Tytär täytti 16 eikä halua mennä enää viikonlopuiksi isälleen. Voinko pakottaa hänet sinne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa väittelette:

Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta:

Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Lähde Finlex 16.8.1996/619

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960619

siinä puhutaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta. Jos tuomioistuimelta ei haeta päätöstä huoltajuudesta on asia täysin huoltajien yhdessä sovittavissa.

Lisäksi huomioithan myös: "Lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen asiassa esille tulleet seikat huomioon ottaen katsoa perustuvan hänen itsenäiseen tahtoonsa."

Eli lapsenkaan mielipidettä ei edes tuomioistuin ota huomioon ilman harkintaa. 

Jotenkin näistä kommenteista usein paistaa läpi se, että mielellään unohdetaan toisen vanhemman merkitys lapsen kasvulle ja tulevaisuuden ihmissuhteisiin. Miksi toisesta vanhemmasta tulee niin usein vihollinen eron yhteydessä?

Riippuu vanhemman käytöksestä. Millaisena pidät esimerkiksi miestä joka pettää ja salasuhteilee naisen ollessa raskaana ja hyppää lapsen syntymän jälkeen lennosta uuteen suhteeseen? Herättääkö tällainen käytös luottamusta mieheen?

Noin kun asian yksipuolisesti tiivistät niin ei herätä luottamusta mieheen aviomiehenä.

Hän voi silti olla aivan kelpo isä. Ja on myös äidin etu, että hän tekee yhteistyötä vanhemmuudessa, vaikka olisikin tullut puolisona loukatuksi. Ennen kaikkea se on lapsen etu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa väittelette:

Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta:

Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Lähde Finlex 16.8.1996/619

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960619

siinä puhutaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta. Jos tuomioistuimelta ei haeta päätöstä huoltajuudesta on asia täysin huoltajien yhdessä sovittavissa.

Lisäksi huomioithan myös: "Lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen asiassa esille tulleet seikat huomioon ottaen katsoa perustuvan hänen itsenäiseen tahtoonsa."

Eli lapsenkaan mielipidettä ei edes tuomioistuin ota huomioon ilman harkintaa. 

Jotenkin näistä kommenteista usein paistaa läpi se, että mielellään unohdetaan toisen vanhemman merkitys lapsen kasvulle ja tulevaisuuden ihmissuhteisiin. Miksi toisesta vanhemmasta tulee niin usein vihollinen eron yhteydessä?

Riippuu vanhemman käytöksestä. Millaisena pidät esimerkiksi miestä joka pettää ja salasuhteilee naisen ollessa raskaana ja hyppää lapsen syntymän jälkeen lennosta uuteen suhteeseen? Herättääkö tällainen käytös luottamusta mieheen?

Noin kun asian yksipuolisesti tiivistät niin ei herätä luottamusta mieheen aviomiehenä.

Hän voi silti olla aivan kelpo isä. Ja on myös äidin etu, että hän tekee yhteistyötä vanhemmuudessa, vaikka olisikin tullut puolisona loukatuksi. Ennen kaikkea se on lapsen etu.

Mutta entäpä jos tuollaisen miehen tytär 16-vuotiaana ilmoittaa että ei halua viettää öitä isänsä luona enää ja äidillä apn tapaan lähivanhemmuus. Pakottaisitko sinä hänet isälleen lastenvalvojalla vanhempien tekemään sopimukseen vedoten?

Vierailija kirjoitti:

Pakota vaan,tuon ikäisessä on muutenkin vahtiminen, ettei ryyppää jne. Hyvä jakaa viikonloput siltä osin puoliksi.

Kaikki miehet on alkoholisteja vain sen takia, että itse löysit exäsi baarista. Mitä oletit saavasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa väittelette:

Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta:

Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Lähde Finlex 16.8.1996/619

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960619

siinä puhutaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta. Jos tuomioistuimelta ei haeta päätöstä huoltajuudesta on asia täysin huoltajien yhdessä sovittavissa.

Lisäksi huomioithan myös: "Lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen asiassa esille tulleet seikat huomioon ottaen katsoa perustuvan hänen itsenäiseen tahtoonsa."

Eli lapsenkaan mielipidettä ei edes tuomioistuin ota huomioon ilman harkintaa. 

Jotenkin näistä kommenteista usein paistaa läpi se, että mielellään unohdetaan toisen vanhemman merkitys lapsen kasvulle ja tulevaisuuden ihmissuhteisiin. Miksi toisesta vanhemmasta tulee niin usein vihollinen eron yhteydessä?

Luuletko että laki ja lapsen oikeus koskee vain niitä tilanteita joissa on huoltajuuskiistojen vuoksi on päädytty tuomioistuimeen asti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa väittelette:

Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta:

Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Lähde Finlex 16.8.1996/619

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960619

siinä puhutaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta. Jos tuomioistuimelta ei haeta päätöstä huoltajuudesta on asia täysin huoltajien yhdessä sovittavissa.

Lisäksi huomioithan myös: "Lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen asiassa esille tulleet seikat huomioon ottaen katsoa perustuvan hänen itsenäiseen tahtoonsa."

Eli lapsenkaan mielipidettä ei edes tuomioistuin ota huomioon ilman harkintaa. 

Jotenkin näistä kommenteista usein paistaa läpi se, että mielellään unohdetaan toisen vanhemman merkitys lapsen kasvulle ja tulevaisuuden ihmissuhteisiin. Miksi toisesta vanhemmasta tulee niin usein vihollinen eron yhteydessä?

Luuletko että laki ja lapsen oikeus koskee vain niitä tilanteita joissa on huoltajuuskiistojen vuoksi on päädytty tuomioistuimeen asti?

