Onko väärin jos estän miestä näkemästä naispuolisia kavereitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.

Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?

Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.

Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..

Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.

Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa? 

Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?

Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.

Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt. 

Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?

Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.

Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?

Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille. 

Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?

Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.

Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät. 

Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?

Jälleen on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: olla puhumatta tai kieltää tapaamasta? Sellainen ei ole mahdollista, että puolisonainen kertoisi miehelle tunteista, joita hänellä herää, ja antaisi miehen sen jälkeen itse tehdä päätöksensä?

On kolme vaihtoehtoa: Olla puhumatta, kieltää tapaamiset (ihan sama asia, kun asiasta puhuminen) tai erota.

Miehen vaihtoehdot on ihan samat: Nainen ei puhu joten tapaamiset jatkuu, puoliso kieltää tapaamiset jolloin tapaamiset eivät jatku (asiasta puhutaan mikä tarkoittaa että miehen on lopetettava yhteys tuohon naiseen jotta parisuhde voi jatkua =kielto), mies ei kiellosta ja puhumiseta huolimatta lopeta tapaamisia mikä johtaa eroon.

Ja miksi vain mies saa tässä tapauksessa tehdä päätöksen? Miksi päätöstä ei voi tehdä yhdessä, onhan kyse yhä parisuhteesta?

En voisi kuvitella olevani parisuhteessa ihmisen kanssa, jolle asiasta puhuminen = kieltää tapaaminen.

Eikö suhteessasi voi keskustella niin, että kertoo omista tunteista, peloista, epävarmuuksista ja antaa toiselle mahdollisuuden ymmärtää niitä ja ehdottaa sellaista toimintatapaa, joka vähentäisi turhia pelkoja?

Anteeksi, mutta ehkä mä toivon että te saatte itse kokea pettämisen jossain vaiheessa niin tuo teidän sinisilmäisyys lähtisi pois. Meinaa kirjoitin vähän tahallani, mutta silti aika selvästi että tuossa tilanteessahan mieshän jo pettää puolisoaansa ja teidän mielestä kyse on silti henkisestä väkivallasta, että se naispuoliso tahtoo miehen katkaisevan välit tähän toiseen naiseen?

Ei se oikeuta silti rajoittamaan toista mitenkään. Aina voi erota. Onko miehen ihan ok vedellä naista ympäri korvia samassa tilanteessa?

Niinhän minä siitä erosta puhuinkin, mutta te nyt täällä ihan kiven kovaan väitätte, että petetty puoliso on henkistä väkivaltaa harjoittava henkilö, jos hän kieltää sitä miestä pitämästä yhteyttä siihen toiseen naiseen, jonka kanssa omaa puolisoa henkisesti petti? Sillä oletuksella, että parisuhde kykenee ainoastaan jatkumaan jos mies katkaisee välit.

Mä ihan oikeasti tahdon nähdä kun teidän puolisot pettää teitä, että oletteko tekin ihan ok sen kanssa, että mies pettämisen jälkeen on yhä läheisissä väleissä tämän toisen naisen kanssa. Koska muussa tapauksessa te olette henkistä väkivaltaa käyttäviä puolisoita? 

Jos puolisoni pettää minua, se on syy lähtöön. En minä jää katsomaan sen jälkeen, pitääkö hän yhteyttä pettämiskumppaniinsa. Missä kohtaa tässä ylipäänsä kääntyikin keskustelu siihen, ettei puhuta naispuolisista kavereista vaan petoskumppanista?

Mies on ylilähinen naisystävänsä kanssa, piilottelee puhelintaan, heittää flirttiä naisen kanssa = pettämisen merkkejä tai ihan jo pettämistä. Annoin tämän esimerkin ja väititte, että tuossa tilanteessa jos nainen sanoo että välit on katkaistava ystävänaiseen että parisuhde voi jatkua on henkistä väkivaltaa. 

Vaikuttaa että täällä on paljon sinisilmäisiä ja nuoria keskustelijoita, joilla ei välttämättä paljoa kokemusta parisuhteista tai pettävistä puolisoista :)

Mitä sinä teet niissä tilanteissa, kun olette koolla ja mies heittää flirttiä tuon ystävänsä kanssa?

Lähtisin ja ero tulisi saman tien.

Ihan oikeasti katsooko täällä ihmiset siinä vieressä kun mies melkein nuolee toisen naisen naamaa?

Jos mies haluaa pettää sinua, hän tekee niin, kontrolloit tai et. Itse en tuhlaisi aikaani parisuhteessa, jossa toinen osapuoli tuntee tarvetta määräillä menemisistä ja tekemisistä. 

Ota mieheltäsi puhelin ja autonavaimet pois sillä hän saattaa harjoittaa seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.

Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?

Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.

Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..

Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.

Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa? 

Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?

Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.

Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt. 

Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?

Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.

Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?

Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille. 

Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?

Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.

Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät. 

Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?

