? Eikös lapset joudu menemään jo 1,4kk päiväkotiin kun niin lyhyitä vai olenko nyt väärässä. Sitten päiväkodeissa ollaan uupuneuta ja pulassa kun joudutaan viemään sinne eikö tilaa ole. Ei vanhemmilla kaikilla ole mahdollisuutta pitää kotonakaan kaikissa tilanteissa ja perheissä.
10kk versus 1v4kk (mitä ilmeisesti tarkoitit??) Onhan tuossa puoli vuotta eroa...
Tiedän hyvin ettei nykyäänkään kaikilla ole varaa pitää hoitovapaita mutta vaihtoehtoja on silti enemmän.
Nykyään voi pitää 3-vuotiaaksi hoitovapaata ihan kuten 90-luvullakin. Harva laittoi silloin lasta hoitoon kovin pienenä. Miksi täällä ei käytetä järkeä, vaan uskotaan yhtä yh-äitiä, jonka kokemukset ei ole yleistettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö voitaisi vain tunnustaa että on miesten töitä ja on naisten töitä ja on ihan OK olla myös kotiäiti ja yhteiskunnankin pitäisi kannustaa tähän enemmän.
Isät voi pitää ihan yhtä paljon hoitovapaata kuin äitikin. Missään ei sanota, että se olisi äidin työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on sentään pitkät vanhempainvapaat ja lyhennetyn työajan mahdollisuus.
Kun omat lapset oli alle kouluikäisiä vv81-97 ei lyhennettyä työviikkoa edes tunnettu tai kukaan uskaltanut edes haaveilla. Hoitovapaalle ei ollut varaa jäädä vaan äitiysloma oli sen reilu 10kk ja jos hyvin kävi kuukauden kesäloma siihen päälle
Kuitenkin sen pystyi jotenkin selviämään jopa 3 lapsen yksinhuoltajanakin. Oli ylitöitä ja pitkiä työmatkoja julkisilla kulkuneuvoilla, ei ollut autoja käytettävissä kuten useimmilla pitkän matkan kulkijoilla nykyään.
Oliko työtahti samanlainen?
Ja kerrotko vielä konkreettisesti vinkiksi muille, että miten selvisit? Esim. miten nuo ylityöt järjestyivät?Ainakin itsellä oli ihan riittämiin töitä, 8-16 vähintään. Olen kuitenkin ollut 40v työelämässä ja nähnyt sen kehittyvän ja muuttuvan, en todellakaan tehnyt silloin yhtään vähemmän töitä kuin nyt 2020 luvulla.
Mulla ei ollut aikaa eikä varaa ajatella, elää vaan. En jäänyt pähkäilemään tilannetta vaan yritin suoriutua niin hyvin kun voin. Lasten isästä ei ollut apua mutta mun isäni asui 40 min matkan päässä ja pääsi satunnaisesti hätäavuksi kun jäin yllättäin ylitöihin.
Kärsin jo silloin unettomuudesta mikä osaltaan hankaloitti elämää todella paljon mutta senkin kanssa oli vain pakko elää ja selvitä. Murehtiminen olisi vain pahentanut tilannetta.
Se oli sinun valintasi, ei muiden. Muut ei eläneet noin. Älä nyt täällä selitä, että tuollaista oli muilla. Ei ollut.
Mikä olisi ollut vaihtoehto?
Palkkaa tarvittiin ruokaa, asumiseen, vaatteisiin jne. Meillä näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on sentään pitkät vanhempainvapaat ja lyhennetyn työajan mahdollisuus.
Kun omat lapset oli alle kouluikäisiä vv81-97 ei lyhennettyä työviikkoa edes tunnettu tai kukaan uskaltanut edes haaveilla. Hoitovapaalle ei ollut varaa jäädä vaan äitiysloma oli sen reilu 10kk ja jos hyvin kävi kuukauden kesäloma siihen päälle
Kuitenkin sen pystyi jotenkin selviämään jopa 3 lapsen yksinhuoltajanakin. Oli ylitöitä ja pitkiä työmatkoja julkisilla kulkuneuvoilla, ei ollut autoja käytettävissä kuten useimmilla pitkän matkan kulkijoilla nykyään.
