Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työkaveri, neljän erityislapsen äiti, joka saikuttaa enemmän kuin on töissä.
12.01.2023 |
Meille tuli työ kaveriksi jokin aika sitten nainen, joka on työssään kyllä hyvä ja osaava, mutta hyvin nopeasti tuli selväksi, että hän on sitten poissa töistä. Paljon. Ja tämä tarkoittaa sitä, että hänen työnsä joko nakitetaan meille muille ta sitten meille nakitetaan apuriksi joku työkokeilija tai joku muu, joka ei siis millään tapaa korvaa tämän naisen työpanosta.
Naisella on neljä lasta, kaikki erityisiä, ja hän on siis ihan tosi paljon poissa töistä, ei yhtä ehjää viikkoa ole ollut töissä ja silloin kun on, puhelin pärisee jatkuvasti kun jollain muksusta on joku ongelma. Koko ajan joko hän tai joku lapsista on kipeänä. Huomaan, että olen kiukkuinen ja stressaantunut, kun oma työni on tämän myötä paljon raskaampaa kuin sen näin huonolla palkalla pitäisi olla. Olen jopa ihmeissäni, jos hän joskus ylipäätään on töissä.
Onko muilla samoja kokemuksia ja miten olette selvinneet?
Kommentit (215)
Palkatkaa yli viiskymppisiä, ne on sitoutuneita työhönsä eikä ole poissaoloja. Itselläkin viimeisen 10 vuoden aikana yksi kolmen päivän saikku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, mites se oli se syntyvyyden nostaminen? Olisiko tässä yksi asenne, mikä vaikuttaa... Lapsiaan ei valita, niistä huolehditaan.
Luulisin, että jokainen äiti haluaisi, että omat lapset olivat terveitä ja kaikki sujuisi hyvin.
Suomella menee asiat niin päin p*rsettä et olisi parempi että syntyvyys loppuisi.
suomi pitäisi olla kehitysmaa mutta koska sosialistikeskuspankit.
Vierailija kirjoitti:
Palkatkaa yli viiskymppisiä, ne on sitoutuneita työhönsä eikä ole poissaoloja. Itselläkin viimeisen 10 vuoden aikana yksi kolmen päivän saikku.
Tuonikäisillä naisilla on lastenlapset, vanhemmat ja appivanhemmat hoidettavana. Ne ovat elämän oikeat ruuhkavuodet.
Ei lasten sairastelulle mitään voi.
Ja yhteiskunta voisi itseasiassa vaikuttaa paljonkin lasten sairasteluihin perustamalla pieniä päivähoitoyksiköitä, eikä noita 150 paikkaisia jättipäiväkoteja, joissa räkätaudit leviävät kulovalkean tavoin.
Ja myös työnantaja pystyy vaikuttamaan poissaoloihin. Meillä oli miehen kanssa joustavat työajat ja mahdollisuus etätyöhön ennen koronaa. Tämä mahdollisti työssäkäynnin sairauksista huolimatta. Esim. minä tein aamun töitä työpaikalla ja mies tapasi asiakkaansa illalla. Aina toinen oli hoitamassa lapsia. Myös etätapaamiset helpottavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Mielestäni tärkeämpää on etsiä ratkaisuja kuin syyllisiä.
Työkaveri on yhdyssana. Lopetin lukemisen tuohon kun tajusin, että sinä ap olet moukka, joka ei osaa edes kirjoittaa. Hyppää avantoon ja jää sinne. Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on jo yksi erityislapsi niin miksi on hankittu lisää lapsia? En pysty ymmärtämään ikinä.
Monet haluaa tehdä lapset pienellä ikäerolla kun on joku harhainen kuvitelma siitä, että sisaruksista tulee hyvät leikkikaverit ja toistensa parhaat sydänystävät. Tai sitten todellinen syy on se, että halutaan vaan lastenteko nopeasti alta pois, että päästään jatkamaan elämässä eteenpäin. Se toinen tai kolmas lapsi voi olla jo tulilla tai syntynyt, ennen kuin ensimmäisestä lapsesta on pienintäkään epäilystä, että olisi joku erityislapsi.