Jälleen on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: olla puhumatta tai kieltää tapaamasta? Sellainen ei ole mahdollista, että puolisonainen kertoisi miehelle tunteista, joita hänellä herää, ja antaisi miehen sen jälkeen itse tehdä päätöksensä?

On kolme vaihtoehtoa: Olla puhumatta, kieltää tapaamiset (ihan sama asia, kun asiasta puhuminen) tai erota.

Miehen vaihtoehdot on ihan samat: Nainen ei puhu joten tapaamiset jatkuu, puoliso kieltää tapaamiset jolloin tapaamiset eivät jatku (asiasta puhutaan mikä tarkoittaa että miehen on lopetettava yhteys tuohon naiseen jotta parisuhde voi jatkua =kielto), mies ei kiellosta ja puhumiseta huolimatta lopeta tapaamisia mikä johtaa eroon.

Ja miksi vain mies saa tässä tapauksessa tehdä päätöksen? Miksi päätöstä ei voi tehdä yhdessä, onhan kyse yhä parisuhteesta?

En voisi kuvitella olevani parisuhteessa ihmisen kanssa, jolle asiasta puhuminen = kieltää tapaaminen.

Eikö suhteessasi voi keskustella niin, että kertoo omista tunteista, peloista, epävarmuuksista ja antaa toiselle mahdollisuuden ymmärtää niitä ja ehdottaa sellaista toimintatapaa, joka vähentäisi turhia pelkoja?

Anteeksi, mutta ehkä mä toivon että te saatte itse kokea pettämisen jossain vaiheessa niin tuo teidän sinisilmäisyys lähtisi pois. Meinaa kirjoitin vähän tahallani, mutta silti aika selvästi että tuossa tilanteessahan mieshän jo pettää puolisoaansa ja teidän mielestä kyse on silti henkisestä väkivallasta, että se naispuoliso tahtoo miehen katkaisevan välit tähän toiseen naiseen?

Ei se oikeuta silti rajoittamaan toista mitenkään. Aina voi erota. Onko miehen ihan ok vedellä naista ympäri korvia samassa tilanteessa?

Niinhän minä siitä erosta puhuinkin, mutta te nyt täällä ihan kiven kovaan väitätte, että petetty puoliso on henkistä väkivaltaa harjoittava henkilö, jos hän kieltää sitä miestä pitämästä yhteyttä siihen toiseen naiseen, jonka kanssa omaa puolisoa henkisesti petti? Sillä oletuksella, että parisuhde kykenee ainoastaan jatkumaan jos mies katkaisee välit.

Mä ihan oikeasti tahdon nähdä kun teidän puolisot pettää teitä, että oletteko tekin ihan ok sen kanssa, että mies pettämisen jälkeen on yhä läheisissä väleissä tämän toisen naisen kanssa. Koska muussa tapauksessa te olette henkistä väkivaltaa käyttäviä puolisoita? 

Jos puolisoni pettää minua, se on syy lähtöön. En minä jää katsomaan sen jälkeen, pitääkö hän yhteyttä pettämiskumppaniinsa. Missä kohtaa tässä ylipäänsä kääntyikin keskustelu siihen, ettei puhuta naispuolisista kavereista vaan petoskumppanista?

Mies on ylilähinen naisystävänsä kanssa, piilottelee puhelintaan, heittää flirttiä naisen kanssa = pettämisen merkkejä tai ihan jo pettämistä. Annoin tämän esimerkin ja väititte, että tuossa tilanteessa jos nainen sanoo että välit on katkaistava ystävänaiseen että parisuhde voi jatkua on henkistä väkivaltaa. 

Vaikuttaa että täällä on paljon sinisilmäisiä ja nuoria keskustelijoita, joilla ei välttämättä paljoa kokemusta parisuhteista tai pettävistä puolisoista :)

Mitä sinä teet niissä tilanteissa, kun olette koolla ja mies heittää flirttiä tuon ystävänsä kanssa?

Lähtisin ja ero tulisi saman tien.

Ihan oikeasti katsooko täällä ihmiset siinä vieressä kun mies melkein nuolee toisen naisen naamaa?

Kysyin tuolta, jonka mies heittää flirttiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä toimii hyvin, että ei kumpikaan enää nähty erisukupuolen kavereita.

Aina niissä seksuaalinen lataus.

Siis keitä nämä tällä tavalla kirjoittelijat ovat? Haluavat kokoajan kaikkia vastakkaisen sukupuolen edustajia, ja kuvittelevat sen olevan normaalia? Oikestiko meinaat, että jos joutuisit olemaan samassa tilassa _kenen tahansa_ eri sukupuolen edustajan kanssa, olisit pian housut kintuissa? Ehkä noin holtittomien ihmisten ei vain kannata olla ollenkaan parisuhteessa.

Kaverit ei oo ketä tahansa. Miesten ja naisten välinen kaveruus on usein sitä, et jos nainen ehdottais panoa, niin mies sanois joo, mutta ollaan vain kavereita, koska naista ei se mies kiinnosta.  

