Lue keskustelun säännöt.
Alakoululaisten vanhemmat. Miksi teidän mielestä oppimistulokset on romahtaneet?
12.01.2023 |
Olen viisivuotiaan pojan äiti ja kiinnostaisi jo nyt tietää asiaa hyvin läheltä seuranneilta, että miksi kouluissa oppimistulokset on viimeisen parin vuoden aikana romahtaneet. Ajattelin nimittäin, että asioita ennakoimalla voisi tukea lastani sitten koulussa hyvään oppimiseen.
Te, joilla on lapsi tällä hetkellä alakoulussa. Mikä teidän mielestä on syy oppimistulosten romahtamiselle ihan siis yksilötasolla? En ole niinkään kiinnostunut joidenkin tutkijoiden näkemyksistä tällä kertaa vaan ihan käytännön kokemuksista, että jos oma lapsesi ei ole oppinut kunnolla niin miksi.
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on.
Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan.
Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita.
Nää on tosi opettajakohtaisia juttuja. Itse opetin viime vuonna 2. lk keväällä kellonajat ja matikan kokeeseen laitoin muistaakseni kaksi tehtävää kellonajoista. Muuten oli normilaskuja. Hinkattiin kellotaulua pari viikkoa erilaisten tehtävien parissa. Laskettiin myös kellonaikoihin liittyviä laskuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä ruutuaika vaikuttaa oppitunteihin. Siellähän se asia opitaan. Ala-asteella ei ainakaan vielä kännykät saa olla koulupäivän aikana esillä, eikä todellakaan tunneilla.
Minun näkemys erkkalapsen äitinä on että inkluusio ja erkkojen laittaminen yleisluokkiin vaikuttaa koko luokan oppimiseen. Erkoille kuuluisi omat pienluokat ja tavallisille lapsille kuuluisi oppimisrauha sinne omiin luokkiin. Mutta ei. Inkluusion ajatus oli hyvä, mutta iso osa erkoista on sellaisia etteivät kykene isossa ihmisryhmässä toimimaan, vaikka saisivat tukeakin (yleensä eivät edes saa, koska säästö) Tuki on pelkästä paperilla. Käytännössä kukaan ei katso erityisen perään pysyykö kärryillä, ehtiikö kirjoittamaan läksyt itselleen ylös, tai siirrytäänkö tunnilta välkälle järkevästi vai tuleekö tönimistä ja kiusantekoa. Aikuisia ei ole riittävästi, koska säästö.
Ja mua suoraan sanoen vtuttaa että luokan huono oppimisrauha laitetaan vain erkkojen syyksi, ihan kuin ne lapset olisivat oikein valinneet saada olla siellä isossa luokassa. Jossa eivät kykene oppimaan.
Inkluusio otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2014.
Erkat on edelleen eritysopetuksessa ne vaikeimmat aineet, äidinkieli, matematiikka, ja kielet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika ruutuaika.
Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.
Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap
Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.
Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.
Storytel ja muut on niin halpoja, että sieltä saa kirjan kuin kirjan luettavaksi tai kuunneltavaksi. Heti.
Ilman että pitää taapertaa kirjastoon tai jonottaa jotain tiettyä kirjaa.
Se että kirjastosta ei paperikirjoja enää niin haeta, ei tarkoita suoraan etteikö ihmiset lukisi.
Meillä on ollut sama rytmi ja vaatimukset jo vuodesta 2017 kun esikoinen aloitti koulun:
Koulusta kun tullaan, ensin välipala (jotain järkevää, ei pelkkää sokeria), sitten läksyt. Ihan yksinkertainen metodi, ja se toimii.
Lapsilta vaaditaan astioiden tiskikoneeseen laittoa, välipalatarvikkeiden yms pois laitto heti eikä joskus. He siivoavat omat huoneensa, vievät vaatteet pyykkiin/hakevat puhtaat ja viikatut vaatteet kodinhoitohuoneesta pois, vievät roskia ja auttavat koiran kanssa.
Pelata saa, jos hommat on hoidossa.
Katsoa saa, jos hommat on hoidossa.
Ei ole helppoa, mutta helpottaa ajan kanssa. Hiljalleen lapset on otettu mukaan ruoanlaittoon ja jokaiselta kysytään toiveruoka seuraavalle viikolle. Lapsille luetaan, ja he lukevat itsekin. Heitä on viety tapahtumiin, museoihin, matkoille. Ovat päässeet keikoille, kylpylöihin, huvipuistoihin.
