Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työkaveri, neljän erityislapsen äiti, joka saikuttaa enemmän kuin on töissä.
12.01.2023 |
Meille tuli työ kaveriksi jokin aika sitten nainen, joka on työssään kyllä hyvä ja osaava, mutta hyvin nopeasti tuli selväksi, että hän on sitten poissa töistä. Paljon. Ja tämä tarkoittaa sitä, että hänen työnsä joko nakitetaan meille muille ta sitten meille nakitetaan apuriksi joku työkokeilija tai joku muu, joka ei siis millään tapaa korvaa tämän naisen työpanosta.
Naisella on neljä lasta, kaikki erityisiä, ja hän on siis ihan tosi paljon poissa töistä, ei yhtä ehjää viikkoa ole ollut töissä ja silloin kun on, puhelin pärisee jatkuvasti kun jollain muksusta on joku ongelma. Koko ajan joko hän tai joku lapsista on kipeänä. Huomaan, että olen kiukkuinen ja stressaantunut, kun oma työni on tämän myötä paljon raskaampaa kuin sen näin huonolla palkalla pitäisi olla. Olen jopa ihmeissäni, jos hän joskus ylipäätään on töissä.
Onko muilla samoja kokemuksia ja miten olette selvinneet?
Kommentit (215)
Jos on jo yksi erityislapsi niin miksi on hankittu lisää lapsia? En pysty ymmärtämään ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa toki sopii kysyä, että mites lapsen isä? Isän pitäisi hoitaa puolet lapsista johtuvista poissaoloista.
Toinen näkökulma on se, että esim. eläkeiän nosto johtaa siihen, että pienten lasten mummot ja papat on usein vielä työelämässä, eivätkä pääse auttamaan tällaisissa tilanteissa. Kaikilla ei toki pääsisi muutenkaan (asuu kaukana tai on kuolleet tms.), mutta varmasti monella on se tilanne, että se mummokin on vielä töissä ja poissaolot sitten useammin kohdistuu siihen n. 30-40v työntekijään, jolla oikeus sairaan lapsen hoitovapaaseen.
Sairaan lapsen hoitopalvelut yrityksiltä ovat myös sen verran kalliita, että niiden käyttö harvalla kannattaa.
Nykyään saadaan lapset usein sen verran iäkkäinä, ettei isovanhemmat ole enää työelämässä, mutta eivät myöskään enää vanhuuttaan jaksa hoitaa lapsenlapsia.
Työelämässä olevat, vetreät ja energiset keski-ikäiset voi olla lastenlasten kanssa paljon enemmän kuin eläkkeellä olevat vanhukset, vaikka vanhuksilla olisikin enemmän vapaa-aikaa.
Lapset saadaan keskimäärin 30-vuotiaana. Eläkkeelle jäädään nyt ilmeisesti 64-65-vuotiaana ja nousee vaan. Eli sen mummon olisi pitänyt saada lapsensa yli 34-vuotiaana, että hän olisi eläkkeellä, kun lapsenlapsi syntyy. Keskimäärin nuo mummot on kuitenkin saaneet ne lapset alle 30-vuotiaana (en jaksa tarkistaa, mutta leikitään, että vaikka 27-vuotiaana). Silloin se mummo jää eläkkeelle, kun lapsenlapsi on 7-vuotias, eli päiväkotiaikaan mummosta ei ole apuja.
Ja tämä oli keskimääräinen tilanne. Toki monet saa lapset nuorempina, jolloin mummo ei ehdi auttamaan vielä sen kolmannenkaan lapsenlapsen kanssa.
Miksi puhut vain mummosta? Kyllä ainakin minun lastani on hoitanut ja huolehtinut myös isoisä, isoisoisä ja isoisäpuoli.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa raskaalta ap. Jää sinä uupumuksen takia piiitkälle sairaslomalle. 4 erityislasta on melko paljon. Ei sitten toisen kohdalla yhtään miettinyt riskejä. Ehkä yhden perheen ei tarvitse koko Suomea täyttää varsinkaan, jos on vähän huonommat lähtökohdat.
Osa erityisyyksistä tulee ilmi viiveellä.