Ei aina, mutta usein. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.

Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?

Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.

Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..

Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.

Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa? 

Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?

Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.

Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt. 

Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?

Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.

Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?

Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille. 

Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?

Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.

Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät. 

Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?

Jälleen on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: olla puhumatta tai kieltää tapaamasta? Sellainen ei ole mahdollista, että puolisonainen kertoisi miehelle tunteista, joita hänellä herää, ja antaisi miehen sen jälkeen itse tehdä päätöksensä?

On kolme vaihtoehtoa: Olla puhumatta, kieltää tapaamiset (ihan sama asia, kun asiasta puhuminen) tai erota.

Miehen vaihtoehdot on ihan samat: Nainen ei puhu joten tapaamiset jatkuu, puoliso kieltää tapaamiset jolloin tapaamiset eivät jatku (asiasta puhutaan mikä tarkoittaa että miehen on lopetettava yhteys tuohon naiseen jotta parisuhde voi jatkua =kielto), mies ei kiellosta ja puhumiseta huolimatta lopeta tapaamisia mikä johtaa eroon.

Ja miksi vain mies saa tässä tapauksessa tehdä päätöksen? Miksi päätöstä ei voi tehdä yhdessä, onhan kyse yhä parisuhteesta?

En voisi kuvitella olevani parisuhteessa ihmisen kanssa, jolle asiasta puhuminen = kieltää tapaaminen.

Eikö suhteessasi voi keskustella niin, että kertoo omista tunteista, peloista, epävarmuuksista ja antaa toiselle mahdollisuuden ymmärtää niitä ja ehdottaa sellaista toimintatapaa, joka vähentäisi turhia pelkoja?

Anteeksi, mutta ehkä mä toivon että te saatte itse kokea pettämisen jossain vaiheessa niin tuo teidän sinisilmäisyys lähtisi pois. Meinaa kirjoitin vähän tahallani, mutta silti aika selvästi että tuossa tilanteessahan mieshän jo pettää puolisoaansa ja teidän mielestä kyse on silti henkisestä väkivallasta, että se naispuoliso tahtoo miehen katkaisevan välit tähän toiseen naiseen?

Ei se oikeuta silti rajoittamaan toista mitenkään. Aina voi erota. Onko miehen ihan ok vedellä naista ympäri korvia samassa tilanteessa?

Niinhän minä siitä erosta puhuinkin, mutta te nyt täällä ihan kiven kovaan väitätte, että petetty puoliso on henkistä väkivaltaa harjoittava henkilö, jos hän kieltää sitä miestä pitämästä yhteyttä siihen toiseen naiseen, jonka kanssa omaa puolisoa henkisesti petti? Sillä oletuksella, että parisuhde kykenee ainoastaan jatkumaan jos mies katkaisee välit.

Mä ihan oikeasti tahdon nähdä kun teidän puolisot pettää teitä, että oletteko tekin ihan ok sen kanssa, että mies pettämisen jälkeen on yhä läheisissä väleissä tämän toisen naisen kanssa. Koska muussa tapauksessa te olette henkistä väkivaltaa käyttäviä puolisoita? 

Jos puolisoni pettää minua, se on syy lähtöön. En minä jää katsomaan sen jälkeen, pitääkö hän yhteyttä pettämiskumppaniinsa. Missä kohtaa tässä ylipäänsä kääntyikin keskustelu siihen, ettei puhuta naispuolisista kavereista vaan petoskumppanista?

Mies on ylilähinen naisystävänsä kanssa, piilottelee puhelintaan, heittää flirttiä naisen kanssa = pettämisen merkkejä tai ihan jo pettämistä. Annoin tämän esimerkin ja väititte, että tuossa tilanteessa jos nainen sanoo että välit on katkaistava ystävänaiseen että parisuhde voi jatkua on henkistä väkivaltaa. 

Vaikuttaa että täällä on paljon sinisilmäisiä ja nuoria keskustelijoita, joilla ei välttämättä paljoa kokemusta parisuhteista tai pettävistä puolisoista :)

Mitä sinä teet niissä tilanteissa, kun olette koolla ja mies heittää flirttiä tuon ystävänsä kanssa?

Jätän sen. Kaveri voi olla, mut prioriteetit täytyy osata säilyttää ja näyttää. 

Suurin osa miehistä ei halua olla vain pelkästään naisten kavereita. Jos kyse on lapsuuden ystävistä, nii asian on tietenkin Okei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.

Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?

Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.

Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..

Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.

Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa? 

Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?

Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.

Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt. 

Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?

Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.

Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?

Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille. 

Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?

Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.

Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät. 

Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?

Jälleen on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: olla puhumatta tai kieltää tapaamasta? Sellainen ei ole mahdollista, että puolisonainen kertoisi miehelle tunteista, joita hänellä herää, ja antaisi miehen sen jälkeen itse tehdä päätöksensä?

On kolme vaihtoehtoa: Olla puhumatta, kieltää tapaamiset (ihan sama asia, kun asiasta puhuminen) tai erota.

