Lue keskustelun säännöt.
Alakoululaisten vanhemmat. Miksi teidän mielestä oppimistulokset on romahtaneet?
12.01.2023 |
Olen viisivuotiaan pojan äiti ja kiinnostaisi jo nyt tietää asiaa hyvin läheltä seuranneilta, että miksi kouluissa oppimistulokset on viimeisen parin vuoden aikana romahtaneet. Ajattelin nimittäin, että asioita ennakoimalla voisi tukea lastani sitten koulussa hyvään oppimiseen.
Te, joilla on lapsi tällä hetkellä alakoulussa. Mikä teidän mielestä on syy oppimistulosten romahtamiselle ihan siis yksilötasolla? En ole niinkään kiinnostunut joidenkin tutkijoiden näkemyksistä tällä kertaa vaan ihan käytännön kokemuksista, että jos oma lapsesi ei ole oppinut kunnolla niin miksi.
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on.
Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan.
Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita.
Nää on tosi opettajakohtaisia juttuja. Itse opetin viime vuonna 2. lk keväällä kellonajat ja matikan kokeeseen laitoin muistaakseni kaksi tehtävää kellonajoista. Muuten oli normilaskuja. Hinkattiin kellotaulua pari viikkoa erilaisten tehtävien parissa. Laskettiin myös kellonaikoihin liittyviä laskuja.
Minä olin luullut, että kellotaulu ja kellonajat opetetaan jo eskarissa. Itse opetin lapselleni ne kotona nyt jo ennen eskaria. Ja aikoinaan kun itse olin eskarissa 80-luvulla ne opetettiin siellä. Milloin ne siirtettiin kouluun opetettavaksi?
Ap
Miksi laitat lastasi ollenkaan kouluun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika ruutuaika.
Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.
Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap
Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.
Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.
Storytel ja muut on niin halpoja, että sieltä saa kirjan kuin kirjan luettavaksi tai kuunneltavaksi. Heti.
Ilman että pitää taapertaa kirjastoon tai jonottaa jotain tiettyä kirjaa.
Se että kirjastosta ei paperikirjoja enää niin haeta, ei tarkoita suoraan etteikö ihmiset lukisi.
Olen luullut että ne on äänikirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä ruutuaika vaikuttaa oppitunteihin. Siellähän se asia opitaan. Ala-asteella ei ainakaan vielä kännykät saa olla koulupäivän aikana esillä, eikä todellakaan tunneilla.
Minun näkemys erkkalapsen äitinä on että inkluusio ja erkkojen laittaminen yleisluokkiin vaikuttaa koko luokan oppimiseen. Erkoille kuuluisi omat pienluokat ja tavallisille lapsille kuuluisi oppimisrauha sinne omiin luokkiin. Mutta ei. Inkluusion ajatus oli hyvä, mutta iso osa erkoista on sellaisia etteivät kykene isossa ihmisryhmässä toimimaan, vaikka saisivat tukeakin (yleensä eivät edes saa, koska säästö) Tuki on pelkästä paperilla. Käytännössä kukaan ei katso erityisen perään pysyykö kärryillä, ehtiikö kirjoittamaan läksyt itselleen ylös, tai siirrytäänkö tunnilta välkälle järkevästi vai tuleekö tönimistä ja kiusantekoa. Aikuisia ei ole riittävästi, koska säästö.
Ja mua suoraan sanoen vtuttaa että luokan huono oppimisrauha laitetaan vain erkkojen syyksi, ihan kuin ne lapset olisivat oikein valinneet saada olla siellä isossa luokassa. Jossa eivät kykene oppimaan.
Inkluusio otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2014.
Erkat on edelleen eritysopetuksessa ne vaikeimmat aineet, äidinkieli, matematiikka, ja kielet.
Eihän se riitä. On muitakin aineita kuin nuo. Historia, uskonto, yhteiskuntaoppi, ympäristöoppi, kuvaamataito, musiikki, käsityö ja liikunta ollaan isossa ryhmässä. Suurin osa ajasta on luokalla sitä yhteistä säheltämistä isossa porukassa, jossa yksi tai kaksi erityisen tuen lasta jää kokonaan kärryiltä, ja pahimmassa tapauksesssa sotkee vähintäänkin myös vieruskavereiden oppimisen. Ellei jopa koko luokan.