Aa no itselläni ei ollut kesälomia kertynyt kun tulin juuri tuolloin raskaaksi ja korona joten olin lomautettuna ensimmäisenä viikon mittaisen kesälomani. Etenkään näille ketkä yksin huoltajia ei pysty kyllä ihan ylitöitä tekemään jos muutenkin tekee vuorotyötä. Vanhempain vapaat miten niin ovat nykyään pidennettyjä? Eikös lapset joudu menemään jo 1,4kk päiväkotiin kun niin lyhyitä vai olenko nyt väärässä. Sitten päiväkodeissa ollaan uupuneuta ja pulassa kun joudutaan viemään sinne eikö tilaa ole. Ei vanhemmilla kaikilla ole mahdollisuutta pitää kotonakaan kaikissa tilanteissa ja perheissä.
10kk versus 1v4kk (mitä ilmeisesti tarkoitit??) Onhan tuossa puoli vuotta eroa...
Tiedän hyvin ettei nykyäänkään kaikilla ole varaa pitää hoitovapaita mutta vaihtoehtoja on silti enemmän.
Pitääkö niitä lapsia sitten tehdä jos ei ole vaara hoitovapaisiin?
Ja sitten ihmetellään syntyvyyden vähenemistä. Kaikilla ei ole varaa edes siihen äitiysloman aikaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisten aivoista on kokonaan poistettu historian oppiminen? Tämä on naiset sitä teidän itse keksimäämme ideologiaan, että naisia pitää mitatata samoilla mittareilla, joilla miehiä on aina mitattu. Tasa-arvo ja enenevät rahavarat eivät tuonutkaan onnellisuutta perheisiin vaan pikahuoltamisen jaksamisen äärirajoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on sentään pitkät vanhempainvapaat ja lyhennetyn työajan mahdollisuus.
Kun omat lapset oli alle kouluikäisiä vv81-97 ei lyhennettyä työviikkoa edes tunnettu tai kukaan uskaltanut edes haaveilla. Hoitovapaalle ei ollut varaa jäädä vaan äitiysloma oli sen reilu 10kk ja jos hyvin kävi kuukauden kesäloma siihen päälle
Kuitenkin sen pystyi jotenkin selviämään jopa 3 lapsen yksinhuoltajanakin. Oli ylitöitä ja pitkiä työmatkoja julkisilla kulkuneuvoilla, ei ollut autoja käytettävissä kuten useimmilla pitkän matkan kulkijoilla nykyään.
Aa no itselläni ei ollut kesälomia kertynyt kun tulin juuri tuolloin raskaaksi ja korona joten olin lomautettuna ensimmäisenä viikon mittaisen kesälomani. Etenkään näille ketkä yksin huoltajia ei pysty kyllä ihan ylitöitä tekemään jos muutenkin tekee vuorotyötä. Vanhempain vapaat miten niin ovat nykyään pidennettyjä? Eikös lapset joudu menemään jo 1,4kk päiväkotiin kun niin lyhyitä vai olenko nyt väärässä. Sitten päiväkodeissa ollaan uupuneuta ja pulassa kun joudutaan viemään sinne eikö tilaa ole. Ei vanhemmilla kaikilla ole mahdollisuutta pitää kotonakaan kaikissa tilanteissa ja perheissä.
10kk versus 1v4kk (mitä ilmeisesti tarkoitit??) Onhan tuossa puoli vuotta eroa...
Tiedän hyvin ettei nykyäänkään kaikilla ole varaa pitää hoitovapaita mutta vaihtoehtoja on silti enemmän.
Pitääkö niitä lapsia sitten tehdä jos ei ole vaara hoitovapaisiin?
Ja sitten ihmetellään syntyvyyden vähenemistä. Kaikilla ei ole varaa edes siihen äitiysloman aikaan
Ketkä ihmettelee? Yhä useampi suomalainen on sitä mieltä, että alhainen syntyvyys on mahdollisuus, ei uhka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on sentään pitkät vanhempainvapaat ja lyhennetyn työajan mahdollisuus.
Kun omat lapset oli alle kouluikäisiä vv81-97 ei lyhennettyä työviikkoa edes tunnettu tai kukaan uskaltanut edes haaveilla. Hoitovapaalle ei ollut varaa jäädä vaan äitiysloma oli sen reilu 10kk ja jos hyvin kävi kuukauden kesäloma siihen päälle
Kuitenkin sen pystyi jotenkin selviämään jopa 3 lapsen yksinhuoltajanakin. Oli ylitöitä ja pitkiä työmatkoja julkisilla kulkuneuvoilla, ei ollut autoja käytettävissä kuten useimmilla pitkän matkan kulkijoilla nykyään.
