Työkaveri, neljän erityislapsen äiti, joka saikuttaa enemmän kuin on töissä.

Miesvaltaisissa työpaikoissa ei tehtäisi toisten töitä ollenkaan tällaisen takia. En haluaisi sanoa näin, mutta näin se menee.

Vaikka ymmärränkin, että ärsyttää tehdä lisätöitä, niin sitä sitten en ihan ymmärrä, että kuulostat jotenkin siltä, että työkaverisi jotenkin turhaan saikuttelisi ja hän muka pääsee luistamaan töistä ja myös toisaalta, että hänellä ei olisi oikeutta työpaikkaansa hänen elämäntilanteensa vuoksi. Tuossa tilanteessa sinua voisi auttaa keskustelu esimiehen kanssa ja ihan sellainen ajattelutuokio, jossa yrität nähdä elämää työkaverisi näkökulmasta. Työkaverillasi on varmasti hyvin haastavaa elämässään. Hän yrittää huolehtia neljästä erityistarpeisesta lapsesta, käydä töissä ja kuka ties, jääkö hänellä yhtään aikaa huolehtia itsestään. Mä en ainakaan kehtaisi olla yhtään katkera tuollaisen työkaverin poissaoloista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhu esimiehelle. Ehkä esimies näkee tuossa naisessa niin suuren potentiaalin, että on valmis maksamaan saikuista. Eihän ne lapset ikuisesti pieniä ole ja sitten lapsista johtuvat saikut poistuu. Mutta esimiehen tehtävä on huolehtia siitä, että yhden ihmisen saikut eivät kuormita muita. Eli hankkia vaikka toinen työntekijä tuon naisen rinnalle tai tehdä muita toimenpiteitä.

Et taida olla työelämässä. Normi käytäntö on jokaisessa työpaikassa, jotka mä tiedän, että työt kaatuu muiden päälle.

Näinhän se usein menee. Ja sitten Monet äidit on sitä mieltä, että näiden saikkupoissaolojen lisäksi perheellisillä pitäisi olla muitakin etuja, mitä lapsettomilla ei ole työpaikoilla.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli onneksi muutosneuvottelut marraskuussa ja vastaava tapaus oli lähtijöiden listalla.

Meille otettiin tällainen, lisänä vielä melko lailla tunnin matka (maalta kaupunkiin) suuntaansa töihin, eli jollei hän/lapsista joku sairastanut, niin sitten oli puoli päivää poissa erilaisten lasten tarpeiden (kouluneuvottelu, hammaslääkäri, terveystarkastus) vuoksi. Toki jo palkattaessa oli tiedossa pätkätyöhistoria, mutta tarvittiin pikaisesti apukäsiä. Meidän muiden onneksi, hänelle tehtiin koeaikapurku ja saatiin tilalle oikein kiva ja tehokas ihminen, jolla myös on lapsia muttei näitä erityisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ymmärränkin, että ärsyttää tehdä lisätöitä, niin sitä sitten en ihan ymmärrä, että kuulostat jotenkin siltä, että työkaverisi jotenkin turhaan saikuttelisi ja hän muka pääsee luistamaan töistä ja myös toisaalta, että hänellä ei olisi oikeutta työpaikkaansa hänen elämäntilanteensa vuoksi. Tuossa tilanteessa sinua voisi auttaa keskustelu esimiehen kanssa ja ihan sellainen ajattelutuokio, jossa yrität nähdä elämää työkaverisi näkökulmasta. Työkaverillasi on varmasti hyvin haastavaa elämässään. Hän yrittää huolehtia neljästä erityistarpeisesta lapsesta, käydä töissä ja kuka ties, jääkö hänellä yhtään aikaa huolehtia itsestään. Mä en ainakaan kehtaisi olla yhtään katkera tuollaisen työkaverin poissaoloista.

Jos ei hoida työtään, ei ole oikeutettu työpaikkaansa.