Näin siinä lainkohdassa sanotaan. Kahdenvälistä sopimusta ei voi tuomioistuimen päätöksellä hakea täytäntöönpanoon. Vain tuomioistuimen päätökselle voi hakea täytäntöönpanoa, jossa tämä lapsen oma tahto otetaan siis huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa väittelette:

Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta:

Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Lähde Finlex 16.8.1996/619

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960619

siinä puhutaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta. Jos tuomioistuimelta ei haeta päätöstä huoltajuudesta on asia täysin huoltajien yhdessä sovittavissa.

Lisäksi huomioithan myös: "Lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen asiassa esille tulleet seikat huomioon ottaen katsoa perustuvan hänen itsenäiseen tahtoonsa."

Eli lapsenkaan mielipidettä ei edes tuomioistuin ota huomioon ilman harkintaa. 

Jotenkin näistä kommenteista usein paistaa läpi se, että mielellään unohdetaan toisen vanhemman merkitys lapsen kasvulle ja tulevaisuuden ihmissuhteisiin. Miksi toisesta vanhemmasta tulee niin usein vihollinen eron yhteydessä?

Riippuu vanhemman käytöksestä. Millaisena pidät esimerkiksi miestä joka pettää ja salasuhteilee naisen ollessa raskaana ja hyppää lapsen syntymän jälkeen lennosta uuteen suhteeseen? Herättääkö tällainen käytös luottamusta mieheen?

Noin kun asian yksipuolisesti tiivistät niin ei herätä luottamusta mieheen aviomiehenä.

Hän voi silti olla aivan kelpo isä. Ja on myös äidin etu, että hän tekee yhteistyötä vanhemmuudessa, vaikka olisikin tullut puolisona loukatuksi. Ennen kaikkea se on lapsen etu.

Mutta entäpä jos tuollaisen miehen tytär 16-vuotiaana ilmoittaa että ei halua viettää öitä isänsä luona enää ja äidillä apn tapaan lähivanhemmuus. Pakottaisitko sinä hänet isälleen lastenvalvojalla vanhempien tekemään sopimukseen vedoten?

Jos isä hoitaisi isäduuninsa aivan kunnialla, eikä hänen ja lapsen suhteissa olisi suurempia ongelmia, niin kyllä, kyllä vahvasti suosittaisin isän luokse menoa sopimuksen mukaisesti.

Jotenkin vain tuntuu, ettei tuollaiseen tilanteeseen vain päädytä, vaan jonkinlainen sarja tapahtumia ja päätöksiä edeltää tuota tilannetta, jossa 16-vuotias pitää sen verran turhana isän kodissa viettämäänsä aikaa, ettei edes pienen suostuttelun jälkeen sinne halua mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa väittelette:

Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta:

Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Lähde Finlex 16.8.1996/619

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960619

siinä puhutaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta. Jos tuomioistuimelta ei haeta päätöstä huoltajuudesta on asia täysin huoltajien yhdessä sovittavissa.

Lisäksi huomioithan myös: "Lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen asiassa esille tulleet seikat huomioon ottaen katsoa perustuvan hänen itsenäiseen tahtoonsa."

Eli lapsenkaan mielipidettä ei edes tuomioistuin ota huomioon ilman harkintaa. 

Jotenkin näistä kommenteista usein paistaa läpi se, että mielellään unohdetaan toisen vanhemman merkitys lapsen kasvulle ja tulevaisuuden ihmissuhteisiin. Miksi toisesta vanhemmasta tulee niin usein vihollinen eron yhteydessä?

Riippuu vanhemman käytöksestä. Millaisena pidät esimerkiksi miestä joka pettää ja salasuhteilee naisen ollessa raskaana ja hyppää lapsen syntymän jälkeen lennosta uuteen suhteeseen? Herättääkö tällainen käytös luottamusta mieheen?

Noin kun asian yksipuolisesti tiivistät niin ei herätä luottamusta mieheen aviomiehenä.

Hän voi silti olla aivan kelpo isä. Ja on myös äidin etu, että hän tekee yhteistyötä vanhemmuudessa, vaikka olisikin tullut puolisona loukatuksi. Ennen kaikkea se on lapsen etu.

Mutta entäpä jos tuollaisen miehen tytär 16-vuotiaana ilmoittaa että ei halua viettää öitä isänsä luona enää ja äidillä apn tapaan lähivanhemmuus. Pakottaisitko sinä hänet isälleen lastenvalvojalla vanhempien tekemään sopimukseen vedoten?

Jos isä hoitaisi isäduuninsa aivan kunnialla, eikä hänen ja lapsen suhteissa olisi suurempia ongelmia, niin kyllä, kyllä vahvasti suosittaisin isän luokse menoa sopimuksen mukaisesti.

Jotenkin vain tuntuu, ettei tuollaiseen tilanteeseen vain päädytä, vaan jonkinlainen sarja tapahtumia ja päätöksiä edeltää tuota tilannetta, jossa 16-vuotias pitää sen verran turhana isän kodissa viettämäänsä aikaa, ettei edes pienen suostuttelun jälkeen sinne halua mennä.

Varmasti. Isän välinpitämättömyys lapsesta? Epävakaa käytös? Syitähän riittää ja silloin on syytä kunnioittaa 16-vuotiaan tahtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa väittelette:

Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta:

Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Lähde Finlex 16.8.1996/619

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960619

siinä puhutaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta. Jos tuomioistuimelta ei haeta päätöstä huoltajuudesta on asia täysin huoltajien yhdessä sovittavissa.

Lisäksi huomioithan myös: "Lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen asiassa esille tulleet seikat huomioon ottaen katsoa perustuvan hänen itsenäiseen tahtoonsa."

Eli lapsenkaan mielipidettä ei edes tuomioistuin ota huomioon ilman harkintaa. 

Jotenkin näistä kommenteista usein paistaa läpi se, että mielellään unohdetaan toisen vanhemman merkitys lapsen kasvulle ja tulevaisuuden ihmissuhteisiin. Miksi toisesta vanhemmasta tulee niin usein vihollinen eron yhteydessä?