Ns reaaliaineet menee ainakin meidän erkalta ihan penkin alle, ja käsitöissä luistelee ihan täysin alta riman. Siis ihan täysin. En ymmärrä millä perusteella numero annetaan ja sääliksi käy kyllä opettajiakin.
Jep, tuntuu että nykykoulussa vain vahvimmat elävät. Liian monen erityislapsen kohtalo on jäädä käytännössä lähes ilman opetusta (koska ympäristö on oppimiseen mahdoton) ja samalla päätyä koko luokan syntipukiksi. Puheissa hyvää ja yhdenvertaisuutta, käytännössä yksillä aina sen viimeisen rooli. Pienryhmiä pitäisi tuoda takaisin, mutta rahahan se puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika ruutuaika.
Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.
Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap
Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.
Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.
Storytel ja muut on niin halpoja, että sieltä saa kirjan kuin kirjan luettavaksi tai kuunneltavaksi. Heti.
Ilman että pitää taapertaa kirjastoon tai jonottaa jotain tiettyä kirjaa.
Se että kirjastosta ei paperikirjoja enää niin haeta, ei tarkoita suoraan etteikö ihmiset lukisi.
Ja minkähän takia e-kirjojen lukemista alapeukutetaan?? Nekö ei nyt sitten olekaan oikeita kirjoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä ruutuaika vaikuttaa oppitunteihin. Siellähän se asia opitaan. Ala-asteella ei ainakaan vielä kännykät saa olla koulupäivän aikana esillä, eikä todellakaan tunneilla.
Minun näkemys erkkalapsen äitinä on että inkluusio ja erkkojen laittaminen yleisluokkiin vaikuttaa koko luokan oppimiseen. Erkoille kuuluisi omat pienluokat ja tavallisille lapsille kuuluisi oppimisrauha sinne omiin luokkiin. Mutta ei. Inkluusion ajatus oli hyvä, mutta iso osa erkoista on sellaisia etteivät kykene isossa ihmisryhmässä toimimaan, vaikka saisivat tukeakin (yleensä eivät edes saa, koska säästö) Tuki on pelkästä paperilla. Käytännössä kukaan ei katso erityisen perään pysyykö kärryillä, ehtiikö kirjoittamaan läksyt itselleen ylös, tai siirrytäänkö tunnilta välkälle järkevästi vai tuleekö tönimistä ja kiusantekoa. Aikuisia ei ole riittävästi, koska säästö.
Ja mua suoraan sanoen vtuttaa että luokan huono oppimisrauha laitetaan vain erkkojen syyksi, ihan kuin ne lapset olisivat oikein valinneet saada olla siellä isossa luokassa. Jossa eivät kykene oppimaan.
Inkluusio otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2014.
Erkat on edelleen eritysopetuksessa ne vaikeimmat aineet, äidinkieli, matematiikka, ja kielet.
Eihän se riitä. On muitakin aineita kuin nuo. Historia, uskonto, yhteiskuntaoppi, ympäristöoppi, kuvaamataito, musiikki, käsityö ja liikunta ollaan isossa ryhmässä. Suurin osa ajasta on luokalla sitä yhteistä säheltämistä isossa porukassa, jossa yksi tai kaksi erityisen tuen lasta jää kokonaan kärryiltä, ja pahimmassa tapauksesssa sotkee vähintäänkin myös vieruskavereiden oppimisen. Ellei jopa koko luokan.
Ns reaaliaineet menee ainakin meidän erkalta ihan penkin alle, ja käsitöissä luistelee ihan täysin alta riman. Siis ihan täysin. En ymmärrä millä perusteella numero annetaan ja sääliksi käy kyllä opettajiakin.
Nuo aineet ovat turhakkeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on.
Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan.
Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita.
Nää on tosi opettajakohtaisia juttuja. Itse opetin viime vuonna 2. lk keväällä kellonajat ja matikan kokeeseen laitoin muistaakseni kaksi tehtävää kellonajoista. Muuten oli normilaskuja. Hinkattiin kellotaulua pari viikkoa erilaisten tehtävien parissa. Laskettiin myös kellonaikoihin liittyviä laskuja.
Minä olin luullut, että kellotaulu ja kellonajat opetetaan jo eskarissa. Itse opetin lapselleni ne kotona nyt jo ennen eskaria. Ja aikoinaan kun itse olin eskarissa 80-luvulla ne opetettiin siellä. Milloin ne siirtettiin kouluun opetettavaksi?
