Perintö on jaettu ja jostain ilmestyykin sisarus josta ei ole ollut tietoa?!
Niin. Saadut perintörahat on käytetty ja tuntematon ihminen tulee ja vaatii osaansa perinnöstä?!
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virkatodistukset pitää olla katkeamattomana perukirjassa. Jos ei lapsi ole näissä virallisissa papereissa niin lapselle ei kuulu perintö. Lapsiahan ihmisillä voi olla missä vain , mutta eivät ole virallisesti ja ei oikeutta perintöön.
Joskus sieltä saattaa puuttua joku tieto esim. ulkomailta.
Maistraatissa ei kyllä mene silmien ohi tällainen puute sukuselvityksessä. Sen on oltava katkeamaton ja ulkomailta tilataan puuttuva pätkä tarvittaessa.
Kaikista ulkomaista ei ole saatavilla yhtä kattavaa väestökirjanpitoa kuin Suomesta. Silloin perunkirjoitus on pakko tehdä niiden tietojen varassa, jotka on saatu. Tällöin on mahdollista, että perunkirjoituksen ja perinnönjaon jälkeen vainajalle ilmestyy vielä uusia lapsia.
Ja maistraattihan (nykyisin DVV) ei mitenkään tarkista perukirjaan merkittyjä kuolinpesän osakkaita, ellei maistraatilta ole erikseen haettu osakasluettelon vahvistamista.
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku vastata seuraavaan kuviteltuun tilanteeseen?
Mies kuollut, tuhkattu, perunkirjoitus ja perinnönjako tehty joitakin vuosia sitten. Sitten ilmestyisi vaikkapa jo viiskymppinen ihminen, joka väittäisi miestä isäkseen ja haluaisi varmistaa asian Dna-testillä. Olisiko miehen "oikeiden" lasten (aikuisia siis) suostuttava testiin? Voisiko oikeus pakottaa?
Onko dna-sukulaisuustestit muissakin tilanteissa 100 vai enintään 99 % varmoja?
Oikeus määrää dna-testin mihin on suostuttava ja se on kyllä 99,99% varma.
Pappa on kuollut muutama vuosi sitten ja nyt vasta tämä isäni sisarus on ottanut yhteyttä. Tämä sisarus on yli 70v. Tämä henkilö on syntynyt ennen kuin pappani tapasi mummoni.
ap
Vierailija kirjoitti:
Pappa on kuollut muutama vuosi sitten ja nyt vasta tämä isäni sisarus on ottanut yhteyttä. Tämä sisarus on yli 70v. Tämä henkilö on syntynyt ennen kuin pappani tapasi mummoni.
ap
Ok. Eli sitten on mahdollista selvittää isyys, vahvistaa se ja vaatia perintöosuuttaan m
Vierailija kirjoitti:
Liian myöhäistä.
Onko?
Miten nämä dna-testeillä löytyvät jälkeläiset? Onko mahdollista, että he saavat perinnönjaon uusiksi? Mitä se vaatii?
Vierailija kirjoitti:
Jos sellainen ilmaantuu, niin hän voi vaatia oikaisua ja silloin perintö jaetaan uudestaan. Jos löytyy testamentti, niin silloinkin perintö jaetaan uudestaan , jos joku niin vaatii. Eli rahaa voi joutua maksamaan takaisin . Sitä en tiedä missä ajassa asia vanhenee. Usein noissa on lyhyt aika tehdä valitus asiasta.
