Miksi perinteiset sukupuoliroolit perheessä on väärin?
Miksi nykyään ollaan niin paljon vastaan sitä, että perheessä on ns. vanhanaikaiset sukupuoliroolit? Entä, jos molemmat aidosti haluaa niin? Miksi se olisi väärin?
Kommentit (640)
Kemikaaliali kirjoitti:
Meillä parisuhteessa vaimo alkoi jossakin vaiheessa feministiksi. Homma meni ihan sekaisin myös vaimo. Se ei vaan toiminut. Mielestäni ihminen saa olla sellainen kuin luonteeltaan on, mutta väkisin naisten muuttaminen feministeiksi tai miehen muuttaminen "äidiksi" ei vaan toimi.
Lapsista huomaa, miten he itse valitsevat lelunsa ja leikkinsä. Monella tytöllä on selkeä naisen rooli ja pojalla on miehen rooli ja rajummat leikit kuin tytöillä. Tämän lapset tekevät luonnollisesti. Sitten päiväkotiympyröissä tätä yritetään muuttaa. Poikien pitää leikkiä hillitymmin, ei saa juosta, ei saa leikkiä sotaa, jne. Esimerkiksi sotaleikkikin on lapselle oppimista. Siinä lapsi käsittelee kuolemaa ja elämää leikin kautta.
Tasapainoiset lapset tarvitsevat kasvatukseen isää ja äitiä. Jos jompikumpi puuttuu, roolimalli haetaan kodin ulkopuolelta.
Luultavasti vaimoa on armottomasti v*tuttanut se rooli joka hänelle oli langennut ja mitta tuli sitten vaan täyteen. Miehelle olisi tietty kivempaa jos äiti hoitaisi lapset ja kodin ja itse voisi vaan vähän autella ja leikkiä lasten kanssa että vaimo pääsee kerran viikossa lenkille. Harmi vaan että se on useimmiten aika p*ska diili sille naiselle.
Nykyään on kovin vähän "miesten töitä". Siksi väärin, ellei sitten "naisten hommiin" oteta palkattua apua. Lisäksi on väärin, jos joku perheessä näin kokee. Itse naisena esim. pidän useimmista ulkotöistä (saa liikuntaa ja raitista ilmaa), mutta keittiössä en erityisemmin viihdy.
Vierailija kirjoitti:
Kemikaaliali kirjoitti:
Meillä parisuhteessa vaimo alkoi jossakin vaiheessa feministiksi. Homma meni ihan sekaisin myös vaimo. Se ei vaan toiminut. Mielestäni ihminen saa olla sellainen kuin luonteeltaan on, mutta väkisin naisten muuttaminen feministeiksi tai miehen muuttaminen "äidiksi" ei vaan toimi.
Lapsista huomaa, miten he itse valitsevat lelunsa ja leikkinsä. Monella tytöllä on selkeä naisen rooli ja pojalla on miehen rooli ja rajummat leikit kuin tytöillä. Tämän lapset tekevät luonnollisesti. Sitten päiväkotiympyröissä tätä yritetään muuttaa. Poikien pitää leikkiä hillitymmin, ei saa juosta, ei saa leikkiä sotaa, jne. Esimerkiksi sotaleikkikin on lapselle oppimista. Siinä lapsi käsittelee kuolemaa ja elämää leikin kautta.
Tasapainoiset lapset tarvitsevat kasvatukseen isää ja äitiä. Jos jompikumpi puuttuu, roolimalli haetaan kodin ulkopuolelta.
Jaa, minä kun olin lapsi, tyttö, niin ihan itse keksittiin pikkusiskon kanssa rymytä ojissa leikkimässä sotaa. Ei siihen kukaan ohjannut. Väärin leikitty?
Oikeasti on väärin pakottaa ketään mihinkään muottiin, riippumatta sukupuolesta. Jos joku haluaa olla hoivaava tyttö tai nainen, olkoot. Jos jotain ei vois vähempää kiinnostaa semmoinen vaan leikkisi mieluummin autoilla, niin se hänelle suotakoon. Ja sama sukupuolet toisin päin. Tai mitä tahansa tältä väliltä, suurin osa lienee niitä joita jossain määrin kiinnostaa vähän molemmat.
Jos nyt puhutaan isommasta otannasta kuin sinä ja sinun sisko. Kun olet nähnyt läheltä vaikkapa sadan tai viidensadan lapsen leikkiä, niin huomaat sinäkin että sukupuolet on aika erilaiset jo leikki-iässä. On myös tutkittu lasten energiankulutusta; poikalapsi tarvitsee kaloreita enemmän kuin tyttölapsi. Toiminnallisuus on erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemikaaliali kirjoitti:
Meillä parisuhteessa vaimo alkoi jossakin vaiheessa feministiksi. Homma meni ihan sekaisin myös vaimo. Se ei vaan toiminut. Mielestäni ihminen saa olla sellainen kuin luonteeltaan on, mutta väkisin naisten muuttaminen feministeiksi tai miehen muuttaminen "äidiksi" ei vaan toimi.
