Voiko potilaalla olla joku syy, miksi hän estää ettei yksityinen lääkäri näe julkisen puolen kirjauksia?

Vierailija kirjoitti:

Omakannasta ei näe, että tietoja olisi katsottu.

Se on ihan soopaa.

Olet vain ymmärtänyt väärin. Omakannassa näkyy ainoastaan, minne tietojasi on LUOVUTETTU alkuperäisestä hoitopaikasta, siellä EI siis näy, jos olet hoidossa paikassa A (esim. terkkarissa julkisella) ja paikassa A hoitava lääkäri tms. lukee paikassa A tehtyjä kirjauksia. (Näistäkin jää kyllä tieto, mutta ne pitää pyytää erikseen paikasta A). Sen sijaan Omakannassa näkyy esim., jos menet myöhemmin hoitoon paikkaan B (esim. YTHS tai yksityinen) ja paikan B lääkäri lukee Kannan kautta paikassa A tehtyjä kirjauksia. Voit halutessasi estää, että paikassa A kirjattuja tietojasi ei päästä katsomaan paikassa B, C tai D, jne.. Tästä asiasta on kyse tässä keskustelussakin alunperin.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä lääkeaddiktio tai unilääkkeiden kanssa pulmaa. Hakee lisää lääkettä jota ei muualta saa.

Tai saikuttaminen joka terveyskeskuksessa on todettu aiheettomaksi.

Reseptitietoja ei voi estää.

Vierailija kirjoitti:

Joillakin ihmisillä tuntuu olevan joku outo kuvitelma, että jos menee vaikka flunssan vuoksi lääkäriin (tai vaikka hammaslääkäriin), niin ko. lääkärillä on aikaa, energiaa ja ennen kaikkea kiinnostusta penkoa potilaan koko hoitohistoria läpi aina mielenterveys- ja gynekologikäyntejä myöten.

Flunssan takia ei lääkäriin! Pitää ymmärtää että flunssa on arkinen osa kaikkien elämää, eikä sitä varten tarvitse nähdä lääkäriä. Anteeksi off-topikki!

Vierailija kirjoitti:

...pitkäaikaissairaana olen ainoastaan hyötynyt siitä, että tieto hoitohistoriastani kulkee mahd. joustavasti eri hoitotahojen välillä.

Ilman muuta jos on vakavampia todettuja pitkäaikaissaurauksia kuten diabetesta, muita sydän- ja verisuonitauteja, autoimmuunisairauksia, syöpä, jne. jokainen haluaa jakaa omat tietonsa. Tällainen tilanne on ihan eri.

Kyllä itsekin aion avata suostumukset sitten kun iän ja sairastumisien myötä se tulee tarpeelliseksi. Toistaiseksi ei vielä alle nelikymppisenä ole kuitenkaan mitään syytä jakaa elämänhistoriaani vieraille lääkäreille.

Oma lääkärini muuttuu jatkuvasti, joten en koskaan tiedä ketä seuraavalla kerralla tapaan. Olen kohdannut muutamia asennevammaisia lääkäreitä, jotka eivät ole ottaneet minua tosissaan, koska ovat taustatietojeni takia ajatelleet, että kertomani oire on psykosomaattista johtuen vanhasta masennuksesta. Vasta toisen lääkärin kautta on saanut avun vaivaan.

Kun kielsin Pihlajalinnan työterveydeltä luvan, hoitaja alkoi inttämään kanssani ja oli katsonut tietojani Salaa!! Törkeätä.

Minä estän näkemästä ne kirjaukset, joissa on kirjausvirheitä. Mulla on mm.lukenut, että olisi kilpirauhasen vajaatoiminta vaikkei ole koskaan ollut lähelläkään.

Minä olen estänyt kaiken luottamuspulan takia. En luota enää julkiseen terveydenhoitoon.

Perussairauteni on sellainen, että yksityinen ei uskalla tehdä mitään soittamatta sairaalan erikoislääkärille. Sieltä saa kyllä kaiken tarvittavan tiedon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, halu yksityisyyteen. Olen itse estänyt kaikki mahdolliset omakannassa koska terveyteni on oma asiani eikä kuulu kaikkien silmille.

Ei, en käytä mitään lääkitystä, haluan vain rajoittaa terveystietojani katselevia silmäpareja.

Todella outo syy. Tiedot ovat kaikesta huolimatta yksityisiä. Jos rajoitat terveystietosi jakamista eri yksiköitten kesken, niin saatat pahimmillaan aiheuttaa terveyshaittaa itsellesi. Vaikka yksityinen ja julkinen puoli näkisi tietosi, niin ei se silti tarkoita, niitä lähettäisiin naapurin Penalle.

