Alakoululaisten vanhemmat. Miksi teidän mielestä oppimistulokset on romahtaneet?

Iso määrä ryhmätöitä ja itse omista tietolähteistä asioiden opiskelua. Iso ja rauhaton ryhmä. Oman lapsen alakoulussa luovuttiin luokkajaosta. Siellä on nyt 100 nelosluokkalaisen yhtenäinen massa, jota opettaa 2 opea ja 1 koulunkäyntiavustaja. Erityisopen tunteja periaatteessa on, mutta todellisuudessa ne ovat hyvin rajoitetut ja ne vie yleensä ryhmään integroidut autistiset ym. nepsylapset, ns tavallisille lapsille ei riitä resursseja. Suomi toisena kielenä -lasten määrä on myös aika iso ja vie sekin opejen aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on. 

Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan. 

Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita. 

Hämmentävää. Oma viisivuotiaani osaa jo kellotaulun. Hurjaa, jos joskus kolmannella luokalla sitä kysytään sitten kokeessa. Periaatteessa kai fiksummille pitäisi eriyttää ylöspäin, mutta saako sellaista näin äitinä vaatia opettajalta?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Peruskoululaiset ei jaksa katsoa edes elokuvia enää. Pitää olla muutaman minuutin pätkiä, muuten keskittyminen herpaantuu.

Ope

Turboelämykset. Jo pienillä lapsilla on ihan hirvittävästi kaikkia ärsykkeitä ympärillä. Koko ajan pitää tarjota jotain suurempaa ja suurempaa. Lapsilla ei ole enää omaa ja sitä ihan vaan aikaa jolloin voi vaan olla. Sen sijaan, että ap vain olisi ja juttelisi sen lapsen kanssa, ehdotetaan kaikkea "kehittävää". Tylsistykään yhdessä ja erikseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, sulla on nyt viimeiset hetket vaikuttaa siihen millainen keskittymiskyky omalle lapsellesi kehittyy.

Hyvä sitten, että mietin asiaa nyt. Olisiko vinkkejä miten kehittää lapselle parempaa keskittymiskykyä? Yritänkin koko ajan ohjata rauhallisen ja pitkäjänteisen tekemisen pariin ja yritän kotiympäristöstä minimoida hälyä aiheuttavia asioita. Mutta riittääkö nämä?

Ap

Ruutuajan rajaaminen ja lapselle mieluisten pidempien puuhien harrastaminen on hyviä lisiä. Moni lapsi kaipaa myös paljon liikuntaa malttaakseen keskittyä, meillä kotona on kaksi tällaista ja ero sisällä istutun päivän ja pitkän ulkoilun jälkeisen päivän välillä on todella selkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, sulla on nyt viimeiset hetket vaikuttaa siihen millainen keskittymiskyky omalle lapsellesi kehittyy.

Hyvä sitten, että mietin asiaa nyt. Olisiko vinkkejä miten kehittää lapselle parempaa keskittymiskykyä? Yritänkin koko ajan ohjata rauhallisen ja pitkäjänteisen tekemisen pariin ja yritän kotiympäristöstä minimoida hälyä aiheuttavia asioita. Mutta riittääkö nämä?

Ap

Lukekaa pitkiä kirjoja, joissa sama tarina jatkuu illasta toiseen eikä niin, että joka ilta saadaan se loppuratkaisun tyydytys. Katsokaa pitkiä elokuvia (ihan siis lastenelokuvia), joissa juoni kehittyy, eikä koko viihdearvo tule pelkästä räiskinnästä ja taistelusta.  

Huolehdi rauhallisen tekemisen lisäksi myös riittävästä liikunnasta, että lapsi saa purkaa energiansa fiksuun tekemiseen. Muuten lapsen on vaikea keskittyä vaikka tarinaan. 

Opetus on vähän kummallista, ja liikaa itseohjautuvuutta liian pienille lapsille.

Luokassa on hälyisää.

Oman ekaluokkalaisen luokalla on kolme poikaa, jotka lyö, potkii, tönii, huutaa ja haukkuu. Tekevät tätä joka välitunti, ja välillä opettajien aika menee tapahtumien selvittelyyn tunnilla. Muut sillä aikaa yhden koulunkäyntiavustajan johdolla tekevät jotain.