Lapsista huomaa, miten he itse valitsevat lelunsa ja leikkinsä. Monella tytöllä on selkeä naisen rooli ja pojalla on miehen rooli ja rajummat leikit kuin tytöillä. Tämän lapset tekevät luonnollisesti. Sitten päiväkotiympyröissä tätä yritetään muuttaa. Poikien pitää leikkiä hillitymmin, ei saa juosta, ei saa leikkiä sotaa, jne. Esimerkiksi sotaleikkikin on lapselle oppimista. Siinä lapsi käsittelee kuolemaa ja elämää leikin kautta.
Tasapainoiset lapset tarvitsevat kasvatukseen isää ja äitiä. Jos jompikumpi puuttuu, roolimalli haetaan kodin ulkopuolelta.
Jaa, minä kun olin lapsi, tyttö, niin ihan itse keksittiin pikkusiskon kanssa rymytä ojissa leikkimässä sotaa. Ei siihen kukaan ohjannut. Väärin leikitty?
Oikeasti on väärin pakottaa ketään mihinkään muottiin, riippumatta sukupuolesta. Jos joku haluaa olla hoivaava tyttö tai nainen, olkoot. Jos jotain ei vois vähempää kiinnostaa semmoinen vaan leikkisi mieluummin autoilla, niin se hänelle suotakoon. Ja sama sukupuolet toisin päin. Tai mitä tahansa tältä väliltä, suurin osa lienee niitä joita jossain määrin kiinnostaa vähän molemmat.
Jos nyt puhutaan isommasta otannasta kuin sinä ja sinun sisko. Kun olet nähnyt läheltä vaikkapa sadan tai viidensadan lapsen leikkiä, niin huomaat sinäkin että sukupuolet on aika erilaiset jo leikki-iässä. On myös tutkittu lasten energiankulutusta; poikalapsi tarvitsee kaloreita enemmän kuin tyttölapsi. Toiminnallisuus on erilaista.
Biologisten ominaisuuksien kieltäminen on marginaali-ihmisten yksi keino hämärtää tosiasioita.
Vierailija kirjoitti:
Kemikaaliali kirjoitti:
Meillä parisuhteessa vaimo alkoi jossakin vaiheessa feministiksi. Homma meni ihan sekaisin myös vaimo. Se ei vaan toiminut. Mielestäni ihminen saa olla sellainen kuin luonteeltaan on, mutta väkisin naisten muuttaminen feministeiksi tai miehen muuttaminen "äidiksi" ei vaan toimi.
Lapsista huomaa, miten he itse valitsevat lelunsa ja leikkinsä. Monella tytöllä on selkeä naisen rooli ja pojalla on miehen rooli ja rajummat leikit kuin tytöillä. Tämän lapset tekevät luonnollisesti. Sitten päiväkotiympyröissä tätä yritetään muuttaa. Poikien pitää leikkiä hillitymmin, ei saa juosta, ei saa leikkiä sotaa, jne. Esimerkiksi sotaleikkikin on lapselle oppimista. Siinä lapsi käsittelee kuolemaa ja elämää leikin kautta.
Tasapainoiset lapset tarvitsevat kasvatukseen isää ja äitiä. Jos jompikumpi puuttuu, roolimalli haetaan kodin ulkopuolelta.
Pojat ja tytöt ovat keskimäärin erilaisia mutta ei siitä mitenkään automaattisesti seuraa että mies ei voisi ottaa erilaista roolia perheessä. Se on vain siitä kiinni miten ne omat piirteensä kanavoi.
Esim. oma mieheni on aina ollut monin tavoin perinteisen poikamainen. On kiinnostunut autoista, urheilusta, nikkaroinnista jne. Mutta jostain kumman syystä hän pystyy aivan yhtä hyvin suuntaamaan sen kätevyytensä ja tarmonsa lihapullien pyöritykseen tai lasten vaipan vaihtoon kuin kodin remonttiinkin.
Eivät ne perinteiset miehiset ominaisuudet mitenkään tee miehestä kykenemätöntä kodin hoitoon tai lasten hoivaan. Mies vain tekee ne ehkä hieman eri tavalla mutta tekee ihan yhtä hyvin.
