Perintö on jaettu ja jostain ilmestyykin sisarus josta ei ole ollut tietoa?!
Niin. Saadut perintörahat on käytetty ja tuntematon ihminen tulee ja vaatii osaansa perinnöstä?!
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerros nyt vähän tarkemmin, mistä tämä perilliseksi itsensä väittävä putkahti. Vai onko joku huijari?
Soitti isälleni yksi päivä. Väittää että hänen äidilleen on maksettu elatusta siihen asti kun tuli täysi-ikäiseksi. Nyt puhutaan yli 70 vuotiaista ihmisistä. Tämä "sisarus" ei ole ollut missään papereissa kun perintöä alettiin jakamaan. Tässä on todella paljon sulateltavaa jos pitäisi paikkaansa! Mutta rahaa ei ole antaa vaikka mihinkä oikeuteen asian veisi! ap
Elatusta? Sittenhän ois papereissa ja nimi tullut esiin perunkirjoituksessa, joten ei mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerros nyt vähän tarkemmin, mistä tämä perilliseksi itsensä väittävä putkahti. Vai onko joku huijari?
Soitti isälleni yksi päivä. Väittää että hänen äidilleen on maksettu elatusta siihen asti kun tuli täysi-ikäiseksi. Nyt puhutaan yli 70 vuotiaista ihmisistä. Tämä "sisarus" ei ole ollut missään papereissa kun perintöä alettiin jakamaan. Tässä on todella paljon sulateltavaa jos pitäisi paikkaansa! Mutta rahaa ei ole antaa vaikka mihinkä oikeuteen asian veisi! ap
Elatusta? Sittenhän ois papereissa ja nimi tullut esiin perunkirjoituksessa, joten ei mahdollista.
No onhan isä voinut antaa tuolle naiselle rahaa ilman virallisia papereita isyydestä tai elatuksesta. Voihan kuka vaan auttaa toista, jos haluaa. Rahan anto ei todista mitään.
Täytyy olla kyse isosta perinnöstä. Oikeuskulut on aika kovat. Helposti menee pikkuperintö lakimiesten taskuun.
Muutamien kymppitonnien vuoksi ei kannata ruinata.
Sellaista se on, kun puoliso pettää.
Vierailija kirjoitti:
Pesä jaetaan sen hetkisten tietojen mukaan. Jos hän nyt sit osottautuu lapseksi, ei se mitään muuta.
Ei muuten pidä paikkaansa
Vierailija kirjoitti:
Joskus on ollut ongelmia, kun joku sukulainen (esim. yksi sisarus tai hänen vanhempansa) on muuttanut kauan sitten jonnekin Kanadaan ja vaikkei perintöä juuri olisikaan jaettavaksi, niin sieltä pitää saada lailliset asiakirjat, että esim. luopuu perinnöstä, ennen kuin perintöasiat voidaan kuitata valmiiksi.
Isän serkku tuli vanhoilla päivillä käymään. Kävi kirkkoherranvirastossa pyytämässä virka todistusta. Selvisi että on ollut julistettu kuolleeksi.sai siitä sitten todistuksen.
täyttä kusetusta kirjoitti:
näitä alkaa tulemaan kun ihmiset lähettelevät dna tietojaan ja vielä maksavat niistä. koijarit alkavat väittämään että testi muka näytti että hän on sukulainen.
Kyllähän testituloksesta näkyy dna-vertailun ilmoittama sukulaisuus. Turhaa tulla väittämään veli puoleksi jos testi sanoo että arviolta n.6. serkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos tämä henkilö vaatii testejä???
Perintöä ei jaeta biologian vaan papereiden mukaan.
Lakiosa jaetaan juurikin biologian mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerros nyt vähän tarkemmin, mistä tämä perilliseksi itsensä väittävä putkahti. Vai onko joku huijari?
