Lue keskustelun säännöt.
Alakoululaisten vanhemmat. Miksi teidän mielestä oppimistulokset on romahtaneet?
12.01.2023 |
Olen viisivuotiaan pojan äiti ja kiinnostaisi jo nyt tietää asiaa hyvin läheltä seuranneilta, että miksi kouluissa oppimistulokset on viimeisen parin vuoden aikana romahtaneet. Ajattelin nimittäin, että asioita ennakoimalla voisi tukea lastani sitten koulussa hyvään oppimiseen.
Te, joilla on lapsi tällä hetkellä alakoulussa. Mikä teidän mielestä on syy oppimistulosten romahtamiselle ihan siis yksilötasolla? En ole niinkään kiinnostunut joidenkin tutkijoiden näkemyksistä tällä kertaa vaan ihan käytännön kokemuksista, että jos oma lapsesi ei ole oppinut kunnolla niin miksi.
Kommentit (291)
Maahanm..ttaja-lapset ovat ainakin meidän lasten luokilla hidastaneet opettamista ja oppimista. Tästä ei kehdata puhua vaikka pitäisi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika ruutuaika.
Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.
Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap
Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.
Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.
Storytel ja muut on niin halpoja, että sieltä saa kirjan kuin kirjan luettavaksi tai kuunneltavaksi. Heti.
Ilman että pitää taapertaa kirjastoon tai jonottaa jotain tiettyä kirjaa.
Se että kirjastosta ei paperikirjoja enää niin haeta, ei tarkoita suoraan etteikö ihmiset lukisi.
Viestisi kuvaa nykyajan ajatusmaailmaa. Kirjastoon ei jakseta mennä, koska se on rasittavaa "taapertamista". Ei jakseta odottaa. Kaikki pitää saada heti.
Äänikirjan kuuntelu ei kehitä aivoja samalla tavalla kuin lukeminen.
Paperikirjasta oppii tutkimusten mukaan parhaiten.
Mitä huonoa siinä on, että minulla on kaikki kirjat saatavilla heti? Mikä siinä on huonoa? Voin oikeasti valita kymmenistä tuhansista kirjoista, vaikka illalla kun lapset nukkuu, se aikahan olisi mahdoton lähteä kirjastoon.
Sinusta puolestaan näkee sen luddiitti-asenteen, että kaikki uusi tekniikka on pirullista, eikä oteta edes selvää, mitä Nexstoryt ja Storytelit sisältää, tuomitaan vaan suoraan. Siellä on esim sellaisia kirjoja, joita ei Suomesta kirjastosta tai kirjakaupoista saa (ei välttämättä löydy edes amazonilta) ....mutta jos ei osaa lukea kuin suomeksi, ei tätä tietenkään tule ajatelleeksi.
E-kirjojen ja äänikirjojen käyttäjät ovat sinusta siis vain saamattomia ihmisiä kun eivät konkreettisesti käy kirjastossa?
Moni ei edes pääse kirjastoon, väestö ikääntyy, ja koko ajan enemmän ja enemmän on niitä joille kirjastoreissu ei olekaan pala kakkua. Ei ole ihan yksi taikka kaksi ihmistä, joille kirjastot on vaikeasti saavutettavia. Tai että joku käyttää äänikirjoja siksi, ettei näe lukea tai on vaikka paha lukihäiriö?
Huomaatko olevasi syrjivä tuon ajattelusi kautta, sinusta lukea saa vain terveet ihmiset, ne jotka pääsevät kirjastoon, ne joilla on toimivat jalat ja hyvä näkö?
Ihme rähjäystä. Tottakai AINA on poikkeuksia, joku ei pääse kirjastoon jne jne. Mutta sekä vuosikymmenten kokemus että tutkimukset osoittavat, että yksi syy Suomen 2000-luvun alun Pisa-menestykseen oli paitsi koulutetut ja itsenäiset opettajat myös maailman mittakaavassa hyvin harvinainen kirjastolaitos lukuisine lähikirjastoineen. 1960-luvun Suomessa, jossa lähiöitä rakennettiin, ajateltiin koko kansan sivistystä ja joka ikiseen lähiöön tuli kirjasto. Lukemattomia ovat ne tarinat, joissa vähävaraisen ja/tai kouluttamattoman perheen lapsi on saanut kirjaimellisesti elämän eväät sieltä lähikirjastosta. Se on yksi osa ongelmaa, että kirjastoja ei ole enää kävelymatkan päässä, kun kaikki keskitetään isompiin yksikköihin.
