Miksi 40+ naisen on todella vaikea löytää omanikäistä koulutettua, urheilullista, hyvässä työssä olevaa miestä parisuhteeseen?
Mutta jo 55+ ikäisistä löytyy vireitä ja nuorekkaita paljon helpommin
Kommentit (1037)
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle
Jos et löydä kriteerejäsi täyttävää kumppania, niin silloin pitää joko laskea kriteerejä tai olla yksin. Ja jos olet ollut pitkään sinkku ja etsimässä tarkoittaa kyllä sitä, että kriteeriesi mukaiset miehet eivät pidä sinua ihan samanlaisena saaliina kun itse pidät itseäsi.
Ap = mies.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi 40+ naisen on todella vaikea löytää omanikäistä koulutettua, urheilullista, hyvässä työssä olevaa miestä parisuhteeseen? Mutta jo 55+ ikäisistä löytyy vireitä ja nuorekkaita paljon helpommin."
Juuri tuolla toisessa ketjussa todistellaan, että naiset haluavat 10-15 vuotta itseään vanhempia miehiä. Eli ihan oikein ilmeisesti menee.
EI. Naiset haluaa 1-5 vuotta vanhempia miehiä, ei ikäloppuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi 40+ naisen on todella vaikea löytää omanikäistä koulutettua, urheilullista, hyvässä työssä olevaa miestä parisuhteeseen? Mutta jo 55+ ikäisistä löytyy vireitä ja nuorekkaita paljon helpommin."
Juuri tuolla toisessa ketjussa todistellaan, että naiset haluavat 10-15 vuotta itseään vanhempia miehiä. Eli ihan oikein ilmeisesti menee.
EI. Naiset haluaa 1-5 vuotta vanhempia miehiä, ei ikäloppuja.
En minä halua yhtään vanhempaa miestä. Näin viittäkymppiä lähestyvänä arvostan miehessä pitkää jäljellä olevaa elinikää, leskeksi en tahdo rynniä.
Vierailija kirjoitti:
Koska kukaan 40+ mies ei halua sen ikäistä naista jos on varaa valita ja asiat kunnossa. Suurin osa sinkkumiehistä haluaa lisääntymisikäisen naisen. Siksi.
Kyllä haluaa. Miksi ihmeessä alkaa vaipparalli uudestaan parikymppisen kanssa, kun voi valita kauniin, varakkaan, urheilullisen yli 40 v naisen, jonka kanssa saa harrastaa upeaa seksiä, harrastella ja matkustella ilman kaiken oman rauhan, ajan ja rahan vievää jälkikasvua. Sitä se olisi eläkeikään saakka ja pitempäänkin nuoren emännän kanssa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka miten selittäisitte, miten vähän omanikäiset naiset kiinnostavat, se ei tee teistä lainkaan kiinnostavampia niiden nuorempien naisten silmissä. Ja se ei myöskään saa nelikymppisiä naisia kiinnostumaan 50+ miehistä.
Meidän miesten pelastus on se, että törmätessämme nuoreen naiseen, joka näkee vanhemmassa miehessä potentiaalia ja on kiinnostumassa, niin esiliinana ei ole kaltaisesi ilonpilaajaväkyttäjähapannaama.
No niin, sitten iloitsette tilanteestanne, eikö? Kannattaakin iloita, jos itse sattuu olemaan se tilastollinen poikkeus, joka oikeasti saa nuoremman kumppanin (jos kerran juuri se on itsellä toiveissa). Valtaosahan ei saa.
Aina se jaksaa ihmetyttää, että vaikka itselle kokee omanikäisensä olevan liian vanha ja rupsahtanut kumppaniksi, sille suureksi rakkaudeksi kokemalleen nuorelle henkilölle ei haluta antaa mahdollisuutta siihen nuorempaan ja raikkaaseen kumppaniin, vaan vanhaa rupsahtanutta kehoa ja ajatusmaailmaa tarjotaan täysin pokkana ilman itsefeflektiota. Toinen on olemassa vain omien tarpeiden tyydytyksen välineenä.