ApMiksi laitat lastasi ollenkaan kouluun?
Miksi sinä olet tehnyt lapsia, jos et heitä kasvata?
Se, että nykyisin mennään hitaimman mukaan. Ennen nämä laitettiin omille luokilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilman resursseja toteutettu erityisopetuksen kolmiportaisen tuen uudistus vuonna 2007.
Uusi ops, itseohjautuvuuden vaatimus ja liian avoimet ja hälyiset oppimisympäristöt.
Kaiken ilmiöoppimisen ja pikkusälän tuominen kouluun, jolloin perusasioille ei jää aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika ruutuaika.
Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.
Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap
Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.
Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.
Storytel ja muut on niin halpoja, että sieltä saa kirjan kuin kirjan luettavaksi tai kuunneltavaksi. Heti.
Ilman että pitää taapertaa kirjastoon tai jonottaa jotain tiettyä kirjaa.
Se että kirjastosta ei paperikirjoja enää niin haeta, ei tarkoita suoraan etteikö ihmiset lukisi.
Ja minkähän takia e-kirjojen lukemista alapeukutetaan?? Nekö ei nyt sitten olekaan oikeita kirjoja?
On tutkittu, että ihan fyysisten kirjojen lukeminen on aivoille tehokkainta jumppaa. Siinä kun on melkein kaikki aistit mukana. Tunto, kuulo ja jopa haju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruudut. Alakoululaisilla saa olla puhelimet luokassakin, ja on tutkittu, että älypuhelimen olemassaolo ihan siellä repussa vaan jo häiritsee lapsen keskittymistä. Lisäksi ne puhelimet ei pysy edes repussa, vaan niitä otetaan välillä opettajan kehoituksesta esille kun sieltä etsitään jotain tai pelataan jotain, ja osa oppilaista räpeltää sitä puhelinta salaa tunneilla.
Onneksi asiat alkavat muuttua. Meillä tuli yläkoululaisen koulussa systeemi, että puhelimet eivät saa olla tunnilla esillä. Jos ovat, lähtevät opettajanhuoneeseen loppupäiväksi. Neljä vuotta vanhemmalle sisarukselle piti aikanaan ostaa seiskaluokalla älypuhelin KOULUN TAKIA. Tekivät esim. matikan tehtävät puhelimilla, katsoivat jotain opetusvideoita siellä ja pari kertaa lukukaudessa piti palauttaa läjä tehtäviä. Tämä oli joku flipped learning. Voi elämä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä ruutuaika vaikuttaa oppitunteihin. Siellähän se asia opitaan. Ala-asteella ei ainakaan vielä kännykät saa olla koulupäivän aikana esillä, eikä todellakaan tunneilla.
Minun näkemys erkkalapsen äitinä on että inkluusio ja erkkojen laittaminen yleisluokkiin vaikuttaa koko luokan oppimiseen. Erkoille kuuluisi omat pienluokat ja tavallisille lapsille kuuluisi oppimisrauha sinne omiin luokkiin. Mutta ei. Inkluusion ajatus oli hyvä, mutta iso osa erkoista on sellaisia etteivät kykene isossa ihmisryhmässä toimimaan, vaikka saisivat tukeakin (yleensä eivät edes saa, koska säästö) Tuki on pelkästä paperilla. Käytännössä kukaan ei katso erityisen perään pysyykö kärryillä, ehtiikö kirjoittamaan läksyt itselleen ylös, tai siirrytäänkö tunnilta välkälle järkevästi vai tuleekö tönimistä ja kiusantekoa. Aikuisia ei ole riittävästi, koska säästö.
Ja mua suoraan sanoen vtuttaa että luokan huono oppimisrauha laitetaan vain erkkojen syyksi, ihan kuin ne lapset olisivat oikein valinneet saada olla siellä isossa luokassa. Jossa eivät kykene oppimaan.
Inkluusio otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2014.
Etkö todellakaan ymmärrä, miten ruutuaika vaikuttaa keskittymiskykyyn?