Mitä tulee kirjaston tarjontaan, oma esimerkkisi kuvastaa sitä, että et oikeasti käytä kirjastoa, sen hakupalveluja, etkä tiedä, millä kaikilla kielillä sieltä löytyy kirjallisuutta. Lisäksi on hyvin surullista, että sinä et nähtävästi ole saanut kokea sitä hienoa tunnetta, kun olet kirjastossa - etenkin jonkun vieraan paikkakunnan pienessä tai suuressa kirjastossa, jossa arkkitehtuurikin saattaa olla uusi elämys - ja kävelet siellä hyllyjen välissä ja näet sen, mitä maailmalla on sinulle tarjota.
Sinä nimittäin väität, että tuo on mahdollista vain maksullisessa e- ja äänikirjapalvelussa. Ei ole, se on mahdollista missä tahansa kirjastossa. Ja Suomessa kirjaston käyttöön ja lainaamiseen ei tarvita kuukausimaksua. Kun 1990-luvun pahimmassa lamassa poliitikot miettivät säästökohteita, listalla yhtenä oli kirjastojärjestelmän tekeminen maksulliseksi. Paljon parjattu Viinanen teki silloin päätöksen, että kirjastosta ei leikata, siitä ei tehdä maksullista kenellekään.
Tämä meni todella off topic, mutta ap:lle tämän myötä vinkkinä, että käykää lapsenne kanssa vähintään kerran viikossa kirjastossa. Opeta lapsesi siihen, että kouluiässä hän voi mennä koulun jälkeen kirjastoon lukemaan. (Ap tosin vaikuttaa sen verran fiksulta, että tämä pitkällä tähtäimellä äärimmäisen tärkeä tapa on heillä jo käytössä.)
Aikuisuus puuttuu. Niin kotona kuin koulussakin.
Tämä näkyy lastensuojelussa. Murrosikäisten kanssa harjoitellaan asioita, joita olisi pitänyt opetella jo 3- vuotiaana.
T: lastensuojelun työntekijä jo 20 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Koulussa on liikaa "luovia" aineita (kaikkien pitäisi olla taitelijoita ja muusikkoja vähintään), kurittomuuden kautta tullutta melua ja häirintää, vaatimustaso "kympin" oppilaille ihan hullu, muille ei sitten sitä olekaan, älylaitteet häiritsevät koko ajan. Lapset syövät, nukkuvat ja ulkoilevat yös liian vähän terveellä tavalla.
Eli kotona voi vaikuttaa säännöillä, rauhottumisella esim. kirjojen parissa, hyvällä unella, kunnon ravinnolla, ulkoilulla, järkevillä eteenpäin vievillä lisätehtävillä ja iltaisin itse opettamalla.
Sitten ei muuta, kuin homekouluun aamulla taas katsomaan, miten joku kiipeää verhoissa, osa ei luovu luureistaan ja yksi kaivaa nenää lattialla kirkuen koko päivän.
"Luovia" aineita on ihan yhtä vähän kuin ennenkin. Ei niitä ole lisätty yhtään. Sama määrä tai enemmänkin oli 30 vuotta sitten.
Ikkunattomassa huoneessa lukuja pureskeleva tilastonikkari huomaisi ykkösen luokkaa olevan korretaation PISA-tulosten syöksykierteen ja suurten kasvukeskuksien eksponentiaalisesti kiihtyneen ulkomaisen muutto"voiton" välillä.
Onneksi tutkijoilla on se verran järkeä päässään että tajuavat virkansa "riippumatonta tiedettä" tekevässä instituutiossa päättyvän samalla hetkellä kun viivan alapuolelle jää väärä etumerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasvatuksen puute, opettajalla ei saa olla mitään kuria, luokan häiriköt saavat apinoida ja häiritä muita.
Takaisin erilliset pulpetit, viittaaminen ja kielto jutella kesken tunnin. Kolmesta varoituksesta joutuu jäähypenkille. Toimii.
Opet on löperöjä, ei osata hallita luokkaa ja tämän päälle se että luokassa on liikaa oppilaita.
Eikä uskalleta määrätä jälki-istuntoa asioista jotka siihen oikeuttavat. =Palkaton valvontatunti opelle.
_
Lisäksi sinne luokkaan on kukkahattutätien pedagokiikan mukaisesti sullottu ne lapset jotka ovat apukoululaisia, kuten asian voi suoraan ilmaista. He tarvitsevat oman ryhmänsä, eikä sitä että muuta luokaa häiritään häsläämisellä..
De facto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika ruutuaika.
Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.
Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap
Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.
Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.
Storytel ja muut on niin halpoja, että sieltä saa kirjan kuin kirjan luettavaksi tai kuunneltavaksi. Heti.
Ilman että pitää taapertaa kirjastoon tai jonottaa jotain tiettyä kirjaa.
Se että kirjastosta ei paperikirjoja enää niin haeta, ei tarkoita suoraan etteikö ihmiset lukisi.
Viestisi kuvaa nykyajan ajatusmaailmaa. Kirjastoon ei jakseta mennä, koska se on rasittavaa "taapertamista". Ei jakseta odottaa. Kaikki pitää saada heti.
Äänikirjan kuuntelu ei kehitä aivoja samalla tavalla kuin lukeminen.
Paperikirjasta oppii tutkimusten mukaan parhaiten.
Mitä huonoa siinä on, että minulla on kaikki kirjat saatavilla heti? Mikä siinä on huonoa? Voin oikeasti valita kymmenistä tuhansista kirjoista, vaikka illalla kun lapset nukkuu, se aikahan olisi mahdoton lähteä kirjastoon.
Sinusta puolestaan näkee sen luddiitti-asenteen, että kaikki uusi tekniikka on pirullista, eikä oteta edes selvää, mitä Nexstoryt ja Storytelit sisältää, tuomitaan vaan suoraan. Siellä on esim sellaisia kirjoja, joita ei Suomesta kirjastosta tai kirjakaupoista saa (ei välttämättä löydy edes amazonilta) ....mutta jos ei osaa lukea kuin suomeksi, ei tätä tietenkään tule ajatelleeksi.
E-kirjojen ja äänikirjojen käyttäjät ovat sinusta siis vain saamattomia ihmisiä kun eivät konkreettisesti käy kirjastossa?
Moni ei edes pääse kirjastoon, väestö ikääntyy, ja koko ajan enemmän ja enemmän on niitä joille kirjastoreissu ei olekaan pala kakkua. Ei ole ihan yksi taikka kaksi ihmistä, joille kirjastot on vaikeasti saavutettavia. Tai että joku käyttää äänikirjoja siksi, ettei näe lukea tai on vaikka paha lukihäiriö?
Huomaatko olevasi syrjivä tuon ajattelusi kautta, sinusta lukea saa vain terveet ihmiset, ne jotka pääsevät kirjastoon, ne joilla on toimivat jalat ja hyvä näkö?
Ihme rähjäystä. Tottakai AINA on poikkeuksia, joku ei pääse kirjastoon jne jne. Mutta sekä vuosikymmenten kokemus että tutkimukset osoittavat, että yksi syy Suomen 2000-luvun alun Pisa-menestykseen oli paitsi koulutetut ja itsenäiset opettajat myös maailman mittakaavassa hyvin harvinainen kirjastolaitos lukuisine lähikirjastoineen. 1960-luvun Suomessa, jossa lähiöitä rakennettiin, ajateltiin koko kansan sivistystä ja joka ikiseen lähiöön tuli kirjasto. Lukemattomia ovat ne tarinat, joissa vähävaraisen ja/tai kouluttamattoman perheen lapsi on saanut kirjaimellisesti elämän eväät sieltä lähikirjastosta. Se on yksi osa ongelmaa, että kirjastoja ei ole enää kävelymatkan päässä, kun kaikki keskitetään isompiin yksikköihin.
Mitä tulee kirjaston tarjontaan, oma esimerkkisi kuvastaa sitä, että et oikeasti käytä kirjastoa, sen hakupalveluja, etkä tiedä, millä kaikilla kielillä sieltä löytyy kirjallisuutta. Lisäksi on hyvin surullista, että sinä et nähtävästi ole saanut kokea sitä hienoa tunnetta, kun olet kirjastossa - etenkin jonkun vieraan paikkakunnan pienessä tai suuressa kirjastossa, jossa arkkitehtuurikin saattaa olla uusi elämys - ja kävelet siellä hyllyjen välissä ja näet sen, mitä maailmalla on sinulle tarjota.
Sinä nimittäin väität, että tuo on mahdollista vain maksullisessa e- ja äänikirjapalvelussa. Ei ole, se on mahdollista missä tahansa kirjastossa. Ja Suomessa kirjaston käyttöön ja lainaamiseen ei tarvita kuukausimaksua. Kun 1990-luvun pahimmassa lamassa poliitikot miettivät säästökohteita, listalla yhtenä oli kirjastojärjestelmän tekeminen maksulliseksi. Paljon parjattu Viinanen teki silloin päätöksen, että kirjastosta ei leikata, siitä ei tehdä maksullista kenellekään.