Päteekö tämä myös vanhemman naisen ja nuoremman miehen suhteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi 40+ naisen on todella vaikea löytää omanikäistä koulutettua, urheilullista, hyvässä työssä olevaa miestä parisuhteeseen? Mutta jo 55+ ikäisistä löytyy vireitä ja nuorekkaita paljon helpommin."
Juuri tuolla toisessa ketjussa todistellaan, että naiset haluavat 10-15 vuotta itseään vanhempia miehiä. Eli ihan oikein ilmeisesti menee.
EI. Naiset haluaa 1-5 vuotta vanhempia miehiä, ei ikäloppuja.
Mutta miten on mahdollista, että minä seurustelen itseäni 6 vuotta nuoremman naisen kanssa? Ollaan oltu jo pitkään yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska koulutettu, urheilullinen, hyvässä työssä oleva 40+ mies löytää kyllä koulutetun ja urheilullisen noin 30-vuotiaankin naisen.
Kunnes tämä vielä nuoruuttaan elävä nainen dumppaa hänet ja 40+ mies särkee sydämensä.
Nimittäin tälle kolmekymppiselle riittää ottajia myös alle kolmekymppisistä viriileistä miehistä.
Noin 30-vuotiaan naisen ei enää kannattaisi elää nuoruuttaan, vaan pyrkiä perustamaan perhe, jos sellainen ylipäätään on haaveena.
Naisen hedelmällisyys alkaa heikentyä nopeasti jo 30 ikävuoden jälkeen ja 35-vuotiaana todennäköisyys tulla raskaaksi on jo huomattavasti heikompi ja vastaavasti komplikaatioiden riski suurempi.
Teini-ikä ja opiskeluaika ovat nuoruuden elämistä varten.
Koska sellainen mies pitää ensin viedä joltain toiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska koulutettu, urheilullinen, hyvässä työssä oleva 40+ mies löytää kyllä koulutetun ja urheilullisen noin 30-vuotiaankin naisen.
Kunnes tämä vielä nuoruuttaan elävä nainen dumppaa hänet ja 40+ mies särkee sydämensä.
Nimittäin tälle kolmekymppiselle riittää ottajia myös alle kolmekymppisistä viriileistä miehistä.Noin 30-vuotiaan naisen ei enää kannattaisi elää nuoruuttaan, vaan pyrkiä perustamaan perhe, jos sellainen ylipäätään on haaveena.
Naisen hedelmällisyys alkaa heikentyä nopeasti jo 30 ikävuoden jälkeen ja 35-vuotiaana todennäköisyys tulla raskaaksi on jo huomattavasti heikompi ja vastaavasti komplikaatioiden riski suurempi.
Teini-ikä ja opiskeluaika ovat nuoruuden elämistä varten.
Erityislapsiriskiä nostaa myös miehen korkea ikä ja tietysti raskautuminen vanhan miehen siittiöillä vaikeampaa ja keskenmenojen riski suurempi, että ei sitä 40+ miestä kannata lapsen isäksi ottaa, jos on 30v mieskin tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ottanut sellaista ekalla kierroksella?
Ei naiset tuollaisesta hyvästä miehestä helpolla luovu.
On asioita, joita en ymmärrä. - Yksi niistä ajatus siitä, etä parhaimmat miehet olisivat aina parisuhteessa. eivätkä viihtyneet sinkkuna. Totta kai moni on ja moni on varmasti saattanut tai saattaa edelleen iloita ja parisuhteessa olemisesta mutta olettama siitä, että parisuhteessa olo olisi aina miehelle arvostettavampi asia kuin sinkkuna oleminen tai sinkkuna viihtyminen on asia, jota en oikein hahmota, että miksi.
Jos mies on koulutettu, hyvätuloinen, urheilullinen ja komea, eikä ole tähän mennessä joutunut nalkkiin parempien naisten kanssa, mikä ihme saa teidät kuvittelemaan että kelpaisitte hänelle?
Toisella kierroksella, ehkä jopa kolmannella, synnyttänyt, väsynyt ja epämääräisessä duunissa, mutta tuollainen sinkkuna viihtyvä hyvä mies hurmaantuu teistä niin, että muuttaa tapansa ja alkaa elämään naisen vaatimalla tavalla...
Melkoista.
