Lue keskustelun säännöt.
Kun puoliso sanoo aina, ei vielä
Tuskainen
21.01.2023 |
Olemme olleet puolisoni kanssa tänä vuonna 4vuotta yhdessä, asumme omistus asunnossa ja molemmilla vakituiset työsuhteet. Runsaasti tukiverkostoa ympärillä. Minä pian 25v ja puolisoni pian 28v . Minä olen lapsesta haaveillut jo useita vuosia...puolisoni tietää kuinka tärkeä asia minulle on ja useasti olemme lapsesta keskustelua käynyt. Aina keskustelu kuitenkin päättyy siihen, että puolisoni sanoo "ei vielä, tuo painostaminen ei auta tilannetta" Vaikka en missään nimessä painosta enkä edes halua painostaa. Olemme yli vuoden käyneet minun toimestani aktiivisesti keskustelua lapsesta, joka kerta "katsotaan sitten kun..." aina kun olen tietyn "tavoitteen" saavuttanut niin se ei enään riitäkkään vaan jokin muu asia täytyy taas olla toisin...
Nyt kahdesti ehkäisy jäänyt pois, kuitenkin jälleen puolisoni haluaa ehkäisyn käyttöön... kovasti mielestäni hän asiaa ikään kuin työstää...ystävältään kysyi mm. Miltä tuntuu olla isä?
Koen kuitenkin asiassa useita takapakkeja...vähemmän näitä etenemisiä asian suhteen...
Olo tuntuu toivottomalta ja tuskaiselta kun toinen ei vaan halua...
Kommentit (256)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmilla ei ole elämää ennen kuin yrittävät saada sellaisen emättimestään. Sitten häiriökäyttäydytään kun elämä yrittää aloittaa oman elämänsä.
Jännä muuten tuo miten sanotaan että lapsen elämä alkaa kun hän pääsee omaan kotiin ja naisen elämä alkaa kun saa sen lapsen asumaan samaan asuntoon.
Ja sitten syntyy tahtojen taistelu ja riitoja teinin ja emän välille että kumman etu on tärkein.
Mikä h*lvetin emä?
Emätin on vekotin jolla tullaan helvetin emäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin hulluun maailmaan vielä lapsia! En ikinä tekisi.
En ole koskaan ymmärtänyt tätä, koska lapsen maailma on omat vanhemmat. Vaikka maailma olisi muuten täydellinen, mutta vanhemmat eivät rakasta, lapsen maailma on kamala. Vaikka maailma olisi täynnä vaikka mitä, mutta vanhemmat rakastavat, lapsen maailma on hyvä. Läheistensä kanssa se lapsi elää, kunnes perustaa oman perheen mahdollisesti.
Puhu vain omasta puolestasi. Oravanpyörässä/työttömänä kärsitään kunnes päästään saattohoitoon ja mädäntymään.
Miten sen voisi peruuttaa ettei tarvitse kuolla ja mädäntyä?
Ei vaan puhu sinä omasta puolestasi. Ei minun elämäni tuollaista kärsimystä ole. Sinä olet ketjun masentunut ja katkera, joka ei voi käsittää että jotkut voivat olla onnellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin hulluun maailmaan vielä lapsia! En ikinä tekisi.
En ole koskaan ymmärtänyt tätä, koska lapsen maailma on omat vanhemmat. Vaikka maailma olisi muuten täydellinen, mutta vanhemmat eivät rakasta, lapsen maailma on kamala. Vaikka maailma olisi täynnä vaikka mitä, mutta vanhemmat rakastavat, lapsen maailma on hyvä. Läheistensä kanssa se lapsi elää, kunnes perustaa oman perheen mahdollisesti.
Puhu vain omasta puolestasi. Oravanpyörässä/työttömänä kärsitään kunnes päästään saattohoitoon ja mädäntymään.
Miten sen voisi peruuttaa ettei tarvitse kuolla ja mädäntyä?
Ei vaan puhu sinä omasta puolestasi. Ei minun elämäni tuollaista kärsimystä ole. Sinä olet ketjun masentunut ja katkera, joka ei voi käsittää että jotkut voivat olla onnellisia.
Uhkapelaamistahan se on. Ennen poikimista ei voi tietää haluaako lapsi syntyä.
Lisääntyjän mielestä pahempaa on kuitenkin mahdollinen oma kärsimys siitä ettei lisääntynyt kuin mahdollinen lapsen kärsimys siitä että lisääntyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tytöt kärttävät ja kinuavat liikakansoitusta?
Kuvitteletko ap:n synnyttävän lapsensa Bengaliin? Ei Suomessa ole liikakansoitusta.
Liikakansoitukselle ei ole rajoja koska elämme samalla planeetalla.
