Ymmärtääkö teinisi lauseen "Vehnän vuotuinen sato vaihtelee sääolosuhteiden...."
Äidinkielenään suomea puhuva oppilas (8luokka) kysyi mitä tämä tarkoittaa. Hän ei koskaan ollut kuullut sanaa vuotuinen, eikä pystynyt päättelemään sanan merkitystä.
Oppilaiden sanavarasto heikkenee ihan järkyttävää tahtia. Seuraavien sanojen merkitys ei ole ollut kaikille yläkoululaisille selvä: silmu, siemen, ravinto, niemi, varsi, runko, tyvi.... Kaikkien näiden sanojen ihmettelijöiden äidinkieli on suomi.
Kommentit (284)
Onko se koko teksti nyt jossain kun otsikko ainakin puhelimella katkeaa kesken kaiken ja itse viestissä sitä ei ole? Terkuin tyhmä joka testauttaa huomenna 8-vuotiaan.
vuotuinen on vanha mitta ajalta, jolloin mitattiin paljonko vuodan päälle saa mahtumaan viljaa
Vierailija kirjoitti:
Sanavarasto kasvaa koko iän. Nykynuorilla kyllä uskomattoman suppea.
Kait se on kun opetuksesta karsitaan kirjat pois ja räpelletään älypuhelimia ja katellaan Roni Backeja ja MR Beasteja.
Vierailija kirjoitti:
Minkähänlaisella ravinnolla on ollut, jos ei tiedä mikä siemen on?
Tosin, lähtihän esim. appelsiineista siemenet (ja maku) jo kauan sitten.
Ei ne äly ajatella niitä siemenien merkityksiä jos niitä appelsiineista löyty. Eivät siis käytä omia aivojaan. Niitä vain ärsyttää ne siemenet ja ne luulee että ne on laitettu sinne tahallaan tehtaissa. Diu diu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläasteikäinen ei tiennyt mitä sokkeli tarkoittaa!
Hämäläinen isäni käytti aina sanaa "permanto". Karjalaisen äitini mielestä se oli ruma sana ja hän käytti puolestaan sanaa "lattia".
Jahas. Mutta sokkelille en tiedä kyllä synonyymia.
Ehkä "perustus"? "Kivijalka"?
Perustus on talon alla oleva kivi ja sorakerros, mikä estää veden nousemisen sokkeliin eli kivijalkaan, talo ei kastu alhaalta. Asun kerrostalossa, en ole rakennusmies, en mies ensinkään.
Sokkeleita on muuallakin, kuten esim. kaapin alaosassa sellainen saattaa olla, eli kaappi on sokkelin päällä. Ei sitä oikein muulla sanalla kutsuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten opiskelussa kännykkä on todella kätevä apuväline. Ääntämisohjeetkin saa korvaan kätevästi.
Ei ole hyötyä osata sanaa muulla kielellä, jos ei tiedä mitä se äidinkielellä tarkoittaa.
Joudun osana työtäni kääntämään teknistä dokumentaatiota äidinkieleni suomen ja useiden muiden kielten välillä, molempiin suuntiin. Olen vaikka kuinka monta kertaa käyttänyt muilla kielillä erikoisalojen sanoja, joista en tiedä, mitä ne tarkoittavat, ts. joista en osaisi suomeksi selittää mihin ne viittaavat. Ei ole tarvinnut, koska sitä varten on olemassa erillinen Termipankki: https://termipankki.fi/tepa/fi/
En ole koskaan ollut lukija, kun en pidä romaaneista, ne on täynnä jonkun toisen mielikuviteltuja tarinoita. Omaan vilkkaan mielikuvituksen ja teen tarinani itse, eli mielikuvittelen mitä itse haluan.
Sen sijaan kieleni on rikasta, ja jos kirjoitan jotain, niin minut siitä kyllä tunnistaa, koska käytän sanoja joita muut eivät käytä. Rakastan suomen kieltä.