Tämä meni todella off topic, mutta ap:lle tämän myötä vinkkinä, että käykää lapsenne kanssa vähintään kerran viikossa kirjastossa. Opeta lapsesi siihen, että kouluiässä hän voi mennä koulun jälkeen kirjastoon lukemaan. (Ap tosin vaikuttaa sen verran fiksulta, että tämä pitkällä tähtäimellä äärimmäisen tärkeä tapa on heillä jo käytössä.)
Täytyy sanoa, että hämmästyin miten paljon pikkupikkukaupungin kirjastossa oli yliopisto-opiskeluissani tarvitsemaani kurssikirjallisuutta! En uskonut, että niitä kirjoja löytyisi ihan tavallisesta pikkukaupungin kirjastosta kun aika marginaalisista kirjoista puhutaan. Kirjastojen tarjonnan skaala on kyllä laaja.
Kymppiä ei saa enää millään.
Kympin käytösnumeroon vaaditaan normaalin hyvän käytöksen lisäksi mm. muiden kannustamista, hyvän tuomista ilmapiiriin, rohkeutta puolustaa muita jne. Tavallinen, ujon puoleinen lapsi ei häirikköluokassa tällaiseen mitenkään kykene.
Ja kymppiä ei saa ilman sosiaalisuutta, keskustelutaitoa yms muistakaan aineista.
Tämä ei minun mielestäni kannusta juuri ketään oppimaan ja tekemään paremmin. Lisätehtävillä tai super hyvällä esitelmällä ei nosteta 9,5 koearvosanaa kympiksi todistukseen. Päinvastoin, 9,5 koearvosana mutta olet ujo tai vaikka kiusattu ja siksi et uskalla puhua, todistuksessa komeilee korkeintaan 8.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanni Grahn laumoineen tuhosi peruskoulun ja on näin ollen Suomen kaikkien aikojen kallein tunari, jota pitäisi syyttää valtakunnanoikeudessa maanpetturuudesta.
Sipilän hallitus tuhosi ammattiopetuksen ja pääsee hyvälle kakkossijalle. Näille ei pärjää edes tuhat Olkiluotoa.
Päästäänhän ainakin sanomaan perustellusti, että nuorisosta ei ole mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika ruutuaika.
Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.
Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap
Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.
Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.
Storytel ja muut on niin halpoja, että sieltä saa kirjan kuin kirjan luettavaksi tai kuunneltavaksi. Heti.
Ilman että pitää taapertaa kirjastoon tai jonottaa jotain tiettyä kirjaa.
Se että kirjastosta ei paperikirjoja enää niin haeta, ei tarkoita suoraan etteikö ihmiset lukisi.
Viestisi kuvaa nykyajan ajatusmaailmaa. Kirjastoon ei jakseta mennä, koska se on rasittavaa "taapertamista". Ei jakseta odottaa. Kaikki pitää saada heti.
Äänikirjan kuuntelu ei kehitä aivoja samalla tavalla kuin lukeminen.
Paperikirjasta oppii tutkimusten mukaan parhaiten.
Mitä huonoa siinä on, että minulla on kaikki kirjat saatavilla heti? Mikä siinä on huonoa? Voin oikeasti valita kymmenistä tuhansista kirjoista, vaikka illalla kun lapset nukkuu, se aikahan olisi mahdoton lähteä kirjastoon.
Sinusta puolestaan näkee sen luddiitti-asenteen, että kaikki uusi tekniikka on pirullista, eikä oteta edes selvää, mitä Nexstoryt ja Storytelit sisältää, tuomitaan vaan suoraan. Siellä on esim sellaisia kirjoja, joita ei Suomesta kirjastosta tai kirjakaupoista saa (ei välttämättä löydy edes amazonilta) ....mutta jos ei osaa lukea kuin suomeksi, ei tätä tietenkään tule ajatelleeksi.
E-kirjojen ja äänikirjojen käyttäjät ovat sinusta siis vain saamattomia ihmisiä kun eivät konkreettisesti käy kirjastossa?
Moni ei edes pääse kirjastoon, väestö ikääntyy, ja koko ajan enemmän ja enemmän on niitä joille kirjastoreissu ei olekaan pala kakkua. Ei ole ihan yksi taikka kaksi ihmistä, joille kirjastot on vaikeasti saavutettavia. Tai että joku käyttää äänikirjoja siksi, ettei näe lukea tai on vaikka paha lukihäiriö?