Suomessakaan ei ole ikinä ennen ollut näin paljon ihmisiä vaikka suorittavaa työtä on ollut paljon enemmän.
Ei jonkun Bengalin tai Etiopian liikakansoitus täällä nälänhätää aiheuta. Ei tämä pallo niin pieni ole.
Ihmisiä on liikaa maailman jokaisessa maassa, jos haluat rajat vetää maantieteellisesti, mikä ei tähän asiaan liity.
Suomessa on hyvin tilaa vaikka perustaa uusia kaupunkeja. Ei täällä ole liikaa ihmisiä, koska ei ole nälkäkuolemiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tytöt kärttävät ja kinuavat liikakansoitusta?
Kuvitteletko ap:n synnyttävän lapsensa Bengaliin? Ei Suomessa ole liikakansoitusta.
Liikakansoitukselle ei ole rajoja koska elämme samalla planeetalla.
Suomessakaan ei ole ikinä ennen ollut näin paljon ihmisiä vaikka suorittavaa työtä on ollut paljon enemmän.
Ei jonkun Bengalin tai Etiopian liikakansoitus täällä nälänhätää aiheuta. Ei tämä pallo niin pieni ole.
Ihmisiä on liikaa maailman jokaisessa maassa, jos haluat rajat vetää maantieteellisesti, mikä ei tähän asiaan liity.
Suomessa on hyvin tilaa vaikka perustaa uusia kaupunkeja. Ei täällä ole liikaa ihmisiä, koska ei ole nälkäkuolemiakaan.
On liikaa ihmisiä elintasoon nähden ja siihen ettei kaikille ole töitä. Puolella suomalaisista kuitenkin on 2-numeroinen äo eivätkä he pärjää kuin suorittavassa työssä, joka automatisoidaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmilla ei ole elämää ennen kuin yrittävät saada sellaisen emättimestään. Sitten häiriökäyttäydytään kun elämä yrittää aloittaa oman elämänsä.
Jännä muuten tuo miten sanotaan että lapsen elämä alkaa kun hän pääsee omaan kotiin ja naisen elämä alkaa kun saa sen lapsen asumaan samaan asuntoon.
Ja sitten syntyy tahtojen taistelu ja riitoja teinin ja emän välille että kumman etu on tärkein.
Mikä h*lvetin emä?
Tuo katkera käyttää eläimiin liittyvää termistöä kuten poikiminen ja emä halventaakseen lasten saamista. Oman surkean elämänsä aiheuttamasta katkeruudesta tuossa on kyse.
Olemme keskustelleet lapsilivusta ja tästä olemme yhdessä samaa mieltä mikä on hyvä ja lasten ikäero on myös yhdessä pohdittu.
Mutta entä kun mukaan lyödään vaikeus lapsen saamiseen kummastakaan riippumattomista syistä, onko reilua odotuttaa toista vuosia ja sen jälkeen aloittaa mahdollinen vuosien yritys saada edes sitä lasta?
Ja kyllä meillä on suhteessamme kaikki hyvin mitään ei oikeastaan puutu, paitsi se yksi asia...
Puolisoni vain sanoo että haluaa elää oman elämänsä ensin? Kuitenkaan ei osaa kertoa mitä tämä hänen oma elämänsä on ja mitä se pitää sisällään...
Kyllä täällä vain enemmän painetaan alas sitä osapuolta jolle asia on kovin tärkeä ja ollaan sitä mieltä että kyllä se mies on suhteessa se joka päättää milloin lapsia tehdään, erittäin sairas ajattelutapa uskoa vain miehen olevan se parisuhteen pää päätöksiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tytöt kärttävät ja kinuavat liikakansoitusta?
Kuvitteletko ap:n synnyttävän lapsensa Bengaliin? Ei Suomessa ole liikakansoitusta.
Liikakansoitukselle ei ole rajoja koska elämme samalla planeetalla.
Suomessakaan ei ole ikinä ennen ollut näin paljon ihmisiä vaikka suorittavaa työtä on ollut paljon enemmän.
Ei jonkun Bengalin tai Etiopian liikakansoitus täällä nälänhätää aiheuta. Ei tämä pallo niin pieni ole.
Ihmisiä on liikaa maailman jokaisessa maassa, jos haluat rajat vetää maantieteellisesti, mikä ei tähän asiaan liity.
Suomessa on hyvin tilaa vaikka perustaa uusia kaupunkeja. Ei täällä ole liikaa ihmisiä, koska ei ole nälkäkuolemiakaan.
On liikaa ihmisiä elintasoon nähden ja siihen ettei kaikille ole töitä. Puolella suomalaisista kuitenkin on 2-numeroinen äo eivätkä he pärjää kuin suorittavassa työssä, joka automatisoidaan.