Mitäs, jos perillinen löytää isänsä tai äitinsä dna-testin kautta jossain My Heritagessa? Sehän on suomeksikin Perintö. (vitsiheitto)
Aletaanko hautoja kaivaa auki, jos henkilö haluaa perintöä? Itseä kiinnostaa, koska en TODELLAKAAN haluaisi menettää puolta miljoonaa, jos löytyisi jokin sisarus. (Sain miljoonaperinnön ainoana lapsena)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappa on kuollut muutama vuosi sitten ja nyt vasta tämä isäni sisarus on ottanut yhteyttä. Tämä sisarus on yli 70v. Tämä henkilö on syntynyt ennen kuin pappani tapasi mummoni.
apOk. Eli sitten on mahdollista selvittää isyys, vahvistaa se ja vaatia perintöosuuttaan m
Oikeasti?!!! Joutuvatko vanhempani ottamaan lainan tämän takia. Ei hemmetti. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerros nyt vähän tarkemmin, mistä tämä perilliseksi itsensä väittävä putkahti. Vai onko joku huijari?
Soitti isälleni yksi päivä. Väittää että hänen äidilleen on maksettu elatusta siihen asti kun tuli täysi-ikäiseksi. Nyt puhutaan yli 70 vuotiaista ihmisistä. Tämä "sisarus" ei ole ollut missään papereissa kun perintöä alettiin jakamaan. Tässä on todella paljon sulateltavaa jos pitäisi paikkaansa! Mutta rahaa ei ole antaa vaikka mihinkä oikeuteen asian veisi! ap
Jos ei ole missään papereissa niin ei ole lapsi. Siksi on niin tarkkaa tuo virkatodistusten kerääminen.
Kysymyshän koskikin tilannetta, jossa biologinen lapsi löytyy myöhemmin.
Eli esim. näiden My Heritagejen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Sen sisaruksen tulee osoittaa oikeutensa perintöön, kuolinpesän tehtävänä ei ole todistaa, että oikeutta ei ole. Lainsäädännössä on kerrottu, miten tuo tehdään ja mitkä todisteet mihinkin riittävät. Jos on vuosia maksanut elareita, ei vielä ole juridisesti isä.
Meillä ilmaantui tuollainen lehtolapsi kärkkymään rahaa, mutta perääntyi yllättäen vaatimuksissaan, kun selvisi, että kuollut isämme oli varaton. Koko omaisuus oli äidin (äiti oli sen osin perinyt, osin omalla työllä kerännyt) eikä yksikään asianajaja olisi sitä saanut käännettyä perittäväksi isän omaisuudeksi.
Loppupelissä selvisi, että uusi sisarus ei ollut uusi sisarus vaan serkkumme. Joskus naisen kannattaisi varmistaa, onko petissä kanssaan Markku vai Martti.
Kyllä kuolinpesän pitää ainakin pankille todistaa, että lisää perillisiä eli osakkaita pesässä ei ole.
Meillä oli siinä ongelmia, koska isäni oli syntynyt sodan aikana ulkomailla suomalaiseen diplomaattien perheeseen. Hänen virkatodistuksensa alkoi vuodesta 1989 ja syynä oli se, että, että hän vaihtoi silloin ensimmäistä kertaa Suomessa asuinkuntaa. Isäon siis syntynyt 1942.
Lisäksi hän oli asunut myöhemmin ulkomailla poissaolevana Suomen väestöstä, joten pankki halusi siltä ajalta ulkomailta väestörekisteritietoa. No, sitä ei siitä maasta löytynyt, koska isäni ei ollut tehnyt siellä mitään perheoikeudellisia asioita, kuten ei syntynyt siellä, ei mennyt naimisiin, ei eronnut, eikä no, saanut lapsia.
Jouduimme me osakkaat vakuuttamaan pankille huvittavasti kirjallisesti, ettei muita perillisiä ole.
Hauska, koska olisimme voineet vakuuttaa sen alun alkaenkin kirjallisesti (tarkoitan, että yhtä vakuuttava suullinen vakuutus).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjoitusta varten on jouduttu pyytämään viralliset asiakirjat edesmenneen sukulaissuhteista. Jos ei väestörekisterissä ole henkilöstä tietoa, hän ei joko ole sukua vainajalle tai ole olemassa ollenkaan.