Soitti isälleni yksi päivä. Väittää että hänen äidilleen on maksettu elatusta siihen asti kun tuli täysi-ikäiseksi. Nyt puhutaan yli 70 vuotiaista ihmisistä. Tämä "sisarus" ei ole ollut missään papereissa kun perintöä alettiin jakamaan. Tässä on todella paljon sulateltavaa jos pitäisi paikkaansa! Mutta rahaa ei ole antaa vaikka mihinkä oikeuteen asian veisi! ap
Voi olla, että onkin maksettu elatusta, mutta ei se oikeuta perintöön, jos ei ole virallisesti tunnustettu lapsi eikä merkitty väestörekisteriin. Meilläkin oli suvussa yksi, ei edes yllätysperillinen, vaan ihan etukäteen kaikkien tiedossa oleva, jonka äidin kanssa pappa ei ollut virallisesti naimisissa ja unohtaneet hoitaa tunnustamisen. Mutta jos on rekisterissä, niin rahan puute ei ole syy, vaan teidän pitää vaikka lainata rahat ja maksaa osuus. Eihän se nyt niin mene, että nopeimmat jakaa rahat ja tuhlaa ne.
Asia on hyvin yksinkertainen. Jos ei löydy virkatodistuksista mainintaa tästä lapsesta, hän ei ole oikeutettu perintöön vaikka vaatisi mitä. Uusi sisarus teillä voi toki olla, mutta mitään hänelle ei tarvitse maksaa.
Aikanaan oli hyvin yleistä, että äpärille maksettiin elatusta tai joku korvaus vahingosta. Ei siihen mitään viranomaisia silloin tarvittu, äidille vain maksettiin jotain ja oltiin hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos tämä henkilö vaatii testejä???
Perintöä ei jaeta biologian vaan papereiden mukaan.
Lakiosa jaetaan juurikin biologian mukaan.
Tämä oli uutta. Adoptoidut lapset eivät siis saa lakiosaa?
Isyyden varmistusta vaativa henkilö maksaa itse kaikki testit ja niihin liittyvät kulut ja sen jälkeen kaikki oikeudenkäyntikulut, koska ei olla etsimässä syyllistä, jolle kulut voisi vyöryttää. Oikeudessa haetaan sovitteluratkaisua. Lisäks siellä muistutetaan, että ei olla jakamassa jo osansa saaneiden rintaperillisten nykyomaisuutta, ei voi yrittää ulosmitata 1990-luvulla opiskelleen velipuolen nykyistä miljoonaomaisuutta, vaan pahimmillaan päätyy "perimään" 1998 kuolleen isänsä velkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerros nyt vähän tarkemmin, mistä tämä perilliseksi itsensä väittävä putkahti. Vai onko joku huijari?
Soitti isälleni yksi päivä. Väittää että hänen äidilleen on maksettu elatusta siihen asti kun tuli täysi-ikäiseksi. Nyt puhutaan yli 70 vuotiaista ihmisistä. Tämä "sisarus" ei ole ollut missään papereissa kun perintöä alettiin jakamaan. Tässä on todella paljon sulateltavaa jos pitäisi paikkaansa! Mutta rahaa ei ole antaa vaikka mihinkä oikeuteen asian veisi! ap
Hei, tämähän on sitten kinkkisempi juttu. Näissä vanhoissa elarisoppareissa ei ole vanhemmuudentunnustamista. Eli se määrätyt elarit ei vielä tehnyt virallisesti lapseksi. Siitä tässä on kyse.