Käyttäjä42269 kirjoitti:

Oletatko että tilanne on hänelle helppo? On toki heitä jotka saikuttaa ihan vaan siksi että voi mutta myös heitä joille se töissä käynti saattaa olla ainoa henkireikä ...itse kuuluin siihen ryhmään kun oli vaikeuksia kotona, saatoin jättää kaiken sinne kotiin enkä töissä ehtinyt niitä miettimään. Kuinka moni teistä työkaverin saikkujen valittajista tietää varmasti mikä on todellinen tilanne koska kaikki ei kerro kotiasioitaan työkavereille.

Minkähänlainen työmotivaatio on tuollaisella henkilöllä. Töihin tullaan ainoastaan siksi, että pääsee pois kotoa. Luulisi, että näkyy työn jäljessä, ns töihin lepäämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa tilanteessa toki sopii kysyä, että mites lapsen isä? Isän pitäisi hoitaa puolet lapsista johtuvista poissaoloista.

Toinen näkökulma on se, että esim. eläkeiän nosto johtaa siihen, että pienten lasten mummot ja papat on usein vielä työelämässä, eivätkä pääse auttamaan tällaisissa tilanteissa. Kaikilla ei toki pääsisi muutenkaan (asuu kaukana tai on kuolleet tms.), mutta varmasti monella on se tilanne, että se mummokin on vielä töissä ja poissaolot sitten useammin kohdistuu siihen n. 30-40v työntekijään, jolla oikeus sairaan lapsen hoitovapaaseen.

Sairaan lapsen hoitopalvelut yrityksiltä ovat myös sen verran kalliita, että niiden käyttö harvalla kannattaa.

Nykyään saadaan lapset usein sen verran iäkkäinä, ettei isovanhemmat ole enää työelämässä, mutta eivät myöskään enää vanhuuttaan jaksa hoitaa lapsenlapsia. 

Työelämässä olevat, vetreät ja energiset keski-ikäiset voi olla lastenlasten kanssa paljon enemmän kuin eläkkeellä olevat vanhukset, vaikka vanhuksilla olisikin enemmän vapaa-aikaa.

Lapset saadaan keskimäärin 30-vuotiaana. Eläkkeelle jäädään nyt ilmeisesti 64-65-vuotiaana ja nousee vaan. Eli sen mummon olisi pitänyt saada lapsensa yli 34-vuotiaana, että hän olisi eläkkeellä, kun lapsenlapsi syntyy. Keskimäärin nuo mummot on kuitenkin saaneet ne lapset alle 30-vuotiaana (en jaksa tarkistaa, mutta leikitään, että vaikka 27-vuotiaana). Silloin se mummo jää eläkkeelle, kun lapsenlapsi on 7-vuotias, eli päiväkotiaikaan mummosta ei ole apuja.

Ja tämä oli keskimääräinen tilanne. Toki monet saa lapset nuorempina, jolloin mummo ei ehdi auttamaan vielä sen kolmannenkaan lapsenlapsen kanssa.

Mitä ihmettä näitä mummoja sekoitetaan tähän asiaan. Mummolla on oma elämä eikä kukaan voi tänä päivänä edes olettaa, että mummosta tulee lastenhoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä42269 kirjoitti:

Oletatko että tilanne on hänelle helppo? On toki heitä jotka saikuttaa ihan vaan siksi että voi mutta myös heitä joille se töissä käynti saattaa olla ainoa henkireikä ...itse kuuluin siihen ryhmään kun oli vaikeuksia kotona, saatoin jättää kaiken sinne kotiin enkä töissä ehtinyt niitä miettimään. Kuinka moni teistä työkaverin saikkujen valittajista tietää varmasti mikä on todellinen tilanne koska kaikki ei kerro kotiasioitaan työkavereille.