Saan heistä aina vain hyvää palautetta. Kaksi kolmesta on ujompia luonteeltaan, ja se joka ei ole on temperamenttinen ja menevä tyyppi. Mutta ei hän lyö ketään, eikä töni. Sellaista ei ole keneltäkään meidän perheessä sallittu. Sisaruksia EI lyödä, ei satuteta. Heidän riitojaan autetaan ratkomaan, eikä jätetä oman onnen nojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sulla on nyt viimeiset hetket vaikuttaa siihen millainen keskittymiskyky omalle lapsellesi kehittyy.
Hyvä sitten, että mietin asiaa nyt. Olisiko vinkkejä miten kehittää lapselle parempaa keskittymiskykyä? Yritänkin koko ajan ohjata rauhallisen ja pitkäjänteisen tekemisen pariin ja yritän kotiympäristöstä minimoida hälyä aiheuttavia asioita. Mutta riittääkö nämä?
ApRuutuajan rajaaminen ja lapselle mieluisten pidempien puuhien harrastaminen on hyviä lisiä. Moni lapsi kaipaa myös paljon liikuntaa malttaakseen keskittyä, meillä kotona on kaksi tällaista ja ero sisällä istutun päivän ja pitkän ulkoilun jälkeisen päivän välillä on todella selkeä.
Toivottavasti itsessäsi myös näet sen eron oletko ollut koko päivän sisällä vai ulkona? Ei lapsi siitä erilaisempi ole, muutoin kuin sitä energiaa on vielä enemmän.
Meillä lapsi on syntynyt osaksi perhettä, ei niin, että perhe on osana lasta. Ihan jo vauvasta opetettu, että maailma ei pyöri hänen mukaansa ja esimerkiksi opetettiin nukkumaan hälyssä ja metelissä. Näin hänelle on ollut helpompi yrittää keskittyä myös koululuokassa, vaikka muut apinoisivat lähellä. Tokikaan täydellistä suoritusta ei adhd lapsi saa aikaan koskaan, mutta yrittää kuitenkin. Hänet on myös kasvatettu kunnioittamaan auktoriteettejä eli vanhempia ihmisiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hän olisi alisteinen, vaan jos auktoriteetti antaa tehtävän niin se tehtävä tehdään. Kysellä saa ja saa antaa ehdotuksia kuinka tekee, mutta ei ala kyseenalaistamaan sitä että miksi hän sen tekee. Lapsi on myös vastuullistettu ikävuosien mukaan perheen kotitöihin ja oman vastuun kantamiseen. Läksyt tehdään yhdessä, mutta läksyjen tekoaika on lapsen päätettävissä. Jos on ollut tavallista rankempi koulupäivä niin hän tekee ne myöhemmin, yleensä kuitenkin heti koulusta tultua otetaan videoyhteys ja tehdään läksyjä. Minä istun sillä aikaa palaverissa tai kahvilla tai teen muita töitä. Illalla lähdetään yhdessä harrastamaan joko uimaan, tennistä, sulkapalloa, ulkoilemaan (tähän vuodenaikaan tehdään lumilinnoja, lasketaan pulkkaa tai vastaavaa), laskettelemaan tai mitä nyt keksitään. Toisinaan on lapsen kaveri mukana. Lapsen on kuitenkin saatava myös muuta tekemistä kuin vain miettiä koulua tai olla viikolla ohjatussa harrastuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on.
Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan.
Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita.
Hämmentävää. Oma viisivuotiaani osaa jo kellotaulun. Hurjaa, jos joskus kolmannella luokalla sitä kysytään sitten kokeessa. Periaatteessa kai fiksummille pitäisi eriyttää ylöspäin, mutta saako sellaista näin äitinä vaatia opettajalta?
ApKoeta nyt saada se lapsesi ensin siihen kouluikään. :D
Malliesimerkki vanhemmasta, joka luulee että ennen koulua ei tarvitse tai kannata lapselle opettaa mitään. Ei edes tapoja. Näitähän sinne ekaluokalle sitten tulee, voi opeparkoja. Ja voi näitä lapsiparkojakin, kun ovat heti luokkakavereidenkin silmissä mitään osaamattomia tallukoita. Hyvä että on kynää kädessä pidelty, haarukasta ja veitsestä puhumattakaan.
" Periaatteessa kai fiksummille pitäisi eriyttää ylöspäin, mutta saako sellaista näin äitinä vaatia opettajalta?"
