"Valitettavasti en voi opettajana monistaa itseäni" - HS

Ei. Erilaiset oppijat hyötyvät toistensa seurasta, jos homma on hallussa ja resurssit kunnossa.

Eniten häviävät keskitason oppilaat, jotka haluaisivat oppia. He tarvitsisisivat opetusta, jota eivät saa opettajan ajan mennessä heikoimpien ohjaamiseen ja riehujien rauhoittamiseen.

Offtopic, mutta muistatteko kuinka taianomaisia koneita kopiokoneet olivat lapsena? Ja tulostimet! Kun odotti sitä tietokoneella piirrettyä räpellystä tulostimesta kerros kerrokselta, skriip, skriip, skriip.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Erilaiset oppijat hyötyvät toistensa seurasta, jos homma on hallussa ja resurssit kunnossa.

Sepä se, kun ne resurssit eivät ole kunnossa. Opettaja ei voi monistaa itseään. Ihan maalaisjärjellä ajateltuna yksi aikuinen ei ehdi mitenkään auttaa tunnin aikana 25 erilaista oppijaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Erilaiset oppijat hyötyvät toistensa seurasta, jos homma on hallussa ja resurssit kunnossa.

Sepä se, kun ne resurssit eivät ole kunnossa. Opettaja ei voi monistaa itseään. Ihan maalaisjärjellä ajateltuna yksi aikuinen ei ehdi mitenkään auttaa tunnin aikana 25 erilaista oppijaa. 

Aikanaan oli joissakin luokissa kouluavustajia pilvin pimein. Ei sekään auta tilanteessa kun joku rääkyy, toinen juoksee ja lyö ja kolmas on aistiyliherkkä. Ja kaikki samassa tilassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Erilaiset oppijat hyötyvät toistensa seurasta, jos homma on hallussa ja resurssit kunnossa.

Sepä se, kun ne resurssit eivät ole kunnossa. Opettaja ei voi monistaa itseään. Ihan maalaisjärjellä ajateltuna yksi aikuinen ei ehdi mitenkään auttaa tunnin aikana 25 erilaista oppijaa. 

Miksi kunnat eivät palkkaa enemmän opettajia ja koulunkäyntiavustajia? Miksi oppilaiden vanhemmat eivät pistä kuntapäättäjiä vastuuseen vaan rääkyvät jonkun hallituksen tai yksittäisen ministerin perään, jotka ei opettajia palkkaa? Mihin kunnat hassaavat rahansa?

Kyllä nuo koulut ovat nykyään varsinaisia sirkuksia. E-lapsille pitäisi laittaa omat koulut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Erilaiset oppijat hyötyvät toistensa seurasta, jos homma on hallussa ja resurssit kunnossa.

Sepä se, kun ne resurssit eivät ole kunnossa. Opettaja ei voi monistaa itseään. Ihan maalaisjärjellä ajateltuna yksi aikuinen ei ehdi mitenkään auttaa tunnin aikana 25 erilaista oppijaa. 

Ja kuitenkin aikaisemmin luokissa oli 30-35 oppilasta ja 1 opettaja. Ei ollut koulunkäyntiavustajia tai kouluavustajia luokissa. Mutta toisaalta oli erityis- ja apukoulija. Pitäisikö palata taakse päin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Erilaiset oppijat hyötyvät toistensa seurasta, jos homma on hallussa ja resurssit kunnossa.

Sepä se, kun ne resurssit eivät ole kunnossa. Opettaja ei voi monistaa itseään. Ihan maalaisjärjellä ajateltuna yksi aikuinen ei ehdi mitenkään auttaa tunnin aikana 25 erilaista oppijaa. 

Ja kuitenkin aikaisemmin luokissa oli 30-35 oppilasta ja 1 opettaja. Ei ollut koulunkäyntiavustajia tai kouluavustajia luokissa. Mutta toisaalta oli erityis- ja apukoulija. Pitäisikö palata taakse päin?

Oli myös tasokurssit. Eli hiket ja nerot oli eri ryhmissä kuin keskinkertaiset.