Ei työn riittävyys ole liikakansoituksen mittari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmilla ei ole elämää ennen kuin yrittävät saada sellaisen emättimestään. Sitten häiriökäyttäydytään kun elämä yrittää aloittaa oman elämänsä.
Jännä muuten tuo miten sanotaan että lapsen elämä alkaa kun hän pääsee omaan kotiin ja naisen elämä alkaa kun saa sen lapsen asumaan samaan asuntoon.
Ja sitten syntyy tahtojen taistelu ja riitoja teinin ja emän välille että kumman etu on tärkein.
Mikä h*lvetin emä?
Tuo katkera käyttää eläimiin liittyvää termistöä kuten poikiminen ja emä halventaakseen lasten saamista. Oman surkean elämänsä aiheuttamasta katkeruudesta tuossa on kyse.
Minkä luulet olevan syynä sille että samoille asioille on useita sanoja ja että kaltaisesi provosoituvat jonkin synonyymin käytöstä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tytöt kärttävät ja kinuavat liikakansoitusta?
Kuvitteletko ap:n synnyttävän lapsensa Bengaliin? Ei Suomessa ole liikakansoitusta.
Liikakansoitukselle ei ole rajoja koska elämme samalla planeetalla.
Suomessakaan ei ole ikinä ennen ollut näin paljon ihmisiä vaikka suorittavaa työtä on ollut paljon enemmän.
Ei jonkun Bengalin tai Etiopian liikakansoitus täällä nälänhätää aiheuta. Ei tämä pallo niin pieni ole.
Ihmisiä on liikaa maailman jokaisessa maassa, jos haluat rajat vetää maantieteellisesti, mikä ei tähän asiaan liity.
Suomessa on hyvin tilaa vaikka perustaa uusia kaupunkeja. Ei täällä ole liikaa ihmisiä, koska ei ole nälkäkuolemiakaan.
On liikaa ihmisiä elintasoon nähden ja siihen ettei kaikille ole töitä. Puolella suomalaisista kuitenkin on 2-numeroinen äo eivätkä he pärjää kuin suorittavassa työssä, joka automatisoidaan.
Sotien aikaan Suomessa oli puolet tästä väkimäärästä ja ihan hyvin sillä pärjättiin, vaikkei ollut koneita helpottamassa.
Tuskainen kirjoitti:
Olemme keskustelleet lapsilivusta ja tästä olemme yhdessä samaa mieltä mikä on hyvä ja lasten ikäero on myös yhdessä pohdittu.
Mutta entä kun mukaan lyödään vaikeus lapsen saamiseen kummastakaan riippumattomista syistä, onko reilua odotuttaa toista vuosia ja sen jälkeen aloittaa mahdollinen vuosien yritys saada edes sitä lasta?
Ja kyllä meillä on suhteessamme kaikki hyvin mitään ei oikeastaan puutu, paitsi se yksi asia...
Puolisoni vain sanoo että haluaa elää oman elämänsä ensin? Kuitenkaan ei osaa kertoa mitä tämä hänen oma elämänsä on ja mitä se pitää sisällään...
Kyllä täällä vain enemmän painetaan alas sitä osapuolta jolle asia on kovin tärkeä ja ollaan sitä mieltä että kyllä se mies on suhteessa se joka päättää milloin lapsia tehdään, erittäin sairas ajattelutapa uskoa vain miehen olevan se parisuhteen pää päätöksiin...
Kumpikaan ei voi yksin päättää lapsen tekemisestä. Kummallakin on veto-oikeus siihen, että lasta ei tule. Jos tuo sinusta on sairas ajattelutapa, niin mikähän sinusta olisi terve tapa ajatella? Että jompi kumpi voisi asian yksin ratkaista? Parempi etsiä uusi kumppani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntymä on kuolemantuomio.
Entä sitten? Siinä välissä ehtii tapahtua kaikenlaista kiinnostavaa ja kivaa.
Tämä.
Entä sitten mitä lapsi joutuu kärsimään jos itse saa siitä tyydytystä, kun väkisin synnyttää toisen valmiiksi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kuolemaan.
LOL! Mahtaa olla raskasta olla noin katkera ja masentunut.
Eihän syntymätön voisi olla katkera ja masentunut. On kuitenkin sen arvoista, että emä pääsi pukemaan söpöjä vaatteita leikkinuken sijaan elävälle nukelle.
Sinua minä tarkoitin, vai oletko muka syntymätön? Et ole, mutta katkera ja masentunut olet. Minä en ole, eivätkä ole lapsenikaan. Mahtaa olla raskasta olla sinä, eikö niin?