Hyvinkin voi olla neljäs tulossa, ennen kuin tilanteen vakavuus tulee ilmi.
Meillä oli viides tulossa, kun alkoi paskaa tulla tuulettimeen.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta vaatii naisen, joka on äiti, olevan töissä. Muuten olet lompakkolainen miehen elätti.
Ei vaadi. Mitä hel.... väliä mitä muut ihmiset ajattelevat. Meillä on ainoastaan yksi lapsi joka on jo armeijan käynyt aikuinen. Olin kotona ensimmäiset kolme vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljän erityislapsen yksinhuoltajaäiti ilmeisesti kyseessä, vai miksi nuo lapsista johtuvat poissaolot kaatuvat vain naisen niskaan? Jos hänellä on puoliso ja puoliso ei siksi jaa vastuutaan, koska puolison työ on jotenkin tärkeämpi, niin sellaisessa tapauksessa puolison palkka myös sen verran suurempi, että voisi sillä elättää naisen joka hoitaisi kotona nuo erityislapset? Tai ainakin tekisi osa-aikaisena vain työtä.
Tai jos molemmat vanhemmat töissä, niin jotain palkattua hoitoapua kotiin?
Näiden suurperheiden äidit on edelleen niitä matalasti koulutettuja. Ja on pienempi paha sen naisen jäädä kotiin kuin miehen.
Sellaisessa tapauksessa voisi jäädä suoraan kotiin hoitamaan tai tehdä vain osa-aikaista. Neljä erityislasta on ainakin minun mielestäni ihan hyvä syy jättäytyä joksikin aikaa työelämästä pois.
Itse en ole sitä sukupolvea, joka takoo nyrkkiä pöytään että naistenkin on käytävä töissä. Olen sitä sukupolvea, joka näki miten lasten ja nuorten pahoinvointi ja häiriökäyttäytyminen lähti nousuun, kun kansakuntamme lippulaiva päivähoitojärjestelmä alkoi valtaamaan alaa. Itse keksimämme ideologia ja enenevät rahavarat eivät tuolleen onnellisuutta perheisiin vaan pikahuoltamisen jaksamisen äärirajoilla. Ja nyt on vallalla tämä lapsikeskeisyys...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa toki sopii kysyä, että mites lapsen isä? Isän pitäisi hoitaa puolet lapsista johtuvista poissaoloista.
Toinen näkökulma on se, että esim. eläkeiän nosto johtaa siihen, että pienten lasten mummot ja papat on usein vielä työelämässä, eivätkä pääse auttamaan tällaisissa tilanteissa. Kaikilla ei toki pääsisi muutenkaan (asuu kaukana tai on kuolleet tms.), mutta varmasti monella on se tilanne, että se mummokin on vielä töissä ja poissaolot sitten useammin kohdistuu siihen n. 30-40v työntekijään, jolla oikeus sairaan lapsen hoitovapaaseen.
Sairaan lapsen hoitopalvelut yrityksiltä ovat myös sen verran kalliita, että niiden käyttö harvalla kannattaa.
Nykyään saadaan lapset usein sen verran iäkkäinä, ettei isovanhemmat ole enää työelämässä, mutta eivät myöskään enää vanhuuttaan jaksa hoitaa lapsenlapsia.
Työelämässä olevat, vetreät ja energiset keski-ikäiset voi olla lastenlasten kanssa paljon enemmän kuin eläkkeellä olevat vanhukset, vaikka vanhuksilla olisikin enemmän vapaa-aikaa.
Lapset saadaan keskimäärin 30-vuotiaana. Eläkkeelle jäädään nyt ilmeisesti 64-65-vuotiaana ja nousee vaan. Eli sen mummon olisi pitänyt saada lapsensa yli 34-vuotiaana, että hän olisi eläkkeellä, kun lapsenlapsi syntyy. Keskimäärin nuo mummot on kuitenkin saaneet ne lapset alle 30-vuotiaana (en jaksa tarkistaa, mutta leikitään, että vaikka 27-vuotiaana). Silloin se mummo jää eläkkeelle, kun lapsenlapsi on 7-vuotias, eli päiväkotiaikaan mummosta ei ole apuja.