Kaikki eivät myöskään saa diagnooseja pieninä. Meidän nepsy sai ADHD-diagnoosin 20-vuotiaana ja autismi-diagnoosin 21-vuotiaana.
Olet ilmeisesti nainen, sillä en ole yhdenkään lienen kuullut päästelevät huollaisia suustaan. Vain nainen on naiselle susi.
Miksi ihmeessä syyllistät ja haukut saikuttajaksi. Ensinnäkään syntynyt tilanne ei ole työkaverisi vika, vaan esihenkilön täytyy järjestää varahenkilö. Olemme Suomessa emmekä Venäjällä ja täällä on mahdollista tehdä myös erityislasten vanhempana töitä.
Onko työkaverisi sairaana eli saikuttaako kuten sanoit vai onko lapsista johtuvista syistä poissa joko palkattomalla ja /tai lapsi sairaana syiden vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkatkaa yli viiskymppisiä, ne on sitoutuneita työhönsä eikä ole poissaoloja. Itselläkin viimeisen 10 vuoden aikana yksi kolmen päivän saikku.
Tuonikäisillä naisilla on lastenlapset, vanhemmat ja appivanhemmat hoidettavana. Ne ovat elämän oikeat ruuhkavuodet.
Ei välttämättä, minä en ainakaan ole mikään hoitoautomaatti. Itselläni ei ole (eikä tule) lapsenlapsia. Vanhempani ovat hyväkuntoisia, eivät tarvitse apua ollenkaan - veikkaisin, että vielä seuraavat 10 vuotta pärjäävät. He tekivät lapsensa (minut) parikymppisinä, joten taidan itsekin olla eläkeiässä silloin kun apua tarvitsevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun voisi yhdistää siihen jonka joku äsken aloitti siitä ettei aio koskaan palkata yritykseensä tatuoitua työntekijää. Kiellettäköön työnteko kaikilta naisilta jotka voivat joskus tulla raskaaksi ja synnyttää erityislapsia.
Miesten palkat ylös siksi aikaa kun naiset ovat kotona hoitamassa lapsia. Kyllä, pienet lapset tarvitsevaan juuri äitejään kasvaakseen terveiksi aikuisiksi. Tämä olisi valtavaa säästöä yhteiskunnalle, kun ei tarvita varhaiskasvatusta, ketään hyödyttämättömiä pienten tukien viidakkoa, jne...
Milläs minä ja lapsi sitten eletään jos naapurin penan palkkaa nostetaan ja minun pitäisi kotona hoitaa lasta 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä oli, kiva ihminen mutta miksi pitää hankkia niin monta lasta, jos tietää että tulee sutta ja sekundaa joka kerta?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on taas yksi nuorehko lapseton, joka on jatkuvasti sairauslomalla. En väheksy sairauksia tietenkään, mutta mietin vaan, että miten nuori päällepäin terve ja reipas voi olla joka toinen viikko pois töistä. Kaikilla on jotain vaivaa, ja mitä vanhemmaksi tulet, sitä enemmän niitä sairauksia tulee. Jos nämä vanhemmat työntekijät rupeaisivat saikuttamaan joka kolotuksesta, niin mitä siitäkin tulisi.
Itse olen nuorehko lapseton joka olen tällä hetkellä pitkällä sairauslomalla. Oikean diagnoosin olen saanut vasta aikuisena vaikka sairauteni on synnynnäinen ja krooninen. Se, että kaikki sairaudet eivät näy ulospäin, ei varsinaisesti ole mitään ydinfysiikkaa. Ihan käsittämätöntä että työikäinen ihminen ei tuota ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös minä ja mieheni joudumme olemaan jatkuvasti pois töistä, sillä korona-aikana syntyneet lapsemme sairastelevat nyt harva se viikko. Emme vain valitettavasti voi sille mitään ja tämä on erityisen rankkaa myös meille. Olemme sellaisessa työssä, jossa työtaakka ei jakaudu poissaollessamme kenellekään muulle, vaan teemme sitten kahta kauheammin, kun töihin pääsemme (tai iltaisin ja viikonloppuisin). Alamme olla tähän ihan loppu! Korona-ajan ihan perustellut rajoitukset on nyt johtaneet tähän tilanteeseen, jossa lapsiperheet sairastelevat aivan koko ajan. Olisipa ihanaa, jos tähän tulisi helpotusta ja pääsisimme arkeen kiinni.