Minä syytän suoraan noiden kolmen pojan vanhempia kyvyttömyydestä kasvattaa lapsiaan.

Sitten vielä se, että ylöspäin ei eriytetä. Ekaluokkalaisen ei saanut lukea omaa kirjaa sillä aikaa kun muut teki määrättyjä tehtäviä. Hän ei myöskään "saanut" lukea äidinkielen kirjaa eteenpäin. Hän sai piirtää vihkoon sillä aikaa.

T. Kolmen lapsen äiti, lapset 7, 11 ja 14.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on. 

Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan. 

Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita. 

Hämmentävää. Oma viisivuotiaani osaa jo kellotaulun. Hurjaa, jos joskus kolmannella luokalla sitä kysytään sitten kokeessa. Periaatteessa kai fiksummille pitäisi eriyttää ylöspäin, mutta saako sellaista näin äitinä vaatia opettajalta?

Ap

Koeta nyt saada se lapsesi ensin siihen kouluikään. :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liika ruutuaika.

Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.

Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap

Läksyjen tekeminen ilman venkoilua ja pyörimistä mukavassa hengessä, ajoissa eikä vasta illalla ja autetaan vain tarvittaessa eikä valvota vieressä kuin haukka (tuo itsevarmuutta). Tabletit ja pelit stressaavat eniten niitä lapsia joille pelaaminen ja ruutuaika tehdään palkinnoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on. 

Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan. 

Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita. 

Hämmentävää. Oma viisivuotiaani osaa jo kellotaulun. Hurjaa, jos joskus kolmannella luokalla sitä kysytään sitten kokeessa. Periaatteessa kai fiksummille pitäisi eriyttää ylöspäin, mutta saako sellaista näin äitinä vaatia opettajalta?

Ap

Koeta nyt saada se lapsesi ensin siihen kouluikään. :D 

Mikä siinä naurattaa, että ennen kouluikää mietin tällaisia asioita? Minusta se on vain viisasta, että jo ajoissa yrittää ennakoida ja varautua ja yrittää tarjota hyvät elämän eväät lapselleen oppimiseen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on. 

Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan. 

Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita. 

Hämmentävää. Oma viisivuotiaani osaa jo kellotaulun. Hurjaa, jos joskus kolmannella luokalla sitä kysytään sitten kokeessa. Periaatteessa kai fiksummille pitäisi eriyttää ylöspäin, mutta saako sellaista näin äitinä vaatia opettajalta?

Ap

Joo, poika kertoi saaneensa kympin matikankokeesta ja kehuin tietenkin, mutta kyllä mä vähän hämmästyin, kun näin sen kokeen. En nyt muista milloin hän olisi oppinut katsomaan viisarikelloa. Eskarissa varmaan viimeistään. En ole seurannut juurikaan pojan matikanläksyjä, koska se sujuu niin hyvin ja yhdessä tehtäviä läksyjä, kuten ääneen lukemista, on kaksikielisessä koulussa niin paljon, että isän hermot alkaa jo mennä...

Viisivuotias on yleensä juuri sopivassa kehitysvaiheessa oppiakseen lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ihan perustasolla.

Kädentaitoja kannattaa harjoittaa. Askartelu (saksilla leikkaaminen, liimailu jne), muovailu, piirtäminen, värittäminen, ompelukuvat, virkkaamisen opettelu esimerkiksi ovat hyviä. Haarukan ja veitsen käyttö, leivän voitelu jne. kannattaa myös opetella. Kengännauhojen solmiminen ja rusetin teko muutenkin. Letittäminen. Perussolmut.

Tuon ikäinen on yleensä hyvin innokas oppimaan ja oppii nopeasti. Lapselle on mukavasti itsetuntoa kohottavaa, jos hän osaa jo paljon mennessään kouluun.

Suomalaisessa peruskoulussa ei aieminkaan (esim. 90-luvulla) vaadittu oppimisen suhteen yhtään mitään, nyt ei vaadita enää käyttäytymistäkään.