Ja tämä oli keskimääräinen tilanne. Toki monet saa lapset nuorempina, jolloin mummo ei ehdi auttamaan vielä sen kolmannenkaan lapsenlapsen kanssa.
Ja eläkeikä nousee, kun tämä nuorten sukupolvi ei kykene työelämään.
Onko nepsyt normaalia enemmän kipeänä? Tämähän selittäisi ystäväni lasten JATKUVAA sairastelua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hm. Mulla kolme ihan perustervettä lasta, ja viime syksy oli ihan kamalaa, kun koko porukka kävi monta flunssaa läpi. Meitä on kaksi aikuista perheessä ja yhdessä jaettiin poissaolot. Olin itsekin monta viikkoa kipeänä ja ammatissa jossa kipeänä ei voi mennä töihin. Puoliso sai sentään osittain etäiltyä sairaiden isompien lasten kanssa joitain päiviä.
Se että ne lapset on erityisiä ei tarkoita sitä että juuri sen takia työkaverisi on poissa. Koronarajoitusten poistuttua nämä pikkulapsiajan hyvin rajoittunutta elämää viettäneet lapset imuroivat jokaisen vastaantulevan taudin ja päiväkodit soittavat vanhemmat hakemaan lapset yhdestäkin yskäisystä. Edelleen.
Ja se että poissaolevan työkaverin työt kasautuu sinulle, ei ole sen työkaverin syy. Tästä asiasta sun täytyy puhua esimiehen kanssa ja kertoa että se kuormittaa.
Tsemppiä kaikille töissä käyville pienten lasten vanhemmille! Teet niin tai näin, aina on joku valittamassa että väärin menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljän erityislapsen yksinhuoltajaäiti ilmeisesti kyseessä, vai miksi nuo lapsista johtuvat poissaolot kaatuvat vain naisen niskaan? Jos hänellä on puoliso ja puoliso ei siksi jaa vastuutaan, koska puolison työ on jotenkin tärkeämpi, niin sellaisessa tapauksessa puolison palkka myös sen verran suurempi, että voisi sillä elättää naisen joka hoitaisi kotona nuo erityislapset? Tai ainakin tekisi osa-aikaisena vain työtä.
Tai jos molemmat vanhemmat töissä, niin jotain palkattua hoitoapua kotiin?
Näinhän sen kuuluisi mennä, jaetaan vastuu lapsista.
Tosi usein palkattu apu menee naisen pussista koska miehen pitää saada ostaa parempi auto, käydä poikien kanssa kaljalla ja mökillä, ostaa viimeisin muotivillitys että saa pidettyä kasvonsa kaveriporukassa eikä ole naisen tossun alla.
Siinä tapauksessa saa se nainenkin katsoa peiliin kun on kerran ihan itse päättänyt jatkaa tuollaisen helmen geenejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljän erityislapsen yksinhuoltajaäiti ilmeisesti kyseessä, vai miksi nuo lapsista johtuvat poissaolot kaatuvat vain naisen niskaan? Jos hänellä on puoliso ja puoliso ei siksi jaa vastuutaan, koska puolison työ on jotenkin tärkeämpi, niin sellaisessa tapauksessa puolison palkka myös sen verran suurempi, että voisi sillä elättää naisen joka hoitaisi kotona nuo erityislapset? Tai ainakin tekisi osa-aikaisena vain työtä.
Tai jos molemmat vanhemmat töissä, niin jotain palkattua hoitoapua kotiin?
Näiden suurperheiden äidit on edelleen niitä matalasti koulutettuja. Ja on pienempi paha sen naisen jäädä kotiin kuin miehen.
Sellaisessa tapauksessa voisi jäädä suoraan kotiin hoitamaan tai tehdä vain osa-aikaista. Neljä erityislasta on ainakin minun mielestäni ihan hyvä syy jättäytyä joksikin aikaa työelämästä pois.