Isyyden vahvistamista voi hakea myös kuoleman jälkeen. Dna-tutkimukseen tarvittava näyte on mahdollista kaivaa jopa haudasta. Vaatimus perinnöstä tulee esittää kymmenen vuoden kuluessa isän kuolemasta. Mahdollinen kanne kohdistetaan oikeudenomistajiin eli niihin, jotka isän ovat perineet.
Onko tässä oikeasti tällainen 10 vuoden vanhenemisaika perinnönjakoon nähden? Sitten voin tehdä My Heritage -testin aikaisintaan vuonna 2029 :)
Teidän ei tarvitse tehdä mitään. Tämä yllätysperillinen ottaa halutessaan yhteyttä lakimiehiin tms ja asia etenee sitä kautta.
Näin villisti veikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjoitusta varten on jouduttu pyytämään viralliset asiakirjat edesmenneen sukulaissuhteista. Jos ei väestörekisterissä ole henkilöstä tietoa, hän ei joko ole sukua vainajalle tai ole olemassa ollenkaan.
Isyyden vahvistamista voi hakea myös kuoleman jälkeen. Dna-tutkimukseen tarvittava näyte on mahdollista kaivaa jopa haudasta. Vaatimus perinnöstä tulee esittää kymmenen vuoden kuluessa isän kuolemasta. Mahdollinen kanne kohdistetaan oikeudenomistajiin eli niihin, jotka isän ovat perineet.
Miksi joku alapeukuttaa faktatiedon antamista?
https://www.minilex.fi/a/isyyden-vahvistaminen-is%C3%A4n-kuoleman-j%C3%…
Tuolta lainattua:
* Isyyden vahvistaminen isän kuoleman jälkeen ei luo lapselle poikkeuksetonta oikeutta isänsä perintöön, vaan lapsen on esitettävä vaatimus perintöön 10 vuoden kuluessa isän kuolemasta. Merkitystä ei ole sillä, milloin isyys on vahvistettu. Jos isyys siis vahvistetaan vasta 10 vuoden kuluttua isän kuolemasta, lapsella ei ole enää oikeutta vaatia perintöä itselleen. Isän kuoleman jälkeen vahvistettu isyys voi aiheuttaa monimutkaisia perintöoikeudellisia ongelmia erityisesti silloin, jos isän kuolemasta on jo ehtinyt kulua aikaa ja hänen jälkeensä jättämä perintö on jo jaettu. Lapsi voi kuitenkin vaatia perinnönjaon oikaisua, jos perintö on jo ehditty jakaa, kunhan oikaisuvaatimus esitetään kymmenen vuoden määräajassa. *
Aaah, HUH!
Miettikää, jos joku löytää biologisen isänsä My Heritage -testin tehtyään, mutta se EI olekaan hänen oma isänsä!? Ja siis miten käy oikeuden bio-isän perimiseen, jos olet syntynyt vanhemmillesi avioliitossa ja olet 3-kymppinen?
Koska se mieshän, joka oli äitisi kanssa aviossa kun synnyit, on kirkonkirjoissa isäsi, niin voiko lapsi itse purkaa tämän aikuisena?
Jos esim. se bio-isä on miljonääri ja oma isä on ollut joku inhottava tyhjätasku?
Jos lapsella sen sijaan ei ole ollut isää, niin senkun vain hakee biologista isäänsä isäksi.
Jos esim. oletetaan, että isä on elossa ja suostuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappa on kuollut muutama vuosi sitten ja nyt vasta tämä isäni sisarus on ottanut yhteyttä. Tämä sisarus on yli 70v. Tämä henkilö on syntynyt ennen kuin pappani tapasi mummoni.
apOk. Eli sitten on mahdollista selvittää isyys, vahvistaa se ja vaatia perintöosuuttaan m
Oikeasti?!!! Joutuvatko vanhempani ottamaan lainan tämän takia. Ei hemmetti. ap
Varmaan sit joo jos eivät muutoin voi maksaa (jos tämä tyyppi sitä perintöään penää)
Vierailija kirjoitti:
Miettikää, jos joku löytää biologisen isänsä My Heritage -testin tehtyään, mutta se EI olekaan hänen oma isänsä!? Ja siis miten käy oikeuden bio-isän perimiseen, jos olet syntynyt vanhemmillesi avioliitossa ja olet 3-kymppinen?
