Voiko potilaalla olla joku syy, miksi hän estää ettei yksityinen lääkäri näe julkisen puolen kirjauksia?

Vierailija kirjoitti:

Aina on syy. Joskus syy on rajoittamisen halu. Mikäpä siinä, jos on valmis hyväksymään kuoleman tai halvaantumisen ym, kun ammattilaisten täytyy hoitaa vajaavaisin tiedoin.

Aika ääriesimerkki :D

Hyvä vaan rajata tietojen saatavuutta.

Pari vuotta sitten estin kaiken tietojeni kalastelun omassa kannassa kun r aiskauksen takia menin tutkimuksiin. Odotin sukupuolitautitestejä ja muita tuloksia ja huomasin että kaikkia mahollisia tietoja mun menneisyydestä oli kymmenet ihmiset katselleet ja niitä oli vielä toisista sairaaloista erikseen tilattu. Vanhat itsem urhayritykset ja masennukset oli kaivettu esiin. Mun tietoja oli katseltu jopa keskellä yötä monta kertaa.

Tuntui niin kammottavalta ja häpeälliseltä että en ole vieläkään siitä järkytyksestä ja häpeästä toipunut, en luota enää kehenkään ja tuntuu että koko elämä on pilalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, halu yksityisyyteen. Olen itse estänyt kaikki mahdolliset omakannassa koska terveyteni on oma asiani eikä kuulu kaikkien silmille.

Ei, en käytä mitään lääkitystä, haluan vain rajoittaa terveystietojani katselevia silmäpareja.

Todella outo syy. Tiedot ovat kaikesta huolimatta yksityisiä. Jos rajoitat terveystietosi jakamista eri yksiköitten kesken, niin saatat pahimmillaan aiheuttaa terveyshaittaa itsellesi. Vaikka yksityinen ja julkinen puoli näkisi tietosi, niin ei se silti tarkoita, niitä lähettäisiin naapurin Penalle.

Minä kyllä luotan siihen, että osaan itse kertoa terveyshistoriasta, silloin kun se on oleellista ja liittyy jotenkin sairauteen tai oireisiin, minkä takia kulloinkin vastaanotolla. Tämän takia laitoin ruksin siihen, että paikat eivät saa keskenään jakaa tietoja. Herran jestas, sehän on asiakkaan aliarvioimista. Luulisi myös, että jos lääkärille tulee mieleen, että on aiheellista tietää jostain aikaisemmasta, hän ainakin osaisi esittää mahdollisia kysymyksiä niihin liittyen. Kai se kommunikointi suoraan potilaan kanssa kuitenkin aika touvittavaa, eikä niin, että potilasta kohdellaan, kun ecdunvalvottavaa ja puhutaan ja päätetään asioita ohi potilaan.

Jos taas lääkärit ovat jotain jättäneet kirjaamatta tai kirjanneet väärin ja irtselläni ei ole oikeaa ajantasaista tietoa omasta hoidostani tai lääkityksestäni, eihän se herran jestas oma vika ole, enkä voi mitenkään olla vastuussa, jos jotain jää huomioimatta.

Useimmiten on näin, mutta potilas voi olla sairastuessaan kykenemätön kertomaan. Ja toisaalta harva potilas muistaa/ymmärtää/ osaa kertoa asiat vaikka vuosien takaa tai miten erikoislääkäri on tutkimustulokset tai hoitosuunnitelman kirjannut. Jokaisessa asiassa ei myöskään voi tehdä hoitopäätöksiä vain potilaan oman sanan perusteella.

No mut kai nyt sentään lääkäri ottaa puheeksi kuitenkin vanhat terveystiedot jos ne jotenkin yhteydessä uuteen käyntiin? Jos ei oteta puheeksi voi kuitenkin jäädä jotain epäselvyyksiä esim. potilaalle. Ja niin kauan kun ei edunvalvottava tai pakkohoidossa potilaalla oikeus tietää kaikki terveydelhuoltoonsa liittyvät asiat. Voihan siellä olla virheitä. Vähän vasrallista jos lääkäri ei ota esim. puheeksi: sulla tämä lääkitys... ja kävisikin ilmi, että tiedossa virhe potilaan mukaan. Pitäisi ainakin selvittää mistä epäselvyydet johtuvat ja mikä pitää paikkansa ja mikä ei.