Pahoittelut, ymmärsin varmaan tuon viimeisen lauseen väärin, eikä ap puhunut omasta lapsestaan?
integraatio, meluisat oppilaat samassa luokassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruudut. Alakoululaisilla saa olla puhelimet luokassakin, ja on tutkittu, että älypuhelimen olemassaolo ihan siellä repussa vaan jo häiritsee lapsen keskittymistä. Lisäksi ne puhelimet ei pysy edes repussa, vaan niitä otetaan välillä opettajan kehoituksesta esille kun sieltä etsitään jotain tai pelataan jotain, ja osa oppilaista räpeltää sitä puhelinta salaa tunneilla.
Vierailija kirjoitti:
Iso määrä ryhmätöitä ja itse omista tietolähteistä asioiden opiskelua. Iso ja rauhaton ryhmä. Oman lapsen alakoulussa luovuttiin luokkajaosta. Siellä on nyt 100 nelosluokkalaisen yhtenäinen massa, jota opettaa 2 opea ja 1 koulunkäyntiavustaja. Erityisopen tunteja periaatteessa on, mutta todellisuudessa ne ovat hyvin rajoitetut ja ne vie yleensä ryhmään integroidut autistiset ym. nepsylapset, ns tavallisille lapsille ei riitä resursseja. Suomi toisena kielenä -lasten määrä on myös aika iso ja vie sekin opejen aikaa.
2 opettajaa 100 oppilasta kohden?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä ruutuaika vaikuttaa oppitunteihin. Siellähän se asia opitaan. Ala-asteella ei ainakaan vielä kännykät saa olla koulupäivän aikana esillä, eikä todellakaan tunneilla.
Minun näkemys erkkalapsen äitinä on että inkluusio ja erkkojen laittaminen yleisluokkiin vaikuttaa koko luokan oppimiseen. Erkoille kuuluisi omat pienluokat ja tavallisille lapsille kuuluisi oppimisrauha sinne omiin luokkiin. Mutta ei. Inkluusion ajatus oli hyvä, mutta iso osa erkoista on sellaisia etteivät kykene isossa ihmisryhmässä toimimaan, vaikka saisivat tukeakin (yleensä eivät edes saa, koska säästö) Tuki on pelkästä paperilla. Käytännössä kukaan ei katso erityisen perään pysyykö kärryillä, ehtiikö kirjoittamaan läksyt itselleen ylös, tai siirrytäänkö tunnilta välkälle järkevästi vai tuleekö tönimistä ja kiusantekoa. Aikuisia ei ole riittävästi, koska säästö.
Ja mua suoraan sanoen vtuttaa että luokan huono oppimisrauha laitetaan vain erkkojen syyksi, ihan kuin ne lapset olisivat oikein valinneet saada olla siellä isossa luokassa. Jossa eivät kykene oppimaan.
Inkluusio otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2014.
Erkat on edelleen eritysopetuksessa ne vaikeimmat aineet, äidinkieli, matematiikka, ja kielet.
Eihän se riitä. On muitakin aineita kuin nuo. Historia, uskonto, yhteiskuntaoppi, ympäristöoppi, kuvaamataito, musiikki, käsityö ja liikunta ollaan isossa ryhmässä. Suurin osa ajasta on luokalla sitä yhteistä säheltämistä isossa porukassa, jossa yksi tai kaksi erityisen tuen lasta jää kokonaan kärryiltä, ja pahimmassa tapauksesssa sotkee vähintäänkin myös vieruskavereiden oppimisen. Ellei jopa koko luokan.
Ns reaaliaineet menee ainakin meidän erkalta ihan penkin alle, ja käsitöissä luistelee ihan täysin alta riman. Siis ihan täysin. En ymmärrä millä perusteella numero annetaan ja sääliksi käy kyllä opettajiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on.
Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan.
Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita.
Nää on tosi opettajakohtaisia juttuja. Itse opetin viime vuonna 2. lk keväällä kellonajat ja matikan kokeeseen laitoin muistaakseni kaksi tehtävää kellonajoista. Muuten oli normilaskuja. Hinkattiin kellotaulua pari viikkoa erilaisten tehtävien parissa. Laskettiin myös kellonaikoihin liittyviä laskuja.
Minä olin luullut, että kellotaulu ja kellonajat opetetaan jo eskarissa. Itse opetin lapselleni ne kotona nyt jo ennen eskaria. Ja aikoinaan kun itse olin eskarissa 80-luvulla ne opetettiin siellä. Milloin ne siirtettiin kouluun opetettavaksi?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisessa peruskoulussa ei aieminkaan (esim. 90-luvulla) vaadittu oppimisen suhteen yhtään mitään, nyt ei vaadita enää käyttäytymistäkään.