Luen kuitenkin enemmän kuin keskiverto suomalainen, eli 1-4 kirjaa vuodessa. Luen, vaikka se ketuttaakin välillä, luen ihan vain siksi että lukisin jotain.
Tiedän ihmisiä jotka lukevat pari kirjaa viikossa vuodesta toiseen. Eivät ole sen kummempia, eivätkä paremmin kieltä käyttäviä tai sitä ymmärtäviä kuin minäkään.
No ymmärtää. Kannattaa välillä lukea ja luetuttaa muutakin kuin pelikansia niillä lapsilla.
Siltä varalta ettei joku ymmärrä lukemisen yhteyttä laajaan sanavarastoon: kirjoissa kaikki tapahtuvat ja maisemat joutuu kuvittelemaan itse mikä tekee lukemisesta aktiivista vs passiiviseen katseluun. Lapselle luettavassa kuvakirjassa saattaa, esimerkiksi olla aukeamalla kuva Mimmi-lehmästä pellolla missä hän katselee horisonttia kohti lentävää varis-ystäväänsä. Lukiessa lapsi päättelee kuvaa tutkiessaan, että ruskeaa, kumpareista maata millä Mimmi seisoo kutsutaan pelloksi. Horisontti on taivaanranta kaukana missä näkyy pelkkä pieni ja tumma variksen siluetti. Piirretyissä suuri osa sanallisesta kuvailusta jää pois.
Mä oon yläkoulun äikänopena aivan todella tuskainen tämän asian kanssa, tuntuu etten tiedä miten tulevina vuosina ainetta voi enää opettaa, jos ihan perussanastokin on hukassa kirjoitustaidosta puhumattakaan. Ja olen siis vasta pari vuotta sitten valmistunut.
Ainut mitä voin tehdä, on se, että omat lapseni kasvatan kirjojen äärellä. Isompi on 6-vuotias ja hänellä on hurjan hyvä sanavarasto ikäisekseen. Kiitän siitä vain ja ainoastaan kärsivällisyyttämme lukea perheessä paljon. Kuunnellaan myös äänikirjoja päivittäin.
Tulevaisuudessa suomea hyvin osaavat ovat "eliittiä" ja päättävät asioista, toisin kuin nämä sanavarastottomat, jotka ovat muiden vietävissä. Näin kärjistetysti.
Vierailija kirjoitti:
Onko se koko teksti nyt jossain kun otsikko ainakin puhelimella katkeaa kesken kaiken ja itse viestissä sitä ei ole? Terkuin tyhmä joka testauttaa huomenna 8-vuotiaan.
Kyseessä on ns. elliptinen lause, josta on jätetty jotakin kieliopillisesti olennaista pois ja merkitty sen paikkaa kolmella pisteellä. Tosin jos haluaa viedä tosikkomaisuutensa äärimmäisyyksiin, voi huomauttaa, että pisteitä on tässä tapauksessa virheellisesti neljä.
Ja lisään vielä, ettei ole kyse vain siitä, että kirjojen lukeminen ei kiinnosta. Vaan myös siitä, ettei kertakaikkiaan olla tekstien kanssa tekemisissä. Minkäänlaisten. Kaiken saa kuva- ja äänimuotona, joten miksi vaivautua. Painettua sanaa näkee nuorten suosimissa someissa siellä ja täällä, ei mitenkään säännönmukaisesti eikä monipuolisesti.
Pitää ihan kokeilla ens kuussa kun poika tulee käymään kotona. Hän on syntynyt, käynyt koulut jne. täällä Kaliforniassa, ikää 26. Tosin vietti kaikki kesät Suomessa mummojen ja pappojen luona 9-luokkalaiseksi asti, ja ollaan molemmat vanhemmat suomalaisia, joten kieli on melkolailla hyvin hallussa.
Mielenkiinnolla odotan kuin käy.
Mun 14-vuotias poika tuskin ymmärtäisi
Hän on kylläkin asunut 6 -vuotiaasta ulkomailla, eikä ole koskaan käynyt koulua suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Missä on kasvanut jos ei esim. runkoa osaa selittää? Puita tässä maassa piisaa.