Itse en ole sitä sukupolvea, joka takoo nyrkkiä pöytään että naistenkin on käytävä töissä. Olen sitä sukupolvea, joka näki miten lasten ja nuorten pahoinvointi ja häiriökäyttäytyminen lähti nousuun, kun kansakuntamme lippulaiva päivähoitojärjestelmä alkoi valtaamaan alaa. Itse keksimämme ideologia ja enenevät rahavarat eivät tuolleen onnellisuutta perheisiin vaan pikahuoltamisen jaksamisen äärirajoilla. Ja nyt on vallalla tämä lapsikeskeisyys...
Tota, mä olen sitä ikäluokkaa, jotka kävi peruskoulun 90-luvulla ja nousi PISA-testin kärkeen v. 2000. Eli jotka sai ilmeisen hyvän koulutuksen ainakin. Suurin osa oli päiväkodissa jo meistäkin, eli meidänkin äidit on jo olleet työelämässä. Itse asiassa mun molemmat mummotkin on olleet työelämässä kodin ulkopuolella.
En usko pahoinvoinnin liittyvän tähän mitenkään. Syylliseksi veikkaisin yhteiskunnan paineita vanhemmille (ns. lasu-pelko, ennen vanhemmuutta sai suorittaa vähän rennommin, mikä näkyi myös vähempänä stressinä lapsiperheissä, ja oli hyvinvoinnin kannalta hyvä asia) ja somen, pelit jne., mitkä kuormittaa lasten kehittyviä aivoja liikaa.
Perustin oman yrityksen kun alkoi vi...... osan työkavereistani jatkuvat sairaslomat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa toki sopii kysyä, että mites lapsen isä? Isän pitäisi hoitaa puolet lapsista johtuvista poissaoloista.
Toinen näkökulma on se, että esim. eläkeiän nosto johtaa siihen, että pienten lasten mummot ja papat on usein vielä työelämässä, eivätkä pääse auttamaan tällaisissa tilanteissa. Kaikilla ei toki pääsisi muutenkaan (asuu kaukana tai on kuolleet tms.), mutta varmasti monella on se tilanne, että se mummokin on vielä töissä ja poissaolot sitten useammin kohdistuu siihen n. 30-40v työntekijään, jolla oikeus sairaan lapsen hoitovapaaseen.
Sairaan lapsen hoitopalvelut yrityksiltä ovat myös sen verran kalliita, että niiden käyttö harvalla kannattaa.
Nykyään saadaan lapset usein sen verran iäkkäinä, ettei isovanhemmat ole enää työelämässä, mutta eivät myöskään enää vanhuuttaan jaksa hoitaa lapsenlapsia.
Työelämässä olevat, vetreät ja energiset keski-ikäiset voi olla lastenlasten kanssa paljon enemmän kuin eläkkeellä olevat vanhukset, vaikka vanhuksilla olisikin enemmän vapaa-aikaa.
Lapset saadaan keskimäärin 30-vuotiaana. Eläkkeelle jäädään nyt ilmeisesti 64-65-vuotiaana ja nousee vaan. Eli sen mummon olisi pitänyt saada lapsensa yli 34-vuotiaana, että hän olisi eläkkeellä, kun lapsenlapsi syntyy. Keskimäärin nuo mummot on kuitenkin saaneet ne lapset alle 30-vuotiaana (en jaksa tarkistaa, mutta leikitään, että vaikka 27-vuotiaana). Silloin se mummo jää eläkkeelle, kun lapsenlapsi on 7-vuotias, eli päiväkotiaikaan mummosta ei ole apuja.
Ja tämä oli keskimääräinen tilanne. Toki monet saa lapset nuorempina, jolloin mummo ei ehdi auttamaan vielä sen kolmannenkaan lapsenlapsen kanssa.Ja eläkeikä nousee, kun tämä nuorten sukupolvi ei kykene työelämään.
Muna vai kana?
Vierailija kirjoitti:
Jotkut nepsyt, etenkin ylipainoiset sellaiset ovat todella paljon kipeinä. Inhottavaahan tuo on, mutta mitä sille mahtaa. Se on vaan kestettävä. Tuskinpa nepsy-äidilläkään on helppoa ja hauskaa.
musta taas ne e ole koskaan kipeinä, aina kiusaamassa luokkakavereita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42269 kirjoitti:
Oletatko että tilanne on hänelle helppo? On toki heitä jotka saikuttaa ihan vaan siksi että voi mutta myös heitä joille se töissä käynti saattaa olla ainoa henkireikä ...itse kuuluin siihen ryhmään kun oli vaikeuksia kotona, saatoin jättää kaiken sinne kotiin enkä töissä ehtinyt niitä miettimään. Kuinka moni teistä työkaverin saikkujen valittajista tietää varmasti mikä on todellinen tilanne koska kaikki ei kerro kotiasioitaan työkavereille.