Asumme eräässä Euroopan maassa ja poikani 9 v. käy täällä koulua. He opettelevat esimerkiksi miten adjektiiveja käytetään lauseessa, jotta tekstistä tulisi eläväistä (tämä tuli itselleni ehkä yläasteella, mutta enimmäkseen vain oletettiin että lapset ovat joko hyviä tai huonoja kirjoittajia, ei niitä keinoja erikseen harjoiteltu). He ovat käyneet jo läpi paitsi antiikin Rooman ja Kreikan niin myös Persian tapahtumat (omana kouluaikanani ei mistään Persiasta puhuttu lainkaan). Opiskelee kahta instrumenttia (omana kouluaikana tämä oli vanhempien aktiivisuuden varassa) ja kolmea kieltä (itselläni taisi alkaa enkku tuossa vaiheessa, tyyliin hamburger ja ketchup). 

Eli eroja on. Suomessa vain tykätään ajatella, että meillä on huippuhyvä koululaitos ja muutenkin kaikki niin hienosti. En missään nimessä laittaisi enää lastani kouluun Suomessa, jo ihan senkin takia että tuttavien lasten kouluissa on ilmennyt aika paljon kiusaamista, mitä toki muistan jo omiltakin kouluajoiltani. Kiusaamista hoidetaan Suomessa tapaus kerrallaan, jos hoidetaan, eikä ymmärretä että kyse on koulun kulttuurista, ei yksittäisistä lapsista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liika ruutuaika.

Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.

Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap

Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.

Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoululaiset ei jaksa katsoa edes elokuvia enää. Pitää olla muutaman minuutin pätkiä, muuten keskittyminen herpaantuu.

Ope

Joo mutta miksi? Mikä on tuhonnut alakoululaisten keskittymiskyvyn? Häly ja melu? Stressi? Vai mikä? Uskon, että liiallinen älylaitteiden käyttö voi vaikuttaa, mutta en usko sen selittävän koko ilmiötä. Ap

Koko ajan pitää olla kivaa. 

En ymmärrä mitä ruutuaika vaikuttaa oppitunteihin. Siellähän se asia opitaan. Ala-asteella ei ainakaan vielä kännykät saa olla koulupäivän aikana esillä, eikä todellakaan tunneilla. 

Minun näkemys erkkalapsen äitinä on että inkluusio ja erkkojen laittaminen yleisluokkiin vaikuttaa koko luokan oppimiseen. Erkoille kuuluisi omat pienluokat ja tavallisille lapsille kuuluisi oppimisrauha sinne omiin luokkiin. Mutta ei. Inkluusion ajatus oli hyvä, mutta iso osa erkoista on sellaisia etteivät kykene isossa ihmisryhmässä toimimaan, vaikka saisivat tukeakin (yleensä eivät edes saa, koska säästö) Tuki on pelkästä paperilla. Käytännössä kukaan ei katso erityisen perään pysyykö kärryillä, ehtiikö kirjoittamaan läksyt itselleen ylös, tai siirrytäänkö tunnilta välkälle järkevästi vai tuleekö tönimistä ja kiusantekoa. Aikuisia ei ole riittävästi, koska säästö. 

Ja mua suoraan sanoen vtuttaa että luokan huono oppimisrauha laitetaan vain erkkojen syyksi, ihan kuin ne lapset olisivat oikein valinneet saada olla siellä isossa luokassa. Jossa eivät kykene oppimaan. 

Inkluusio otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2014. 

Vierailija kirjoitti:

Ilmiöopetus ja liiallinen itseohjautuvuuden vaatiminen noin pieniltä.

Nämä ovat olennaisia syitä. Kannattaisi palata vanhaan systeemiin, jossa opittavan aineksen ydinasiat käsiteltäisiin opettajajohtoisesti, niitä harjoiteltaisiin, tehtävät tarkistettaisiin yhdessä ja vielä kokeilla testattaisiin oppiminen.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä mitä ruutuaika vaikuttaa oppitunteihin. Siellähän se asia opitaan. Ala-asteella ei ainakaan vielä kännykät saa olla koulupäivän aikana esillä, eikä todellakaan tunneilla. 