Tämä porukka joka ei tiedä mikä on silmu ja runko ovat nyt päättämässä Suomen metsien tulevaisuudesta. Tarvitsevat varmaan muistilappujakin. Männynkäpy lyhyt, kuusenpäky pitkä.
Moni täällä olettaa, että nämä nuoret keiden suomenkielinen sanavarasto on taaperon tasolla osaisivat vastaavat termit muilla kielillä, kuten englanniksi. Näin ei kuitenkaan ole. Nuoret ketkä eivät tiedä mitä tarkoittaa sato tai vuotuinen eivät tiedä niitä myöskään englanniksi. Valtava osa nuorista puhuu "ota tää tuolta ja laita se sinne, tiiäksä niinku toi tuolla"-kieltä eikä pelkästään käytännöllisyyttään. Tuntevatko nuoret edes sanoja, kuten (kirja)hylly, lipasto tai piironki? Onko kaikki nykyään vaan "siis niit juttui mis pidetään tai niinku säilytetään juttui"?
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä olettaa, että nämä nuoret keiden suomenkielinen sanavarasto on taaperon tasolla osaisivat vastaavat termit muilla kielillä, kuten englanniksi. Näin ei kuitenkaan ole. Nuoret ketkä eivät tiedä mitä tarkoittaa sato tai vuotuinen eivät tiedä niitä myöskään englanniksi. Valtava osa nuorista puhuu "ota tää tuolta ja laita se sinne, tiiäksä niinku toi tuolla"-kieltä eikä pelkästään käytännöllisyyttään. Tuntevatko nuoret edes sanoja, kuten (kirja)hylly, lipasto tai piironki? Onko kaikki nykyään vaan "siis niit juttui mis pidetään tai niinku säilytetään juttui"?
Ja ainoa verbi jonka kohta osaavat on vetää. Kaikkea vedetään, mitään ei enää ajeta, pyöräillä, hiihdetä, potkaista, lueta, jne, kaikki vein vedetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä silloin opettajien ja opetusministeriön olisi syytä katsoa peiliin, millainen opetustaso on nykyään koulussa, jos oppilaat eivät osaa kirjoittaa tai ymmrrä tekstiä.
Ei opetustaso vaan vaatimustaso. Onhan joukossa hyvin osaavia.
Virhe tehtiin peruskoulussa, josta poistettiin mahdollisuus jättää luokalleen jos ei ollut omaksunut lukuvuoden aikana vaadittavia taitoja.
Vai jätettiinkö luokalleen vain oppi- eli keskikoulussa ja kansalaiskoululaiset oppivat mitä oppivat?Lisäksi osassa koteja ei olla yhtään kiinnostuneita lasten koulunkäynnistä. Jätetään lapset vaan pelaamaan keskenään.
Nyt kuulemma peruskoulun kolmannella luokalla on oppilaita, jotka eivät hallitse edes ensimmäisen luokan tasoista luku- ja kirjoitustaitoa.
JA voin kertoa miksi näin. Siskoni lapsi pääsi viime vuonna ala-asteelta koska läpäisi YKKÖSluokan lukihäiriötesitn. Siksi. Arvatkaapas onko sillä nyt ongelmia seiskalla ymmärtää lukemaansa?
Lukemisesta ollaan oltu huolissaan tokaluokalta asti, mutta se on koko ajan ollut kuulemma ihan keskitasoa.
No enpä pidä tuota vuotuinen -sanan tietämättömyyttä ollenkaan ihmeellisenä. Erittäin vanhahtava sana.
Niin kauhealta kuin se kuulostaa, on lukeminen ajanvietettä, joutoajan täytettä. Nyt siitä kilpailee myös moni muu asia, joka ei vaadi niin paljoa keskittymistä. Ei tarvitse mennä monta kymmentä vuotta taaksepäin, kun lukemista pidettiin turhana, koska senkin ajan olisi voinut käyttää hyödyllisesti. Itse pidän lukemisesta.