Vierailija kirjoitti:

Mielenterveysongelmia moni häpeää vaikka e8 tarvitsisi.

Syy voi olla tuo, mutta perustelu väärä. Ei siinä häpeästä ole kyse, vaan siitä että tulisi hoidetuksi se vaiva jonka takia lääkäriin menee.

Paranoidisuus. Siihen vaan lääkemääräys niin alkaa julkisen puolen kirjaukset aukeamaan.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä näitä potilaita ovat lääkkeiden väärinkäyttäjät, epäluuloiset ja hoitoonsa tyytymättömät potilaat sekä foliohattutyypit tai salaliittoteoreetikot. Tai sitten vain ajattelemattomat ihmiset jotka periaatteesta kieltävät tiedonsiirron.

Joka tapauksessa tietojen siirron kieltämisestä on lähinnä haittaa vain potilaalle itselleen. Erityisesti jos kieltää tiedonsiirron erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä jatkohoito hankaloituu.

Näin sanoo ihminen jota harmittaa kun se naapurin helvi on laittanut tietonsa salaisiksi niin ettei kaikenmaalilman urkkijat pääse enää sunnuntaiöinä katselemaan uteliaisuuksissaan hänen tietojaan. 

Pakko olla joku huumeongelma kun ei anna MINUN katsella luvatta tietojaan, nih!

Viimeksi hammaslääkäri alkoi kyselemään psyykenlääkkeistä, joita mulle on joskus määrätty, mutta en koskaan käyttänyt. Oli tosi hyödyllistä.

Minulle tulee mieleen, ettei katselu oikeudesta ole missään vaiheessa hyötyä potilaalle. Pikemminkin päin vastoin.

Turhaa pelottelua tämä, että kuolisi tämän syyn vuoksi. Potilaista ei kukaan välitä vähääkään, ei ainakaan hoidosta tai tutkimuksista.

Ja jos lääkäri pyytää, niin voihan sitä näyttää tabletilta tai puhelimesta lääkärille tarvittavan kohdan omaksnnasta.

Lisäksi tiedän, että potilastiedot ovat liiankin usein aivan virheellisiä. Eikä niitä käytännössä saa muutettua oikeiksi mitenkään.

Minulla luki (ja varmaan näkyy edelleen lääkäreille) Kannassa, että minulle olisi tehty 11-vuotiaana abortti ja kirjoitettiin, että jaan itseäni ties kenelle. Ei nyt siis noilla sanoilla, mutta tuotiin ilmi. Ainut vain, että menetin neitsyyteni 25-vuotiaana ja olen äärimmäisen tylsä demiseksuaali.

Ei herätä luottamusta. Varsinkin, kun jossakin välissä ihan varmasti tuo koko Kanta hakkeroidaan ja kaikki tuodaan esille.

Ei pankkikaan näe toisen toimijan sijoitus suunnitelmaa. Kyllä se suunnitelma on osattava antaa asiakkaan antamisen tietojen perusteella. Eikä kopioida toiselta.

Vierailija kirjoitti:

Minulla luki (ja varmaan näkyy edelleen lääkäreille) Kannassa, että minulle olisi tehty 11-vuotiaana abortti ja kirjoitettiin, että jaan itseäni ties kenelle. Ei nyt siis noilla sanoilla, mutta tuotiin ilmi. Ainut vain, että menetin neitsyyteni 25-vuotiaana ja olen äärimmäisen tylsä demiseksuaali.

Ei herätä luottamusta. Varsinkin, kun jossakin välissä ihan varmasti tuo koko Kanta hakkeroidaan ja kaikki tuodaan esille.

Vähän samantyylistä mullakin. Lukee ihan mitä sattuu, mm. että minulla on riitaa vanhempieni kanssa (eivät ole elossa enää edes) sekä mielenterveyden epäilujä. Yritin poistattaa niitä, mutta ei kuulemma käy. Laitoin sitten niin ettei kukaan näe mitään.

Vähän karskia, mutta nauratti tuo "jakaa itseään lähes kaikille". En yhtään ihmeytelle, vaikka tuon suuntaisia on kirjattu. Eivät mitään lainkuuliaisia kunniakansalaisia kaikki terveydenhuollon "ammattilaiset."