Suvussa on vastaava tapaus. Eräällä poikamiehellä oli yksi lapsi 40-luvun lopulta ja mies piti poikaa aina poikanaan. Puhui, että "kun mä kuolen, niin Matti sitten saa nämä..." Ja Matti oli todellakin tiedetysti miehen lapsi ja elarit oli maksanut. Mies oli tosi varakas vielä, koska oli sairaan pihi ja teki hurjasti töitä. Kun kuolema sitten korjasi tämän papan, niin perijäksi tulikin siskon lapset, jotka alkoivat väittää, etteivät tunteneet koko Mattia ja kuka se on. Olo oli ihan omituinen, koska Matti oli aina ollut juhlissa mukana ja yhtäkkiä nämä 60-vuotiaat oli aivan tietämättömiä "jostain" pojasta. No, kävi ilmi, että tuo elarisoppari 40-luvun lopusta ei ollut yhtä kuin isyys. Tuskin Matti tai isänsä koskaan edes tajusi asiaa, ettei Matti olekaan perillinen ilman erillisiä papereita. Perintö meni todellakin siskon lapsille ja jälkikäteen isyydenvahvistusta ei voinut tehdä.
Laki muuttui tässä jokunen vuosi sitten. Nyt voi hakea isyydentunnistuksen myös kuolleelta. Siihen aikaan isän olisi pitänyt olla hengissä, jotta asia olisi voitu testata.
Eli ap, nyt on se tilanne, että tämä ilmestynyt sisarus voi asian riitauttaa ja saada sen vahvistuksen myös kuoleman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soitti isälleni yksi päivä. Väittää että hänen äidilleen on maksettu elatusta siihen asti kun tuli täysi-ikäiseksi. Nyt puhutaan yli 70 vuotiaista ihmisistä. Tämä "sisarus" ei ole ollut missään papereissa kun perintöä alettiin jakamaan. Tässä on todella paljon sulateltavaa jos pitäisi paikkaansa! Mutta rahaa ei ole antaa vaikka mihinkä oikeuteen asian veisi! ap
Voi olla, että onkin maksettu elatusta, mutta ei se oikeuta perintöön, jos ei ole virallisesti tunnustettu lapsi eikä merkitty väestörekisteriin. Meilläkin oli suvussa yksi, ei edes yllätysperillinen, vaan ihan etukäteen kaikkien tiedossa oleva, jonka äidin kanssa pappa ei ollut virallisesti naimisissa ja unohtaneet hoitaa tunnustamisen.
Tuosta varmaan jo jokin vuosi aikaa? Ennenhän se oli noin, että vanhempien unohdus meni lapsen tappioksi, kun ei saanut perintöä. Aina ei ollut kyse edes salasuhteesta, vaan näitä unohduksia kävi jopa ihan avoimesti tiedossa olleille avopareillekin. Nykyään dna-testaus on helpottunut ja sen voi vaatia vielä kuoleman jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soitti isälleni yksi päivä. Väittää että hänen äidilleen on maksettu elatusta siihen asti kun tuli täysi-ikäiseksi. Nyt puhutaan yli 70 vuotiaista ihmisistä. Tämä "sisarus" ei ole ollut missään papereissa kun perintöä alettiin jakamaan. Tässä on todella paljon sulateltavaa jos pitäisi paikkaansa! Mutta rahaa ei ole antaa vaikka mihinkä oikeuteen asian veisi! ap
No hän on sitten jo toimittanut virkatodistuksen johon isä on merkitty? Tosin kaikki lapset myös aviottomat näkyvät kyllä isäsi virkatodistuksessa, jos sellaisia virallisesti tunnustettuja on. Onhan joku voinut maksaa ihan omantunnon vuoksi sivusuhteen naiselle rahaa vaikka ei olisi isä. Ei tuo mitään todista.
Ei tuo elatus tosiaan sitä vielä todistakaan. Mutta jos vaatii dna-testin, niin siihen pitää suostua, ja jos on tosiaan vainajan lapsi, niin kyllä hänelle lakiosa kuuluu. Eikä siihen vaikuta, että olette tuhlanneet rahat. Jos et voi maksaa, jäät velkaa ja korot juoksee.
Vaaditte sitä "uutta sisarusta" toimittamaan virallisen todistuksen siitä, että vainaja on isänsä. Jos saa sellaisen hankittu, niin homma on selvä. Epäilen kuitenkin, ettei saa.