Miehen vaihtoehdot on ihan samat: Nainen ei puhu joten tapaamiset jatkuu, puoliso kieltää tapaamiset jolloin tapaamiset eivät jatku (asiasta puhutaan mikä tarkoittaa että miehen on lopetettava yhteys tuohon naiseen jotta parisuhde voi jatkua =kielto), mies ei kiellosta ja puhumiseta huolimatta lopeta tapaamisia mikä johtaa eroon.

Ja miksi vain mies saa tässä tapauksessa tehdä päätöksen? Miksi päätöstä ei voi tehdä yhdessä, onhan kyse yhä parisuhteesta?

En voisi kuvitella olevani parisuhteessa ihmisen kanssa, jolle asiasta puhuminen = kieltää tapaaminen.

Eikö suhteessasi voi keskustella niin, että kertoo omista tunteista, peloista, epävarmuuksista ja antaa toiselle mahdollisuuden ymmärtää niitä ja ehdottaa sellaista toimintatapaa, joka vähentäisi turhia pelkoja?

Anteeksi, mutta ehkä mä toivon että te saatte itse kokea pettämisen jossain vaiheessa niin tuo teidän sinisilmäisyys lähtisi pois. Meinaa kirjoitin vähän tahallani, mutta silti aika selvästi että tuossa tilanteessahan mieshän jo pettää puolisoaansa ja teidän mielestä kyse on silti henkisestä väkivallasta, että se naispuoliso tahtoo miehen katkaisevan välit tähän toiseen naiseen?

Ei se oikeuta silti rajoittamaan toista mitenkään. Aina voi erota. Onko miehen ihan ok vedellä naista ympäri korvia samassa tilanteessa?

Niinhän minä siitä erosta puhuinkin, mutta te nyt täällä ihan kiven kovaan väitätte, että petetty puoliso on henkistä väkivaltaa harjoittava henkilö, jos hän kieltää sitä miestä pitämästä yhteyttä siihen toiseen naiseen, jonka kanssa omaa puolisoa henkisesti petti? Sillä oletuksella, että parisuhde kykenee ainoastaan jatkumaan jos mies katkaisee välit.

Mä ihan oikeasti tahdon nähdä kun teidän puolisot pettää teitä, että oletteko tekin ihan ok sen kanssa, että mies pettämisen jälkeen on yhä läheisissä väleissä tämän toisen naisen kanssa. Koska muussa tapauksessa te olette henkistä väkivaltaa käyttäviä puolisoita? 

Jos puolisoni pettää minua, se on syy lähtöön. En minä jää katsomaan sen jälkeen, pitääkö hän yhteyttä pettämiskumppaniinsa. Missä kohtaa tässä ylipäänsä kääntyikin keskustelu siihen, ettei puhuta naispuolisista kavereista vaan petoskumppanista?

Mies on ylilähinen naisystävänsä kanssa, piilottelee puhelintaan, heittää flirttiä naisen kanssa = pettämisen merkkejä tai ihan jo pettämistä. Annoin tämän esimerkin ja väititte, että tuossa tilanteessa jos nainen sanoo että välit on katkaistava ystävänaiseen että parisuhde voi jatkua on henkistä väkivaltaa. 

Vaikuttaa että täällä on paljon sinisilmäisiä ja nuoria keskustelijoita, joilla ei välttämättä paljoa kokemusta parisuhteista tai pettävistä puolisoista :)

Mitä sinä teet niissä tilanteissa, kun olette koolla ja mies heittää flirttiä tuon ystävänsä kanssa?

Jätän sen. Kaveri voi olla, mut prioriteetit täytyy osata säilyttää ja näyttää. 

Eikös tuo nyt ole sitä henkistä väkivaltaa, kun yrität kontrolloida hänen käyttäytymistä ystäviensä kanssa? 

Ihan sama logiikka.

Saako miehesi käydä töissä vai otatko hänet esille vain tarvittaessa muuten pidät komerossa lukkojen takana ?

Vakavasti, jos on pettääkseen niin pettää ihan vaikka duunipäivän aikana.

nainen jolla mieskavereita kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä toimii hyvin, että ei kumpikaan enää nähty erisukupuolen kavereita.

Aina niissä seksuaalinen lataus.

Siis keitä nämä tällä tavalla kirjoittelijat ovat? Haluavat kokoajan kaikkia vastakkaisen sukupuolen edustajia, ja kuvittelevat sen olevan normaalia? Oikestiko meinaat, että jos joutuisit olemaan samassa tilassa _kenen tahansa_ eri sukupuolen edustajan kanssa, olisit pian housut kintuissa? Ehkä noin holtittomien ihmisten ei vain kannata olla ollenkaan parisuhteessa.

Kaverit ei oo ketä tahansa. Miesten ja naisten välinen kaveruus on usein sitä, et jos nainen ehdottais panoa, niin mies sanois joo, mutta ollaan vain kavereita, koska naista ei se mies kiinnosta.  