Sama mun miehellä. Metsästää ja kalastaa, hyvin miehisiä harrastuksia siis, on ollut raksallakin töissä, nykyään tosin toimistohommissa ja ura on hänelle tärkeä. Perhearki on muotoutunut niin, että mies on pääasiallinen ruuanlaittaja koska hän on siinä hyvä ja yleensä ennen minua kotona. Lasten päiväkotikuskaukset ja saikkupäivät on myös ollut enemmän hänen vastuullaan minun hankalien työaikojen ja -matkojen takia. Minä hoidan sitten muita juttuja, niitähän riittää, koen että aika tasan menee. Molemmat tuo rahaa taloon. Hyvin toimii.
Vierailija kirjoitti:
No nyt minä tajuan mistä nämä ihmeelliset kuvitelmat kotiäitiyden ihanuudesta ja "perinteisistä rooleista" ja "hyvistä äideistä" tulee. 50-luvun kotiäitiyttä ihannoivista mainosvideoista, joilla yritettiin myydä tätä ajatusta kansalle! Hyvin näyttää joihinkin uppoavan vielä tänäkin päivänä. Mainosvideot eivät ole mikään dokumentti, tosielämä on ollut aika kaukana noitten videoitten idyllistä.
Ei, niitä tuskin kukaan nyt ihannoi, vaan ne laitoin tähän osoittamaan sitä, että Suomessakin on kotiäitejä ollut. Edellä jossain väitettiin että täältä olisi täysin puuttunut kotiäitikulttuuri, ja se ei ihan pitänyt paikkansa.
Tuskin kukaan elää elämäänsä täysin kuten 1950-luvulla.
Kaikista naisista ja kaikista miehistä ei ole siihen perinteiseen rooliin. Se sopii joillekin ihmisille, ei kaikille. Toinen asia on se, miten ne perinteiset roolit käsitetään. Jos se tarkoittaa sitä, että miehet tekevät raskaat työt ja naiset tekevät kotityöt, se sopisi minulle. Jos se tarkoittaa sitä, ettei naisella saisi olla omia mielipiteitä, se ei taas käy ollenkaan.
Työpaikalla kuulee usein, kun naiset puhuvat vain miestensä mielipiteistä; 'mieheni on sitä mieltä..'
Naisillekin on annettu omat aivot ja se on voimavara perheessä, että on kahdet aivot yhden sijaan.
Naiset, jotka jättävät kaiken ajattelun vain puolisoilleen, ovatko he vastuuntuntoisia aikuisia ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemikaaliali kirjoitti:
Meillä parisuhteessa vaimo alkoi jossakin vaiheessa feministiksi. Homma meni ihan sekaisin myös vaimo. Se ei vaan toiminut. Mielestäni ihminen saa olla sellainen kuin luonteeltaan on, mutta väkisin naisten muuttaminen feministeiksi tai miehen muuttaminen "äidiksi" ei vaan toimi.
Lapsista huomaa, miten he itse valitsevat lelunsa ja leikkinsä. Monella tytöllä on selkeä naisen rooli ja pojalla on miehen rooli ja rajummat leikit kuin tytöillä. Tämän lapset tekevät luonnollisesti. Sitten päiväkotiympyröissä tätä yritetään muuttaa. Poikien pitää leikkiä hillitymmin, ei saa juosta, ei saa leikkiä sotaa, jne. Esimerkiksi sotaleikkikin on lapselle oppimista. Siinä lapsi käsittelee kuolemaa ja elämää leikin kautta.
Tasapainoiset lapset tarvitsevat kasvatukseen isää ja äitiä. Jos jompikumpi puuttuu, roolimalli haetaan kodin ulkopuolelta.
Jaa, minä kun olin lapsi, tyttö, niin ihan itse keksittiin pikkusiskon kanssa rymytä ojissa leikkimässä sotaa. Ei siihen kukaan ohjannut. Väärin leikitty?
Oikeasti on väärin pakottaa ketään mihinkään muottiin, riippumatta sukupuolesta. Jos joku haluaa olla hoivaava tyttö tai nainen, olkoot. Jos jotain ei vois vähempää kiinnostaa semmoinen vaan leikkisi mieluummin autoilla, niin se hänelle suotakoon. Ja sama sukupuolet toisin päin. Tai mitä tahansa tältä väliltä, suurin osa lienee niitä joita jossain määrin kiinnostaa vähän molemmat.
Jos nyt puhutaan isommasta otannasta kuin sinä ja sinun sisko. Kun olet nähnyt läheltä vaikkapa sadan tai viidensadan lapsen leikkiä, niin huomaat sinäkin että sukupuolet on aika erilaiset jo leikki-iässä. On myös tutkittu lasten energiankulutusta; poikalapsi tarvitsee kaloreita enemmän kuin tyttölapsi. Toiminnallisuus on erilaista.
