Lue keskustelun säännöt.
Miksi tuollaisia lapsia otetaan päiväkoteihin?
26.01.2023 |
Vuosi vuodelta tulee yhä enemmän psykiatrista apua tarvitsevia lapsia esiopetukseen. Tälläkin hetkellä eräässä ryhmässä on kaksi lasta, jotka kiroilevat, haistattelevat aikuiselle, lyövät, potkivat ja purevat. Raivokohtaukset ovat päivittäisiä ja siinä on vaarassa niin toiset lapset kuin henkilökuntakin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/06043de9-25ca-417e-8bff-40b74ace093d
Tuollaiset lapset on vaarallisia normaaleille lapsille jos ei päiväkotien henkilökuntakaan voi heille mitään.
Kommentit (307)
Miksi tämäkin on "vapaan kasvatuksen" ja "avoimien rajojen" ilmiö 2000-luvulta? En muista, että vastaavaa oli vielä 80- ja 90-luvulla. Niin, silloin lapset saivat luunappeja tai selkään, jos oli ilkeä. Silloin rasismi oli avoimempaa myös. Hmmm...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan toi artikkeli karua ja järkyttävääkin luettavaa. Mietin vaan, että miten ihmeessä päiväkotien työntekijät selviää millään tavalla työtehtävistään, kun luin esim yhdestä pääkaupunkiseudulla toimivasta päiväkodista.
Siellä on 54 lasta, puhutaan 27 eri kieltä, kaksi lasta puhuu suomen kieltä.
En ole tätä ketjua lukenut, jos joku ammattilainen on tästä kirjoitellut, olisi mielenkiintoista kuulla, miten homma toimii!
Vierailija kirjoitti:
Joku kun pohti että pitäisi katsoa millaista porukkaa suomeen otetaan niin niistä viidestä väkivalta-apinasta mun pojan eskariryhmässä, SIIS VIISI YHDESSÄ ESKARIRYHMÄSSÄ, jotka mun poikaani hakkasi, töni, kivitti, sulki ulkoiluvälinevarastoon jne. Oli kantasuomalaisia helmiä 5/5. Pessi, jasper, kaarlo, senja ja paavo. Ihan loppuajasta tuli vielä yksi ulkomaantuonti joka sopi tähän kantis porukkaan kuin nyrkki silmään. Kiitos vaan varhaiskasvatukselle ihan vallan
v i t u s ti kun ette tehneet mitään. Kakarat laitokseen, niiden vanhemmat varhaiskasvattajien kanssa häpeätolppaan, koko laji kärsii juuri teidänlaistenne ihmisten takia.
Tämä. Asuttiin aiemmin alueella, jossa on keskiluokkaa, mutta myös kaupungintaloja. Ja sen kyllä huomasi menosta. Täysin rajatonta sakkia ja kaikki niistä vuokraluukuista. Ja siis oli sekä kantista että tuontia.
Pari vuotta sitten muutettiin kaupunginosaan, jossa on keskiluokkaisia lapsiperheitä ja mummeleita. Ei kunnan luukkuja.
Yllättäen: päiväkoti rauhallinen, eskari rauhallinen ja koulu rauhallinen. Kansallisuuksia on monia, mutta kaikkien vanhemmat ihan normaaleja normaaleissa töissä käyviä ihmisiä.
Ei se kansalaisuus tai väritys ongelmia aiheuta.
OPETTELEVAN lapsen lyöminen/pureminen/potkiminen - mikä tahansa raivoaminen ja tällä vahingon aiheuttaminen päiväkodin(kaan) tilanteissa ei ole kiinni muusta kuin aikuisten ohjauksen liian vähästä mitoituksesta tilanteisiin (kuntien rahoituksen oikea kohdistaminen). Kaikki lapset oppivat eri asiat eri tahdissa EIVÄTKÄ KAIKKI SYNNY TERVEINÄ NÄITÄ ASIOITA OPPIMAAN. Keskiverto-terveestä poikkeavalla lapsella kestää pidempään opetella toimimaan tilanteissa ja tähän tarvitaan aikuisen ohjausta ja läsnäoloa - niin päiväkodissa kuin päiväkodin ulkopuolella. Nyky-yhteiskunnan hektisyys ja resurssien suuntaaminen aiheuttavat tilanteet, joissa toiminnan tukea ei ole saatavilla. Käsittämättömän kapeakatseista syyllistämistä etenkin opettelevaa lasta että lasten vanhempia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa, että tympii ja pahasti. Tällä maalla on varaa lähettää rahaa ulkomaille vaikka millaisia summia ja kaikenlaisiin naurettaviin hankkeisiin riittää tietysti aina rahaa, mutta varhaiskasvatus, koulu ja terveydenhuolto ovat ihan retuperällä. Miettikää vaaleissa ketä äänestätte.