Kukaan ei ole oleta hänen tilanteen olevan helppo. Työpaikka on paikka, jossa tehdään työnantajan osoittamaan työtä, joka on yhdessä sovittu. Työpaikka ei ole psyykelääke, eikä paikka jossa kaadetaan kaikki paska muiden niskaan, kun ei itse jaksa.
Kyllä,töissä keskitytään työntekoon ja mikäli minuun tekstissäsi viittaat niin mainitsinko kaataneeni kaiken paskan muiden niskaan...en... kun puolisoni sairauden jälkeen menehtyi niin työkavereille oli yllätys että tilanne oli niin huono. On kotiasiat ja on työasiat ja ne pidin erillään.
Vierailija kirjoitti:
Jos on jo yksi erityislapsi niin miksi on hankittu lisää lapsia? En pysty ymmärtämään ikinä.
Niinpä. Nepsynä eläminen TÄSSÄ maailmassa on hyvin vaikeaa. Jos yhteiskunta olisi hyvin erilainen, voisivat nepsyt löytää paikkansa siinä. Nyt nepsylapsen saaminen on yhtä kuin tuomio sille lapsiparalle.
Vierailija kirjoitti:
Onko nepsyt normaalia enemmän kipeänä? Tämähän selittäisi ystäväni lasten JATKUVAA sairastelua...
Meidän nepsy ei ole ikinä kipeä. Johtuu varmaan ainaisesta sormien imeskelystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut nepsyt, etenkin ylipainoiset sellaiset ovat todella paljon kipeinä. Inhottavaahan tuo on, mutta mitä sille mahtaa. Se on vaan kestettävä. Tuskinpa nepsy-äidilläkään on helppoa ja hauskaa.
musta taas ne e ole koskaan kipeinä, aina kiusaamassa luokkakavereita
Jotkut harvat. Tuskinpa kaikki nepsyt kiusaavat muita. Suurin osa heistä taitaa olla aika vetäytyviä luonteeltaan.
Lastemme koulun rehtori malliesimerkki pyrkyristä ja kiipijästä. Vaihtaa koulua joka toinen vuosi ja aina kun hallari puolelta tulee joku virka hakuun, niin yrittää sen saada. Erityislasten verukkeella saikuttaa ihan joka viikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko nepsyt normaalia enemmän kipeänä? Tämähän selittäisi ystäväni lasten JATKUVAA sairastelua...
Meidän nepsy ei ole ikinä kipeä. Johtuu varmaan ainaisesta sormien imeskelystä.
Meidän nepsyt taas ovat. Kummallakin tavallista heikompi vastustuskyky. Ehkä johtuu siitä, etteivät olleet päiväkodissa. Nyt isompina heiltä unohtuu myös käsienpesu ja muu perushygienia, ellei joku ole koko ajan valvomassa sitä.
Alue: Aihe vapaa
Lapset saadaan keskimäärin 30-vuotiaana. Eläkkeelle jäädään nyt ilmeisesti 64-65-vuotiaana ja nousee vaan. Eli sen mummon olisi pitänyt saada lapsensa yli 34-vuotiaana, että hän olisi eläkkeellä, kun lapsenlapsi syntyy. Keskimäärin nuo mummot on kuitenkin saaneet ne lapset alle 30-vuotiaana (en jaksa tarkistaa, mutta leikitään, että vaikka 27-vuotiaana). Silloin se mummo jää eläkkeelle, kun lapsenlapsi on 7-vuotias, eli päiväkotiaikaan mummosta ei ole apuja.
Ja tämä oli keskimääräinen tilanne. Toki monet saa lapset nuorempina, jolloin mummo ei ehdi auttamaan vielä sen kolmannenkaan lapsenlapsen kanssa.