Eli olet sitä mieltä että kaikkien pitäisi toimia kuin enemmistö, ei saa antaa lasten leikkiä niinkuin haluavat vaan sukupuolen mukaan? Ja olla aikuisia niinkuin haluavat? Vai miksi on niin tärkeää todistella asiaasi. En minä sitä kiellä etteikö pojissa ja tytöissä olisi keskimäärin eroja, mielestäni on vaan väärin sulloa ketään mihinkään sukupuolen mukaiseen muottiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt minä tajuan mistä nämä ihmeelliset kuvitelmat kotiäitiyden ihanuudesta ja "perinteisistä rooleista" ja "hyvistä äideistä" tulee. 50-luvun kotiäitiyttä ihannoivista mainosvideoista, joilla yritettiin myydä tätä ajatusta kansalle! Hyvin näyttää joihinkin uppoavan vielä tänäkin päivänä. Mainosvideot eivät ole mikään dokumentti, tosielämä on ollut aika kaukana noitten videoitten idyllistä.
Ei, niitä tuskin kukaan nyt ihannoi, vaan ne laitoin tähän osoittamaan sitä, että Suomessakin on kotiäitejä ollut. Edellä jossain väitettiin että täältä olisi täysin puuttunut kotiäitikulttuuri, ja se ei ihan pitänyt paikkansa.
Tuskin kukaan elää elämäänsä täysin kuten 1950-luvulla.
Ja lisään vielä omaani, etteivät ne olleet mainoksia. Katsokaa vaikka se ensimmäinen, ei se ole mainoksen tapaan tehty. Emäntäkoulut olivat ihan todellisia. Tunnen jopa omaa ikäluokkaani yhden naisen, eli 50-vuotiaan, joka kävi emäntäkoulun.
Videoita parempi, haastatelkaa muutamaa kasikymppistä naista. Tai sitä vanhempaa. Muutamaa siksi, että yhden henkilön otanta ei kerro vielä koko totuutta suuntaan tai toiseen. :)
Kemikaaliali kirjoitti:
Meillä parisuhteessa vaimo alkoi jossakin vaiheessa feministiksi. Homma meni ihan sekaisin myös vaimo. Se ei vaan toiminut. Mielestäni ihminen saa olla sellainen kuin luonteeltaan on, mutta väkisin naisten muuttaminen feministeiksi tai miehen muuttaminen "äidiksi" ei vaan toimi.
Lapsista huomaa, miten he itse valitsevat lelunsa ja leikkinsä. Monella tytöllä on selkeä naisen rooli ja pojalla on miehen rooli ja rajummat leikit kuin tytöillä. Tämän lapset tekevät luonnollisesti. Sitten päiväkotiympyröissä tätä yritetään muuttaa. Poikien pitää leikkiä hillitymmin, ei saa juosta, ei saa leikkiä sotaa, jne. Esimerkiksi sotaleikkikin on lapselle oppimista. Siinä lapsi käsittelee kuolemaa ja elämää leikin kautta.
Tasapainoiset lapset tarvitsevat kasvatukseen isää ja äitiä. Jos jompikumpi puuttuu, roolimalli haetaan kodin ulkopuolelta.
Haha: mielestäsi ihminen saa olla sellainen kun on, justjoo!! Vaimosi uskalsi vihdoin näyttää oikeat karvansa. Itse kärsin aikanaan, kun oli vielä tyttöjen ja poikien leikit voimissaan. Onneksi nykyään lapset saa tehdä mitä tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemikaaliali kirjoitti:
Meillä parisuhteessa vaimo alkoi jossakin vaiheessa feministiksi. Homma meni ihan sekaisin myös vaimo. Se ei vaan toiminut. Mielestäni ihminen saa olla sellainen kuin luonteeltaan on, mutta väkisin naisten muuttaminen feministeiksi tai miehen muuttaminen "äidiksi" ei vaan toimi.
Lapsista huomaa, miten he itse valitsevat lelunsa ja leikkinsä. Monella tytöllä on selkeä naisen rooli ja pojalla on miehen rooli ja rajummat leikit kuin tytöillä. Tämän lapset tekevät luonnollisesti. Sitten päiväkotiympyröissä tätä yritetään muuttaa. Poikien pitää leikkiä hillitymmin, ei saa juosta, ei saa leikkiä sotaa, jne. Esimerkiksi sotaleikkikin on lapselle oppimista. Siinä lapsi käsittelee kuolemaa ja elämää leikin kautta.
Tasapainoiset lapset tarvitsevat kasvatukseen isää ja äitiä. Jos jompikumpi puuttuu, roolimalli haetaan kodin ulkopuolelta.
Jaa, minä kun olin lapsi, tyttö, niin ihan itse keksittiin pikkusiskon kanssa rymytä ojissa leikkimässä sotaa. Ei siihen kukaan ohjannut. Väärin leikitty?