Vierailija kirjoitti:

Minulla luki (ja varmaan näkyy edelleen lääkäreille) Kannassa, että minulle olisi tehty 11-vuotiaana abortti ja kirjoitettiin, että jaan itseäni ties kenelle. Ei nyt siis noilla sanoilla, mutta tuotiin ilmi. Ainut vain, että menetin neitsyyteni 25-vuotiaana ja olen äärimmäisen tylsä demiseksuaali.

Ei herätä luottamusta. Varsinkin, kun jossakin välissä ihan varmasti tuo koko Kanta hakkeroidaan ja kaikki tuodaan esille.

No siis otitko yhteyttä ja korjautit nuo täysin väärät kirjaukset. Pikkujuttuja ei varmaan kannata korjauttaa, mutta jos puuta heinää toimenpiteistä, lääkkeistä ja diagnooseista niin kai ne nyt oikein pitäisi olla. Muodostaa turvallisuusriskin eli luulisi, että kiinnostaa muitakin kun itse potilasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, halu yksityisyyteen. Olen itse estänyt kaikki mahdolliset omakannassa koska terveyteni on oma asiani eikä kuulu kaikkien silmille.

Ei, en käytä mitään lääkitystä, haluan vain rajoittaa terveystietojani katselevia silmäpareja.

Todella outo syy. Tiedot ovat kaikesta huolimatta yksityisiä. Jos rajoitat terveystietosi jakamista eri yksiköitten kesken, niin saatat pahimmillaan aiheuttaa terveyshaittaa itsellesi. Vaikka yksityinen ja julkinen puoli näkisi tietosi, niin ei se silti tarkoita, niitä lähettäisiin naapurin Penalle.

Minä kyllä luotan siihen, että osaan itse kertoa terveyshistoriasta, silloin kun se on oleellista ja liittyy jotenkin sairauteen tai oireisiin, minkä takia kulloinkin vastaanotolla. Tämän takia laitoin ruksin siihen, että paikat eivät saa keskenään jakaa tietoja. Herran jestas, sehän on asiakkaan aliarvioimista. Luulisi myös, että jos lääkärille tulee mieleen, että on aiheellista tietää jostain aikaisemmasta, hän ainakin osaisi esittää mahdollisia kysymyksiä niihin liittyen. Kai se kommunikointi suoraan potilaan kanssa kuitenkin aika touvittavaa, eikä niin, että potilasta kohdellaan, kun ecdunvalvottavaa ja puhutaan ja päätetään asioita ohi potilaan.

Jos taas lääkärit ovat jotain jättäneet kirjaamatta tai kirjanneet väärin ja irtselläni ei ole oikeaa ajantasaista tietoa omasta hoidostani tai lääkityksestäni, eihän se herran jestas oma vika ole, enkä voi mitenkään olla vastuussa, jos jotain jää huomioimatta.

Useimmiten on näin, mutta potilas voi olla sairastuessaan kykenemätön kertomaan. Ja toisaalta harva potilas muistaa/ymmärtää/ osaa kertoa asiat vaikka vuosien takaa tai miten erikoislääkäri on tutkimustulokset tai hoitosuunnitelman kirjannut. Jokaisessa asiassa ei myöskään voi tehdä hoitopäätöksiä vain potilaan oman sanan perusteella.

No mut kai nyt sentään lääkäri ottaa puheeksi kuitenkin vanhat terveystiedot jos ne jotenkin yhteydessä uuteen käyntiin? Jos ei oteta puheeksi voi kuitenkin jäädä jotain epäselvyyksiä esim. potilaalle. Ja niin kauan kun ei edunvalvottava tai pakkohoidossa potilaalla oikeus tietää kaikki terveydelhuoltoonsa liittyvät asiat. Voihan siellä olla virheitä. Vähän vasrallista jos lääkäri ei ota esim. puheeksi: sulla tämä lääkitys... ja kävisikin ilmi, että tiedossa virhe potilaan mukaan. Pitäisi ainakin selvittää mistä epäselvyydet johtuvat ja mikä pitää paikkansa ja mikä ei.

No tietysti pitäisi ottaa puheeksi ja aina tarkastaa käytössä oleva lääkitys. Sehän voi muutenkin olla ihan eri asia kuin määrätty lääkitys.