Oliko työtahti samanlainen?
Ja kerrotko vielä konkreettisesti vinkiksi muille, että miten selvisit? Esim. miten nuo ylityöt järjestyivät?Ainakin itsellä oli ihan riittämiin töitä, 8-16 vähintään. Olen kuitenkin ollut 40v työelämässä ja nähnyt sen kehittyvän ja muuttuvan, en todellakaan tehnyt silloin yhtään vähemmän töitä kuin nyt 2020 luvulla.
Mulla ei ollut aikaa eikä varaa ajatella, elää vaan. En jäänyt pähkäilemään tilannetta vaan yritin suoriutua niin hyvin kun voin. Lasten isästä ei ollut apua mutta mun isäni asui 40 min matkan päässä ja pääsi satunnaisesti hätäavuksi kun jäin yllättäin ylitöihin.
Kärsin jo silloin unettomuudesta mikä osaltaan hankaloitti elämää todella paljon mutta senkin kanssa oli vain pakko elää ja selvitä. Murehtiminen olisi vain pahentanut tilannetta.
Se oli sinun valintasi, ei muiden. Muut ei eläneet noin. Älä nyt täällä selitä, että tuollaista oli muilla. Ei ollut.
Mikä olisi ollut vaihtoehto?
Palkkaa tarvittiin ruokaa, asumiseen, vaatteisiin jne. Meillä näin.
Jättää ne lapset tekemättä. Lapset ei ole ihmisoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on sentään pitkät vanhempainvapaat ja lyhennetyn työajan mahdollisuus.
Kun omat lapset oli alle kouluikäisiä vv81-97 ei lyhennettyä työviikkoa edes tunnettu tai kukaan uskaltanut edes haaveilla. Hoitovapaalle ei ollut varaa jäädä vaan äitiysloma oli sen reilu 10kk ja jos hyvin kävi kuukauden kesäloma siihen päälle
Kuitenkin sen pystyi jotenkin selviämään jopa 3 lapsen yksinhuoltajanakin. Oli ylitöitä ja pitkiä työmatkoja julkisilla kulkuneuvoilla, ei ollut autoja käytettävissä kuten useimmilla pitkän matkan kulkijoilla nykyään.
Oliko työtahti samanlainen?
Ja kerrotko vielä konkreettisesti vinkiksi muille, että miten selvisit? Esim. miten nuo ylityöt järjestyivät?Ainakin itsellä oli ihan riittämiin töitä, 8-16 vähintään. Olen kuitenkin ollut 40v työelämässä ja nähnyt sen kehittyvän ja muuttuvan, en todellakaan tehnyt silloin yhtään vähemmän töitä kuin nyt 2020 luvulla.
Mulla ei ollut aikaa eikä varaa ajatella, elää vaan. En jäänyt pähkäilemään tilannetta vaan yritin suoriutua niin hyvin kun voin. Lasten isästä ei ollut apua mutta mun isäni asui 40 min matkan päässä ja pääsi satunnaisesti hätäavuksi kun jäin yllättäin ylitöihin.
Kärsin jo silloin unettomuudesta mikä osaltaan hankaloitti elämää todella paljon mutta senkin kanssa oli vain pakko elää ja selvitä. Murehtiminen olisi vain pahentanut tilannetta.
Oletko tyytyväinen tuohon elettyyn elämääsi? Itse en haluaisi kuvailla menneitä vuosia samaan tapaan kuin sinä (ikäisenäsi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin näkee tässäkin keskustelussa äitien itsekkyyden. Kaikkien muiden täytyy joustaa ja kumarrella uuden äidin edessä. Oksettavaa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on sentään pitkät vanhempainvapaat ja lyhennetyn työajan mahdollisuus.
Kun omat lapset oli alle kouluikäisiä vv81-97 ei lyhennettyä työviikkoa edes tunnettu tai kukaan uskaltanut edes haaveilla. Hoitovapaalle ei ollut varaa jäädä vaan äitiysloma oli sen reilu 10kk ja jos hyvin kävi kuukauden kesäloma siihen päälle
Kuitenkin sen pystyi jotenkin selviämään jopa 3 lapsen yksinhuoltajanakin. Oli ylitöitä ja pitkiä työmatkoja julkisilla kulkuneuvoilla, ei ollut autoja käytettävissä kuten useimmilla pitkän matkan kulkijoilla nykyään.