Kuule, vastustin Kantaa alusta asti. En halua että tietojani jaellaan yksiköiden kesken joten en ole antanut lupaa siihen. Kanta on tieto -ja yksityisyydensuojan suhteen todella arveluttava. En halua luovuttaa tietojani edes tutkimuksiin. On törkeää että viranomaisilla on minulta lupaa kysymättä lupa tonkia niitä.

Minä annoin luvan katsoa julkisen puolen tietoja kun kävin yksityisellä. Ajattelin sen edistävän asiaa. Nämä tietojenluovukset näkyi Kannassa. Mutta sitten kun olin käynyt yksityisellä gynekologilla, gynekologi oli minun tietämättä pyytänyt tietoja julkiselta puolelta. Vähän semmoisiakin tietoja jotka ei liity asiaan. Nämäkin tietojenluovutukset näkyi Kannassa.

Julkisella puolella on niin kiire ettei lääkärit aina ehdi kirjoittaa potilaskertomuksia ajan kanssa. En tiedä ehtivätkö aina kirjata tietoja ylös edes heti potilaskäynnin jälkeen vai joutuvatko joskus tekemään työn päivän päätteeksi tai vaikka vasta seuraavana päivänä...

Joka tapauksessa tilanne on resurssipulan takia sellainen, ettei kunnan perusterveydenhuollossa ole aina päteviä lääkäreitä. Hyvät lääkärit lähtee usein yksityiselle rahanahneina paremman palkan perässä.

Perusterveydenhuollossa on kiire ja sen lisäksi lääkärit vaihtuvat usein. Pätevää lääkäri-potilassuhdetta ei pääse syntymään. Tämä automaattisesti vaikuttaa siihen, miten paljon luottamusta potilaalla on lääkäriä kohtaan.

Eli resurssipula kunnallisella johtaa hyvin nopeasti myös luottamuspulaan.

Jos pelkäätte tietojenne asiatonta katselua, voitte pyytää lokitiedot teitä hoitaneista yksiköistä. Jos siellä näkyy epämääräistä toimintaa , voitte viedä asiaa eteenpäin.

Paperisten potilaskansioiden aikaan on niitä saatettu lukea huvin vuoksi. Nykyään niistä jää jälki lokitietoihin ja näistä turhista urkkimisista on seurannut mm potkut 

Mulla on kiellot jokaisen käynnin kohdalla erikseen.  Nykyisin lääkärit hoitavat vain yhtä vaivaa kerrallaan,  joten ei lääkärin tarvitse nähdä muista vaivoista vanhoja tietoja.  Jos menen korvatulehduksen vuoksi lääkäriin,  ei lääkäri tee mitään tiedolla,  että mulla on 2 vuotta sitten murtunut nilkka ja se on hoidettu  kipsaamalla.  Jos taas mulla on ollut aiemminkin vaivaa korvissani,  ennen lääkäriin menoa napsin korviin liittyvistä käynneistä kiellot pois ja kun tulen lääkäristä,  laitan kiellot takaisin.  Myös siihen uusimpaan käyntiin. 

Haluan että lääkäri keskittyy vastaanotolla minun tutkimiseeni ja anamneesin tekoon. Minä autan häntä pääsemään oikeaan diagnoosiin ja hoitoehdotukseen.

En halua, että lääkäri tuijottaa tietokonetta ja yrittää arpoa, mikä lukuisista - usein virheellisistä - vuosia vanhoista kirjauksista olisi relevantti käyntiini liittyen.

Minä en ole vanhus tai edunvalvontakunnossa. Minä olen asiakas ja lääkärin tehtävä on auttaa minua, yhteistyössä minun itseni kanssa. Ei toimia pääni yli.

Vierailija kirjoitti:

Minä estän ja kiellän kategorisesti kaiken, aina. En ole omakannassa antanut lupaa tietojen katsomiseen edes hätätapauksessa. Keskinkertaiset ihmiset saavat ihan rauhassa pähkäillä, mikä huume- tai muu ongelma minulla on. Sisältöä elämään.

Huvittavinta tässä on se, että et itse edes ymmärrä miten vaikeutat omien asioiden hoitamistasi. Monet lääkärit jättävät kirjoittamatta sinulle tarvittavia lääkkeitä kun eivät näe, mitä muita lääkkeitä sinulla on käytössä, ja onko niillä yhteisvaikutuksia. Tai että onko tiedoissasi merkintä lääkeallergioista, aika oleellista tietoa. 

Mutta hei, pidä sä se foliohattu syvällä päässäsi ja toivo todella, ettet sairastu. 