Kaikki nelikymppiset eivät ole väsyneitä, synnyttäineitä, eivätkä edes toisella kierroksella. Elämiä on nykyään hyvin erilaisia, eikä kaikki asu jossain lähiössä hautautuneena... Kysehän on lopulta kuitenkin kemiasta, siitä että millainen olo sulla on jonkun ihmisen seurassa ja tuleeko halu olla sen lähellä, eri tavalla kuin muiden ihmisten kanssa. Se ei katso edes ulkonäköä loppupeleissä. Itse pitää tietenkin kokea itsensä sen arvoiseksi, että onnistuu.
40-vuotias nainen joka ei ole saanut miestä aikaisemmin... kääntäkääs tuo mieheksi ja miettikää haluatteko olla sen kanssa missään tekemisissä.
En ymmärrä tätä hoppua löytää itsellensä heilaa edesmenneellä äidilläni oli tapana sanoa turhaa hoppuilla kyllä se Oikea joku päivä ilmestyy!?Aikuisilla on aina seuraa muista ikäisistään ja ystävyys on hieno asia ja jos haluaa sinetöidä suhteen niin se on jokaisen oma asia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ottanut sellaista ekalla kierroksella?
Ei naiset tuollaisesta hyvästä miehestä helpolla luovu.
On asioita, joita en ymmärrä. - Yksi niistä ajatus siitä, etä parhaimmat miehet olisivat aina parisuhteessa. eivätkä viihtyneet sinkkuna. Totta kai moni on ja moni on varmasti saattanut tai saattaa edelleen iloita ja parisuhteessa olemisesta mutta olettama siitä, että parisuhteessa olo olisi aina miehelle arvostettavampi asia kuin sinkkuna oleminen tai sinkkuna viihtyminen on asia, jota en oikein hahmota, että miksi.
Jos mies on koulutettu, hyvätuloinen, urheilullinen ja komea, eikä ole tähän mennessä joutunut nalkkiin parempien naisten kanssa, mikä ihme saa teidät kuvittelemaan että kelpaisitte hänelle?
Toisella kierroksella, ehkä jopa kolmannella, synnyttänyt, väsynyt ja epämääräisessä duunissa, mutta tuollainen sinkkuna viihtyvä hyvä mies hurmaantuu teistä niin, että muuttaa tapansa ja alkaa elämään naisen vaatimalla tavalla...
Melkoista.
Kaikki nelikymppiset eivät ole väsyneitä, synnyttäineitä, eivätkä edes toisella kierroksella. Elämiä on nykyään hyvin erilaisia, eikä kaikki asu jossain lähiössä hautautuneena... Kysehän on lopulta kuitenkin kemiasta, siitä että millainen olo sulla on jonkun ihmisen seurassa ja tuleeko halu olla sen lähellä, eri tavalla kuin muiden ihmisten kanssa. Se ei katso edes ulkonäköä loppupeleissä. Itse pitää tietenkin kokea itsensä sen arvoiseksi, että onnistuu.
40-vuotias nainen joka ei ole saanut miestä aikaisemmin... kääntäkääs tuo mieheksi ja miettikää haluatteko olla sen kanssa missään tekemisissä.
Valtaosa nelikymppisistä sinkkunaisista on sellaisia, joilla on kyllä ollut suhde tai suhteita, monella 40+ sinkulla voi olla lapsiakin. Vähän eri asia kuin se, ettei olisi koskaan "saanut" ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka miten selittäisitte, miten vähän omanikäiset naiset kiinnostavat, se ei tee teistä lainkaan kiinnostavampia niiden nuorempien naisten silmissä. Ja se ei myöskään saa nelikymppisiä naisia kiinnostumaan 50+ miehistä.
Meidän miesten pelastus on se, että törmätessämme nuoreen naiseen, joka näkee vanhemmassa miehessä potentiaalia ja on kiinnostumassa, niin esiliinana ei ole kaltaisesi ilonpilaajaväkyttäjähapannaama.
No niin, sitten iloitsette tilanteestanne, eikö? Kannattaakin iloita, jos itse sattuu olemaan se tilastollinen poikkeus, joka oikeasti saa nuoremman kumppanin (jos kerran juuri se on itsellä toiveissa). Valtaosahan ei saa.