Riippuu vanhemman käytöksestä. Millaisena pidät esimerkiksi miestä joka pettää ja salasuhteilee naisen ollessa raskaana ja hyppää lapsen syntymän jälkeen lennosta uuteen suhteeseen? Herättääkö tällainen käytös luottamusta mieheen?

Noin kun asian yksipuolisesti tiivistät niin ei herätä luottamusta mieheen aviomiehenä.

Hän voi silti olla aivan kelpo isä. Ja on myös äidin etu, että hän tekee yhteistyötä vanhemmuudessa, vaikka olisikin tullut puolisona loukatuksi. Ennen kaikkea se on lapsen etu.

Mutta entäpä jos tuollaisen miehen tytär 16-vuotiaana ilmoittaa että ei halua viettää öitä isänsä luona enää ja äidillä apn tapaan lähivanhemmuus. Pakottaisitko sinä hänet isälleen lastenvalvojalla vanhempien tekemään sopimukseen vedoten?

Jos isä hoitaisi isäduuninsa aivan kunnialla, eikä hänen ja lapsen suhteissa olisi suurempia ongelmia, niin kyllä, kyllä vahvasti suosittaisin isän luokse menoa sopimuksen mukaisesti.

Jotenkin vain tuntuu, ettei tuollaiseen tilanteeseen vain päädytä, vaan jonkinlainen sarja tapahtumia ja päätöksiä edeltää tuota tilannetta, jossa 16-vuotias pitää sen verran turhana isän kodissa viettämäänsä aikaa, ettei edes pienen suostuttelun jälkeen sinne halua mennä.

Varmasti. Isän välinpitämättömyys lapsesta? Epävakaa käytös? Syitähän riittää ja silloin on syytä kunnioittaa 16-vuotiaan tahtoa.

Umm.. no ihan hirvittävän vaikeaa sanoa kun sitä ei tämä tarina kerro

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on aivan liikaa kelvottomia ja itsekkäitä vanhempia jotka eivät osaa ajatella kuin itseään ja omia nautintojaan lapsen edusta välittämättä.

Tämäkö on sitä modernia perhemallia, jonka tieltä ydinperhemalli jossa vanhemmat sitoutuvat tekemään välillä perheen eteen, pitää heittää roskiin.

Eiköhän tuossa ap:nkin tarinassa se kelvoton ole lähinnä se isä, joka ei ota lasta luokseen koskaan, vaan on ulkoistanut kaikki lapsen asiat asumisesta ja yhteisestä ajasta lähtien täysin lapsen äidille. Elarit sentään maksaa (kunnes lapsi täyttää 18v, jonka jälkeen yleensä vielä asutaan n. vuosi kotona, mutta ei tartte enää edes elareita maksaa).

Joo, vaikka kyse onkin teinistä, niin jotain on vialla, jos isä ei ole edes sen vertaa suhdetta muodostanut lapseensa, että lapsi edes silloin tällöin haluaisi tulla käymään. Eikö isä muuten vie teiniä koskaan mihinkään? Siis vaikka reissuun tai sinne isän puolen mummolaan? Laskettelureissua näin kevättalvella? Kyllä teiniä yleensä kiinnostaa sellaiset. Isä ei siis vaivaudu tekemään lapsensa kanssa mitään, mikä lasta kiinnostaisi, jos ei enää halua ollenkaan mennä isälleen.

Ja tuossahan siis kyse on varmasti siitä, että joka toinen viikko menisi viikonloppuna käymään isällä. Ei ole mitään jatkuvaa ravaamista sellainen.

Voihan se olla vaikkapa niin että tuo isä on lähtenyt lennosta suhteeseen henkistä väkivaltaa aphen käyttäen tuon teinin olleessa päiväkoti-/alakoulu-ikäinen. Teinillä saattaa nyt tulla traumat tuosta pintaan ja siksi ei halua olla isänsä luona. Mutta totta tarinan lapsen isä vaikuttaa epäonnistuneen vanhempana samoin kuin ap.

Isä ja tyttö ovat ap:n sanoman mukaan keskenään sopineet, että jatkossa tapaavat kun molemmille sopii, ja ovat tavanneet myös.

Kyllä tämä vaikuttaa siltä, että isä on onnistunut. Hän ymmärtää, että teini ei ole mikään pakotettava pikkulapsi ja että teinin elämä on jo niin täynnä, että yökyläilyt alkavat olla raskaita. Ja ymmärtää, että suhde muodostuu paremmaksi kun nähdään silloin kun teini oikeasti tahtoo, ei pakosta. Hän on kyennyt kuuntelemaan teiniä, keskustelemaan tämän kanssa ja sopimaan asioista kuten fiksut ihmiset tekee. (Vrt ap, joka tahtoo vaan pakottaa kaikki tahtoonsa, ettei kukaan vaan pääse yhtään helpommalla, vaikka itsekin nimenomaan tahtoo päästä helpommalla.)

Voit olla varma, että jos isässä olisi jotain moitittavaa, ap olisi sen meille suurennellen kertonut. Niin kaunainen on hänen aloituksensa.

Isä on varmasti tehnyt kaiken niin hyvin kuin viikonloppuisän on mahdollista.

Hei haloo nyt!!! Se isä on itsekäs sluiba, jolla on täysi mahdollisuus pyörittää vaikka bordellia kotonaan,koska näkee tytärtään vain satunnaisesti jossain kahvilassa. Äiti tuskin on saanut pienintäkään mahdollisuutta muihin ihmissuhteisiin, kun elää kokoajan lapsensa tahdissa. Siis äiti ei voi kutsua edes ystäviään kylään ilman, että teini on aina siinä kuulolla, että mitä puhutaan jne. ja äidillä ei tietenkään saa olla uutta parisuhdetta, mutta isällä tottakai saa olla. Ja isä on niiiin paljon parempi vanhempana.