Mikä ministeriö ja kuka ministeri on vastuussa varhaiskasvatuksesta? Onko Li Andersson, on yhtäkkiä aktivoitunut puolustelemaan omia tekemisiään vimmatusti. Sotkenut asiat pahasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin no, milläs saat ihmiset oikeasti KASVATTAMAAN lapsensa, kun kaikki on nykyään olevinaan väkivaltaa. Minä olin äärimmäisen kiltti lapsi, joka toki mokaili joskus. Sain äidiltäni luunappeja ja tukkapöllyä ja ala-asteen opettajani paukautti minua kerran karttakepillä päähän ja antoi jälki-istuntoa. Enkä saanut mitään traumoja niistä. Ne johtivat vaan siihen, etten enää toistanut samoja perseilyjä. Jos kiltti lapsi ei traumatisoidu kovin helposti, niin miten sitten täysin holtittomat kiusaajalapset muka menisivät rikki pienestä kurinpidosta?
Jos pahin seuraamus vahingon aiheuttamisesta muille siinä ympärillä on kuunnella aikuisten höpinää siitä kuinka Inna-Stiinaa ei saa lyödä vaikka sulla olisikin paha mieli kun äiti voiteli aamulla sun voileivän väärin, ei ole suurikaan ihme että huorittelu, pureminen ja Inna-Stiinan rääkkääminen jatkuu. Ei hetken istuminen paikallaan ja torujen kuunteleminen ole välttelemisen arvoinen seuraamus, oli sitten kyseessä häiriötön tai häiriöinen yksilö. Kun kasvatuksessa luovuttiin ryhmästä eristämisestä (jäähy, osallistumisen rajoittaminen), vietiin aikuisilta työkalut tilanteen rauhoittamiseen ja muiden lasten sekä itsensä suojeluun.
Tiettyyn pisteeseen asti lasta tulee ymmärtää ja kannustaa. Itsekäs ja väkivaltainen oman elämänsä hallitsija ei tuosta ymmärtämisestä opi eikä hyödy, vaan kieroutuu entisestään, kun seuraamus riehumisesta ei ole edes epämukava, vaan jotain millä voi omanikäiselle hoville siinä ympärillä jopa kehuskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
OPETTELEVAN lapsen lyöminen/pureminen/potkiminen - mikä tahansa raivoaminen ja tällä vahingon aiheuttaminen päiväkodin(kaan) tilanteissa ei ole kiinni muusta kuin aikuisten ohjauksen liian vähästä mitoituksesta tilanteisiin (kuntien rahoituksen oikea kohdistaminen). Kaikki lapset oppivat eri asiat eri tahdissa EIVÄTKÄ KAIKKI SYNNY TERVEINÄ NÄITÄ ASIOITA OPPIMAAN. Keskiverto-terveestä poikkeavalla lapsella kestää pidempään opetella toimimaan tilanteissa ja tähän tarvitaan aikuisen ohjausta ja läsnäoloa - niin päiväkodissa kuin päiväkodin ulkopuolella. Nyky-yhteiskunnan hektisyys ja resurssien suuntaaminen aiheuttavat tilanteet, joissa toiminnan tukea ei ole saatavilla. Käsittämättömän kapeakatseista syyllistämistä etenkin opettelevaa lasta että lasten vanhempia kohtaan.
Vielä yläasteikäiset usein tappelevat välituntisin. Eli vasta teini-iässä ihmiselle yleensä tulee järkeä tarpeeksi jotta kykenevät oppimaan sen, ettei ei kannata tapella. Millään henkilökuntamitoituksella ei saa opetettua tarhaikäisiä siihen, että eivät tappelisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa, että tympii ja pahasti. Tällä maalla on varaa lähettää rahaa ulkomaille vaikka millaisia summia ja kaikenlaisiin naurettaviin hankkeisiin riittää tietysti aina rahaa, mutta varhaiskasvatus, koulu ja terveydenhuolto ovat ihan retuperällä. Miettikää vaaleissa ketä äänestätte.