Ilmoitatte vain "sisarukselle", että hän saa vaatia on on vapaa tekemään mitä asialle haluaa. Teidän ei tarvitse tehdä mitään. Se on sitten vaatijasta kiinni lähteekö riitelemään oikeuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soitti isälleni yksi päivä. Väittää että hänen äidilleen on maksettu elatusta siihen asti kun tuli täysi-ikäiseksi. Nyt puhutaan yli 70 vuotiaista ihmisistä. Tämä "sisarus" ei ole ollut missään papereissa kun perintöä alettiin jakamaan. Tässä on todella paljon sulateltavaa jos pitäisi paikkaansa! Mutta rahaa ei ole antaa vaikka mihinkä oikeuteen asian veisi! ap
No hän on sitten jo toimittanut virkatodistuksen johon isä on merkitty? Tosin kaikki lapset myös aviottomat näkyvät kyllä isäsi virkatodistuksessa, jos sellaisia virallisesti tunnustettuja on. Onhan joku voinut maksaa ihan omantunnon vuoksi sivusuhteen naiselle rahaa vaikka ei olisi isä. Ei tuo mitään todista.
Ei tuo elatus tosiaan sitä vielä todistakaan. Mutta jos vaatii dna-testin, niin siihen pitää suostua, ja jos on tosiaan vaina
Entä jos on saanut alkunsa keinohedelmöityksen lahjasukusoluilla. Tällaisia perillisiä voi sitten olla satoja.
Eräs tuttu rouva on syntynyt ennen vanhempien vihkimistä (oli vauva, kun vihittiin) ja sittemmin saivat kolme lasta lisää. Isän mielestä tästä tutusta tehtiin silloin paperit ja oli aivan selvä, että kaikki neljä lasta oli yhteisiä. Tavallaan kävi tuuri, kun ensin kuoli äiti ja papereista paljastui lähes 70 vuoden jälkeen, ettei isä olekaan isä paperilla. Kiireen vilkkaa tekivät paperit kuntoon ja tämä isä tunnusti sitten 68-vuotiaan tyttären tyttärekseen. Olisi tullut kyllä hankalaa perinnönjaossa. perittävää oli mukavasti ja kun eihän tämä nainen ja isä ollut koskaan edes ajatellut, ettei homma olisi kunnossa. He olivat eläneet normaalina ydinperheenä, mutta näinpä oli joku paperi jäänyt matkalle tai jäänyt kirjaamatta johonkin tmv.
Aikaisemmin, kun nämä oli paperien varassa, niin oikeasti niissä tapahtui virheitä. Joku hukkasi paperin, jäi laatikon pohjalle, ei toimittanut tietoa oikeaan paikkaan tai siellä päässä joku jätti kirjaamatta. Siitä kyllä hyötyikin. Mm. erään sukulaisen taloon ei koskaan tehty lopputarkastusta 80-luvulla ja sai sen 2000-luvulla sillä, että sanoi sen tehdyn ja ihmetteli, mihin se "Martti Virtanen" (silloinen vanha rakennustarkastaja) on sitten paperit laittanut. Nykyinen sanoi, että Martin jäljiltä oli niin paljon paperisotkua, että näitä tuntuu nyt olleen, että teki paperit ja sitten ei ole arkistoinut. Kirjasi lopputarkastuksen tehdyksi. Sillä asia oli hoidettu, vaikka oikeasti homma oli hoitamatta, mutta tuohon oli helppo vedota.
No hän on sitten jo toimittanut virkatodistuksen johon isä on merkitty? Tosin kaikki lapset myös aviottomat näkyvät kyllä isäsi virkatodistuksessa, jos sellaisia virallisesti tunnustettuja on. Onhan joku voinut maksaa ihan omantunnon vuoksi sivusuhteen naiselle rahaa vaikka ei olisi isä. Ei tuo mitään todista.