Kukaan ei ole oleta hänen tilanteen olevan helppo. Työpaikka on paikka, jossa tehdään työnantajan osoittamaan työtä, joka on yhdessä sovittu. Työpaikka ei ole psyykelääke, eikä paikka jossa kaadetaan kaikki paska muiden niskaan, kun ei itse jaksa. 

Juuri tämä!

Työnantajallahan on myös mahdollisuus palkata lapsenvahti työntekijöiden lapsille.

Olen ihmetellyt miksi tätä ei käytetä koska tulisi varmasti halvemmaksi kuin palkata sijainen tms.

Misogynistisiä kommentteja. Miksei mies ota yhtälailla osaa sairaiden lasten hoitoon? Meillä töissä tilanne, että työkaverin mies on täysin kykenemätön hoitamaan mitään muuta kuin omia asioitaan, mistä sitten kärsii vaimo (työkaveri; hoitaa täysin lapset) ja me muut, kun meille tulee lisätöitä. Kannattaa lukea kirja Invisible Women.

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa, niin kyllä mä häntä symppaankin ja ei hän ole mikään huvikseen saikuttajan oloinen ja kova tekemään työtä, silloin kun on siis paikalla. Senkin takia se hänen poissaolonsa näkyy ja tuntuu tosi paljon. Pomolle olen tuonut esille, että tarvitaan lisäkäsiä, mutta ainoa ratkaisu on ollut työkokeilijat ja sen sellaiset, joista on pahimmillaan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Tällä työkaverilla on siis työssäkäyvä mies, joka ei ilmeisesti ole ikinä lasten kanssa kotona, vaan heillä on roolijako tämä. Olen kyllä ajatellut, että kun tilanne on näköjään tämä nyt sitten harmaan loppuun, niin alan hakea toista työtä, koska itsellänikin on lapset kotona ja arki suht rankkaa ja kun tuntuu, et töissä joudun tekemään jatkuvalla syötöllä 1,5 ihmisen työt. Tämä nainen on meistä kokenein ja minä toiseksi kokenein ja hän on ollut meillä sellainen vastuunkantaja ja minä joudun nyt sitten hänen puolestaan tavallaan vastaamaan koko touhusta, niin sekin rasittaa.

Eli kyllä, ymmärrän ja symppaan häntä ja niin edelleen, mutta koen tän tilanteen itseni kannalta ihan kohtuuttomaksi. Eihän tä näin voi mennä!

Ymmärrän hyvin. Vastaavanlainen työkaveri oli mullakin. Esimiehelle kerrottiin, mikään ei muuttunut. Joskus ajattelin, että jos ko henkilö edes joskus pahoittelisi jatkuvia poissaolojaan tai kiittäisi, että minä tai joku muu kollega jouduttiin mahdottomiin tilanteisiin, kun itselläkin oli niin paljon töitä, että ajoittain kaikki oltiin burniksen partaalla. Kysymys alasta, jossa akuutteja töitä, jotka tehtävä ylitöinä vaikka keskellä yötä. Tämä ihminen ei ollut mitenkään moksiskaan, kun töihin tuli. Ennenkuin oli koneensa avannut alkoi puhelinrumba koskien lapsia ja hirveää riitelyä puolisonsa kanssa niin, että varmasti kaikki kuuli. Häirikkö.

Vaihdoin taloa.

Vierailija kirjoitti:

Työnantajallahan on myös mahdollisuus palkata lapsenvahti työntekijöiden lapsille.

Olen ihmetellyt miksi tätä ei käytetä koska tulisi varmasti halvemmaksi kuin palkata sijainen tms.

Millä logiikalla on työnantajan/yrittäjän velvollisuus joutua maksumieheksi kustantamaan työntekijöiden suorittamien yhdyntöjen aikaansaannokset?