Oikeasti on väärin pakottaa ketään mihinkään muottiin, riippumatta sukupuolesta. Jos joku haluaa olla hoivaava tyttö tai nainen, olkoot. Jos jotain ei vois vähempää kiinnostaa semmoinen vaan leikkisi mieluummin autoilla, niin se hänelle suotakoon. Ja sama sukupuolet toisin päin. Tai mitä tahansa tältä väliltä, suurin osa lienee niitä joita jossain määrin kiinnostaa vähän molemmat.
Jos nyt puhutaan isommasta otannasta kuin sinä ja sinun sisko. Kun olet nähnyt läheltä vaikkapa sadan tai viidensadan lapsen leikkiä, niin huomaat sinäkin että sukupuolet on aika erilaiset jo leikki-iässä. On myös tutkittu lasten energiankulutusta; poikalapsi tarvitsee kaloreita enemmän kuin tyttölapsi. Toiminnallisuus on erilaista.
Eli olet sitä mieltä että kaikkien pitäisi toimia kuin enemmistö, ei saa antaa lasten leikkiä niinkuin haluavat vaan sukupuolen mukaan? Ja olla aikuisia niinkuin haluavat? Vai miksi on niin tärkeää todistella asiaasi. En minä sitä kiellä etteikö pojissa ja tytöissä olisi keskimäärin eroja, mielestäni on vaan väärin sulloa ketään mihinkään sukupuolen mukaiseen muottiin.
En ole sitä mieltä, en sanonut missään kohtaa niin. Haetko tarkoituksella riitaa? Sanoin että tytöissä ja pojissa on eroja, ihan jo fysiologiassa, jo leikki-iässä. Sen näkee kyllä, jos monien lasten kanssa toimii. Asiaa on myös tutkittu.
Erojen myöntäminen ei tarkoita, että halutaan kieltää osaa toimimasta toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemikaaliali kirjoitti:
Meillä parisuhteessa vaimo alkoi jossakin vaiheessa feministiksi. Homma meni ihan sekaisin myös vaimo. Se ei vaan toiminut. Mielestäni ihminen saa olla sellainen kuin luonteeltaan on, mutta väkisin naisten muuttaminen feministeiksi tai miehen muuttaminen "äidiksi" ei vaan toimi.
Lapsista huomaa, miten he itse valitsevat lelunsa ja leikkinsä. Monella tytöllä on selkeä naisen rooli ja pojalla on miehen rooli ja rajummat leikit kuin tytöillä. Tämän lapset tekevät luonnollisesti. Sitten päiväkotiympyröissä tätä yritetään muuttaa. Poikien pitää leikkiä hillitymmin, ei saa juosta, ei saa leikkiä sotaa, jne. Esimerkiksi sotaleikkikin on lapselle oppimista. Siinä lapsi käsittelee kuolemaa ja elämää leikin kautta.
Tasapainoiset lapset tarvitsevat kasvatukseen isää ja äitiä. Jos jompikumpi puuttuu, roolimalli haetaan kodin ulkopuolelta.
Jaa, minä kun olin lapsi, tyttö, niin ihan itse keksittiin pikkusiskon kanssa rymytä ojissa leikkimässä sotaa. Ei siihen kukaan ohjannut. Väärin leikitty?
Oikeasti on väärin pakottaa ketään mihinkään muottiin, riippumatta sukupuolesta. Jos joku haluaa olla hoivaava tyttö tai nainen, olkoot. Jos jotain ei vois vähempää kiinnostaa semmoinen vaan leikkisi mieluummin autoilla, niin se hänelle suotakoon. Ja sama sukupuolet toisin päin. Tai mitä tahansa tältä väliltä, suurin osa lienee niitä joita jossain määrin kiinnostaa vähän molemmat.
Jos nyt puhutaan isommasta otannasta kuin sinä ja sinun sisko. Kun olet nähnyt läheltä vaikkapa sadan tai viidensadan lapsen leikkiä, niin huomaat sinäkin että sukupuolet on aika erilaiset jo leikki-iässä. On myös tutkittu lasten energiankulutusta; poikalapsi tarvitsee kaloreita enemmän kuin tyttölapsi. Toiminnallisuus on erilaista.
Biologisten ominaisuuksien kieltäminen on marginaali-ihmisten yksi keino hämärtää tosiasioita.
Ei biologisia ominaisuuksia yleensä mitenkään kielletä, vain se että ne biologiset ominaisuudet jotenkin automaattisesti johtaisivat tiettyyn tilanteeseen, varsinkaan siihen "perinteiseen".