Etkö todellakaan ymmärrä itse? Kirjoitin, että mitä ruutuaika vaikuttaa OPPITUNTEIHIN. Ala-asteella ei ole kännykät esillä tunnilla, joten miten "ruutuaika" vaikuttaa oppimisrauhaan tunnilla? Meidän lasten ruutuaika on kotona, ei tunnilla.
Kyllä siitä on jo ihan päteviä tutkimustuloksia, että mitä vähemmän ruutuaikaa, sen parempi lapselle. Katsos kun se todellakin _koukuttaa_ ja lapsen aivot koukuttuvat paljon aikuista vahvemmin. Ruudun tuijottelu ei paranna keskittymiskykyä muuhun kuin ruudun tuijottamiseen.
Etkö yhtään seuraa uutisia, siis muita kuin julkkisjuoruja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on.
Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan.
Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita.
Nää on tosi opettajakohtaisia juttuja. Itse opetin viime vuonna 2. lk keväällä kellonajat ja matikan kokeeseen laitoin muistaakseni kaksi tehtävää kellonajoista. Muuten oli normilaskuja. Hinkattiin kellotaulua pari viikkoa erilaisten tehtävien parissa. Laskettiin myös kellonaikoihin liittyviä laskuja.
Minä olin luullut, että kellotaulu ja kellonajat opetetaan jo eskarissa. Itse opetin lapselleni ne kotona nyt jo ennen eskaria. Ja aikoinaan kun itse olin eskarissa 80-luvulla ne opetettiin siellä. Milloin ne siirtettiin kouluun opetettavaksi?
ApMitä lapsesi tekee kun muut opettelee? Häirii muita?
Monen lapsen "osaaminen" on enenen kouluikää ns ulkoa opittua kronologisessa järjestyksessä. Pyydä lasta esim luettelemaan kuukauden heinäkuusta eteen päin. Ja lapset jotka osaavat lukea ennen kouluikää on sitten vaikeuksia kielten ja kirjoittamisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on.
Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan.
Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita.
Nää on tosi opettajakohtaisia juttuja. Itse opetin viime vuonna 2. lk keväällä kellonajat ja matikan kokeeseen laitoin muistaakseni kaksi tehtävää kellonajoista. Muuten oli normilaskuja. Hinkattiin kellotaulua pari viikkoa erilaisten tehtävien parissa. Laskettiin myös kellonaikoihin liittyviä laskuja.
Anteeksi mutta, onko tässä tapahtunut muutos? Itse 80-luvun jälkipuoliskolla koulutieni aloittaneena sain kouluun mennessä ensimmäisen rannekelloni, ja sitä piti osata lukea, että ehti kouluun ajoissa (toki perhepäivähoitaja viime kädessä huolehti, mutta silti oli oma kello ranteessa).
Sori ot, mutta oon ihan kysymysmerkkinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän ekaluokkalaisen koulussa puhelimia ei saa pitää esillä koulupäivän aikana. Jos välitunnilla oppilaalla on puhelin, siitä huomautetaan heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on.
Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan.
Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita.
Nää on tosi opettajakohtaisia juttuja. Itse opetin viime vuonna 2. lk keväällä kellonajat ja matikan kokeeseen laitoin muistaakseni kaksi tehtävää kellonajoista. Muuten oli normilaskuja. Hinkattiin kellotaulua pari viikkoa erilaisten tehtävien parissa. Laskettiin myös kellonaikoihin liittyviä laskuja.
Minä olin luullut, että kellotaulu ja kellonajat opetetaan jo eskarissa. Itse opetin lapselleni ne kotona nyt jo ennen eskaria. Ja aikoinaan kun itse olin eskarissa 80-luvulla ne opetettiin siellä. Milloin ne siirtettiin kouluun opetettavaksi?
ApMiksi laitat lastasi ollenkaan kouluun?
Miksi sinä olet tehnyt lapsia, jos et heitä kasvata?
Kellotaulun opettelemin on = kasvatus?
Vierailija kirjoitti:
Oppilaat eivät jaksa kuunnella opetusta eli opettajan puhetta. Niinpä opettajalähtöinen opetus on karsittu minimiin, ja korvattu kaikenlaisella toiminnallisella hömpällä, ryhmätöillä, chromebookeilla jne. Kaikkea kivaa touhutaan mutta itse opetusta on vähän. Omalla lapsella esim. kieliopit, sanaluokat, kertotaulut ja monet muut asiat on aika hataralla pohjalla. Vaatisivat toistoja ja ihan opettajan luennointia. Tutut opet sanoneet esim. alakoulun historian opettamisesta, että he osaisivat kyllä puhua ja kertoa, mutta ei kukaan jaksa kuunnella.