Toi on niin sairasta, miten äidiltä vaaditaan täyttä uhrautumista äitiyteen, ettei saa olla enää mitään omaa ja isältä riittää, että käy pari kertaa kuussa lapsen kanssa kahvilla.

Normaalisti sekä isä että äiti käyttävät yhtä paljon aikaa lastensa kanssa ja molemmilla on mahdollisuus myös omaan aikaan, omiin ihmissuhteisiin ja lepoon. Nyt tuo äiti sitten joka viikonloppu valvoo, että tuleeko se tytär bileistä kotiin ja isän ei tarvi tehdä sellaista koskaan. Se isä ei edes ole mikään vanhempi, kun tyttärensä ei edes yhtä kokonaista vuorokautta kestä isän huushollissa asua.

Sellaista sattuu jos lapsia tekee. Turha itkeä kun maidot lattialla.

Joo, ja tämähän koskee siis vain naisia. Isät voivat kyllä vetäytyä hommasta ihan tuosta noin vain.

Olen arjessa yh, ja nyt joka toinen viikonloppu pienet lapset on isällään. Alkuperäinen diili oli, että on kaksi vastuullista vanhempaa. Lasten isä on näennäisen kunnollinen (vastuullinen työ, luottamustoimia jne.) ja oltiin vuosia yhdessä ennen lapsia. Ei vaan sitten kiinnostanutkaan lapsiarki häntä ja tuli ero.

Olin tähän asti ajatellut, että homma helpottaa vuosien saatossa, mutta tajusinpa tästä ketjusta, että pahenee vaan. Nyt mulla on ollut joka toinen viikonloppu mahku tavata ystäviä ilman lapsia, urheilla siten, ettei lapset ole mukana, lähteä naisten viikonloppureissuun, tai vaikka vaan tuijottaa rauhassa seinää, mitä aika usein tuleekin silloin tehtyä, mutta jatkossa ei sitten ole sitäkään, vaan kaikki teiniuhmat tulee sitten vissiin yksin mulle ja vain minä valvon joka viikonloppu, tuleeko teinit kotiin viikonloppuisin jne., jos lapset voi sitten vaan todeta, että eivät muuten menekään enää isälleen.

Sellainen ahdistus tähän maanantaihin. Taidan ottaa vaan jotkut menolennot Aruballe ja kadota.

Tulee olo, että lapsellesi varmaan olisikin parempi jos häipyisit sinne Aruballe, ja jättäisit hänet kokonaan isänsä hoitoon.

Heidät. Heitä on kaksi. Ja lasten isä ei siis halua ottaa lapsia yhtäkään vuorokautta enempää kuin nyt ja välillä jättää noita isäviikonloppujakin väliin, kun on varannut jonkun lomareissun itselleen ilman lapsia tms. Että vaihtoehto ei kyllä taida olla isän luo muuttaminen.

Mä niin suuresti ihmettelen, että aina yh-mutseille tulee tätä kuraa, että lapsella olisi parempi ilman sua. Jopa MLL:n sivuilla lukee, että vanhemman oma aika on tärkeää ja onhan se ihan selvä. Yh-vanhempi ei vaan saisi koskaan sanoa sitä ääneen, että kaipaa myös omaa tilaa ja rauhaa. Se on ihan uskomatonta ottaen huomioon, miten paljon nämä yh-vanhemmat käyttävät aikaa lastensa kanssa. Hirveä syyllistäminen alkaa, jos toivoisi, että se toinen, jonka kanssa vastuu lapsesta alunperin oli sovittu jaettavan (siis lasta tehdessä), ottaisi esim. edes 15% siitä vastuusta (eli sen joka toisen viikonlopun, 4vrk/kk). Niin sekin on ihan liikaa vaadittu ja kyllä on huono vanhempi tuo yh-mutsi, joka yksin pyörittää lapsiarjen kokonaan lasten isän keskittyessä omiin harrastuksiinsa. Hohhoijaa.

Niin. Pitikö se ydinperhe rikkoa? Miksi et pystynyt parempaan?

Joo, elämä vaikka täys-yh:nakin on edelleen sata kertaa helpompaa kuin siinä parisuhteessa. Se touhu muuttui ihan sairaaksi lasten tultua kuvioon. Exä yritti lannistaa mua kaikin tavoin ja katkaista mun ihmissuhteet. En saanut mennä yhtään mihinkään (siis en edes tunnin lenkille ilman lapsia, exälläni oli monta iltaa viikossa omaa aikaa) ja oli jo kaikkea tönimistä jne., ja se kaikki riitely oli todella kuormittavaa lapsiarjen lisäksi.

Nyt tosiaan joka toinen viikonloppu voin tehdä mitä vaan vapaasti ja ystävienkin kanssa pääsen puhumaan, vaikka lapset tässä onkin, kun ex ei ole vahtimassa. Että kyllä, siitä suhteesta täytyi päästä eroon. Ja ei, tämä ei ollut alusta asti näin, vaan meni vuosia hyvin, kunnes sitten meni ihan sairaaksi kun oli sormus sormessa ja lapset. Luuli varmaan, että olen jotenkin nalkissa. On aika monet olleet ihmeissään, kun tosiaan on hyvissä töissä ja korkeakoulutettu mies tuo exäni, ettei moni olisi uskonut, että vetäytyy noin lapsivastuusta.

Mut joo, varmaan en pystynyt parempaan. :D En kyllä ihan ymmärrä, mikä itseisarvo se ydinperhe edes on. Moni hyödyntää tuota myyttiä siinä, että alistaa toista, kun ajattelee, ettei toinen kehtaisi ottaa eroa.

Mut joo, ei se sitä poista, että suorastaan halveksun viikonloppuisiä, ketkä ei pysty yhtään osallistumaan lastensa arkeen ja ap:n ex on vielä pahempi, kun ei edes yhtä viikonloppua pysty tyttärensä kanssa olemaan tai on käyttäytynyt siten, ettei tyttärensä halua olla hänen kanssaan edes viikonloppua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös minulla ja tytöllä on hyvät välit, mainitaan nyt sekin.