Ei aina, mutta usein. 

No ei ainakaan minulla. Kuvitellaan nyt että osa toimii niin. Miten voit sillä perusteella oikeuttaa henkisen väkivallan? Moni nainenkin pettää, eli kaikkia naisia saa läimiä turpaan? Ymmärrätkö mikä tässä on vialla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.

Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?

Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.

Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..

Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.

Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa? 

Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?

Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.

Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt. 

Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?

Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.

Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?

Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille. 

Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?

Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.

Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät. 

Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?

Jälleen on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: olla puhumatta tai kieltää tapaamasta? Sellainen ei ole mahdollista, että puolisonainen kertoisi miehelle tunteista, joita hänellä herää, ja antaisi miehen sen jälkeen itse tehdä päätöksensä?

On kolme vaihtoehtoa: Olla puhumatta, kieltää tapaamiset (ihan sama asia, kun asiasta puhuminen) tai erota.

Miehen vaihtoehdot on ihan samat: Nainen ei puhu joten tapaamiset jatkuu, puoliso kieltää tapaamiset jolloin tapaamiset eivät jatku (asiasta puhutaan mikä tarkoittaa että miehen on lopetettava yhteys tuohon naiseen jotta parisuhde voi jatkua =kielto), mies ei kiellosta ja puhumiseta huolimatta lopeta tapaamisia mikä johtaa eroon.

Ja miksi vain mies saa tässä tapauksessa tehdä päätöksen? Miksi päätöstä ei voi tehdä yhdessä, onhan kyse yhä parisuhteesta?

En voisi kuvitella olevani parisuhteessa ihmisen kanssa, jolle asiasta puhuminen = kieltää tapaaminen.

Eikö suhteessasi voi keskustella niin, että kertoo omista tunteista, peloista, epävarmuuksista ja antaa toiselle mahdollisuuden ymmärtää niitä ja ehdottaa sellaista toimintatapaa, joka vähentäisi turhia pelkoja?

Anteeksi, mutta ehkä mä toivon että te saatte itse kokea pettämisen jossain vaiheessa niin tuo teidän sinisilmäisyys lähtisi pois. Meinaa kirjoitin vähän tahallani, mutta silti aika selvästi että tuossa tilanteessahan mieshän jo pettää puolisoaansa ja teidän mielestä kyse on silti henkisestä väkivallasta, että se naispuoliso tahtoo miehen katkaisevan välit tähän toiseen naiseen?

Ei se oikeuta silti rajoittamaan toista mitenkään. Aina voi erota. Onko miehen ihan ok vedellä naista ympäri korvia samassa tilanteessa?

Niinhän minä siitä erosta puhuinkin, mutta te nyt täällä ihan kiven kovaan väitätte, että petetty puoliso on henkistä väkivaltaa harjoittava henkilö, jos hän kieltää sitä miestä pitämästä yhteyttä siihen toiseen naiseen, jonka kanssa omaa puolisoa henkisesti petti? Sillä oletuksella, että parisuhde kykenee ainoastaan jatkumaan jos mies katkaisee välit.

Mä ihan oikeasti tahdon nähdä kun teidän puolisot pettää teitä, että oletteko tekin ihan ok sen kanssa, että mies pettämisen jälkeen on yhä läheisissä väleissä tämän toisen naisen kanssa. Koska muussa tapauksessa te olette henkistä väkivaltaa käyttäviä puolisoita? 

Jos puolisoni pettää minua, se on syy lähtöön. En minä jää katsomaan sen jälkeen, pitääkö hän yhteyttä pettämiskumppaniinsa. Missä kohtaa tässä ylipäänsä kääntyikin keskustelu siihen, ettei puhuta naispuolisista kavereista vaan petoskumppanista?

Mies on ylilähinen naisystävänsä kanssa, piilottelee puhelintaan, heittää flirttiä naisen kanssa = pettämisen merkkejä tai ihan jo pettämistä. Annoin tämän esimerkin ja väititte, että tuossa tilanteessa jos nainen sanoo että välit on katkaistava ystävänaiseen että parisuhde voi jatkua on henkistä väkivaltaa. 

Vaikuttaa että täällä on paljon sinisilmäisiä ja nuoria keskustelijoita, joilla ei välttämättä paljoa kokemusta parisuhteista tai pettävistä puolisoista :)

Mitä sinä teet niissä tilanteissa, kun olette koolla ja mies heittää flirttiä tuon ystävänsä kanssa?

Jätän sen. Kaveri voi olla, mut prioriteetit täytyy osata säilyttää ja näyttää. 

Eikös tuo nyt ole sitä henkistä väkivaltaa, kun yrität kontrolloida hänen käyttäytymistä ystäviensä kanssa? 

Ihan sama logiikka.

Ei oo kontrollointia, että jättää jos toinen käyttäytyy ikävästi. Siinä päin vastoin jättää toiselle sen tilan toimia miten toimii ja reagoi itse siihen miten reagoi. Kummallakin vapaus omaan käytökseensä. Miehellä flirttailla mihin suuntaan haluaa, mulla päättää olenko miehen kanssa vai en. 