On kummallista että biologisten ominaisuuksien harvoin ajatellaan vaikuttavan siihen miten miehet ja naiset voivat toimia työelämässä tai yhteiskunnassa mutta kun tullaan sinne kotiin niin se miehen biologia äkkiä estääkin miestä vaihtamasta vaippoja tai keittämästä puuroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt minä tajuan mistä nämä ihmeelliset kuvitelmat kotiäitiyden ihanuudesta ja "perinteisistä rooleista" ja "hyvistä äideistä" tulee. 50-luvun kotiäitiyttä ihannoivista mainosvideoista, joilla yritettiin myydä tätä ajatusta kansalle! Hyvin näyttää joihinkin uppoavan vielä tänäkin päivänä. Mainosvideot eivät ole mikään dokumentti, tosielämä on ollut aika kaukana noitten videoitten idyllistä.
Ei, niitä tuskin kukaan nyt ihannoi, vaan ne laitoin tähän osoittamaan sitä, että Suomessakin on kotiäitejä ollut. Edellä jossain väitettiin että täältä olisi täysin puuttunut kotiäitikulttuuri, ja se ei ihan pitänyt paikkansa.
Tuskin kukaan elää elämäänsä täysin kuten 1950-luvulla.
Ei kukaan ole väittänyt etteikö kotiäitejä olisi ollut. Se vaan ei ole ollut mikään vallitseva tilanne että äidit olisivat kotona ja keskittyisivät lapsiin, se on ollut sitä ainoastaan tiettyjen piirien ihannekuvissa joihin nuo videotkin liittyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt minä tajuan mistä nämä ihmeelliset kuvitelmat kotiäitiyden ihanuudesta ja "perinteisistä rooleista" ja "hyvistä äideistä" tulee. 50-luvun kotiäitiyttä ihannoivista mainosvideoista, joilla yritettiin myydä tätä ajatusta kansalle! Hyvin näyttää joihinkin uppoavan vielä tänäkin päivänä. Mainosvideot eivät ole mikään dokumentti, tosielämä on ollut aika kaukana noitten videoitten idyllistä.
Ne mainosvideot on olemassa, koska asiat ei olleet niin ja joku halusi markkinoida että voisi olla. Mihin on unohtunut ihmisiltä mainosalan totuus, että markkinoidaan mielikuvia, ei totuutta.
Mutta kun ne ei olleet mainosvideoita. Ne kertoivat kotitalousneuvojan työnkuvasta esim. Ihan todellinen ammatti takavuosina.
Eikö täällä kukaan ole kuullut emäntäkouluista? Vai sotkeeko se oman agendan, jos myöntää että Suomessakin naisia on ihan koulutettu kotiäidin uralle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemikaaliali kirjoitti:
Meillä parisuhteessa vaimo alkoi jossakin vaiheessa feministiksi. Homma meni ihan sekaisin myös vaimo. Se ei vaan toiminut. Mielestäni ihminen saa olla sellainen kuin luonteeltaan on, mutta väkisin naisten muuttaminen feministeiksi tai miehen muuttaminen "äidiksi" ei vaan toimi.
Lapsista huomaa, miten he itse valitsevat lelunsa ja leikkinsä. Monella tytöllä on selkeä naisen rooli ja pojalla on miehen rooli ja rajummat leikit kuin tytöillä. Tämän lapset tekevät luonnollisesti. Sitten päiväkotiympyröissä tätä yritetään muuttaa. Poikien pitää leikkiä hillitymmin, ei saa juosta, ei saa leikkiä sotaa, jne. Esimerkiksi sotaleikkikin on lapselle oppimista. Siinä lapsi käsittelee kuolemaa ja elämää leikin kautta.
Tasapainoiset lapset tarvitsevat kasvatukseen isää ja äitiä. Jos jompikumpi puuttuu, roolimalli haetaan kodin ulkopuolelta.
Jaa, minä kun olin lapsi, tyttö, niin ihan itse keksittiin pikkusiskon kanssa rymytä ojissa leikkimässä sotaa. Ei siihen kukaan ohjannut. Väärin leikitty?
Oikeasti on väärin pakottaa ketään mihinkään muottiin, riippumatta sukupuolesta. Jos joku haluaa olla hoivaava tyttö tai nainen, olkoot. Jos jotain ei vois vähempää kiinnostaa semmoinen vaan leikkisi mieluummin autoilla, niin se hänelle suotakoon. Ja sama sukupuolet toisin päin. Tai mitä tahansa tältä väliltä, suurin osa lienee niitä joita jossain määrin kiinnostaa vähän molemmat.
Jos nyt puhutaan isommasta otannasta kuin sinä ja sinun sisko. Kun olet nähnyt läheltä vaikkapa sadan tai viidensadan lapsen leikkiä, niin huomaat sinäkin että sukupuolet on aika erilaiset jo leikki-iässä. On myös tutkittu lasten energiankulutusta; poikalapsi tarvitsee kaloreita enemmän kuin tyttölapsi. Toiminnallisuus on erilaista.