Asumme eräässä Euroopan maassa ja poikani 9 v. käy täällä koulua. He opettelevat esimerkiksi miten adjektiiveja käytetään lauseessa, jotta tekstistä tulisi eläväistä (tämä tuli itselleni ehkä yläasteella, mutta enimmäkseen vain oletettiin että lapset ovat joko hyviä tai huonoja kirjoittajia, ei niitä keinoja erikseen harjoiteltu). He ovat käyneet jo läpi paitsi antiikin Rooman ja Kreikan niin myös Persian tapahtumat (omana kouluaikanani ei mistään Persiasta puhuttu lainkaan). Opiskelee kahta instrumenttia (omana kouluaikana tämä oli vanhempien aktiivisuuden varassa) ja kolmea kieltä (itselläni taisi alkaa enkku tuossa vaiheessa, tyyliin hamburger ja ketchup).
Eli eroja on. Suomessa vain tykätään ajatella, että meillä on huippuhyvä koululaitos ja muutenkin kaikki niin hienosti. En missään nimessä laittaisi enää lastani kouluun Suomessa, jo ihan senkin takia että tuttavien lasten kouluissa on ilmennyt aika paljon kiusaamista, mitä toki muistan jo omiltakin kouluajoiltani. Kiusaamista hoidetaan Suomessa tapaus kerrallaan, jos hoidetaan, eikä ymmärretä että kyse on koulun kulttuurista, ei yksittäisistä lapsista.
Kielenrikastusta tehdään jo ekalla ja tokalla luokalla. Eli oppilaiden pitää keksiä kuvailevia sanoja (adjektiiveja) lauseisiin ja kokeillaan kuinka pitkiä lauseita pystytäänkään tekemään! Tehdään myös tarinoita yhdessä näin ja mietitään minkälainen on hyvä tarina. Vuosikausia on jo tehty näin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika ruutuaika.
Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.
Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap
Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.
Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.
Silloin lapsena ei oikein tullut ajatelleeksi miten monen käden kautta ne kirjaston kirjat ovat kiertäneet. Nyt puistattaa ajatuskin tuoda niitä omaan kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika ruutuaika.
Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.
Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap
Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.
Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.
Storytel ja muut on niin halpoja, että sieltä saa kirjan kuin kirjan luettavaksi tai kuunneltavaksi. Heti.
Ilman että pitää taapertaa kirjastoon tai jonottaa jotain tiettyä kirjaa.
Se että kirjastosta ei paperikirjoja enää niin haeta, ei tarkoita suoraan etteikö ihmiset lukisi.
Viestisi kuvaa nykyajan ajatusmaailmaa. Kirjastoon ei jakseta mennä, koska se on rasittavaa "taapertamista". Ei jakseta odottaa. Kaikki pitää saada heti.
Äänikirjan kuuntelu ei kehitä aivoja samalla tavalla kuin lukeminen.
Paperikirjasta oppii tutkimusten mukaan parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on.
Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan.
Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita.
Nää on tosi opettajakohtaisia juttuja. Itse opetin viime vuonna 2. lk keväällä kellonajat ja matikan kokeeseen laitoin muistaakseni kaksi tehtävää kellonajoista. Muuten oli normilaskuja. Hinkattiin kellotaulua pari viikkoa erilaisten tehtävien parissa. Laskettiin myös kellonaikoihin liittyviä laskuja.
Minä olin luullut, että kellotaulu ja kellonajat opetetaan jo eskarissa. Itse opetin lapselleni ne kotona nyt jo ennen eskaria. Ja aikoinaan kun itse olin eskarissa 80-luvulla ne opetettiin siellä. Milloin ne siirtettiin kouluun opetettavaksi?
Ap
Opetetaan niitä jo aikaisemminkin, mutta olen huomannut, että kellotaulua pitää säännöllisesti kerrata alkuopetuksessa. Olisikohan syynä se, että kotona ei välttämättä ole seinäkelloja, vaan kello katsotaan eri digilaitteista? En tiedä. Lapset eivät kuitenkaan tunnu muistavan miten tavallista kellotaulua luetaan.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on.
Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan.
Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita.
Pyydä opettajalta pojalle vaikeampia matikantehtäviä. Jos hän ei niitä halua antaa, osta kirjakaupasta lisätehtäväkirjoja. Niitä on.