Käytöksestä näkee, onko miehellä luonnostaan prioriteetit siellä missä pitää (mussa) ja sitten toimii sen mukaan. 

Vanhaa keskustelua:

"

Sallitteko puolisonne viettää aikaa vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa?  Vierailija  klo 11:16 | 19.5.2018

Avovaimo on tutustunut harrastuksessa uuteen miespuoliseen "kaveriin" ja ovat kuulema vain kavereita ja on tarjoutunut tuomaan tämän kaverin kahville niin että minäkin olen kotona. Asia epäilyttää minua valtavasti ja mietin voinko kieltää heitä tapaamasta kahden kesken. Miten teillä?"

Vastauksia:

"Oletko avovaimosi huoltaja? Onko hän alaikäinen? Millä perusteella kuvittelet kieltäväsi kahden henkilön tapaamiset? Oletko vajaa? Tai, niin tuohon viimeiseen kohtaan sainkin jo aloituksestasi vastauksen."

"Toista ihmistä ei voi omistaa. Paitsi jos olette muslimeita ja noudatte shariaa."

"Et voi kieltää ja turha stressata."

"En omista puolisoani, joten en voi sallia tai kieltää hänen ihmissuhteitaan. En myöskään halua, että puoliso yrittää päättää minun asioistani"

Sairasta. Todella, todella sairas ketju.

Vierailija kirjoitti:

On väärin rajoittaa kumppania. Parisuhde ei ole terve jos rajoitetaan.

Ei niin, mutta kaikki ei halua tervettä parisuhdetta. Kaikki eivät ole myöskään terveitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys johon nämä estäjät voisi vastata. Miksette ole kykeneväisiä valitsemaan sellaista kumppania johon pystytte luottamaan? Teillähän se ongelma on, joten teidän pitäisi valita se kumppani paremmin, tai sitten tehdä jotain tuolle kontrolloimisen tarpeelle ja/tai sairaanLOISELLE mustasukkaisuudelle jotain. Bonuksena voi halutessaan vastata kysymyksiin: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa? Oletko "korkeammalla" kuin miehesi? Odotan perusteltuja vastauksianne.

Mitä se on sinulta pois, jos kaksi henkilöä parisuhteessa päättää yhteiset pelisäännöt, että ei olla kavereita vaikka vastakkaisten sukupuolten kanssa? Jos se toimii heille, miksi sinä siitä herneen vedät nenään?

Eikö parisuhteissa ole nimenomaan ideana keskustella yhteisistä pelisäännöistä niin, että kummatkin ne hyväksyvät ja sitten niitä noudatetaan? Sillä tavallahan se luottamus syntyy.

Jos vastaisit kysymyksiin, etenkin bonuskysymykseen nro1, sieltä voisit saada vastauksen myös omiin kysymyksiisi. Eikun vastaamaan..

Vastasin jo kysymyksiin. Eri ihmisillä on erilaiset pelisäännöt parisuhteissa. Kaikille ei käy samat säännöt. Jotkut voi olla täysin ok sen kanssa, että kumppani käy välillä panemassa naapurin Pirkkoa ja Pekkaa ja vaikka kumpaa samaan aikaan, toiset eivät taas halua, että kumppani on eksiinsä yhteydessä (paitsi jos on lapsia) ja kolmannet taas eivät halua lainkaan, että kumppani on vastakkaiseen sukupuoleen yhteydessä.

Miksi et halua vastata siihen, että mitä tämä on SINULTA pois, että muilla on erilaiset pelisäännöt parisuhteessa kuin sinulla? Etkö se ole enemmänkin sinä, joka on sairaalloisen kontrolloiva, kun et kestä sitä että muut teetättävät omat pelisäännöt joita noudattavat ja luottavat siten toisiinsa? 

Ethän vastannut. Kysyn uudestaan: tuleeko parisuhteessa eliminoida uhat keinolla millä hyvänsä ja mitä siitä oletettavasti seuraa?

Vastaus: Parisuhteessa tulee teetättää sellaiset pelisäännöt, jotka sopivat kummallekkin osapuolille ja joita noudatetaan. Jokainen parisuhde päättää itse omat pelisääntönsä ja mitkä pelisäännöt sopivat juuri heille.

Eli vastasin, jo kolmannen kerran. Kuten aiemmin sanoin, joku ei siedä sitä, että on vastakkaisia sukupuolia ja toinen taas ei välitä, vaikka puoliso kävisi välillä panemassa sen vastakkaisen puolison kanssa. Ihmiset on erilaisia. Kaikille eivät käy samat pelisäännöt. 

Et ole vastannut kertaakaan. Olet vastannut mitä pitäisi tehdä, eikä tässä keskustelussa ole kyse siitä. Jos parisuhteessa on sovittu pelisäännöt, silloin ei tarvitse estää. Ymmärrätkö nyt eron?