Aina se jaksaa ihmetyttää, että vaikka itselle kokee omanikäisensä olevan liian vanha ja rupsahtanut kumppaniksi, sille suureksi rakkaudeksi kokemalleen nuorelle henkilölle ei haluta antaa mahdollisuutta siihen nuorempaan ja raikkaaseen kumppaniin, vaan vanhaa rupsahtanutta kehoa ja ajatusmaailmaa tarjotaan täysin pokkana ilman itsefeflektiota. Toinen on olemassa vain omien tarpeiden tyydytyksen välineenä.
Kyllä 25-30-vuotiaalla naisella on ollut jo kosolti mahdollisuuksia kokeilla erilaisia kumppaneita.
Voit myös lakata pitämästä aikuisia naisia tahdottomina ja manipuloitavina pikkutyttöinä. Se on todella alentavaa heitä kohtaan.
Jokainen nainen, joka valitsee kumppanikseen vanhemman miehen, tekee sen omasta halustaan. Joku koska sattui rakastumaan vanhempaan mieheen, toinen kenties järkisyistä, mutta jokainen tekee niin omasta vapaasta tahdostaan.
Mitä hyötyä on perheen perustamis iässä naisen etsiä vanhempia miehiä? He eivät ensinnäkään ole ensisijaisesti haluttavia seksikkyyden perusteella, ja nykyaikana nainen ei tarvitse epätoivoisesti elättäjää. En ymmärrä mitä parempaa olisi vanhemmalla kuin oman ikäisellä.
Vanhempi mies monesti tulee esittämään kiinnostusta vaikka selkeästi olen ilmaissut haluavani perustaa perheen. Nämä miehet eivät ole yleensä etsimässä naista jotta perustaisivat perheen, heillä on jo lapset tehty. He todennäköisimmin nimenomaan tuhlaisivat nuoren naisen aikaa koska eivät ole samassa elämäntilanteessa ja haluavat rauhassa katsella ja kokeilla ja viettää aikaa. Hyvähän se on siinä iässä rauhassa katsella ja viettää aikaa tutustuen vuosia, kun ei ole tarvetta perustaa perhettä. Vanhemmat miehet ovat takuulla vielä varovaisempia lasten teon suhteen kokemusten perusteella, ja koska monesti siihen ei edes ole aitoa halua. Voidaan vaan lupailla että katsellaan ja siinä sivussa saada sänkyseuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ottanut sellaista ekalla kierroksella?
Ei naiset tuollaisesta hyvästä miehestä helpolla luovu.
On asioita, joita en ymmärrä. - Yksi niistä ajatus siitä, etä parhaimmat miehet olisivat aina parisuhteessa. eivätkä viihtyneet sinkkuna. Totta kai moni on ja moni on varmasti saattanut tai saattaa edelleen iloita ja parisuhteessa olemisesta mutta olettama siitä, että parisuhteessa olo olisi aina miehelle arvostettavampi asia kuin sinkkuna oleminen tai sinkkuna viihtyminen on asia, jota en oikein hahmota, että miksi.
Jos mies on koulutettu, hyvätuloinen, urheilullinen ja komea, eikä ole tähän mennessä joutunut nalkkiin parempien naisten kanssa, mikä ihme saa teidät kuvittelemaan että kelpaisitte hänelle?
Toisella kierroksella, ehkä jopa kolmannella, synnyttänyt, väsynyt ja epämääräisessä duunissa, mutta tuollainen sinkkuna viihtyvä hyvä mies hurmaantuu teistä niin, että muuttaa tapansa ja alkaa elämään naisen vaatimalla tavalla...
Melkoista.
Kaikki nelikymppiset eivät ole väsyneitä, synnyttäineitä, eivätkä edes toisella kierroksella. Elämiä on nykyään hyvin erilaisia, eikä kaikki asu jossain lähiössä hautautuneena... Kysehän on lopulta kuitenkin kemiasta, siitä että millainen olo sulla on jonkun ihmisen seurassa ja tuleeko halu olla sen lähellä, eri tavalla kuin muiden ihmisten kanssa. Se ei katso edes ulkonäköä loppupeleissä. Itse pitää tietenkin kokea itsensä sen arvoiseksi, että onnistuu.