Eli olet sitä mieltä että kaikkien pitäisi toimia kuin enemmistö, ei saa antaa lasten leikkiä niinkuin haluavat vaan sukupuolen mukaan? Ja olla aikuisia niinkuin haluavat? Vai miksi on niin tärkeää todistella asiaasi. En minä sitä kiellä etteikö pojissa ja tytöissä olisi keskimäärin eroja, mielestäni on vaan väärin sulloa ketään mihinkään sukupuolen mukaiseen muottiin.
En ole sitä mieltä, en sanonut missään kohtaa niin. Haetko tarkoituksella riitaa? Sanoin että tytöissä ja pojissa on eroja, ihan jo fysiologiassa, jo leikki-iässä. Sen näkee kyllä, jos monien lasten kanssa toimii. Asiaa on myös tutkittu.
Erojen myöntäminen ei tarkoita, että halutaan kieltää osaa toimimasta toisin.
Ja väitinkö minä, että lapsissa ei olisi eroja? Sanoin vaan, että lasten pitäisi antaa leikkiä mitä haluavat sukupuolesta riippumatta. Itse aloitit sitten riidan haastamisen.
Kuka niitä vääräksi väittää? Jos niistä on yhteisesti sovittu, homma toimii ja molemmat ovat tyytyväisiä, niin ei siinä ole muilla sanomista. Joillekin se sopii. Ei kaikille. Eikä tästä ole muuta sanomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt minä tajuan mistä nämä ihmeelliset kuvitelmat kotiäitiyden ihanuudesta ja "perinteisistä rooleista" ja "hyvistä äideistä" tulee. 50-luvun kotiäitiyttä ihannoivista mainosvideoista, joilla yritettiin myydä tätä ajatusta kansalle! Hyvin näyttää joihinkin uppoavan vielä tänäkin päivänä. Mainosvideot eivät ole mikään dokumentti, tosielämä on ollut aika kaukana noitten videoitten idyllistä.
Ei, niitä tuskin kukaan nyt ihannoi, vaan ne laitoin tähän osoittamaan sitä, että Suomessakin on kotiäitejä ollut. Edellä jossain väitettiin että täältä olisi täysin puuttunut kotiäitikulttuuri, ja se ei ihan pitänyt paikkansa.
Tuskin kukaan elää elämäänsä täysin kuten 1950-luvulla.
Ei kukaan ole väittänyt etteikö kotiäitejä olisi ollut. Se vaan ei ole ollut mikään vallitseva tilanne että äidit olisivat kotona ja keskittyisivät lapsiin, se on ollut sitä ainoastaan tiettyjen piirien ihannekuvissa joihin nuo videotkin liittyy.
Viesteissä 304 ja 308 oltiin tätä mieltä, että kotiäitikulttuuria ei täällä ole ollut. Se ei ole niin yksiselitteisesti totta. Aina on ollut kotiäitejä. Siihen on jopa koulutettu, se on ollut täysin varteenotettava vaihtoehto naiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt minä tajuan mistä nämä ihmeelliset kuvitelmat kotiäitiyden ihanuudesta ja "perinteisistä rooleista" ja "hyvistä äideistä" tulee. 50-luvun kotiäitiyttä ihannoivista mainosvideoista, joilla yritettiin myydä tätä ajatusta kansalle! Hyvin näyttää joihinkin uppoavan vielä tänäkin päivänä. Mainosvideot eivät ole mikään dokumentti, tosielämä on ollut aika kaukana noitten videoitten idyllistä.
Ei, niitä tuskin kukaan nyt ihannoi, vaan ne laitoin tähän osoittamaan sitä, että Suomessakin on kotiäitejä ollut. Edellä jossain väitettiin että täältä olisi täysin puuttunut kotiäitikulttuuri, ja se ei ihan pitänyt paikkansa.
Tuskin kukaan elää elämäänsä täysin kuten 1950-luvulla.
Ei kukaan ole väittänyt etteikö kotiäitejä olisi ollut. Se vaan ei ole ollut mikään vallitseva tilanne että äidit olisivat kotona ja keskittyisivät lapsiin, se on ollut sitä ainoastaan tiettyjen piirien ihannekuvissa joihin nuo videotkin liittyy.
Viesteissä 304 ja 308 oltiin tätä mieltä, että kotiäitikulttuuria ei täällä ole ollut. Se ei ole niin yksiselitteisesti totta. Aina on ollut kotiäitejä. Siihen on jopa koulutettu, se on ollut täysin varteenotettava vaihtoehto naiselle.