Olen vastannut, mutta sinulle vastaus ei kelpaa sen takia, koska sinä oletat vain yhdenlaista vastausta, jotta voit sitten vetää siitä herneen nenään ja vetää sitten sen "kontrolloivablahblahblah" tekstiä.

Ihmiset ja parisuhteet ovat yhä erilaisia. Se mikä sopii jollekkin toiselle ei välttämättä sovi sinulle. Miksi tämä on jotain mitä sinun on niin vaikea ymmärtää? Siis eikö tuo ole juuri sitä kontrolloivien ihmisten tapaa käsitellä asioita, ettei ymmärretä miten eri ihmisten toimivat ja sopivat erilaisista pelisäännöistä? Että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita ja muiden on vain se hyväksyttävä?

Jos on parisuhde jossa on päätetty, ettei vastakkaisia sukupuolen edustajia tavata niin eikö se ole nimenomaan sitä sinun puhumaasi estämistä? Se saattaa toimia yhdelle pariskunnalle, ei toimi välttämättä toisille. 

Jos ystäväsi sanoisi sinulle, että hänen puolisonsa vaatii, että hänellä on oikeus vedellä remmillä (huom. nyt en puhu sm-seksistä) ellei hän tottele, ja että hänelle sopii suostua sellaiseen suhteeseen, koska ei halua menettää puolisoaan, mitä sanoisit hänelle? Että tuo on ihan ok, koska kyse on heidän parisuhteestaan ja heidän säännöistään? Vai yrittäisitkö puhua hänelle järkeä, kertoa että tuo on väkivaltaa, johon ei pidä rakkauden nimissä alistua?

Samasta asiasta on kysymys. Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa.

Jos tuo henkilö ei halua menettää puolisoaan ja suhdetta, niin ei hän varmaan kuuntele mitä muut asiasta ajattelevat, koska hän on jo päättänyt ettei halua menettää sitä puolisoaan ja suhdetta. Ja oletan, että kyseessä on ihan aikuinen ihminen joka kyllä tietää mikä on väkivaltaa ja mikä ei. En tottakai itse tuollaiseen suostuisi, mutta jos hän on jo päättänyt pysya suhteessa, niin mitä kuvittelet pystyväsi asialle tekemään? Ja jos henkilölle on ihan ok, että noin tehdään niin mikä on pointtisi? On ihmisiä, jotka ovat ihan ok että heitä läpsitään pyllylle ja vedetään hiuksista. Minä en sellaista sietäisi, koska mielestäni se on väkivaltaa, toiset taas tykkäävät. 

Otetaanpa tälläinen tilanne. Mies avoimesti heittää flirttiä ja on vähän liian läheinen ystävänaisen kanssa. Puolisonainen kokee tilanteen todella ahdistavaksi, varsinkin kun se muistuttaa häntä entisestä kumppanista joka petti ihan samalla tavalla. Miehellä on paljon muitakin kavereita, niin naisia ja miehiä joiden kanssa hän ei heitä flirttiä ja ole vähän liiankin läheinen. Pitäisikö naisen pysyä tuossa suhteessa ja olla puhumatta, koska muuten hän "harjoittaisi henkistä väkivaltaa miestään kohtaan rajoittamalla ystävyyssuhdetta"?

Jälleen on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: olla puhumatta tai kieltää tapaamasta? Sellainen ei ole mahdollista, että puolisonainen kertoisi miehelle tunteista, joita hänellä herää, ja antaisi miehen sen jälkeen itse tehdä päätöksensä?

On kolme vaihtoehtoa: Olla puhumatta, kieltää tapaamiset (ihan sama asia, kun asiasta puhuminen) tai erota.

Miehen vaihtoehdot on ihan samat: Nainen ei puhu joten tapaamiset jatkuu, puoliso kieltää tapaamiset jolloin tapaamiset eivät jatku (asiasta puhutaan mikä tarkoittaa että miehen on lopetettava yhteys tuohon naiseen jotta parisuhde voi jatkua =kielto), mies ei kiellosta ja puhumiseta huolimatta lopeta tapaamisia mikä johtaa eroon.

Ja miksi vain mies saa tässä tapauksessa tehdä päätöksen? Miksi päätöstä ei voi tehdä yhdessä, onhan kyse yhä parisuhteesta?

En voisi kuvitella olevani parisuhteessa ihmisen kanssa, jolle asiasta puhuminen = kieltää tapaaminen.

Eikö suhteessasi voi keskustella niin, että kertoo omista tunteista, peloista, epävarmuuksista ja antaa toiselle mahdollisuuden ymmärtää niitä ja ehdottaa sellaista toimintatapaa, joka vähentäisi turhia pelkoja?