Vierailija kirjoitti:

Misogynistisiä kommentteja. Miksei mies ota yhtälailla osaa sairaiden lasten hoitoon? Meillä töissä tilanne, että työkaverin mies on täysin kykenemätön hoitamaan mitään muuta kuin omia asioitaan, mistä sitten kärsii vaimo (työkaveri; hoitaa täysin lapset) ja me muut, kun meille tulee lisätöitä. Kannattaa lukea kirja Invisible Women.

Mistä tietää onko sillä saikuttavalla äidillä edes miestä? Koska nykyään yli puolet liitoista päättyy eroon suurilta osin kaiken naisten voimaantumispaskan takia kun siskot kannustavat toisiaan eroamaan mitä mielikuvituksellisimmista syistä tai jos tuuli puhaltaa väärästä suunnasta, niin Suomi on täynnä voimaantuneita mammoja jotka ovat ensin hamunneet itselleen lähivanhemmuuden ja sen jälkein usein roudaavat lapsensa toiselle paikkakunnallekin sen enempää isältä kyselemättä koska voivat.

Vierailija kirjoitti:

Semmoista se on, otan osaa. Avustajani on kolmatta kertaa kuumeessa kahden kuukauden sisään, päälle vielä puolikuntoisuuspäivät ja muut terveysvaivat. Tänään taas tekemään kahden ihmisen työt. Siinä kohdin hieman kuohahti kun iltamyöhällä tuli viestiä, että jossain kohtaa aamupäivää voisin siinä ohessa käydä hakemassa potilaalle puuttuvat lääkkeet apteekista. 🙄

Avustajille maksetaan orjapalkkaa huonoilla työajoilla joten en yhtään ihmettele että kynnys saikuttaa on matala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös minä ja mieheni joudumme olemaan jatkuvasti pois töistä, sillä korona-aikana syntyneet lapsemme sairastelevat nyt harva se viikko. Emme vain valitettavasti voi sille mitään ja tämä on erityisen rankkaa myös meille. Olemme sellaisessa työssä, jossa työtaakka ei jakaudu poissaollessamme kenellekään muulle, vaan teemme sitten kahta kauheammin, kun töihin pääsemme (tai iltaisin ja viikonloppuisin). Alamme olla tähän ihan loppu! Korona-ajan ihan perustellut rajoitukset on nyt johtaneet tähän tilanteeseen, jossa lapsiperheet sairastelevat aivan koko ajan. Olisipa ihanaa, jos tähän tulisi helpotusta ja pääsisimme arkeen kiinni.

Yhteiskunnan pitäisi järjestää se ihanuus? 

ps joku päivä se lapsi täyttää 10 vuotta,  eikä teillä ole sitä vapaalippua jäädä kotiin sitä hoitamaan. 

En oikein ymmärrä miksi koululaista pitäisi ylipäänsä jäädä kotiin hoitamaan, jos on normaalissa flunssassa? Kyllä meillä on ollut ekaluokkalainen yksin kotona sairastamassa ja toinen meistä on sitten lähtenyt töistä aikaisemmin kotiin, kun on ensin hoitanut työt siihen malliin, että se on ok. Alle kouluikäiset sitten erikseen. Niitä ei todellakaan voi jättää, kun eihän he muutenkaan ole yksin kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös minä ja mieheni joudumme olemaan jatkuvasti pois töistä, sillä korona-aikana syntyneet lapsemme sairastelevat nyt harva se viikko. Emme vain valitettavasti voi sille mitään ja tämä on erityisen rankkaa myös meille. Olemme sellaisessa työssä, jossa työtaakka ei jakaudu poissaollessamme kenellekään muulle, vaan teemme sitten kahta kauheammin, kun töihin pääsemme (tai iltaisin ja viikonloppuisin). Alamme olla tähän ihan loppu! Korona-ajan ihan perustellut rajoitukset on nyt johtaneet tähän tilanteeseen, jossa lapsiperheet sairastelevat aivan koko ajan. Olisipa ihanaa, jos tähän tulisi helpotusta ja pääsisimme arkeen kiinni.