Mikä ministeriö ja kuka ministeri on vastuussa varhaiskasvatuksesta? Onko Li Andersson, on yhtäkkiä aktivoitunut puolustelemaan omia tekemisiään vimmatusti. Sotkenut asiat pahasti.
Li Andersson toistelee vaan sitä mitä virkamiehet sille kertovat. Virkamiehet kertovat, että inkluusio hyvä, varhaiskasvatus hyvä. Mitään paluuta vanhaan ei virkamiesten mielestä ole koska silloin asiat muka olivat tosi huonosti, kun lapsille ei ollut inkluusiota tai varhaiskasvatusta vaan oli erityisryhmät ja päivähoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin vielä sanoa, ettei mikään ole niin sydäntä särkevää kuin "äiti mua ei enää haittaa kun ne lyö, kyllä se sattuu, mä en vaan enää välitä". Ja sit mietitään miksi meillä on niin paljon huonosti voivia lapsia, joista kasvaa huonosti voivia nuoria ja huonosti voivia aikuisia. Mun poikani ei ollut niille elukoille mikään silmätikku, vaan koko ryhmä kärsi näistä. Viis elukkaa traumatisoi 15 tervettä lasta, laskekaapa ihan millaisia yhteiskunnallisia kuluja ihan tästä yhdestä ainokaisesta eskarivuodesta ja ryhmästä voisi seurata. Jos viisi elukkaa on automaattisesti menettyjä tapauksia, pelkkä kuluerä. Isona sitten hakkaavat puolisonsa, lapsensa ja varmaan uurtavat uraa huumeiden ja rikollisuuden parissa, jatkuvissa vankilakierteissä. Uhreista vaikka kaksi alkaa oireilla ahdistusta joka pahenee joka vuosi, kaksi masentuu, yksi saa syömishäiriön, kolme kuormittuu koulussa äänistä koska se aiheuttaa pelkoreaktion. Moniko näistä selviää nykymaalailmassa koulut, työelämään?
"Miksi koulujärjestelmän pilaavia ihmisiä otetaan kouluun?"
Korkea aika päivittää modernia aikaamme vastaava "koulukypsyystesti",
eli ennen kouluun menoa testataan ihan perusjutut, mm. pystyykö lapsi istumaan paikallaan tietyn aikaa, keskittymään tietyn aikaa ja käyttäytymään osana ryhmää.
Vasta sitten kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"äiti mua ei enää haittaa kun ne lyö, kyllä se sattuu, mä en vaan enää välitä".
Viis elukkaa traumatisoi 15 tervettä lasta, laskekaapa ihan millaisia yhteiskunnallisia kuluja ihan tästä yhdestä ainokaisesta eskarivuodesta ja ryhmästä voisi seurata. Jos viisi elukkaa on automaattisesti menettyjä tapauksia, pelkkä kuluerä. Isona sitten hakkaavat puolisonsa, lapsensa ja varmaan uurtavat uraa huumeiden ja rikollisuuden parissa, jatkuvissa vankilakierteissä. Uhreista vaikka kaksi alkaa oireilla ahdistusta joka pahenee joka vuosi, kaksi masentuu, yksi saa syömishäiriön, kolme kuormittuu koulussa äänistä koska se aiheuttaa pelkoreaktion. Moniko näistä selviää nykymaalailmassa koulut, työelämään?"
Meillä kasvatetaan jatkuvasti uusia "Koskela-tapauksia".
Suurin syy osaamaton ja välinpitämätön opetushallitus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa, että tympii ja pahasti. Tällä maalla on varaa lähettää rahaa ulkomaille vaikka millaisia summia ja kaikenlaisiin naurettaviin hankkeisiin riittää tietysti aina rahaa, mutta varhaiskasvatus, koulu ja terveydenhuolto ovat ihan retuperällä. Miettikää vaaleissa ketä äänestätte.