Huomaatko olevasi syrjivä tuon ajattelusi kautta, sinusta lukea saa vain terveet ihmiset, ne jotka pääsevät kirjastoon, ne joilla on toimivat jalat ja hyvä näkö?
Ihme rähjäystä. Tottakai AINA on poikkeuksia, joku ei pääse kirjastoon jne jne. Mutta sekä vuosikymmenten kokemus että tutkimukset osoittavat, että yksi syy Suomen 2000-luvun alun Pisa-menestykseen oli paitsi koulutetut ja itsenäiset opettajat myös maailman mittakaavassa hyvin harvinainen kirjastolaitos lukuisine lähikirjastoineen. 1960-luvun Suomessa, jossa lähiöitä rakennettiin, ajateltiin koko kansan sivistystä ja joka ikiseen lähiöön tuli kirjasto. Lukemattomia ovat ne tarinat, joissa vähävaraisen ja/tai kouluttamattoman perheen lapsi on saanut kirjaimellisesti elämän eväät sieltä lähikirjastosta. Se on yksi osa ongelmaa, että kirjastoja ei ole enää kävelymatkan päässä, kun kaikki keskitetään isompiin yksikköihin.
Mitä tulee kirjaston tarjontaan, oma esimerkkisi kuvastaa sitä, että et oikeasti käytä kirjastoa, sen hakupalveluja, etkä tiedä, millä kaikilla kielillä sieltä löytyy kirjallisuutta. Lisäksi on hyvin surullista, että sinä et nähtävästi ole saanut kokea sitä hienoa tunnetta, kun olet kirjastossa - etenkin jonkun vieraan paikkakunnan pienessä tai suuressa kirjastossa, jossa arkkitehtuurikin saattaa olla uusi elämys - ja kävelet siellä hyllyjen välissä ja näet sen, mitä maailmalla on sinulle tarjota.
Sinä nimittäin väität, että tuo on mahdollista vain maksullisessa e- ja äänikirjapalvelussa. Ei ole, se on mahdollista missä tahansa kirjastossa. Ja Suomessa kirjaston käyttöön ja lainaamiseen ei tarvita kuukausimaksua. Kun 1990-luvun pahimmassa lamassa poliitikot miettivät säästökohteita, listalla yhtenä oli kirjastojärjestelmän tekeminen maksulliseksi. Paljon parjattu Viinanen teki silloin päätöksen, että kirjastosta ei leikata, siitä ei tehdä maksullista kenellekään.
Tämä meni todella off topic, mutta ap:lle tämän myötä vinkkinä, että käykää lapsenne kanssa vähintään kerran viikossa kirjastossa. Opeta lapsesi siihen, että kouluiässä hän voi mennä koulun jälkeen kirjastoon lukemaan. (Ap tosin vaikuttaa sen verran fiksulta, että tämä pitkällä tähtäimellä äärimmäisen tärkeä tapa on heillä jo käytössä.)
Käytin lastani paljonkin kirjastossa hänen ollessa taapero. Mutta ikävä kyllä meidän lähikirjasto muutettiin sellaiseksi omatoimikirjastoksi, jossa nykyään on niin levoton meno kun siellä hengailee riehumassa koululaisia, että sinne ei tee mieli mennä itse ollenkaan. Ei oikein uskallakaan, kun joutuu pelkäämään, että saa ohijuokseva teini taklaa lapsen. Se on kuin joku nuorisotila ilman mitään valvontaa. Olen ostanut lapselleni paljon kirjoja ja pyytänyt myös käytettyjä tutuilta. Kirjastojen alasajo on todella harmillinen asia. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole alakoululaisen vanhempi mutta olen toiminut tutorina useammalle alakoululaiselle joiden rikkaat vanhemmat ovat halunneet palkata heille lisäopetusta. (Olen yliopisto-opiskelija).
Liian pirstaleiset opetussuunnitelmat, liian suuret ja hälyisät ryhmät, liikaa painotusta itseohjautuvuudelle.
Lisään että opettamani lapset eivät todellakaan ole olleet mitään huonoja oppilaita vaan älykkäitä lapsia jotka ovat halunneet lisähaastetta ja joiden vanhemmat kokevat ettei peruskoulu anna heille tarpeeksi pohjia lukioon ja yliopistoon. Mikä on näille lapsille hyvä, se on kaikki oppimisvelkaa tulevaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Kymppiä ei saa enää millään.