En ikinä antaisi lupaa katsoa terveystietojani, jos siihen ei ole mitään syytä. Eikä yksityinen lääkäri voi niitä katsoa edes ilman asiakkaan lupaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä näitä potilaita ovat lääkkeiden väärinkäyttäjät, epäluuloiset ja hoitoonsa tyytymättömät potilaat sekä foliohattutyypit tai salaliittoteoreetikot. Tai sitten vain ajattelemattomat ihmiset jotka periaatteesta kieltävät tiedonsiirron.

Joka tapauksessa tietojen siirron kieltämisestä on lähinnä haittaa vain potilaalle itselleen. Erityisesti jos kieltää tiedonsiirron erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä jatkohoito hankaloituu.

 

No höpsis. Saman sairaanhoitopiirin sisällä tiedot näkyvät joka tapauksessa. Ei niitä tarvitse kantapalvelusta katsoa.

Ei muuten näy. Esimerkiksi terveysasema ei näe erikoissairaanhoidon (HUS) tietoja ja päinvastoin, ne pitää etsiä Kannasta. Siksi ne luvat ovat tärkeintä antaa, itseäsi vaan ampuu jalkaan, jos ne peittää. Ja on jotenkin tosi lapsellisen kuuloista meininkiä "en halua että näkee sitä ja sitä". Voi, ei ketään kiinnosta. Mutta maallikko ei aina osaa arvioida, mikä on hänen hoitonsa kannalta oleellista tietoa, joten potilas on tässä itse se, joka kärsii kun tietoa ei ole käytettävissä. 

Nro 94: reseptit kyllä näkyy, vaikka olisi Omakannassa laittanut käyntitietoihin kiellotkin. Multakin just viime kuussa terveyskeskuslääkäri kysyi, onko mulla yksi tietty lääke vielä käytössä (resepti kun oli vielä voimassa). Sanoin, että ei ole enää. 

Tuosta lääkeallergiasta sen verran, että mulla on kyllä HUS:in potilastiedoissa tiedot lääkeaineallergioistani. Jos mulle tapahtuu jotain sellaista, että en ole tajuissani enkä pysty siis itse hoitohenkilökunnalle allergioistani kertomaan, mut toimitetaankin silloin HUS:iin eikä yksityislääkärille tai edes terveyskeskukseen. Omakannassa lääkeaineallergiatieto on hyvä silloin, jos on syytä olettaa, että joutuu tajuttomana tai muusta syystä puhekyvyttömänä sellaiseen hoitopaikkaan, jossa ei ole aiemmin asioinut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä lääkeaddiktio tai unilääkkeiden kanssa pulmaa. Hakee lisää lääkettä jota ei muualta saa.

Tai saikuttaminen joka terveyskeskuksessa on todettu aiheettomaksi.

Reseptitietoja ei voi estää.

Huoh, kyllä voi. Ja voisiko maallikot lakata antamasta näitä "faktatietoja", kun selkeästi ette näitä tiedä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä lääkeaddiktio tai unilääkkeiden kanssa pulmaa. Hakee lisää lääkettä jota ei muualta saa.

Tai saikuttaminen joka terveyskeskuksessa on todettu aiheettomaksi.

Reseptitietoja ei voi estää.

Huoh, kyllä voi. Ja voisiko maallikot lakata antamasta näitä "faktatietoja", kun selkeästi ette näitä tiedä? 

Reseptitiedot voi kyllä estää, mutta se, että Omakannassa laittaa kiellot käyntitiedoille, ei vielä laita kieltoa reseptitiedoille. 

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki ei halua murtuneen jalan kanssa kuunnella lääkärin kyselyjä, josko se olisikin vaan se 10v takainen "masennus" (joka on diagnosoitu koska olit surullinen sukulaisen kuolemasta), että jos vaan ottaisit näitä masennuslääkkeitä niin se katoaa..

Mun lapsi oli synnyttyään teholla ja en tiedä loppuuko vuonna 2057 viranomausten kyselyt siitä miten pärjään henkisesti. Pärjään aivan hyvin ja jos itkettää välillä itken sen itkun pois. Mutta ei, täytyy huolen herätä, psykologisoida, patologisoida, kaivella ja vääntää että pärjäät sä nyt kuitenkin kun sulla oli tätä ja tota diagnoosia 15 vuotta sitten.

Tää maa on hirveä tässä mielessä kun mitenkään ei saa käsitellä asioita yksin muualla kuin vauvapalstalla tai niistä jää jälki jonnekin ja alkaa huolikarusellin kieputus.