Ap

Kerrohan vielä se, miksi sinulle on niin tärkeää saada tytär pois omasta kodistasi?

Ap, jos vielä palaat ketjuun, niin tämä kysymys minuakin kiinnostaa eniten.

Eikö se tuossa tullut ylempänä?

Isän pitää maksaa kiltisti ja pitää lasta sopimuksen mukaan. Nyt isä enää maksaa kiltisti, mutta sopeutuu 16-vuotiaan lapsen tahtoon.

AP kokee, että isä pääsee liian vähällä, mikä on hänestä epistä. Lapsen tahto on sivuseikka.

Kyllä, ap vastasikin juuri samaan aikaan kun kirjoitin omaa viestiäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa väittelette:

Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta:

Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon ei myöskään saa ryhtyä vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Lähde Finlex 16.8.1996/619

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960619

siinä puhutaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta. Jos tuomioistuimelta ei haeta päätöstä huoltajuudesta on asia täysin huoltajien yhdessä sovittavissa.

Lisäksi huomioithan myös: "Lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen asiassa esille tulleet seikat huomioon ottaen katsoa perustuvan hänen itsenäiseen tahtoonsa."

Eli lapsenkaan mielipidettä ei edes tuomioistuin ota huomioon ilman harkintaa. 

Jotenkin näistä kommenteista usein paistaa läpi se, että mielellään unohdetaan toisen vanhemman merkitys lapsen kasvulle ja tulevaisuuden ihmissuhteisiin. Miksi toisesta vanhemmasta tulee niin usein vihollinen eron yhteydessä?

Riippuu vanhemman käytöksestä. Millaisena pidät esimerkiksi miestä joka pettää ja salasuhteilee naisen ollessa raskaana ja hyppää lapsen syntymän jälkeen lennosta uuteen suhteeseen? Herättääkö tällainen käytös luottamusta mieheen?

Noin kun asian yksipuolisesti tiivistät niin ei herätä luottamusta mieheen aviomiehenä.

Hän voi silti olla aivan kelpo isä. Ja on myös äidin etu, että hän tekee yhteistyötä vanhemmuudessa, vaikka olisikin tullut puolisona loukatuksi. Ennen kaikkea se on lapsen etu.

Mutta entäpä jos tuollaisen miehen tytär 16-vuotiaana ilmoittaa että ei halua viettää öitä isänsä luona enää ja äidillä apn tapaan lähivanhemmuus. Pakottaisitko sinä hänet isälleen lastenvalvojalla vanhempien tekemään sopimukseen vedoten?

Jos isä hoitaisi isäduuninsa aivan kunnialla, eikä hänen ja lapsen suhteissa olisi suurempia ongelmia, niin kyllä, kyllä vahvasti suosittaisin isän luokse menoa sopimuksen mukaisesti.

Jotenkin vain tuntuu, ettei tuollaiseen tilanteeseen vain päädytä, vaan jonkinlainen sarja tapahtumia ja päätöksiä edeltää tuota tilannetta, jossa 16-vuotias pitää sen verran turhana isän kodissa viettämäänsä aikaa, ettei edes pienen suostuttelun jälkeen sinne halua mennä.

Varmasti. Isän välinpitämättömyys lapsesta? Epävakaa käytös? Syitähän riittää ja silloin on syytä kunnioittaa 16-vuotiaan tahtoa.

Umm.. no ihan hirvittävän vaikeaa sanoa kun sitä ei tämä tarina kerro

Totta. Lapset kyllä aistivat hyvin ympärillään tapahtuvat asiat. Tämähän on sama kun jos pienempi lapsi kirjoittaa vaikka päiväkirjaansa toivovansa vanhempiensa eroa. Nyt kyseessä 16 vuotias joka ei halua mennä isälleen yöksi.

Miksi hänen tahtoa ei pitäisi kunnioittaa tässä ketjun avauksen tilanteessa?

Monestihan sanotaan että tuota pienempien lasten toivetta vanhempien erosta pitää kunnioittaa ja se on hyvän vanhemman merkki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on aivan liikaa kelvottomia ja itsekkäitä vanhempia jotka eivät osaa ajatella kuin itseään ja omia nautintojaan lapsen edusta välittämättä.

Tämäkö on sitä modernia perhemallia, jonka tieltä ydinperhemalli jossa vanhemmat sitoutuvat tekemään välillä perheen eteen, pitää heittää roskiin.

Eiköhän tuossa ap:nkin tarinassa se kelvoton ole lähinnä se isä, joka ei ota lasta luokseen koskaan, vaan on ulkoistanut kaikki lapsen asiat asumisesta ja yhteisestä ajasta lähtien täysin lapsen äidille. Elarit sentään maksaa (kunnes lapsi täyttää 18v, jonka jälkeen yleensä vielä asutaan n. vuosi kotona, mutta ei tartte enää edes elareita maksaa).

Joo, vaikka kyse onkin teinistä, niin jotain on vialla, jos isä ei ole edes sen vertaa suhdetta muodostanut lapseensa, että lapsi edes silloin tällöin haluaisi tulla käymään. Eikö isä muuten vie teiniä koskaan mihinkään? Siis vaikka reissuun tai sinne isän puolen mummolaan? Laskettelureissua näin kevättalvella? Kyllä teiniä yleensä kiinnostaa sellaiset. Isä ei siis vaivaudu tekemään lapsensa kanssa mitään, mikä lasta kiinnostaisi, jos ei enää halua ollenkaan mennä isälleen.

Ja tuossahan siis kyse on varmasti siitä, että joka toinen viikko menisi viikonloppuna käymään isällä. Ei ole mitään jatkuvaa ravaamista sellainen.