Mikä ministeriö ja kuka ministeri on vastuussa varhaiskasvatuksesta? Onko Li Andersson, on yhtäkkiä aktivoitunut puolustelemaan omia tekemisiään vimmatusti. Sotkenut asiat pahasti.
Li Andersson toistelee vaan sitä mitä virkamiehet sille kertovat. Virkamiehet kertovat, että inkluusio hyvä, varhaiskasvatus hyvä. Mitään paluuta vanhaan ei virkamiesten mielestä ole koska silloin asiat muka olivat tosi huonosti, kun lapsille ei ollut inkluusiota tai varhaiskasvatusta vaan oli erityisryhmät ja päivähoito.
Hän ei ole aikoihin ollut tilanteen tasalla siitä päätellen miten kamalassa jamassa asiat varhaiskasvatuksessa on ja millainen joukkopako sieltä alalta on pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy osaamaton ja välinpitämätön opetushallitus?
Syynä on kasvatusalalle muodostunut kieroutunut kulttuuri missä kurinpitoa pidetään pahana asiana. Pitäisi laittaa alan kaikki ns. asiantuntijat vaihtoon ja myös kirjata lakiin yksiselitteisesti, että kuria saa lapsille pitää sekä henkisin että fyysisin keinoin ja että työnjohdollisin päätöksin ei saa henkilökunnan kurinpitovapautta rajoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos pahin seuraamus vahingon aiheuttamisesta muille siinä ympärillä on kuunnella aikuisten höpinää siitä kuinka Inna-Stiinaa ei saa lyödä vaikka sulla olisikin paha mieli kun äiti voiteli aamulla sun voileivän väärin, ei ole suurikaan ihme että huorittelu, pureminen ja Inna-Stiinan rääkkääminen jatkuu. Ei hetken istuminen paikallaan ja torujen kuunteleminen ole välttelemisen arvoinen seuraamus, oli sitten kyseessä häiriötön tai häiriöinen yksilö. Kun kasvatuksessa luovuttiin ryhmästä eristämisestä (jäähy, osallistumisen rajoittaminen), vietiin aikuisilta työkalut tilanteen rauhoittamiseen ja muiden lasten sekä itsensä suojeluun.
Tiettyyn pisteeseen asti lasta tulee ymmärtää ja kannustaa. Itsekäs ja väkivaltainen oman elämänsä hallitsija ei tuosta ymmärtämisestä opi eikä hyödy, vaan kieroutuu entisestään, kun seuraamus riehumisesta ei ole edes epämukava, vaan jotain millä voi omanikäiselle hoville siinä ympärillä jopa kehuskella.
Kyllä.
Päiväkodeissa jämäkämmät kasvattajat opettajat jo vanhempia kuinka laittaa rajoja lapsilleen, jotka eivät usko mitään eikä ketään, saati kunnioita mitään eikä ketään. Tekevät mitä haluavat koska haluavat ja kelle haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö päiväkodeissa ole erityislapsille omia ryhmiä ja opettajia, jotka on koulutettu hoitamaan näitä lapsia? Jos on kysymys vain huonosti käyttäytyvästä lapsesta, jonka huono käytös ilmeisesti sallitaan kotioloissa, niin tilannetta kaiketi pitäisi purkaa yhdessä lapsen vanhempien kanssa koska tällainen peli ei vetele päiväkodissa.
Ei ole enää. Ihan tavallisessa lapsiryhmässä ovat, olipa sitten kehitysvammainen, kuuro, sokea, autismin kirjolla tms. nepsy. Toki avustajan kanssa, jos on jo saanut diagnoosin, mutta sekään ei kaikkea pelasta, jos lapsi on päiväkodissa 10h päivässä ja avustajan työpäivä on 7h39min...
Meillä tuen tarpeen lapset hajautetaan eri porukoihin, jolloin ovat rauhallisempia. Tuskin siitä mitään tulisi, jos olisivat yhdessä jossakin erityisryhmässään.
Tässä pitäisi kyllä katsoa millainen lapsi on kyseessä. Tottakai joku kuuro/sokea/mykkä/pyörätuolissa oleva tms. pärjää varmasti normaaliryhmässä.
Mutta jos ongelmana on aggressiivinen käytös, vaikka sitten liitännäisenä johonkin muuhun ongelmaan, niin ei sellaisen lapsen paikka ole normaaliryhmässä. Ihan sama miten kurjaa sille aggressiiviselle se on.