Anteeksi, mutta ehkä mä toivon että te saatte itse kokea pettämisen jossain vaiheessa niin tuo teidän sinisilmäisyys lähtisi pois. Meinaa kirjoitin vähän tahallani, mutta silti aika selvästi että tuossa tilanteessahan mieshän jo pettää puolisoaansa ja teidän mielestä kyse on silti henkisestä väkivallasta, että se naispuoliso tahtoo miehen katkaisevan välit tähän toiseen naiseen?

Ei se oikeuta silti rajoittamaan toista mitenkään. Aina voi erota. Onko miehen ihan ok vedellä naista ympäri korvia samassa tilanteessa?

Niinhän minä siitä erosta puhuinkin, mutta te nyt täällä ihan kiven kovaan väitätte, että petetty puoliso on henkistä väkivaltaa harjoittava henkilö, jos hän kieltää sitä miestä pitämästä yhteyttä siihen toiseen naiseen, jonka kanssa omaa puolisoa henkisesti petti? Sillä oletuksella, että parisuhde kykenee ainoastaan jatkumaan jos mies katkaisee välit.

Mä ihan oikeasti tahdon nähdä kun teidän puolisot pettää teitä, että oletteko tekin ihan ok sen kanssa, että mies pettämisen jälkeen on yhä läheisissä väleissä tämän toisen naisen kanssa. Koska muussa tapauksessa te olette henkistä väkivaltaa käyttäviä puolisoita? 

Jos puolisoni pettää minua, se on syy lähtöön. En minä jää katsomaan sen jälkeen, pitääkö hän yhteyttä pettämiskumppaniinsa. Missä kohtaa tässä ylipäänsä kääntyikin keskustelu siihen, ettei puhuta naispuolisista kavereista vaan petoskumppanista?

Mies on ylilähinen naisystävänsä kanssa, piilottelee puhelintaan, heittää flirttiä naisen kanssa = pettämisen merkkejä tai ihan jo pettämistä. Annoin tämän esimerkin ja väititte, että tuossa tilanteessa jos nainen sanoo että välit on katkaistava ystävänaiseen että parisuhde voi jatkua on henkistä väkivaltaa. 

Vaikuttaa että täällä on paljon sinisilmäisiä ja nuoria keskustelijoita, joilla ei välttämättä paljoa kokemusta parisuhteista tai pettävistä puolisoista :)

Mitä sinä teet niissä tilanteissa, kun olette koolla ja mies heittää flirttiä tuon ystävänsä kanssa?

Jätän sen. Kaveri voi olla, mut prioriteetit täytyy osata säilyttää ja näyttää. 

Eikös tuo nyt ole sitä henkistä väkivaltaa, kun yrität kontrolloida hänen käyttäytymistä ystäviensä kanssa? 

Ihan sama logiikka.

Ei oo kontrollointia, että jättää jos toinen käyttäytyy ikävästi. Siinä päin vastoin jättää toiselle sen tilan toimia miten toimii ja reagoi itse siihen miten reagoi. Kummallakin vapaus omaan käytökseensä. Miehellä flirttailla mihin suuntaan haluaa, mulla päättää olenko miehen kanssa vai en. 

Käytöksestä näkee, onko miehellä luonnostaan prioriteetit siellä missä pitää (mussa) ja sitten toimii sen mukaan. 

En ymmärrä logiikkaa. PAHOINPITELET miestä henkisesti ja sillä testaat onko hänen prioteettinsa kunnossa. :D Miten niiden sinun prioteettiesi laita on? :D Miten on, saako mies käydä työpaikan pikkujouluissa?

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa, olla mun kanssa suhteessa niin ei näe.

Sitten on hyvä ettei suhdetta muodostu ollenkaan. Se ei oikeastaan ole kuin sinulta pois.

Vierailija kirjoitti:

Islamissa moinen kielletty. Ei tarvitse pelätä pettämistä

Oletko koskaan kuullut tuntiavioliitoista joiden alaikäraja tytöillä uhrina on 9 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa, olla mun kanssa suhteessa niin ei näe.

Sitten on hyvä ettei suhdetta muodostu ollenkaan. Se ei oikeastaan ole kuin sinulta pois.

Meillä se on kyllä mieheltä pois. Mutta jos niin valitsee, niin vapaa on niin tekemään.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa, olla mun kanssa suhteessa niin ei näe.

Sitten on hyvä ettei suhdetta muodostu ollenkaan. Se ei oikeastaan ole kuin sinulta pois.

Meillä se on kyllä mieheltä pois. Mutta jos niin valitsee, niin vapaa on niin tekemään.

Ohis

No eihän. Selitä millä logiikalla sinä ajattelet. Jos se olisi mieheltä pois, niin eihän se mies sitten pettäisikään. :D aina välillä uskoni ihmiskuntaan on koetuksella, ja tämä on sellainen hetki.

Miksi olet yhdessä miehen kanssa, jota epäilet koko ajan? Jos et pysty luottamaan siihen, että mies ei pane kaikkea mikä liikkuu, niin a) käy tarkastuttamassa pääsi ja b) älä jää suhteeseen. Et ole miehesi vanginvartija.