Yhteiskunnan pitäisi järjestää se ihanuus?
ps joku päivä se lapsi täyttää 10 vuotta, eikä teillä ole sitä vapaalippua jäädä kotiin sitä hoitamaan.
No yhteiskunta hyötyy siitä, että syntyvyys pysyy riittävän korkealla tasolla. Ja vastaavasti kärsii jos syntyvyys on liian vähäistä.
Itse taidat olla lapseton vapaamatkustaja, joka odottaa että muiden lapset hoitavat sinua sitten kun olet vanha höppänä. Maksavat sinun eläkkeesikin.
Ihmisellä on yleensä työuraa sellaiset päälle 40 vuotta. Ja jos hän nyt muutamana vuotena joutuu olemaan perustellusta syystä enemmän pois töistä, niin en ymmärrä rutinaa. Suomalainen nainen kun saa tavallisimmin nykyään sen yhden lapsen, max kaksi. Ja lapsilla on tavallisesti myös isä, joka hoitaa puolet sairaspoissaoloista. Näin tavallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli onneksi muutosneuvottelut marraskuussa ja vastaava tapaus oli lähtijöiden listalla.
Meille otettiin tällainen, lisänä vielä melko lailla tunnin matka (maalta kaupunkiin) suuntaansa töihin, eli jollei hän/lapsista joku sairastanut, niin sitten oli puoli päivää poissa erilaisten lasten tarpeiden (kouluneuvottelu, hammaslääkäri, terveystarkastus) vuoksi. Toki jo palkattaessa oli tiedossa pätkätyöhistoria, mutta tarvittiin pikaisesti apukäsiä. Meidän muiden onneksi, hänelle tehtiin koeaikapurku ja saatiin tilalle oikein kiva ja tehokas ihminen, jolla myös on lapsia muttei näitä erityisiä.
Ei hänellä itselläänkään kyllä ollut pelisilmää, jos jatkuvat poissaolot alkoivat jo koeajalla. Yleensä kai ihmiset yrittävät edes koeajan skarpata.
Ymmärrän, että kuka tahansa voi saada vammaisen lapsen, se on pirun ikävää. Mutta miksi niitä pitää syytää tänne läjäpäin, kun käy selväksi että voi olla joku perinnöllinen sairaus, joka näyttää kertautuvan joka kerran uudestaan ja uudestaan?
Vierailija kirjoitti:
Ihmisellä on yleensä työuraa sellaiset päälle 40 vuotta. Ja jos hän nyt muutamana vuotena joutuu olemaan perustellusta syystä enemmän pois töistä, niin en ymmärrä rutinaa. Suomalainen nainen kun saa tavallisimmin nykyään sen yhden lapsen, max kaksi. Ja lapsilla on tavallisesti myös isä, joka hoitaa puolet sairaspoissaoloista. Näin tavallisesti.
Juu, mutta kyse ei ole mistään perusterveestä lapsesta, vaan monista erityislapsista jotka käy terapiassa ja lääkärissä koko elinajan omien vammojensa vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä nykyään on näin paljon näitä diagnoosi-lapsia? Mitä on tehty väärin? Onko nepsytys joku yleinen saikkukorttiautomaatti ja syy sille, että lapsi voidaan jättää kasvattamatta kuriin ja käytöstapoihin?