Tämä. Pakottamalla syntymään seuraa kärsimystä. Syntymätön ei koskaan kärsi eikä kuole.
Eikä myöskään elä. Sinäkin arvostat elämääsi niin paljon ettet ole sitä lopettanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmilla ei ole elämää ennen kuin yrittävät saada sellaisen emättimestään. Sitten häiriökäyttäydytään kun elämä yrittää aloittaa oman elämänsä.
Jännä muuten tuo miten sanotaan että lapsen elämä alkaa kun hän pääsee omaan kotiin ja naisen elämä alkaa kun saa sen lapsen asumaan samaan asuntoon.
Ja sitten syntyy tahtojen taistelu ja riitoja teinin ja emän välille että kumman etu on tärkein.
Mikä h*lvetin emä?
Tuo katkera käyttää eläimiin liittyvää termistöä kuten poikiminen ja emä halventaakseen lasten saamista. Oman surkean elämänsä aiheuttamasta katkeruudesta tuossa on kyse.
Ai väität että olemassa oleva tuntee kärsimystä toisin kuin olemassa olematon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisit reilusti kysyä häneltä että alkaako hän välittömästi yrittämään kanssasi lasta vai vaihdatko puolison ?
Monella naisella menee miehen jahkailussa jopa kokonaan hedelmälliset vuodet ohi .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin hulluun maailmaan vielä lapsia! En ikinä tekisi.
En ole koskaan ymmärtänyt tätä, koska lapsen maailma on omat vanhemmat. Vaikka maailma olisi muuten täydellinen, mutta vanhemmat eivät rakasta, lapsen maailma on kamala. Vaikka maailma olisi täynnä vaikka mitä, mutta vanhemmat rakastavat, lapsen maailma on hyvä. Läheistensä kanssa se lapsi elää, kunnes perustaa oman perheen mahdollisesti.
Puhu vain omasta puolestasi. Oravanpyörässä/työttömänä kärsitään kunnes päästään saattohoitoon ja mädäntymään.
Miten sen voisi peruuttaa ettei tarvitse kuolla ja mädäntyä?
Ei vaan puhu sinä omasta puolestasi. Ei minun elämäni tuollaista kärsimystä ole. Sinä olet ketjun masentunut ja katkera, joka ei voi käsittää että jotkut voivat olla onnellisia.
Uhkapelaamistahan se on. Ennen poikimista ei voi tietää haluaako lapsi syntyä.
Lisääntyjän mielestä pahempaa on kuitenkin mahdollinen oma kärsimys siitä ettei lisääntynyt kuin mahdollinen lapsen kärsimys siitä että lisääntyi.
Et ole omaa elämääsi lopettanut, joten ilmeisesti et kärsimyksestäsi välitä sittenkään niin paljoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntymä on kuolemantuomio.
Entä sitten? Siinä välissä ehtii tapahtua kaikenlaista kiinnostavaa ja kivaa.
Tämä.
Entä sitten mitä lapsi joutuu kärsimään jos itse saa siitä tyydytystä, kun väkisin synnyttää toisen valmiiksi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kuolemaan.
LOL! Mahtaa olla raskasta olla noin katkera ja masentunut.
Eihän syntymätön voisi olla katkera ja masentunut. On kuitenkin sen arvoista, että emä pääsi pukemaan söpöjä vaatteita leikkinuken sijaan elävälle nukelle.
Sinua minä tarkoitin, vai oletko muka syntymätön? Et ole, mutta katkera ja masentunut olet. Minä en ole, eivätkä ole lapsenikaan. Mahtaa olla raskasta olla sinä, eikö niin?
Tämä. Pakottamalla syntymään seuraa kärsimystä. Syntymätön ei koskaan kärsi eikä kuole.
Eikä myöskään elä. Sinäkin arvostat elämääsi niin paljon ettet ole sitä lopettanut.
Eli vertaat kuolemaa syntymättömyyteen. Ei tarkoita elämän arvostamista että pelkää kuolemaa. Pikemminkin ei olisi silloin halunnut syntyä jos ei halua kuolla.
Pitää synnyttää vain sellaisia jotka haluavat kuolla.
Hienosti taas keskustellaan aiheen vierestä täällä.
Mutta aloittajalle; mies ei yksinkertaisesti halua lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Rakastan lastani niin paljon että se menee oman lisääntymistarpeeni edelle enkä pakota häntä kärsimään ja kuolemaan <3
Tämä. Oman lapsen ei halua kuolevan. Siksi en häntä siihen pakota.
Tuon ikäiset ovat lapsia.
Leiki kotia sillä pojalla.
Tämä. Pakottamalla syntymään seuraa kärsimystä. Syntymätön ei koskaan kärsi eikä kuole.