Voihan se olla vaikkapa niin että tuo isä on lähtenyt lennosta suhteeseen henkistä väkivaltaa aphen käyttäen tuon teinin olleessa päiväkoti-/alakoulu-ikäinen. Teinillä saattaa nyt tulla traumat tuosta pintaan ja siksi ei halua olla isänsä luona. Mutta totta tarinan lapsen isä vaikuttaa epäonnistuneen vanhempana samoin kuin ap.

Isä ja tyttö ovat ap:n sanoman mukaan keskenään sopineet, että jatkossa tapaavat kun molemmille sopii, ja ovat tavanneet myös.

Kyllä tämä vaikuttaa siltä, että isä on onnistunut. Hän ymmärtää, että teini ei ole mikään pakotettava pikkulapsi ja että teinin elämä on jo niin täynnä, että yökyläilyt alkavat olla raskaita. Ja ymmärtää, että suhde muodostuu paremmaksi kun nähdään silloin kun teini oikeasti tahtoo, ei pakosta. Hän on kyennyt kuuntelemaan teiniä, keskustelemaan tämän kanssa ja sopimaan asioista kuten fiksut ihmiset tekee. (Vrt ap, joka tahtoo vaan pakottaa kaikki tahtoonsa, ettei kukaan vaan pääse yhtään helpommalla, vaikka itsekin nimenomaan tahtoo päästä helpommalla.)

Voit olla varma, että jos isässä olisi jotain moitittavaa, ap olisi sen meille suurennellen kertonut. Niin kaunainen on hänen aloituksensa.

Isä on varmasti tehnyt kaiken niin hyvin kuin viikonloppuisän on mahdollista.

Hei haloo nyt!!! Se isä on itsekäs sluiba, jolla on täysi mahdollisuus pyörittää vaikka bordellia kotonaan,koska näkee tytärtään vain satunnaisesti jossain kahvilassa. Äiti tuskin on saanut pienintäkään mahdollisuutta muihin ihmissuhteisiin, kun elää kokoajan lapsensa tahdissa. Siis äiti ei voi kutsua edes ystäviään kylään ilman, että teini on aina siinä kuulolla, että mitä puhutaan jne. ja äidillä ei tietenkään saa olla uutta parisuhdetta, mutta isällä tottakai saa olla. Ja isä on niiiin paljon parempi vanhempana.

Toi on niin sairasta, miten äidiltä vaaditaan täyttä uhrautumista äitiyteen, ettei saa olla enää mitään omaa ja isältä riittää, että käy pari kertaa kuussa lapsen kanssa kahvilla.

Normaalisti sekä isä että äiti käyttävät yhtä paljon aikaa lastensa kanssa ja molemmilla on mahdollisuus myös omaan aikaan, omiin ihmissuhteisiin ja lepoon. Nyt tuo äiti sitten joka viikonloppu valvoo, että tuleeko se tytär bileistä kotiin ja isän ei tarvi tehdä sellaista koskaan. Se isä ei edes ole mikään vanhempi, kun tyttärensä ei edes yhtä kokonaista vuorokautta kestä isän huushollissa asua.

Sellaista sattuu jos lapsia tekee. Turha itkeä kun maidot lattialla.

Joo, ja tämähän koskee siis vain naisia. Isät voivat kyllä vetäytyä hommasta ihan tuosta noin vain.

Olen arjessa yh, ja nyt joka toinen viikonloppu pienet lapset on isällään. Alkuperäinen diili oli, että on kaksi vastuullista vanhempaa. Lasten isä on näennäisen kunnollinen (vastuullinen työ, luottamustoimia jne.) ja oltiin vuosia yhdessä ennen lapsia. Ei vaan sitten kiinnostanutkaan lapsiarki häntä ja tuli ero.

Olin tähän asti ajatellut, että homma helpottaa vuosien saatossa, mutta tajusinpa tästä ketjusta, että pahenee vaan. Nyt mulla on ollut joka toinen viikonloppu mahku tavata ystäviä ilman lapsia, urheilla siten, ettei lapset ole mukana, lähteä naisten viikonloppureissuun, tai vaikka vaan tuijottaa rauhassa seinää, mitä aika usein tuleekin silloin tehtyä, mutta jatkossa ei sitten ole sitäkään, vaan kaikki teiniuhmat tulee sitten vissiin yksin mulle ja vain minä valvon joka viikonloppu, tuleeko teinit kotiin viikonloppuisin jne., jos lapset voi sitten vaan todeta, että eivät muuten menekään enää isälleen.

Sellainen ahdistus tähän maanantaihin. Taidan ottaa vaan jotkut menolennot Aruballe ja kadota.

Tulee olo, että lapsellesi varmaan olisikin parempi jos häipyisit sinne Aruballe, ja jättäisit hänet kokonaan isänsä hoitoon.

Heidät. Heitä on kaksi. Ja lasten isä ei siis halua ottaa lapsia yhtäkään vuorokautta enempää kuin nyt ja välillä jättää noita isäviikonloppujakin väliin, kun on varannut jonkun lomareissun itselleen ilman lapsia tms. Että vaihtoehto ei kyllä taida olla isän luo muuttaminen.

Mä niin suuresti ihmettelen, että aina yh-mutseille tulee tätä kuraa, että lapsella olisi parempi ilman sua. Jopa MLL:n sivuilla lukee, että vanhemman oma aika on tärkeää ja onhan se ihan selvä. Yh-vanhempi ei vaan saisi koskaan sanoa sitä ääneen, että kaipaa myös omaa tilaa ja rauhaa. Se on ihan uskomatonta ottaen huomioon, miten paljon nämä yh-vanhemmat käyttävät aikaa lastensa kanssa. Hirveä syyllistäminen alkaa, jos toivoisi, että se toinen, jonka kanssa vastuu lapsesta alunperin oli sovittu jaettavan (siis lasta tehdessä), ottaisi esim. edes 15% siitä vastuusta (eli sen joka toisen viikonlopun, 4vrk/kk). Niin sekin on ihan liikaa vaadittu ja kyllä on huono vanhempi tuo yh-mutsi, joka yksin pyörittää lapsiarjen kokonaan lasten isän keskittyessä omiin harrastuksiinsa. Hohhoijaa.