Olen itsekin joutunut olemaan sarjasaikuttajan työkaverina ja pakko sanoa, että kyllä ne saikut aina, ihan aina, osuivat juuri juhlapyhiin, pyhäpäivällisiin viikkoihin, esim. joulu, pääsiäinen, vappu, välipäivät jne. Ensin oli yksi lapsi viikon sairaana, se jatkui seuraavan lapsen saikulla ja lopuksi oli sarjasaikuttaja itse sairaana omalla ilmoituksella tietenkin. Työtehtäviä ei oikein voinyt tällaiselle antaa, kun aina jää kaikki kesken. Sitten se vähäinen työssäolokin oli käytännössä jotain muuta kuin työntekoa. Sarjasaikuttaja sai kuitenkin lopulta kenkää, eli oikeus tässäkin toteutui. Sitä ennen kuormitti muuta työyhteisöä vuosikaudet.
Koska psykiatrinen ei enää ole sellainen stigma kuin ennen. Nepsyt tutkitaan pääsääntöisesti lastenpsykiatrin toimesta. Ei ennen muinoin lapsia haluttu viedä "kallonkutistajalle."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, mites se oli se syntyvyyden nostaminen? Olisiko tässä yksi asenne, mikä vaikuttaa... Lapsiaan ei valita, niistä huolehditaan.
Luulisin, että jokainen äiti haluaisi, että omat lapset olivat terveitä ja kaikki sujuisi hyvin.
Suomella menee asiat niin päin p*rsettä et olisi parempi että syntyvyys loppuisi.
suomi pitäisi olla kehitysmaa mutta koska sosialistikeskuspankit.
Moi Igor. Millainen keli Pietarissa?
Ulisin tuonne ketjun ensimmäiselle sivulle omasta työstäni ja että on pyllystä. Ymmärsin ap:n olevan samoilla linjoilla kuin itsekin eli lähinnä halusi avautua ja saada sympatiaa ja vertaistukea. Tämä ketju nyt on ottanut aika hupaisia muotoja älyttömine ratkaisuehdotuksineen. 🤪
Eihän niille sairauksille sinällään mitään voi, ja on ehdottomasti parempi olla pois kipeänä kuin tulla töihin tartuttamaan. Mutta kyllä jonkinlaista keskustelua voi ja pitäisi voida käydä siitä, miten niitä sairauksia voisi ehkäistä ja perussairauksia hoitaa. Kyllä mulla ainakin kyrvähtää, kun taas töissä työkaveri miettii onko taas tulossa kipeäksi. Ja tämä työkaveri ei harrasta käsienpesua, omaa minkälaista infektiohygieniaa ja puhuukin niin että hengityksensä maistuu suussa. Kotona toki samoilla tavoilla olevat tenavat ja räkäralli on loputon. Sitten sen lisäksi että teet kahden työt saat vielä jännätä että saatko saman taudin kun ei tosiaan niitä käsiä pestä tai muutenkaan ole hommissa järkeä. Toinen lapsista oli syksyllä ollut kuuden jouluviikon jälkeen kaksi viikkoa sairaslomalla monessa pätkässä.
Tämähän tulee vaan pahenemaan, koska ihan tutkitusti nuoremmilla työntekijöillä on eniten sairauslomia, johtotähtenä mielenterveysongelmat. Sairauksia toki on mielen sairaudetkin, mutta kyllä monesti tuntuu että ahdistus on ihan yhtä suurta sillä saikuttajalla kuin niillä jotka joutuvat taas kerran tekemään saikulla olijan työt.
TLDR: Kyllä näistä asioista saa ja pitää kurnuttaa ja puhua enemmän. Ei silti tarkoita että joku ei saisi lisääntyä tms. typerää.
Alue: Aihe vapaa
Meillä on taas yksi nuorehko lapseton, joka on jatkuvasti sairauslomalla. En väheksy sairauksia tietenkään, mutta mietin vaan, että miten nuori päällepäin terve ja reipas voi olla joka toinen viikko pois töistä. Kaikilla on jotain vaivaa, ja mitä vanhemmaksi tulet, sitä enemmän niitä sairauksia tulee. Jos nämä vanhemmat työntekijät rupeaisivat saikuttamaan joka kolotuksesta, niin mitä siitäkin tulisi.