Aa no itselläni ei ollut kesälomia kertynyt kun tulin juuri tuolloin raskaaksi ja korona joten olin lomautettuna ensimmäisenä viikon mittaisen kesälomani. Etenkään näille ketkä yksin huoltajia ei pysty kyllä ihan ylitöitä tekemään jos muutenkin tekee vuorotyötä. Vanhempain vapaat miten niin ovat nykyään pidennettyjä? Eikös lapset joudu menemään jo 1,4kk päiväkotiin kun niin lyhyitä vai olenko nyt väärässä. Sitten päiväkodeissa ollaan uupuneuta ja pulassa kun joudutaan viemään sinne eikö tilaa ole. Ei vanhemmilla kaikilla ole mahdollisuutta pitää kotonakaan kaikissa tilanteissa ja perheissä.
10kk versus 1v4kk (mitä ilmeisesti tarkoitit??) Onhan tuossa puoli vuotta eroa...
Tiedän hyvin ettei nykyäänkään kaikilla ole varaa pitää hoitovapaita mutta vaihtoehtoja on silti enemmän.
Pitääkö niitä lapsia sitten tehdä jos ei ole vaara hoitovapaisiin?
Ja sitten ihmetellään syntyvyyden vähenemistä. Kaikilla ei ole varaa edes siihen äitiysloman aikaan
Ketkä ihmettelee? Yhä useampi suomalainen on sitä mieltä, että alhainen syntyvyys on mahdollisuus, ei uhka.
Sellaiset suomalaiset, jotka ei osaa laskea. Suomessa loppuu eläkkeenmaksajat, kun työikäisten määrä romahtaa ja eläkeläisten määrä räjähtää. Samalla kasvaa terveydenhuollon ja sote-palvelujen kulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi hyvä, jos Suomessakin olisi suurempi mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan muiden Pohjoismaiden tapaan. Sekä äideille että isille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on sentään pitkät vanhempainvapaat ja lyhennetyn työajan mahdollisuus.
Kun omat lapset oli alle kouluikäisiä vv81-97 ei lyhennettyä työviikkoa edes tunnettu tai kukaan uskaltanut edes haaveilla. Hoitovapaalle ei ollut varaa jäädä vaan äitiysloma oli sen reilu 10kk ja jos hyvin kävi kuukauden kesäloma siihen päälle
Kuitenkin sen pystyi jotenkin selviämään jopa 3 lapsen yksinhuoltajanakin. Oli ylitöitä ja pitkiä työmatkoja julkisilla kulkuneuvoilla, ei ollut autoja käytettävissä kuten useimmilla pitkän matkan kulkijoilla nykyään.
Aa no itselläni ei ollut kesälomia kertynyt kun tulin juuri tuolloin raskaaksi ja korona joten olin lomautettuna ensimmäisenä viikon mittaisen kesälomani. Etenkään näille ketkä yksin huoltajia ei pysty kyllä ihan ylitöitä tekemään jos muutenkin tekee vuorotyötä. Vanhempain vapaat miten niin ovat nykyään pidennettyjä? Eikös lapset joudu menemään jo 1,4kk päiväkotiin kun niin lyhyitä vai olenko nyt väärässä. Sitten päiväkodeissa ollaan uupuneuta ja pulassa kun joudutaan viemään sinne eikö tilaa ole. Ei vanhemmilla kaikilla ole mahdollisuutta pitää kotonakaan kaikissa tilanteissa ja perheissä.
10kk versus 1v4kk (mitä ilmeisesti tarkoitit??) Onhan tuossa puoli vuotta eroa...
Tiedän hyvin ettei nykyäänkään kaikilla ole varaa pitää hoitovapaita mutta vaihtoehtoja on silti enemmän.
Pitääkö niitä lapsia sitten tehdä jos ei ole vaara hoitovapaisiin?