Täällä kovasti pöyristellään jenkkien kouluampumisia, muttei ollenkaan hämmästellä jos 5v on viikottain iskemässä fiskarseja johonkin hoitajaan tai toiseen lapseen. Sitä pitää vain sietää.
Ei. Inkluusion periaatteiden mukaan mennään. Yksilö on millaisena vaan ok, ympäristön pitää muuttua.
Tää on sikäli vähän umpikuja, kun siellä ympäristössä on myös yksilöitä, joiden oletetaan muuttavan käytöstään.
Inkluusion perusajatus yhteisöllisyydestä on kaunis, mutta nykyinen toimintatapa ei edistä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan toi artikkeli karua ja järkyttävääkin luettavaa. Mietin vaan, että miten ihmeessä päiväkotien työntekijät selviää millään tavalla työtehtävistään, kun luin esim yhdestä pääkaupunkiseudulla toimivasta päiväkodista.
Siellä on 54 lasta, puhutaan 27 eri kieltä, kaksi lasta puhuu suomen kieltä.En ole tätä ketjua lukenut, jos joku ammattilainen on tästä kirjoitellut, olisi mielenkiintoista kuulla, miten homma toimii!
Paljonhan siitä kirjoitetaan: homma ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pahin seuraamus vahingon aiheuttamisesta muille siinä ympärillä on kuunnella aikuisten höpinää siitä kuinka Inna-Stiinaa ei saa lyödä vaikka sulla olisikin paha mieli kun äiti voiteli aamulla sun voileivän väärin, ei ole suurikaan ihme että huorittelu, pureminen ja Inna-Stiinan rääkkääminen jatkuu. Ei hetken istuminen paikallaan ja torujen kuunteleminen ole välttelemisen arvoinen seuraamus, oli sitten kyseessä häiriötön tai häiriöinen yksilö. Kun kasvatuksessa luovuttiin ryhmästä eristämisestä (jäähy, osallistumisen rajoittaminen), vietiin aikuisilta työkalut tilanteen rauhoittamiseen ja muiden lasten sekä itsensä suojeluun.
Tiettyyn pisteeseen asti lasta tulee ymmärtää ja kannustaa. Itsekäs ja väkivaltainen oman elämänsä hallitsija ei tuosta ymmärtämisestä opi eikä hyödy, vaan kieroutuu entisestään, kun seuraamus riehumisesta ei ole edes epämukava, vaan jotain millä voi omanikäiselle hoville siinä ympärillä jopa kehuskella.
Kyllä.
Päiväkodeissa jämäkämmät kasvattajat opettajat jo vanhempia kuinka laittaa rajoja lapsilleen, jotka eivät usko mitään eikä ketään, saati kunnioita mitään eikä ketään. Tekevät mitä haluavat koska haluavat ja kelle haluavat.
En ole kasvatusalalla enkä todellakaan mitenkään asiantuntija, mutta sivusta seuranneena ongelma tuntuisi ehkä jopa hieman nurinkurisesti olevan liiallinen yksilöllisyyden korostaminen.
Kasvoin itse maailmassa missä tukistaminen tai luunappi olivat täysin normaali vastaus riehumiseen. Siinä oppi nopeasti pitämään mölyt mahassaan, ja huomioimaan myös muut, kun ympäriltä saneltiin etten ollut maailman napa. Huonot puolensa tuossakin toki oli, mutta silloin poliisi vieraili koulussa korkeintaan kerran vuodessa valistamassa ekaluokkalaisia liikennesäännöistä ja ylä-asteelaisia huumeista.
Nyt lapselle kerrotaan kertomasta päästyäkin, kuinka juuri hän on kaikkivoipa, eikä mikään maailmassa voi estää häntä saavuttamasta unelmiaan, ja kaikki paha olo ja epämukavuus tulee jostain ulkopuolelta, ei tokikaan jalustalle nostetusta jumalolennosta itsestään. Näin kasvatetaan väkivaltaisia kusipäitä, ja ihmetellään mikseivät ne usko kun nätisti sanotaan ettei pahaa oloa saa helpottaa muita lyömällä.