Ja miksi eivät jaksa istua ja kuunnella, tiedän ainakin omasta lapsestani ja itsestänikin, että puhelimen räpläys, selailu ja some vieneet keskittymiskyvyn.
Toinen asia on sitten se, että kirjoja ei oikein nykyään lueta. Samalla on menetetty kielitaju ja kyky kirjoittaa esim. esseevastauksia.
Tämä on ikävän totta. Koen, että tänä päivänä vanhempien tärkein tehtävä lapsen koulun käynnissä on opettaa lapselle vastuun ottamista omasta oppimisestaan. Jos sitä ei opi, niin aika heikoilla on nykyajan koulunkäynnissä.
Näin ei tietenkään pitäisi olla vielä alakoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on.
Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan.
Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita.
Nää on tosi opettajakohtaisia juttuja. Itse opetin viime vuonna 2. lk keväällä kellonajat ja matikan kokeeseen laitoin muistaakseni kaksi tehtävää kellonajoista. Muuten oli normilaskuja. Hinkattiin kellotaulua pari viikkoa erilaisten tehtävien parissa. Laskettiin myös kellonaikoihin liittyviä laskuja.
Minä olin luullut, että kellotaulu ja kellonajat opetetaan jo eskarissa. Itse opetin lapselleni ne kotona nyt jo ennen eskaria. Ja aikoinaan kun itse olin eskarissa 80-luvulla ne opetettiin siellä. Milloin ne siirtettiin kouluun opetettavaksi?
ApMitä lapsesi tekee kun muut opettelee? Häirii muita?
Monen lapsen "osaaminen" on enenen kouluikää ns ulkoa opittua kronologisessa järjestyksessä. Pyydä lasta esim luettelemaan kuukauden heinäkuusta eteen päin. Ja lapset jotka osaavat lukea ennen kouluikää on sitten vaikeuksia kielten ja kirjoittamisen kanssa.
Mihin tämäkin väite perustuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika ruutuaika.
Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.
Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap
Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.
Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.
Storytel ja muut on niin halpoja, että sieltä saa kirjan kuin kirjan luettavaksi tai kuunneltavaksi. Heti.
Ilman että pitää taapertaa kirjastoon tai jonottaa jotain tiettyä kirjaa.
Se että kirjastosta ei paperikirjoja enää niin haeta, ei tarkoita suoraan etteikö ihmiset lukisi.
Ja minkähän takia e-kirjojen lukemista alapeukutetaan?? Nekö ei nyt sitten olekaan oikeita kirjoja?
Ai lisää ruudun tuijottamista? Joo ei ole sama asia kuin lukea oikeaa kirjaa. Jo se ruudun ns. sininen valo on huono juttu pidempään tuijottaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on.
Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan.
Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita.
Nää on tosi opettajakohtaisia juttuja. Itse opetin viime vuonna 2. lk keväällä kellonajat ja matikan kokeeseen laitoin muistaakseni kaksi tehtävää kellonajoista. Muuten oli normilaskuja. Hinkattiin kellotaulua pari viikkoa erilaisten tehtävien parissa. Laskettiin myös kellonaikoihin liittyviä laskuja.
Anteeksi mutta, onko tässä tapahtunut muutos? Itse 80-luvun jälkipuoliskolla koulutieni aloittaneena sain kouluun mennessä ensimmäisen rannekelloni, ja sitä piti osata lukea, että ehti kouluun ajoissa (toki perhepäivähoitaja viime kädessä huolehti, mutta silti oli oma kello ranteessa).
Sori ot, mutta oon ihan kysymysmerkkinä.
On, nykyään vanhemmat soittaa siihen lapsen omaan puhelimeen ja herättää ja uudelleen kun sinne kouluun pitää lähteä.
Etkö todellakaan ymmärrä itse? Kirjoitin, että mitä ruutuaika vaikuttaa OPPITUNTEIHIN. Ala-asteella ei ole kännykät esillä tunnilla, joten miten "ruutuaika" vaikuttaa oppimisrauhaan tunnilla? Meidän lasten ruutuaika on kotona, ei tunnilla.