Kympin käytösnumeroon vaaditaan normaalin hyvän käytöksen lisäksi mm. muiden kannustamista, hyvän tuomista ilmapiiriin, rohkeutta puolustaa muita jne. Tavallinen, ujon puoleinen lapsi ei häirikköluokassa tällaiseen mitenkään kykene.Ja kymppiä ei saa ilman sosiaalisuutta, keskustelutaitoa yms muistakaan aineista.
Tämä ei minun mielestäni kannusta juuri ketään oppimaan ja tekemään paremmin. Lisätehtävillä tai super hyvällä esitelmällä ei nosteta 9,5 koearvosanaa kympiksi todistukseen. Päinvastoin, 9,5 koearvosana mutta olet ujo tai vaikka kiusattu ja siksi et uskalla puhua, todistuksessa komeilee korkeintaan 8.
Ei kai sillä käytösnumerolla ole mitään väliä? Itse olin tuntiaktiivinen kympin oppilas ja käytös oli tasainen 8. Luultavasti siksi, että yksi opettaja vihasi minua yli kaiken. Syytä en sille tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lukenut ketjua ollenkaan, mutta vastaan oman kokemukseni perusteella. Minulla on tokaluokkalainen poika. Tälläiset asiat tulee ensimmäisenä mieleen:
- luokassa on rauhatonta (ensimmäisen luokan jälkeen kolme oppilasta siirrettiin pienryhmään ja luokka hieman rauhoittui, mutta levotonta on silti edelleen)
- opettaja antaa usein lukuläksyksi lukea lukukirjasta yhden sivun viisi kertaa --> olen muiden vanhemmilta kuullut, että heillä kyllä riittää kun kerran lukee. Mielestäni älytöntä. Jos se tulee läksyksi viisi kertaa, niin se pitäisi viisi kertaa lukea.
- erityisesti matemattikassa tarvittaisiin lisää tunteja viikkoon. Opettaja kertonut, että viime vuonna oli tunti viikossa enemmän matematiikkaa, toisella luokalla niin ei saanut, vaikka hän olisi itse halunnut.
Ja mikä kamalinta! Kolmannesta luokasta lähtien esim. ympäristötiedon KIRJAA ei ole, vaan jonkun sovelluksen kautta opiskellaan ympäristötietoa. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika ruutuaika.
Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.
Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap
Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.
Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.
Äänikirjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika ruutuaika.
Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.
Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap
Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.
Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.
Storytel ja muut on niin halpoja, että sieltä saa kirjan kuin kirjan luettavaksi tai kuunneltavaksi. Heti.
Ilman että pitää taapertaa kirjastoon tai jonottaa jotain tiettyä kirjaa.
Se että kirjastosta ei paperikirjoja enää niin haeta, ei tarkoita suoraan etteikö ihmiset lukisi.
Viestisi kuvaa nykyajan ajatusmaailmaa. Kirjastoon ei jakseta mennä, koska se on rasittavaa "taapertamista". Ei jakseta odottaa. Kaikki pitää saada heti.
Äänikirjan kuuntelu ei kehitä aivoja samalla tavalla kuin lukeminen.
Paperikirjasta oppii tutkimusten mukaan parhaiten.
Mitä huonoa siinä on, että minulla on kaikki kirjat saatavilla heti? Mikä siinä on huonoa? Voin oikeasti valita kymmenistä tuhansista kirjoista, vaikka illalla kun lapset nukkuu, se aikahan olisi mahdoton lähteä kirjastoon.
Sinusta puolestaan näkee sen luddiitti-asenteen, että kaikki uusi tekniikka on pirullista, eikä oteta edes selvää, mitä Nexstoryt ja Storytelit sisältää, tuomitaan vaan suoraan. Siellä on esim sellaisia kirjoja, joita ei Suomesta kirjastosta tai kirjakaupoista saa (ei välttämättä löydy edes amazonilta) ....mutta jos ei osaa lukea kuin suomeksi, ei tätä tietenkään tule ajatelleeksi.
E-kirjojen ja äänikirjojen käyttäjät ovat sinusta siis vain saamattomia ihmisiä kun eivät konkreettisesti käy kirjastossa?
Moni ei edes pääse kirjastoon, väestö ikääntyy, ja koko ajan enemmän ja enemmän on niitä joille kirjastoreissu ei olekaan pala kakkua. Ei ole ihan yksi taikka kaksi ihmistä, joille kirjastot on vaikeasti saavutettavia. Tai että joku käyttää äänikirjoja siksi, ettei näe lukea tai on vaikka paha lukihäiriö?
Huomaatko olevasi syrjivä tuon ajattelusi kautta, sinusta lukea saa vain terveet ihmiset, ne jotka pääsevät kirjastoon, ne joilla on toimivat jalat ja hyvä näkö?