Lapset ovat ilmeisesti kaksoset? Muussa tapauksessa en ymmärrä, miksi teit vielä toisen lapsen jos miehesi kerran luisti hoitovastuusta täysin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on aivan liikaa kelvottomia ja itsekkäitä vanhempia jotka eivät osaa ajatella kuin itseään ja omia nautintojaan lapsen edusta välittämättä.

Tämäkö on sitä modernia perhemallia, jonka tieltä ydinperhemalli jossa vanhemmat sitoutuvat tekemään välillä perheen eteen, pitää heittää roskiin.

Eiköhän tuossa ap:nkin tarinassa se kelvoton ole lähinnä se isä, joka ei ota lasta luokseen koskaan, vaan on ulkoistanut kaikki lapsen asiat asumisesta ja yhteisestä ajasta lähtien täysin lapsen äidille. Elarit sentään maksaa (kunnes lapsi täyttää 18v, jonka jälkeen yleensä vielä asutaan n. vuosi kotona, mutta ei tartte enää edes elareita maksaa).

Joo, vaikka kyse onkin teinistä, niin jotain on vialla, jos isä ei ole edes sen vertaa suhdetta muodostanut lapseensa, että lapsi edes silloin tällöin haluaisi tulla käymään. Eikö isä muuten vie teiniä koskaan mihinkään? Siis vaikka reissuun tai sinne isän puolen mummolaan? Laskettelureissua näin kevättalvella? Kyllä teiniä yleensä kiinnostaa sellaiset. Isä ei siis vaivaudu tekemään lapsensa kanssa mitään, mikä lasta kiinnostaisi, jos ei enää halua ollenkaan mennä isälleen.

Ja tuossahan siis kyse on varmasti siitä, että joka toinen viikko menisi viikonloppuna käymään isällä. Ei ole mitään jatkuvaa ravaamista sellainen.

Voihan se olla vaikkapa niin että tuo isä on lähtenyt lennosta suhteeseen henkistä väkivaltaa aphen käyttäen tuon teinin olleessa päiväkoti-/alakoulu-ikäinen. Teinillä saattaa nyt tulla traumat tuosta pintaan ja siksi ei halua olla isänsä luona. Mutta totta tarinan lapsen isä vaikuttaa epäonnistuneen vanhempana samoin kuin ap.

Isä ja tyttö ovat ap:n sanoman mukaan keskenään sopineet, että jatkossa tapaavat kun molemmille sopii, ja ovat tavanneet myös.

Kyllä tämä vaikuttaa siltä, että isä on onnistunut. Hän ymmärtää, että teini ei ole mikään pakotettava pikkulapsi ja että teinin elämä on jo niin täynnä, että yökyläilyt alkavat olla raskaita. Ja ymmärtää, että suhde muodostuu paremmaksi kun nähdään silloin kun teini oikeasti tahtoo, ei pakosta. Hän on kyennyt kuuntelemaan teiniä, keskustelemaan tämän kanssa ja sopimaan asioista kuten fiksut ihmiset tekee. (Vrt ap, joka tahtoo vaan pakottaa kaikki tahtoonsa, ettei kukaan vaan pääse yhtään helpommalla, vaikka itsekin nimenomaan tahtoo päästä helpommalla.)

Voit olla varma, että jos isässä olisi jotain moitittavaa, ap olisi sen meille suurennellen kertonut. Niin kaunainen on hänen aloituksensa.

Isä on varmasti tehnyt kaiken niin hyvin kuin viikonloppuisän on mahdollista.

Hei haloo nyt!!! Se isä on itsekäs sluiba, jolla on täysi mahdollisuus pyörittää vaikka bordellia kotonaan,koska näkee tytärtään vain satunnaisesti jossain kahvilassa. Äiti tuskin on saanut pienintäkään mahdollisuutta muihin ihmissuhteisiin, kun elää kokoajan lapsensa tahdissa. Siis äiti ei voi kutsua edes ystäviään kylään ilman, että teini on aina siinä kuulolla, että mitä puhutaan jne. ja äidillä ei tietenkään saa olla uutta parisuhdetta, mutta isällä tottakai saa olla. Ja isä on niiiin paljon parempi vanhempana.

Toi on niin sairasta, miten äidiltä vaaditaan täyttä uhrautumista äitiyteen, ettei saa olla enää mitään omaa ja isältä riittää, että käy pari kertaa kuussa lapsen kanssa kahvilla.

Normaalisti sekä isä että äiti käyttävät yhtä paljon aikaa lastensa kanssa ja molemmilla on mahdollisuus myös omaan aikaan, omiin ihmissuhteisiin ja lepoon. Nyt tuo äiti sitten joka viikonloppu valvoo, että tuleeko se tytär bileistä kotiin ja isän ei tarvi tehdä sellaista koskaan. Se isä ei edes ole mikään vanhempi, kun tyttärensä ei edes yhtä kokonaista vuorokautta kestä isän huushollissa asua.

Sellaista sattuu jos lapsia tekee. Turha itkeä kun maidot lattialla.

Joo, ja tämähän koskee siis vain naisia. Isät voivat kyllä vetäytyä hommasta ihan tuosta noin vain.

Olen arjessa yh, ja nyt joka toinen viikonloppu pienet lapset on isällään. Alkuperäinen diili oli, että on kaksi vastuullista vanhempaa. Lasten isä on näennäisen kunnollinen (vastuullinen työ, luottamustoimia jne.) ja oltiin vuosia yhdessä ennen lapsia. Ei vaan sitten kiinnostanutkaan lapsiarki häntä ja tuli ero.