Yhteiskunnan pitäisi järjestää se ihanuus? 

ps joku päivä se lapsi täyttää 10 vuotta,  eikä teillä ole sitä vapaalippua jäädä kotiin sitä hoitamaan. 

Kyllä saa jäädä hoitamaan minkä ikäistä tahansa.

Koska hänellä on erityislapsia, hän on eritysäiti ja häntä pitää kannustaa ja tukea.

Ihan sama, mitä se aiheuttaa muille työntekijöille.

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun voisi yhdistää siihen jonka joku äsken aloitti siitä ettei aio koskaan palkata yritykseensä tatuoitua työntekijää. Kiellettäköön työnteko kaikilta naisilta jotka voivat joskus tulla raskaaksi ja synnyttää erityislapsia.

Niitä erttejä ei varmaan kenenkään ole tarpeen hommata neljää kappaletta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa tilanteessa toki sopii kysyä, että mites lapsen isä? Isän pitäisi hoitaa puolet lapsista johtuvista poissaoloista.

Toinen näkökulma on se, että esim. eläkeiän nosto johtaa siihen, että pienten lasten mummot ja papat on usein vielä työelämässä, eivätkä pääse auttamaan tällaisissa tilanteissa. Kaikilla ei toki pääsisi muutenkaan (asuu kaukana tai on kuolleet tms.), mutta varmasti monella on se tilanne, että se mummokin on vielä töissä ja poissaolot sitten useammin kohdistuu siihen n. 30-40v työntekijään, jolla oikeus sairaan lapsen hoitovapaaseen.

Sairaan lapsen hoitopalvelut yrityksiltä ovat myös sen verran kalliita, että niiden käyttö harvalla kannattaa.

Nykyään saadaan lapset usein sen verran iäkkäinä, ettei isovanhemmat ole enää työelämässä, mutta eivät myöskään enää vanhuuttaan jaksa hoitaa lapsenlapsia. 

Työelämässä olevat, vetreät ja energiset keski-ikäiset voi olla lastenlasten kanssa paljon enemmän kuin eläkkeellä olevat vanhukset, vaikka vanhuksilla olisikin enemmän vapaa-aikaa.

Lapset saadaan keskimäärin 30-vuotiaana. Eläkkeelle jäädään nyt ilmeisesti 64-65-vuotiaana ja nousee vaan. Eli sen mummon olisi pitänyt saada lapsensa yli 34-vuotiaana, että hän olisi eläkkeellä, kun lapsenlapsi syntyy. Keskimäärin nuo mummot on kuitenkin saaneet ne lapset alle 30-vuotiaana (en jaksa tarkistaa, mutta leikitään, että vaikka 27-vuotiaana). Silloin se mummo jää eläkkeelle, kun lapsenlapsi on 7-vuotias, eli päiväkotiaikaan mummosta ei ole apuja.

Ja tämä oli keskimääräinen tilanne. Toki monet saa lapset nuorempina, jolloin mummo ei ehdi auttamaan vielä sen kolmannenkaan lapsenlapsen kanssa.

Mitä ihmettä näitä mummoja sekoitetaan tähän asiaan. Mummolla on oma elämä eikä kukaan voi tänä päivänä edes olettaa, että mummosta tulee lastenhoitaja.

Monen työssä menestyneen pariskunnan, jolla lapsia, taustoista vaan paljastuu, että vähintään toisen vanhemmat asuu lähellä ja auttaa paljonkin lasten kanssa. Paljon vaikeampaa on niillä, joilla moisia apuja ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Työnantajallahan on myös mahdollisuus palkata lapsenvahti työntekijöiden lapsille.

Olen ihmetellyt miksi tätä ei käytetä koska tulisi varmasti halvemmaksi kuin palkata sijainen tms.

Kuinka moni ottaisi omaan kotiinsa vieraan ihmisen hoitamaan kipeitä lapsiaan?