En kaipaa takaisin ruumiillista kuritusta, mutta peräänkuulutan kultaista keskitietä maanrakoon polkemisen ja usein jopa ansaitsemattoman ylistyksen väliin. Jos lapsen on tarkoitus kasvaa ryhmässä tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa, ei sitä lasta voi kasvattaa kuin muinaisen Kiinan keisaria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pahin seuraamus vahingon aiheuttamisesta muille siinä ympärillä on kuunnella aikuisten höpinää siitä kuinka Inna-Stiinaa ei saa lyödä vaikka sulla olisikin paha mieli kun äiti voiteli aamulla sun voileivän väärin, ei ole suurikaan ihme että huorittelu, pureminen ja Inna-Stiinan rääkkääminen jatkuu. Ei hetken istuminen paikallaan ja torujen kuunteleminen ole välttelemisen arvoinen seuraamus, oli sitten kyseessä häiriötön tai häiriöinen yksilö. Kun kasvatuksessa luovuttiin ryhmästä eristämisestä (jäähy, osallistumisen rajoittaminen), vietiin aikuisilta työkalut tilanteen rauhoittamiseen ja muiden lasten sekä itsensä suojeluun.
Tiettyyn pisteeseen asti lasta tulee ymmärtää ja kannustaa. Itsekäs ja väkivaltainen oman elämänsä hallitsija ei tuosta ymmärtämisestä opi eikä hyödy, vaan kieroutuu entisestään, kun seuraamus riehumisesta ei ole edes epämukava, vaan jotain millä voi omanikäiselle hoville siinä ympärillä jopa kehuskella.
Kyllä.
Päiväkodeissa jämäkämmät kasvattajat opettajat jo vanhempia kuinka laittaa rajoja lapsilleen, jotka eivät usko mitään eikä ketään, saati kunnioita mitään eikä ketään. Tekevät mitä haluavat koska haluavat ja kelle haluavat.
En ole kasvatusalalla enkä todellakaan mitenkään asiantuntija, mutta sivusta seuranneena ongelma tuntuisi ehkä jopa hieman nurinkurisesti olevan liiallinen yksilöllisyyden korostaminen.
Kasvoin itse maailmassa missä tukistaminen tai luunappi olivat täysin normaali vastaus riehumiseen. Siinä oppi nopeasti pitämään mölyt mahassaan, ja huomioimaan myös muut, kun ympäriltä saneltiin etten ollut maailman napa. Huonot puolensa tuossakin toki oli, mutta silloin poliisi vieraili koulussa korkeintaan kerran vuodessa valistamassa ekaluokkalaisia liikennesäännöistä ja ylä-asteelaisia huumeista.
Nyt lapselle kerrotaan kertomasta päästyäkin, kuinka juuri hän on kaikkivoipa, eikä mikään maailmassa voi estää häntä saavuttamasta unelmiaan, ja kaikki paha olo ja epämukavuus tulee jostain ulkopuolelta, ei tokikaan jalustalle nostetusta jumalolennosta itsestään. Näin kasvatetaan väkivaltaisia kusipäitä, ja ihmetellään mikseivät ne usko kun nätisti sanotaan ettei pahaa oloa saa helpottaa muita lyömällä.
En kaipaa takaisin ruumiillista kuritusta, mutta peräänkuulutan kultaista keskitietä maanrakoon polkemisen ja usein jopa ansaitsemattoman ylistyksen väliin. Jos lapsen on tarkoitus kasvaa ryhmässä tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa, ei sitä lasta voi kasvattaa kuin muinaisen Kiinan keisaria.
Ruumiillinen kuritus oli yleisessä käytössä 80-90-luvulle asti. Sen korvaajaksi tuotiin sitten jäähyt ja kotiarestit. Jäähyt ja kotiarestit taas tuomittiin haitallisiksi 2010-luvulla, ja niiden tilalle otettiin tunteiden sanoitus.
Tietenkin lasta voi kasvattaa monin tavoin vaikka sillä olisi häiriö.
Ja mitä noihin älä lyö -huutoihin tulee, niin se nyt on ongelma kaikissa maissa missä ruumiillinen kuritus on kielletty. Eli lapset oppivat nopeasti käyttämään sitä kieltoa aseena aikuisia vastaan saadakseen tahtonsa läpi.