Ja sitten ihmetellään syntyvyyden vähenemistä. Kaikilla ei ole varaa edes siihen äitiysloman aikaan
Silloin on elämänhallinnassa vikaa. Miksi pitää hankkia 3 lasta yh-äitinä ja valittaa, ettei ole varaa hoitovapsisiin? Todellisuudessa 90-luvulla lapsiperheiden tuet oli ostovoimaltaan suurempia kuin nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä työnantajat ja työkaverit kasarilla ja ysärilläkään riemuinneet, jos jonkun lapsi sairastui ja piti lähteä kesken päivän töistä pois. Samalla tavalla tekemättömät työt kaatuivat työkavereiden niskaan ja jos joutui olemaan pidempään pois, työnantajan piti koittaa järjestää sijainen. Joskus sijaisen sai, joskus ei ja jälkimmäisessä tapauksessa työkaverit tekivät lapsen kanssa kotona olevan työt.
Tässäkin keskustelussa näkee, miten lapsi_ihamielinen kulttuuri Suomessa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään työnantajan kylmää suhtautumista pikkulapsiperhearkeen. Ihan kuin oltais ihan pihalla,ulkona siitä tosiseikasta,että perheitäkin on olemassa,ei ole vaan työpaikkoja. Lapsista kasvaa uusia työntekijöitä. Kyllä elämään voi kuulua ja monella kuuluukin muutakin kuin työ,työ,työ,työ. Työ on tärkeä,mutta sitten on se muukin elämä,luonnollisesti. Lapset ovat rikkaus,elämän ihmeitä...pikkulapsiaika on lyhyt aika,lapsi on tunteva ihminen,joka tarvitsee myös vanhempiaan.
Lapsista kasvaa uusia työntekijöitä??? Missä pahvilaatikossa sinä elät?
Joka päivä 10 alle 30 vuotiasta nuorta aikuista jää työkyvyttömyyseläkkeelle, nuoret ei osaa lukea, laskea, kirjoittaa, jne.
(eikä nyt mitään mamuhuutelua, Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä oli 296 000 eli 8,5%)
Vierailija kirjoitti:
Minun esimies sote-alalla veti ihan kilarit, kun puolisoni siirtyi toiselle paikkakunnalle töihin.
Mieheni työpaikka muutti toiselle paikkakunnalle, eikä hän saanut oman alan uutta työtä, niin jouduttiin tekemään ratkaisu, että hän muuttaa arkipäiviksi sinne toiselle paikkakunnalle työn perässä ja on viikonloput sitten aina meillä kotona minun ja lapsen kanssa.
Tämän vuoksi päiväkotiin hakemiset ja viemiset ja sairauspäivät jäi minun hoidettavaksi. Mies vastaavasti tekee viikonloppuisin kotona paljon, eli meidän perheen näkökulmasta tämä oli ihan ok systeemi, huonoista vaihtoehdoista paras. Mutta mitä teki pomo? Hän valehtelematta huusi minulle, että ei ole hänen ongelma, että isä ei osallistu arkisin, mutta minulle ei aiota antaa mitään joustoja siksi. Että minä en esimerkiksi saa olla paljon pois töistä lapsen takia. En tiennyt mitä sanoa kun huusi noin, sanoin vain että ei minulla ole ketään joka olisi lapsen kanssa kun en voi yksinkään viisivuotiasta kotiin jättää ja kävelin pois, hän jäi huutamaan että ei ole hänen ongelma. Ymmärrän joo, että ei tilanne hänen syytä ollut, mutta ei minunkaan, eikä miehenikään, se vain oli vaikea tilanne, johon olisin toivonut joustoja. Minäkin päätin irtisanoutua, osasyynä tuo huutaminen.
Meilläkin pomo - joka oli itse 4v. kaksosten äiti - valitteli samaa, ja hänen ratkaisunsa olisi ollut palkata lastenhoitaja kuten hänellä. Tokaisin vaan, että jos maksat kolminkertaisen palkan, niin kyllä, minä palkkaan silloin lastenhoitajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on sentään pitkät vanhempainvapaat ja lyhennetyn työajan mahdollisuus.
Kun omat lapset oli alle kouluikäisiä vv81-97 ei lyhennettyä työviikkoa edes tunnettu tai kukaan uskaltanut edes haaveilla. Hoitovapaalle ei ollut varaa jäädä vaan äitiysloma oli sen reilu 10kk ja jos hyvin kävi kuukauden kesäloma siihen päälle
Kuitenkin sen pystyi jotenkin selviämään jopa 3 lapsen yksinhuoltajanakin. Oli ylitöitä ja pitkiä työmatkoja julkisilla kulkuneuvoilla, ei ollut autoja käytettävissä kuten useimmilla pitkän matkan kulkijoilla nykyään.