40-vuotias nainen joka ei ole saanut miestä aikaisemmin... kääntäkääs tuo mieheksi ja miettikää haluatteko olla sen kanssa missään tekemisissä.
Valtaosa nelikymppisistä sinkkunaisista on sellaisia, joilla on kyllä ollut suhde tai suhteita, monella 40+ sinkulla voi olla lapsiakin. Vähän eri asia kuin se, ettei olisi koskaan "saanut" ketään.
eli 40+ sinkku jolla on lapsia ei ole sinusta toisella kierroksella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ottanut sellaista ekalla kierroksella?
Ei naiset tuollaisesta hyvästä miehestä helpolla luovu.
On asioita, joita en ymmärrä. - Yksi niistä ajatus siitä, etä parhaimmat miehet olisivat aina parisuhteessa. eivätkä viihtyneet sinkkuna. Totta kai moni on ja moni on varmasti saattanut tai saattaa edelleen iloita ja parisuhteessa olemisesta mutta olettama siitä, että parisuhteessa olo olisi aina miehelle arvostettavampi asia kuin sinkkuna oleminen tai sinkkuna viihtyminen on asia, jota en oikein hahmota, että miksi.
Jos mies on koulutettu, hyvätuloinen, urheilullinen ja komea, eikä ole tähän mennessä joutunut nalkkiin parempien naisten kanssa, mikä ihme saa teidät kuvittelemaan että kelpaisitte hänelle?
Toisella kierroksella, ehkä jopa kolmannella, synnyttänyt, väsynyt ja epämääräisessä duunissa, mutta tuollainen sinkkuna viihtyvä hyvä mies hurmaantuu teistä niin, että muuttaa tapansa ja alkaa elämään naisen vaatimalla tavalla...
Melkoista.
Kaikki nelikymppiset eivät ole väsyneitä, synnyttäineitä, eivätkä edes toisella kierroksella. Elämiä on nykyään hyvin erilaisia, eikä kaikki asu jossain lähiössä hautautuneena... Kysehän on lopulta kuitenkin kemiasta, siitä että millainen olo sulla on jonkun ihmisen seurassa ja tuleeko halu olla sen lähellä, eri tavalla kuin muiden ihmisten kanssa. Se ei katso edes ulkonäköä loppupeleissä. Itse pitää tietenkin kokea itsensä sen arvoiseksi, että onnistuu.
40-vuotias nainen joka ei ole saanut miestä aikaisemmin... kääntäkääs tuo mieheksi ja miettikää haluatteko olla sen kanssa missään tekemisissä.
Valtaosa nelikymppisistä sinkkunaisista on sellaisia, joilla on kyllä ollut suhde tai suhteita, monella 40+ sinkulla voi olla lapsiakin. Vähän eri asia kuin se, ettei olisi koskaan "saanut" ketään.
eli 40+ sinkku jolla on lapsia ei ole sinusta toisella kierroksella?
Ai niin, jos se oli se ongelma, niin etsii sitten niistä 40+ naisista, joilla ei ole lapsia. Valtaosalla heistäkin on kuitenkin aiempia suhteita eli mitään ikisinkkuja ei valtaosa ole.
Mikä pakkomielle sinulla on parisuhteeseen? Opettele olemaan onnellinen yksin, kukaan ei sitä onnea sinulle parisuhteessa tuo.
Sellaiset miehet saavat nuorempiakin. 40wee nainen on jo yleensä rupsu naamasta.
Kaikki nelikymppiset eivät ole väsyneitä, synnyttäineitä, eivätkä edes toisella kierroksella. Elämiä on nykyään hyvin erilaisia, eikä kaikki asu jossain lähiössä hautautuneena... Kysehän on lopulta kuitenkin kemiasta, siitä että millainen olo sulla on jonkun ihmisen seurassa ja tuleeko halu olla sen lähellä, eri tavalla kuin muiden ihmisten kanssa. Se ei katso edes ulkonäköä loppupeleissä. Itse pitää tietenkin kokea itsensä sen arvoiseksi, että onnistuu.