Olin tähän asti ajatellut, että homma helpottaa vuosien saatossa, mutta tajusinpa tästä ketjusta, että pahenee vaan. Nyt mulla on ollut joka toinen viikonloppu mahku tavata ystäviä ilman lapsia, urheilla siten, ettei lapset ole mukana, lähteä naisten viikonloppureissuun, tai vaikka vaan tuijottaa rauhassa seinää, mitä aika usein tuleekin silloin tehtyä, mutta jatkossa ei sitten ole sitäkään, vaan kaikki teiniuhmat tulee sitten vissiin yksin mulle ja vain minä valvon joka viikonloppu, tuleeko teinit kotiin viikonloppuisin jne., jos lapset voi sitten vaan todeta, että eivät muuten menekään enää isälleen.

Sellainen ahdistus tähän maanantaihin. Taidan ottaa vaan jotkut menolennot Aruballe ja kadota.

Tulee olo, että lapsellesi varmaan olisikin parempi jos häipyisit sinne Aruballe, ja jättäisit hänet kokonaan isänsä hoitoon.

Heidät. Heitä on kaksi. Ja lasten isä ei siis halua ottaa lapsia yhtäkään vuorokautta enempää kuin nyt ja välillä jättää noita isäviikonloppujakin väliin, kun on varannut jonkun lomareissun itselleen ilman lapsia tms. Että vaihtoehto ei kyllä taida olla isän luo muuttaminen.

Mä niin suuresti ihmettelen, että aina yh-mutseille tulee tätä kuraa, että lapsella olisi parempi ilman sua. Jopa MLL:n sivuilla lukee, että vanhemman oma aika on tärkeää ja onhan se ihan selvä. Yh-vanhempi ei vaan saisi koskaan sanoa sitä ääneen, että kaipaa myös omaa tilaa ja rauhaa. Se on ihan uskomatonta ottaen huomioon, miten paljon nämä yh-vanhemmat käyttävät aikaa lastensa kanssa. Hirveä syyllistäminen alkaa, jos toivoisi, että se toinen, jonka kanssa vastuu lapsesta alunperin oli sovittu jaettavan (siis lasta tehdessä), ottaisi esim. edes 15% siitä vastuusta (eli sen joka toisen viikonlopun, 4vrk/kk). Niin sekin on ihan liikaa vaadittu ja kyllä on huono vanhempi tuo yh-mutsi, joka yksin pyörittää lapsiarjen kokonaan lasten isän keskittyessä omiin harrastuksiinsa. Hohhoijaa.

Jos sinä luopuisit lastesi huoltajuudesta, niin mitä olettaisit tapahtuvan?

Isä taitaa kyllä nyt vedättää komeasti meitä. On kyllä taitava, ei kerro, että itse ei halua tyttöä viikonlopuiksi, kun haluaa viettää aikaa kaksin uuden puolison kanssa (joka ehkä vaatinut tätä). Sen sijaan saa tytön sanomaan, että ovat yhdessä sopineet, eli menee tytön selän taakse. Ja me kiltit uskomme.

Kyllä yh-äidit saa sanoa, että väsyttää ja turhauttaa, kun mies ei osallistu, vaan kaikki vastuu jää itselle.

Oma exä ei ihan yhtä ovela. Sanoi suoraan, ettei välitä tavata lapsia, haluaa olla vapaa ja nauttia elämästä. Sehän sopii. Mitä vähemmän tekemistä hänen kanssaan, sen helpommalla kaikki sujuu.

Mitä omaa rauhaa? Eihän tuon ikäinen enää roiku koko aikaa housunlahkeessa kiinni.

voi kyynel, nyt yh-mutsi ei pääse ryyppään ja jakaan p ersettään

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh mitä spekulointia ketjussa. Isä ei ole kieltänyt tyttöä tulemasta luokseen ja joskus sinne meneekin, mutta ovat alkaneet enemmän tavata päiväsaikaan mutta useammin kuin ennen. Joka viikonloppu hän ei ole ennenkään isällään ollut. Hänellä on myös useita kavereita ja omia menoja. Tytöllä ja isällä on hyvät välit. Senhän takia haluankin, että sopimusta jatketaan täysikäisyyteen asti tai mieluiten lukion loppuun asti. Muuta syytä ei siis ole kuin että tyttö pitää raskaana vaihtaa kotia.

Ap

Missä siis ongelma? Tyttö ja isä tapaavat toisiaan ihan ilman sopimuksiakin. Tytöllä on omakin elämä nykyään sen sijaan että olisi teidän heittopussinne. Mikään pakkohan tytön ei olisi edes nähdä isäänsä ellei halua.

Vierailija kirjoitti:

voi kyynel, nyt yh-mutsi ei pääse ryyppään ja jakaan p ersettään

Kysyisin ennemminkin, että miksi tytön isän pitää päästä joka ikinen ilta ja yö tuota tekemään?

Ei roiku lahkeessa, mutta voi roikkua jossain ei-suotavassa paikassa/seurassa, jollei kukaan katso perään. 16-v. on herkässä iässä, kaipaa paljon tukea kotoa, vaikka haluaa olla iso. Tässä iässä on vanhemman oltava tarkkana ja käytettävissä.

Mahtaisiko tyttö kehdata sanoa, ettei isälle ole menemistä? Juuri tämä, että nuori vaistoaa, että jotain on siellä ehkä sovittu, kun tilanne on muuttunut. Voimia äidille, että jaksaa seistä tytön rinnalla.

Surullinen tilanne. Teinistä varmaan tuntuu että hän haluaa päästä vain pois molempien vanhempien läheltä vaikka toiseen kaupunkiin omaan asuntoon. Ongelmat näyttävät niin suurilta ettei noin rikkinäisessä perheessä niiden ratkomaan jäämistä voi odottaa 16-vuotiaalta.

Toivottavasti saisi ajoissa terapiaa ettei tuollainen haittaa aikuisena hänen elämäänsä.