Aa no itselläni ei ollut kesälomia kertynyt kun tulin juuri tuolloin raskaaksi ja korona joten olin lomautettuna ensimmäisenä viikon mittaisen kesälomani. Etenkään näille ketkä yksin huoltajia ei pysty kyllä ihan ylitöitä tekemään jos muutenkin tekee vuorotyötä. Vanhempain vapaat miten niin ovat nykyään pidennettyjä? Eikös lapset joudu menemään jo 1,4kk päiväkotiin kun niin lyhyitä vai olenko nyt väärässä. Sitten päiväkodeissa ollaan uupuneuta ja pulassa kun joudutaan viemään sinne eikö tilaa ole. Ei vanhemmilla kaikilla ole mahdollisuutta pitää kotonakaan kaikissa tilanteissa ja perheissä.
10kk versus 1v4kk (mitä ilmeisesti tarkoitit??) Onhan tuossa puoli vuotta eroa...
Tiedän hyvin ettei nykyäänkään kaikilla ole varaa pitää hoitovapaita mutta vaihtoehtoja on silti enemmän.
Pitääkö niitä lapsia sitten tehdä jos ei ole vaara hoitovapaisiin?
Ja sitten ihmetellään syntyvyyden vähenemistä. Kaikilla ei ole varaa edes siihen äitiysloman aikaan
Ketkä ihmettelee? Yhä useampi suomalainen on sitä mieltä, että alhainen syntyvyys on mahdollisuus, ei uhka.
Sellaiset suomalaiset, jotka ei osaa laskea. Suomessa loppuu eläkkeenmaksajat, kun työikäisten määrä romahtaa ja eläkeläisten määrä räjähtää. Samalla kasvaa terveydenhuollon ja sote-palvelujen kulut.
Eläkepommi<3 Tuo sahahirviöistä naurettavin joka otetaan pimeästä nurkasta kalisuttamaan hampaitaan ja pitämään kansa kurissa ja nuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun esimies sote-alalla veti ihan kilarit, kun puolisoni siirtyi toiselle paikkakunnalle töihin.
Mieheni työpaikka muutti toiselle paikkakunnalle, eikä hän saanut oman alan uutta työtä, niin jouduttiin tekemään ratkaisu, että hän muuttaa arkipäiviksi sinne toiselle paikkakunnalle työn perässä ja on viikonloput sitten aina meillä kotona minun ja lapsen kanssa.
Tämän vuoksi päiväkotiin hakemiset ja viemiset ja sairauspäivät jäi minun hoidettavaksi. Mies vastaavasti tekee viikonloppuisin kotona paljon, eli meidän perheen näkökulmasta tämä oli ihan ok systeemi, huonoista vaihtoehdoista paras. Mutta mitä teki pomo? Hän valehtelematta huusi minulle, että ei ole hänen ongelma, että isä ei osallistu arkisin, mutta minulle ei aiota antaa mitään joustoja siksi. Että minä en esimerkiksi saa olla paljon pois töistä lapsen takia. En tiennyt mitä sanoa kun huusi noin, sanoin vain että ei minulla ole ketään joka olisi lapsen kanssa kun en voi yksinkään viisivuotiasta kotiin jättää ja kävelin pois, hän jäi huutamaan että ei ole hänen ongelma. Ymmärrän joo, että ei tilanne hänen syytä ollut, mutta ei minunkaan, eikä miehenikään, se vain oli vaikea tilanne, johon olisin toivonut joustoja. Minäkin päätin irtisanoutua, osasyynä tuo huutaminen.
Meilläkin pomo - joka oli itse 4v. kaksosten äiti - valitteli samaa, ja hänen ratkaisunsa olisi ollut palkata lastenhoitaja kuten hänellä. Tokaisin vaan, että jos maksat kolminkertaisen palkan, niin kyllä, minä palkkaan silloin lastenhoitajan.
Meillä työnantaja maksaa sen hoitajan kotiin. Tulee halvemmaksi kuin työntekijöiden sairauslomat.
Alue: Aihe vapaa
Eikö voitaisi vain tunnustaa että on miesten töitä ja on naisten töitä ja on ihan OK olla myös kotiäiti ja yhteiskunnankin pitäisi kannustaa tähän enemmän.