Omalla kokemuksella terveyskeskuksesta kun vanhus tulee vastaanotolle ja häneltä kysyy lääkityksestä niin usein vastaus on että on niitä kymmenisen pilleriä. Ainakin verenpainelääke ja sydänlääke. Pissalääke ja sitten se yks iso kapseli.

Suurin potilasryhmä on kuitenkin vanhukset joita meistä kaikista joskus tulee, jos ei kuole ennenaikaisesti. Siinä vaiheessa jos olet kieltänyt tiedonsiirron ja reseptikeskuksen on aika vaikea hoitaa.

Toki tämän päivän vanhuksista hyvin harva on kieltänyt tiedonsiirron, asia koskettaa lähinnä nuorempaa sukupolvea, mutta joskuhan meistäkin tulee vanhoja.

Ja nuoremmallakin ihmisellä jos on esim erikoissairaanhoidossa todettu joku sairaus ja hoitovastuu siirtyy sitten perusterveydenhuoltoon, niin aika harva osaisi kertoa tarkalleen ottaen mikä oli se erikoislääkärin jatkohoitosuunnitelma.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä näitä potilaita ovat lääkkeiden väärinkäyttäjät, epäluuloiset ja hoitoonsa tyytymättömät potilaat sekä foliohattutyypit tai salaliittoteoreetikot. Tai sitten vain ajattelemattomat ihmiset jotka periaatteesta kieltävät tiedonsiirron.

Joka tapauksessa tietojen siirron kieltämisestä on lähinnä haittaa vain potilaalle itselleen. Erityisesti jos kieltää tiedonsiirron erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä jatkohoito hankaloituu.

Jos tästä aiheutuu lisäkustannuksia esim. hoidon viivästymisen vuoksi, niin silloin olisi oikeus ja kohtuus, että kieltäjä maksaisi kulut viimeistä penniä myöten. 

Omia vanhoja potilaskertomuksia luettuani tajusin kuinka helposti osa faktoista muuttuu siirtyessään lääkärin ulkomuistista tietokoneelle.

Eri lääkäreillä on hyvin erilainen ote potilaskertomuksien kirjoittamisessa.

Vierailija kirjoitti:

Viimeksi hammaslääkäri alkoi kyselemään psyykenlääkkeistä, joita mulle on joskus määrätty, mutta en koskaan käyttänyt. Oli tosi hyödyllistä.

Myös hammaslääkärin työhön kuuluu kysellä potilaalta esitiedot, joihin kuuluu myös mahd. lääkitys. Jos vanha lääkkeesi potilastiedoissasi näkynyt, on ihan luonnollista siitä kysyä ja selvittää, onko lääke käytössä vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä näitä potilaita ovat lääkkeiden väärinkäyttäjät, epäluuloiset ja hoitoonsa tyytymättömät potilaat sekä foliohattutyypit tai salaliittoteoreetikot. Tai sitten vain ajattelemattomat ihmiset jotka periaatteesta kieltävät tiedonsiirron.

Joka tapauksessa tietojen siirron kieltämisestä on lähinnä haittaa vain potilaalle itselleen. Erityisesti jos kieltää tiedonsiirron erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä jatkohoito hankaloituu.

Jos tästä aiheutuu lisäkustannuksia esim. hoidon viivästymisen vuoksi, niin silloin olisi oikeus ja kohtuus, että kieltäjä maksaisi kulut viimeistä penniä myöten. 

Mitä lisäkustannuksia voisi aiheutua?

No, joka tapauksessa. Koeta unohtaa se ainainen raha. Elämä on tyhjää jos miettii kaiken arvon aina vain rahassa. Raha sitä, raha tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeksi hammaslääkäri alkoi kyselemään psyykenlääkkeistä, joita mulle on joskus määrätty, mutta en koskaan käyttänyt. Oli tosi hyödyllistä.

Myös hammaslääkärin työhön kuuluu kysellä potilaalta esitiedot, joihin kuuluu myös mahd. lääkitys. Jos vanha lääkkeesi potilastiedoissasi näkynyt, on ihan luonnollista siitä kysyä ja selvittää, onko lääke käytössä vai ei.

Monilla psyykenlääkkeillä voi olla myös esim. syljeneritystä vähentävää vaikutusta, mikä puolestaan lisää kariesriskiä. Vaikuttaa siis myös suun terveyteen ja on todellakin tosi hyödyllistä tietää.

Mistä sen näkee että joku on tietojasi katsellut