Ei tarttis jakaa kuin kahtia. Niihin, joita kiinnostaa ja niihin, joita ei.

Muistaako kukaan tai onko kukaan ajatellut tätä asiaa.

Olen siis syntynyt 1977 eli mun ikiäluokka ja siitä vanhemmat ehkä tietää/muistaa.. Kun mentiin yläasteelle, niin ne tulevat luokat oli jaettu keskiarvon mukaan mikä oli ala-asteen 6- luokalla annettu todistukseen. keskiarvon 5.5 -6.5 samalle luokalle ja sit 6.9-7.2/3/4 samalle luokalle jne jne. Tollai saatiin se työrauha oppilaille ja niille oppilaile ketkä tartti enemmän apua. Häiriköt pistettiin suoraan tarkkikselle.

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan tai onko kukaan ajatellut tätä asiaa.

Olen siis syntynyt 1977 eli mun ikiäluokka ja siitä vanhemmat ehkä tietää/muistaa.. Kun mentiin yläasteelle, niin ne tulevat luokat oli jaettu keskiarvon mukaan mikä oli ala-asteen 6- luokalla annettu todistukseen. keskiarvon 5.5 -6.5 samalle luokalle ja sit 6.9-7.2/3/4 samalle luokalle jne jne. Tollai saatiin se työrauha oppilaille ja niille oppilaile ketkä tartti enemmän apua. Häiriköt pistettiin suoraan tarkkikselle.

Kasvoiko luokkakoko keskiarvon noustessa?

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan tai onko kukaan ajatellut tätä asiaa.

Olen siis syntynyt 1977 eli mun ikiäluokka ja siitä vanhemmat ehkä tietää/muistaa.. Kun mentiin yläasteelle, niin ne tulevat luokat oli jaettu keskiarvon mukaan mikä oli ala-asteen 6- luokalla annettu todistukseen. keskiarvon 5.5 -6.5 samalle luokalle ja sit 6.9-7.2/3/4 samalle luokalle jne jne. Tollai saatiin se työrauha oppilaille ja niille oppilaile ketkä tartti enemmän apua. Häiriköt pistettiin suoraan tarkkikselle.

Tuo on kyllä todennäköisesti ollut joku paikallinen tapa. Olen samaa vuosiluokkaa ja meillä kyllä oli joka luokalla ihan laidasta laitaan. Sitä paitsi arvioinneissa on todella paljon eroja. Arvioinneissa ja siitä mitä koulussa on tehty. Ei tarvitse havainnoida kuin kahta omaa lasta, niin tajuaa että jopa saman koulun sisällä vaaditaan samaan arvosanaan ihan eri määrä osaamista ja tekemistä. Puhumattakaan sitten vielä eri kouluista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Erilaiset oppijat hyötyvät toistensa seurasta, jos homma on hallussa ja resurssit kunnossa.

Sepä se, kun ne resurssit eivät ole kunnossa. Opettaja ei voi monistaa itseään. Ihan maalaisjärjellä ajateltuna yksi aikuinen ei ehdi mitenkään auttaa tunnin aikana 25 erilaista oppijaa. 

Jep. Mun omalla lapsella on ollut se tilanne, missä yhdellä opettajalla on ollut 29 oppilasta alakoulussa, ja vaikkakin tuon mielipidekirjiotuksen 3-kohdan oppilaat puuttuivat kokonaan (itse asiassa varmaan koko koulusta), ei se oppiminen varmasti mitään helppoa ole ollut. Tuollaisessa luokassa ne "ihan hyvin tai kohtalaisesti" pärjäävät lapset jäävät vaille huomiota. Opettajan huomio menee heikoimmin pärjääviin ja rauhattomiin lapsiin, parhaiten pärjäävät kyllä saavat tehtäväsä tehtyä. Ne keskikastin oppilaat sitten yrittävät pärjäillä ja pyydellä parhailta oppilailta neuvoja, kun opettajalla ei aika riitä. Voin vaan kuvitella, millaista on, jos tässä kuviossa vielä on mukana oppilaita ilman suomen kielen osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan tai onko kukaan ajatellut tätä asiaa.