Koska se mieshän, joka oli äitisi kanssa aviossa kun synnyit, on kirkonkirjoissa isäsi, niin voiko lapsi itse purkaa tämän aikuisena?
Jos esim. se bio-isä on miljonääri ja oma isä on ollut joku inhottava tyhjätasku?
Jos lapsella sen sijaan ei ole ollut isää, niin senkun vain hakee biologista isäänsä isäksi.
Jos esim. oletetaan, että isä on elossa ja suostuu.
Että voidaanko näitä aikuisia lapsia kohdella lain mukaan eriarvoisesti biologisen isän isäkseen saamisen suhteen?
Ei hautoja aleta kaivamaan jonkun kääkän ilmestyessä vaatimaan perintöä. Eri asia lasten kohdalla, jos isä on ehtinyt kuolla. Nykyäänhän suurin osa vainajista tuhkataan.
Vain virallisilla virkatodistuksilla on merkitystä ja niiden mukaan toimitaan. Kyllähän niitä lehtolapsia voi putkahdella esiin ja varsinkin julkkiksien kohdalla. Ei heidän hautoja aleta kaivelee tuollaisen takia.
Ei mitään merkitystä. Hoidan parhaillaan kuolinpesää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjoitusta varten on jouduttu pyytämään viralliset asiakirjat edesmenneen sukulaissuhteista. Jos ei väestörekisterissä ole henkilöstä tietoa, hän ei joko ole sukua vainajalle tai ole olemassa ollenkaan.
Isyyden vahvistamista voi hakea myös kuoleman jälkeen. Dna-tutkimukseen tarvittava näyte on mahdollista kaivaa jopa haudasta. Vaatimus perinnöstä tulee esittää kymmenen vuoden kuluessa isän kuolemasta. Mahdollinen kanne kohdistetaan oikeudenomistajiin eli niihin, jotka isän ovat perineet.
Onko tässä oikeasti tällainen 10 vuoden vanhenemisaika perinnönjakoon nähden? Sitten voin tehdä My Heritage -testin aikaisintaan vuonna 2029 :)
Oikeus perintöön vanhenee 10 vuodessa perintöoikeuden syntymisestä lukien vain ensisijaisen perillisen osalta. Jos tällä ylläriperillisellä on kuitenkin omia lapsia, niin näille syntyy 10 vuoden jälkeen perintöoikeus jne. Joten perinnnön voi joutua kyllä palauttamaan pesään yli kymmenenkin vuoden kuluttua, jotta perinnönjako voidaan toimittaa uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Ei hautoja aleta kaivamaan jonkun kääkän ilmestyessä vaatimaan perintöä. Eri asia lasten kohdalla, jos isä on ehtinyt kuolla. Nykyäänhän suurin osa vainajista tuhkataan.
Vain virallisilla virkatodistuksilla on merkitystä ja niiden mukaan toimitaan. Kyllähän niitä lehtolapsia voi putkahdella esiin ja varsinkin julkkiksien kohdalla. Ei heidän hautoja aleta kaivelee tuollaisen takia.
Käräjäoikeuden päätöksellä kyllä kaivellaan. Mutta se on oma prosessinsa eikä kaikki siihen viitsi lähteä. Suurin osa varmaan ei.
Aikanaan meilläkin isän äidillä 3 lehtolasta joilla ei isää.Koitin ottaa selvää mutta ei mitään löytynyt isäni isästä.Muori oli piikana jollain herrasväellä jonka isäntä hänelle teki kysymättä lupaa temppujaan.Että silleen.