Emäntäkoulun pääasiallinen tehtävä ei ollut kouluttaa kotiäitejä vaan maatilan emäntiä joiden piti muiden tilan töiden lisäksi hoitaa tehokkaasti myös se koti. Ei maatalon emäntä ole kotiäiti sen kummemmin kuin sen maatilan isäntä on koti-isä. Hän on kotona ja kodin ympäristössä töitään tekevä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kemikaaliali kirjoitti:
Meillä parisuhteessa vaimo alkoi jossakin vaiheessa feministiksi. Homma meni ihan sekaisin myös vaimo. Se ei vaan toiminut. Mielestäni ihminen saa olla sellainen kuin luonteeltaan on, mutta väkisin naisten muuttaminen feministeiksi tai miehen muuttaminen "äidiksi" ei vaan toimi.
Lapsista huomaa, miten he itse valitsevat lelunsa ja leikkinsä. Monella tytöllä on selkeä naisen rooli ja pojalla on miehen rooli ja rajummat leikit kuin tytöillä. Tämän lapset tekevät luonnollisesti. Sitten päiväkotiympyröissä tätä yritetään muuttaa. Poikien pitää leikkiä hillitymmin, ei saa juosta, ei saa leikkiä sotaa, jne. Esimerkiksi sotaleikkikin on lapselle oppimista. Siinä lapsi käsittelee kuolemaa ja elämää leikin kautta.
Tasapainoiset lapset tarvitsevat kasvatukseen isää ja äitiä. Jos jompikumpi puuttuu, roolimalli haetaan kodin ulkopuolelta.
Jaa, minä kun olin lapsi, tyttö, niin ihan itse keksittiin pikkusiskon kanssa rymytä ojissa leikkimässä sotaa. Ei siihen kukaan ohjannut. Väärin leikitty?
Oikeasti on väärin pakottaa ketään mihinkään muottiin, riippumatta sukupuolesta. Jos joku haluaa olla hoivaava tyttö tai nainen, olkoot. Jos jotain ei vois vähempää kiinnostaa semmoinen vaan leikkisi mieluummin autoilla, niin se hänelle suotakoon. Ja sama sukupuolet toisin päin. Tai mitä tahansa tältä väliltä, suurin osa lienee niitä joita jossain määrin kiinnostaa vähän molemmat.
Jos nyt puhutaan isommasta otannasta kuin sinä ja sinun sisko. Kun olet nähnyt läheltä vaikkapa sadan tai viidensadan lapsen leikkiä, niin huomaat sinäkin että sukupuolet on aika erilaiset jo leikki-iässä. On myös tutkittu lasten energiankulutusta; poikalapsi tarvitsee kaloreita enemmän kuin tyttölapsi. Toiminnallisuus on erilaista.
Eli olet sitä mieltä että kaikkien pitäisi toimia kuin enemmistö, ei saa antaa lasten leikkiä niinkuin haluavat vaan sukupuolen mukaan? Ja olla aikuisia niinkuin haluavat? Vai miksi on niin tärkeää todistella asiaasi. En minä sitä kiellä etteikö pojissa ja tytöissä olisi keskimäärin eroja, mielestäni on vaan väärin sulloa ketään mihinkään sukupuolen mukaiseen muottiin.
En ole sitä mieltä, en sanonut missään kohtaa niin. Haetko tarkoituksella riitaa? Sanoin että tytöissä ja pojissa on eroja, ihan jo fysiologiassa, jo leikki-iässä. Sen näkee kyllä, jos monien lasten kanssa toimii. Asiaa on myös tutkittu.
Erojen myöntäminen ei tarkoita, että halutaan kieltää osaa toimimasta toisin.
Ja väitinkö minä, että lapsissa ei olisi eroja? Sanoin vaan, että lasten pitäisi antaa leikkiä mitä haluavat sukupuolesta riippumatta. Itse aloitit sitten riidan haastamisen.
Eihei, aloitit olettamalla täysin pieleen "eli olet sitä mieltä että..." ja se ei olisi voinut olla kauempana totuudesta. Tänne voi kirjoitella asiallisestikin, ilman tarkoitushakuisia sohaisuja. Keskustelu pysyisi paljon kiinnostavampana ilman riitelyä ja vääriä olettamuksia.
Pojat ja tytöt ovat keskimäärin erilaisia mutta ei siitä mitenkään automaattisesti seuraa että mies ei voisi ottaa erilaista roolia perheessä. Se on vain siitä kiinni miten ne omat piirteensä kanavoi.
Esim. oma mieheni on aina ollut monin tavoin perinteisen poikamainen. On kiinnostunut autoista, urheilusta, nikkaroinnista jne. Mutta jostain kumman syystä hän pystyy aivan yhtä hyvin suuntaamaan sen kätevyytensä ja tarmonsa lihapullien pyöritykseen tai lasten vaipan vaihtoon kuin kodin remonttiinkin.
Eivät ne perinteiset miehiset ominaisuudet mitenkään tee miehestä kykenemätöntä kodin hoitoon tai lasten hoivaan. Mies vain tekee ne ehkä hieman eri tavalla mutta tekee ihan yhtä hyvin.