Minun näkemys erkkalapsen äitinä on että inkluusio ja erkkojen laittaminen yleisluokkiin vaikuttaa koko luokan oppimiseen. Erkoille kuuluisi omat pienluokat ja tavallisille lapsille kuuluisi oppimisrauha sinne omiin luokkiin. Mutta ei. Inkluusion ajatus oli hyvä, mutta iso osa erkoista on sellaisia etteivät kykene isossa ihmisryhmässä toimimaan, vaikka saisivat tukeakin (yleensä eivät edes saa, koska säästö) Tuki on pelkästä paperilla. Käytännössä kukaan ei katso erityisen perään pysyykö kärryillä, ehtiikö kirjoittamaan läksyt itselleen ylös, tai siirrytäänkö tunnilta välkälle järkevästi vai tuleekö tönimistä ja kiusantekoa. Aikuisia ei ole riittävästi, koska säästö. 

Ja mua suoraan sanoen vtuttaa että luokan huono oppimisrauha laitetaan vain erkkojen syyksi, ihan kuin ne lapset olisivat oikein valinneet saada olla siellä isossa luokassa. Jossa eivät kykene oppimaan. 

Inkluusio otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2014. 

Etkö todellakaan ymmärrä, miten ruutuaika vaikuttaa keskittymiskykyyn?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoululaiset ei jaksa katsoa edes elokuvia enää. Pitää olla muutaman minuutin pätkiä, muuten keskittyminen herpaantuu.

Ope

Joo mutta miksi? Mikä on tuhonnut alakoululaisten keskittymiskyvyn? Häly ja melu? Stressi? Vai mikä? Uskon, että liiallinen älylaitteiden käyttö voi vaikuttaa, mutta en usko sen selittävän koko ilmiötä. Ap

Lapsikeskeisyys. Kun huomaa ettei olekaan maailman napa pitää tehdä itsensä näkyväksi. 

Jatkuva häly ja häiriköinti oppitunneilla isoissa ryhmissä, välitunneilla jo pieniä koululaisiakin kiinnostaa vaan kännykkäpelit. Ikinä ei isommalla ole läksyä, pienemmällä yksi pieni tehtävä, jonka osa luokasta jättää silti tekemättä. Vaatimustaso alhaisempi nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, sulla on nyt viimeiset hetket vaikuttaa siihen millainen keskittymiskyky omalle lapsellesi kehittyy.

Hyvä sitten, että mietin asiaa nyt. Olisiko vinkkejä miten kehittää lapselle parempaa keskittymiskykyä? Yritänkin koko ajan ohjata rauhallisen ja pitkäjänteisen tekemisen pariin ja yritän kotiympäristöstä minimoida hälyä aiheuttavia asioita. Mutta riittääkö nämä?

Ap

Lapsen keskittymiskyky kasvaa, kun hän tekee YKSIN häntä kiinnostavaa asiaa. Tekemisen tulee olla aktiivista, mutta sillä ei ole loppupelissä merkitystä onko se piirtämistä, askartelua, lukemista tai (jopa!) pleikan peluuta. Olennaista on, että aikuisen ei tule olla lapselle ohjelmatoimisto, vaan että lapselle tulee se oma "flow". Myös tylsistyminen on tärkeää!

Tietokonepelejä demonisoidaan aivan turhaan. Aivan tutkitustikin monet pelit kehittävät keskittymiskykyä, hahmotuskykyä, tarkkaavaisuutta ja jne.. Toki kaikessa kohtuus on tärkeää, mutta on hyvä muistaa, että ei se keppi ja kivi -leikki ole ainoa lasta kehittävä leikki nykyaikana.

Kolmesta lapsesta minulla on vielä kaksi alakoulussa. Jokaisen kohdalla opettajat ovat kehuneet keskittymiskykyä, eli ehkä tuossa epämuodikkaassa metodissani on ollut jotain itua? 

Ja meillä on myös tarkat säännöt ja aikarajat puhelimien kanssa...