Ihme rähjäystä. Tottakai AINA on poikkeuksia, joku ei pääse kirjastoon jne jne. Mutta sekä vuosikymmenten kokemus että tutkimukset osoittavat, että yksi syy Suomen 2000-luvun alun Pisa-menestykseen oli paitsi koulutetut ja itsenäiset opettajat myös maailman mittakaavassa hyvin harvinainen kirjastolaitos lukuisine lähikirjastoineen. 1960-luvun Suomessa, jossa lähiöitä rakennettiin, ajateltiin koko kansan sivistystä ja joka ikiseen lähiöön tuli kirjasto. Lukemattomia ovat ne tarinat, joissa vähävaraisen ja/tai kouluttamattoman perheen lapsi on saanut kirjaimellisesti elämän eväät sieltä lähikirjastosta. Se on yksi osa ongelmaa, että kirjastoja ei ole enää kävelymatkan päässä, kun kaikki keskitetään isompiin yksikköihin.
Mitä tulee kirjaston tarjontaan, oma esimerkkisi kuvastaa sitä, että et oikeasti käytä kirjastoa, sen hakupalveluja, etkä tiedä, millä kaikilla kielillä sieltä löytyy kirjallisuutta. Lisäksi on hyvin surullista, että sinä et nähtävästi ole saanut kokea sitä hienoa tunnetta, kun olet kirjastossa - etenkin jonkun vieraan paikkakunnan pienessä tai suuressa kirjastossa, jossa arkkitehtuurikin saattaa olla uusi elämys - ja kävelet siellä hyllyjen välissä ja näet sen, mitä maailmalla on sinulle tarjota.
Sinä nimittäin väität, että tuo on mahdollista vain maksullisessa e- ja äänikirjapalvelussa. Ei ole, se on mahdollista missä tahansa kirjastossa. Ja Suomessa kirjaston käyttöön ja lainaamiseen ei tarvita kuukausimaksua. Kun 1990-luvun pahimmassa lamassa poliitikot miettivät säästökohteita, listalla yhtenä oli kirjastojärjestelmän tekeminen maksulliseksi. Paljon parjattu Viinanen teki silloin päätöksen, että kirjastosta ei leikata, siitä ei tehdä maksullista kenellekään.
Tämä meni todella off topic, mutta ap:lle tämän myötä vinkkinä, että käykää lapsenne kanssa vähintään kerran viikossa kirjastossa. Opeta lapsesi siihen, että kouluiässä hän voi mennä koulun jälkeen kirjastoon lukemaan. (Ap tosin vaikuttaa sen verran fiksulta, että tämä pitkällä tähtäimellä äärimmäisen tärkeä tapa on heillä jo käytössä.)
Käytin lastani paljonkin kirjastossa hänen ollessa taapero. Mutta ikävä kyllä meidän lähikirjasto muutettiin sellaiseksi omatoimikirjastoksi, jossa nykyään on niin levoton meno kun siellä hengailee riehumassa koululaisia, että sinne ei tee mieli mennä itse ollenkaan. Ei oikein uskallakaan, kun joutuu pelkäämään, että saa ohijuokseva teini taklaa lapsen. Se on kuin joku nuorisotila ilman mitään valvontaa. Olen ostanut lapselleni paljon kirjoja ja pyytänyt myös käytettyjä tutuilta. Kirjastojen alasajo on todella harmillinen asia. Ap
Näin minä arvelinkin, ihan aloituksesi ja kommenttien perusteella. Lisäksi meinasin kirjoittaa tuohon Suomen kirjastolaitoksen perusteita puolustavaan kommenttiini, siihen kohtaan jossa kehotin opettamaan lapsesi menemään koulun jälkeen kirjastoon, että menee sinne lukusaliin eikä "nuoriso-osastopuolelle". Eli jo kirjoittaessani mietin tuota tilannetta, jota itsekin olen aktiivisena kirjastonkäyttäjänä joutunut todistamaan, että nuorisotaloksi tehty osio on hurjan levoton ja en edes aikuisena halua mennä siellä käymään, ja omatoimiaikana meno on samanlaista koko kirjastossa. Se on todella, todella sääli. Toki aina kirjastonhoitajat ovat olleet jossain määrin myös sosiaalityöntekijöitä, koska kirjasto on aina ollut kaikille avoin, mutta nyt nimenomaan nuorten käyttäytyminen ainakin Helsingissä on mennyt aivan överiksi.