Olen siis syntynyt 1977 eli mun ikiäluokka ja siitä vanhemmat ehkä tietää/muistaa.. Kun mentiin yläasteelle, niin ne tulevat luokat oli jaettu keskiarvon mukaan mikä oli ala-asteen 6- luokalla annettu todistukseen. keskiarvon 5.5 -6.5 samalle luokalle ja sit 6.9-7.2/3/4 samalle luokalle jne jne. Tollai saatiin se työrauha oppilaille ja niille oppilaile ketkä tartti enemmän apua. Häiriköt pistettiin suoraan tarkkikselle.

Juuei. Kaksi vuotta sinua vanhempi, eli olen ollut yläasteella myös silloin, kun 77-syntyneet ovat tulleet yläasteelle. Meillä jaettiin kyllä aika lailla randomilla nuo luokat.

Puolikielisyys on ongelma

Ka lapset jotka on kasvatethj kotona umpiossa puheenjohtajaksi vain omaa kieltä

Asiasta ei saa puhua!

Yksi ongelma on tietysti myös nykyvanhemmuus. Jos omassa nuoruudessa opettaja soitti lapsen kotiin, niin lapsi oli pulassa. Nyt kun opettaja ilmoittaa lapsen häiritsevän tunnilla, vanhemmat uhkailevat oikeustoimilla. Okei, hiukan kärjistin, mutta vaan hiukan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Erilaiset oppijat hyötyvät toistensa seurasta, jos homma on hallussa ja resurssit kunnossa.

Sepä se, kun ne resurssit eivät ole kunnossa. Opettaja ei voi monistaa itseään. Ihan maalaisjärjellä ajateltuna yksi aikuinen ei ehdi mitenkään auttaa tunnin aikana 25 erilaista oppijaa. 

Ja kuitenkin aikaisemmin luokissa oli 30-35 oppilasta ja 1 opettaja. Ei ollut koulunkäyntiavustajia tai kouluavustajia luokissa. Mutta toisaalta oli erityis- ja apukoulija. Pitäisikö palata taakse päin?

Tuohon aikaan kurinpitomenenelmät olivat myös vähän erilaisia kuin nykyään. Vielä 80-luvun alussakin seisotettiin nurkassa, pulpetin vieressä (kerran jäätiin ekaluokalla koko luokka vartiksi pulpetin viereen seisomaan, kun pari poikaa oli perseillyt välitunnilla) tai luokan edessä. Aamun avauksesta jos myöhästyit, jouduit seisomaan portaiden yläpäässä kaikkien edessä ulkovaatteissasi kunnes aamunavaus on ohi ja pääset aulan perälle naulakoille. Yläasteella luokasta poistaminen oli yleistä. Kovasti kuului huhuja karttakepillä tai viivoittimella sormille läpsimisestä tai vaatteista naulakkoon nostamisesta, mutta meidän aikaan sitä en todistanut itse kertaakaan. Yksi opettaja saattoi laittaa karttakepin pään oppilaan selkää vasten ja pyöritellä keppiä, tuntui varmaan ikävältä. Saman lauseen kirjoittaminen taululle tai vihkoon rangaistuksena oli ihan normaalia.

Usein todetaan, että opettajalla ei ole aikaa auttaa luokan 25 oppilasta tai mikä lukumäärä sitten onkaan tunnin aikana. Noin se varmastikin on. Pohdin, että tarvitseekokaan kaikki oppilaat henkilökohtaista ohjausta ja tukea yhden oppitunnin aikana. Eikö ole tärkeämpää tunnistaa ne jotka kaipaavat tukea ja suunnata YKSILÖohjaus heille. Tämä ei tarkoita että muut oppilaat eivät saisi tukea. Eikö suurin osa opetuksesta ja ohjauksesta ole ryhmämuotoista.

Tämä nyt yhtenä näkökulmana keskusteluun.