Itsekin voi sitä lasta ohjata eteenpäin eikä vain marmattaa, että koulussa mennään hitaampien ehdoilla. Se on peruskoulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on kaksi lasta ala-asteella ja vahva mutu on, että vaatimustaso on laskenut huomattavasti. Esim. kolmosluokkalaisen viime syksyn iso matikankoe oli kellotaulun tuntemisesta. Ei siis mitään "juna lähtee Pasilasta 16:34" -ongelmia vaan ihan, että jos pikkuviisari osoittaa nelosta ja iso 12, paljonko kello on.
Vanhempi vitosluokkalainen poika sattui juuri eilen kysymään, että milloin matikka muuttuu vaikeaksi, joten selailin vähän sitä kirjaa ja totesin, että ei ainakaan vähään aikaan.
Veikkaisin, että oppimistulosten romahtamisessa on kyse sekä siitä, että jotkut lapset eivät opi opetettuja asioita, mutta myös siitä, että fiksummille ei opeteta samoja asioita samalla tahdilla kuin ennen, koska luokissa on enemmän hitaampia oppijoita.
Nää on tosi opettajakohtaisia juttuja. Itse opetin viime vuonna 2. lk keväällä kellonajat ja matikan kokeeseen laitoin muistaakseni kaksi tehtävää kellonajoista. Muuten oli normilaskuja. Hinkattiin kellotaulua pari viikkoa erilaisten tehtävien parissa. Laskettiin myös kellonaikoihin liittyviä laskuja.
Minä olin luullut, että kellotaulu ja kellonajat opetetaan jo eskarissa. Itse opetin lapselleni ne kotona nyt jo ennen eskaria. Ja aikoinaan kun itse olin eskarissa 80-luvulla ne opetettiin siellä. Milloin ne siirtettiin kouluun opetettavaksi?
Ap
Mitä lapsesi tekee kun muut opettelee? Häirii muita?
Oppilaat eivät jaksa kuunnella opetusta eli opettajan puhetta. Niinpä opettajalähtöinen opetus on karsittu minimiin, ja korvattu kaikenlaisella toiminnallisella hömpällä, ryhmätöillä, chromebookeilla jne. Kaikkea kivaa touhutaan mutta itse opetusta on vähän. Omalla lapsella esim. kieliopit, sanaluokat, kertotaulut ja monet muut asiat on aika hataralla pohjalla. Vaatisivat toistoja ja ihan opettajan luennointia. Tutut opet sanoneet esim. alakoulun historian opettamisesta, että he osaisivat kyllä puhua ja kertoa, mutta ei kukaan jaksa kuunnella.
Ja miksi eivät jaksa istua ja kuunnella, tiedän ainakin omasta lapsestani ja itsestänikin, että puhelimen räpläys, selailu ja some vieneet keskittymiskyvyn.
Toinen asia on sitten se, että kirjoja ei oikein nykyään lueta. Samalla on menetetty kielitaju ja kyky kirjoittaa esim. esseevastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika ruutuaika.
Ap, lue kirjoja ja askartele sen lapsen kanssa, ei tabletteja tai puhelimia naaman eteen.
Kiitos vinkistä! Olenkin jo ihan pienestä saakka hänen kanssa lukenut kirjoja ja askarrellut, mutta voisin lisätä niiden tekemistä vielä entisestään. Ap
Lue myös itse kirjoja, ole esimerkkinä. Lapsi oppii matkimalla.
Juuri tänään Ylellä on surullinen uutinen siitä, että kirjastojen lainausmäärät ovat vähentyneet. Kirjastoja joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan. Vanhemmat, lukekaa itsekin ja ottakaa lapsi mukaan kirjastoon! Vähemmän kännykän selaamista, enemmän yhdessäoloa.
Silloin lapsena ei oikein tullut ajatelleeksi miten monen käden kautta ne kirjaston kirjat ovat kiertäneet. Nyt puistattaa ajatuskin tuoda niitä omaan kotiin.
Voi jessus.
Malliesimerkki vanhemmasta, joka luulee että ennen koulua ei tarvitse tai kannata lapselle opettaa mitään. Ei edes tapoja. Näitähän sinne ekaluokalle sitten tulee, voi opeparkoja. Ja voi näitä lapsiparkojakin, kun ovat heti luokkakavereidenkin silmissä mitään osaamattomia tallukoita. Hyvä että on kynää kädessä pidelty, haarukasta ja veitsestä puhumattakaan.