Melkein ehdottaisin, että jos vain paikkakunnallanne on divareita, niin käytte lapsenne kanssa siellä säännöllisesti. Siellä ei ainakaan teinit melskaa. Ja jos käytte Helsingissä, käykää vierailulla Rikhardinkadun kirjastossa.
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut ketjua ollenkaan, mutta vastaan oman kokemukseni perusteella. Minulla on tokaluokkalainen poika. Tälläiset asiat tulee ensimmäisenä mieleen:
- luokassa on rauhatonta (ensimmäisen luokan jälkeen kolme oppilasta siirrettiin pienryhmään ja luokka hieman rauhoittui, mutta levotonta on silti edelleen)
- opettaja antaa usein lukuläksyksi lukea lukukirjasta yhden sivun viisi kertaa --> olen muiden vanhemmilta kuullut, että heillä kyllä riittää kun kerran lukee. Mielestäni älytöntä. Jos se tulee läksyksi viisi kertaa, niin se pitäisi viisi kertaa lukea.
- erityisesti matemattikassa tarvittaisiin lisää tunteja viikkoon. Opettaja kertonut, että viime vuonna oli tunti viikossa enemmän matematiikkaa, toisella luokalla niin ei saanut, vaikka hän olisi itse halunnut.
Ja mikä kamalinta! Kolmannesta luokasta lähtien esim. ympäristötiedon KIRJAA ei ole, vaan jonkun sovelluksen kautta opiskellaan ympäristötietoa. :(
Lukemisen sujuvuus kasvaa kun teksti tulee tutuksi, siksi äitinä ymmärrän tuon määrällisen lukuläksyn. Se lapsi voi lukea ihan itsekseen ääneen ja itse kuuntelen muun tekemisen ohella että pysyy selkeänä lausumisena eikä ole puuroutuvaa mutinaa.
Suurin aika läksyissä menee siihen pyörimiseen ja kynän naputteluun jos opetetaan että aikuinen istuu koko ajan vieressä valvomassa. Eihän onnistu tehtävät itsenäisesti koulussakaan jos ei ope tai avustaja kyttää. Lapsilla on paha tapa jättää täysin lukematta mitä tehtävässä pyydetään tekemään ja siitä se vaikeus ja osaamattomuus yleensä kiikastaa. Toinen on tekstikirjan lukemattomuus, avataan tehtäväkirja ja itketään että ei osaa.
Vierailija kirjoitti:
Sanni Grahn laumoineen tuhosi peruskoulun ja on näin ollen Suomen kaikkien aikojen kallein tunari, jota pitäisi syyttää valtakunnanoikeudessa maanpetturuudesta.
Sipilän hallitus tuhosi ammattiopetuksen ja pääsee hyvälle kakkossijalle. Näille ei pärjää edes tuhat Olkiluotoa.
Päästäänhän ainakin sanomaan perustellusti, että nuorisosta ei ole mihinkään.
Kokoomuksen jäljiltä saatiin Suomeenkin eriytetty peruskoulu, ne oppii joilla supervalmiudet tai vanhemmilla on resursseja opettaa
Omat lapset onneksi pärjää mutta ihmettelen, miten iso osa nuorten resurssia ollaan valmiita hukkaamaan, kun ei tueta silloin kun siitä olisi vielä apua.
Vierailija kirjoitti:
En ole alakoululaisen vanhempi mutta olen toiminut tutorina useammalle alakoululaiselle joiden rikkaat vanhemmat ovat halunneet palkata heille lisäopetusta. (Olen yliopisto-opiskelija).
Liian pirstaleiset opetussuunnitelmat, liian suuret ja hälyisät ryhmät, liikaa painotusta itseohjautuvuudelle.
Lisään että opettamani lapset eivät todellakaan ole olleet mitään huonoja oppilaita vaan älykkäitä lapsia jotka ovat halunneet lisähaastetta ja joiden vanhemmat kokevat ettei peruskoulu anna heille tarpeeksi pohjia lukioon ja yliopistoon. Mikä on näille lapsille hyvä, se on kaikki oppimisvelkaa tulevaisuuteen.
Olen itse huomannut vanhempana tämän. Koulun vaatimustaso on lisäksi niin tavattoman matala, että heidän tulee itse joko meidän vanhempien tai sitten tutoreiden avulla kehittää osaamistaan. Ja tämä ei todellakaan ole opettajien "vika".
Vanhemmat eivät lue enää lapsilleen.
Lapsille ei opeteta pitkäjänteisyyttä vaan kaikki tulee liian helposti.