Miten reagoisit, jos ystäväsi kertoisi olleensa sinuun viimeiset 15 vuotta palavasti ihastunut?
... ja että hän uskalsi kertoa minulle vasta nyt, kun olen itse eronnut?
Ja tämä ystäväsi olisi itse varattu, mutta kertoi että haluaa erota, ettei oikeasti rakasta puolisoaan?
Ja lisäksi olisit itsekin ollut jo vuosia aivan mielettömän ihastunut tähän ystävääsi?
Minulla on tällainen tilanne ja koska en halunnut astua kuvion kolmannen osapuolen varpaille, en kertonut omista tunteistani yhtään mitään.
Niin sekava ja ahdistava tilanne, en tiedä mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet parisuhteessa, jos et rakasta puolisoasi?
Olen itse sinkku. Tämä toinen on siis varattu mutta rakkaudettomassa liitossa. Hyvä kysymys on, että miksi hän vielä on siinä suhteessa. Mutta se taas ei ole minun asiani.
Ap
Hah :D Sinä et toisten tunteista voi tietää. Eiköhän tuossa mies vain halua hetken hupia epätoivoisesta "ystävästään". Ei se vaimoaan ole sinun takiasi jättämässä. Klassinen kuvio.
Voi olla että ole väärässä, tai sitten voi olla että olet oikeassa.. Ja siksi minua epäilyttää tämä homma ihan tosi paljon.
Onko kyse hetken huumasta, jossa sitten uskotellaan ja ehkä jopa itse uskotaan, että kyse on tosirakkaudesta, kun omassa suhteessa on tyhjiö, jonka haluaa täyttää?
Jokainen, joka on joka tällaisessa kuviossa minun roolissani, haluaa uskotella, että kyllä TÄMÄ mies on juuri sellainen, joka puhuu totta, ja kyllä tämä MEIDÄN juttu on aitoa rakkautta, ja kohta hän rientää valkealla ratsullaan luokseni ja meillä on auvoisa tulevaisuus. Ja näinhän se ei mene.Tiedän kokemuksesta, että eroaminen on pirun vaikeaa. Tunteet joita siinä nousee pintaan yllättää raakuudellaan silloinkin, kun päätyy lopulta siihen että ero oli oikea ratkaisu. Siksi en kovin herkästi sekaannu tällaiseen.
Ap
Mies, joka on tosissaan, eroaa ensin ja rupeaa vasta sitten virittelemään uutta. Älä ole lapsellinen.
En ole lapsellinen. Hän teki väärin, kun kertoi tunteistaan. Näen sen taakse ja näen, että tämä kuvio on ihan valtava riski.
Ap
Olet hyvinkin lapsellinen, kun selkeästi elättelet jotain kuvitelmia asioista, joita ei tule tapahtumaan, koska elämä ei ole elokuvaa.
Mähän nimenomaan sanoin, että tiedän, ettei se mene todellisuudessa niin, että *MINÄ olen hänen tosirakkautensa ja hän valitsee MINUT ja ME kaksi kuulumme yhteen*.
Todennäköisesti käy niin, että hän ei eroa nykyisestään. On mahdollista, että hän eroaa, mutta klassinen kuvio on juuri se, että hetken huumassa on uskoteltu jotain ja sitten tullaan katumapäälle ja jätetään se toinen roikkumaan.
Aloitin tämän keskustelun vain siksi, että en tiedä mitä pitäisi tehdä, koska tämä tilanne on tuskallinen henkisesti. Viimeinen vaihoehto kaikista on se, että sekaantuisin varattuun. Sitä en tee. Siksi pidin suuni visusti supussa.
Ap
Saathan sinä sanoa, mitä tahansa. Mutta todellisuudessa uskot satuun, vaikka yritätkin kiistää että uskoisit. Mitä enemmän vakuuttelet, ettet usko, sitä varmemmin paistaa läpi, että todellakin uskot.
Ei mua hävetä myöntää, että uskon, että on olemassa mahdollisuus, että hän eroaa ja on oikeasti rakastunut minuun. Tämä on omien vuosia jatkuneiden havaintojeni mukainen päätelmä.
Samalla myönnän sen, että voin olla myös erittäin väärässä ja tämä vaihtoehto on itse asiassa huomattavasti todennäköisempi. Sanotaanko, että 90% todennäköisyydellä hän pysyy nykyisensä kanssa ja 10% tai paljon vielä tuotakin alhaisempi todennäköisyys on sille, että hän eroaa.
Onko se sitten sama asia kuin satuun uskominen? Ehkä. Mutta olkoon sitten niin. Voimme tulla yhteisesti sitten tähän lopputulokseen.
Se, mitä nyt haluan, on toimia tavalla, jossa kunnioitan tätä pariskuntaa ja samalla säästän itseäni turhalta kärsimykseltä.
Ap
Jos vastapuolella on kotona asuvia lapsia, niin heidän vuokseen jätät kertomatta.
AP, olet hyvin naiivi kun olet ylipäätään alkanut ystäväksi varatun miehen kanssa. Mies haluaa nyt suhteeseen sinun kanssasi ja se toteutunee, jos sinä lähdet siihen mukaan. Mutta haluatko olla tuollaisen manipuloinnin kohteena, hyödyllisenä idioottina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet parisuhteessa, jos et rakasta puolisoasi?
Olen itse sinkku. Tämä toinen on siis varattu mutta rakkaudettomassa liitossa. Hyvä kysymys on, että miksi hän vielä on siinä suhteessa. Mutta se taas ei ole minun asiani.
Ap
Hah :D Sinä et toisten tunteista voi tietää. Eiköhän tuossa mies vain halua hetken hupia epätoivoisesta "ystävästään". Ei se vaimoaan ole sinun takiasi jättämässä. Klassinen kuvio.
Voi olla että ole väärässä, tai sitten voi olla että olet oikeassa.. Ja siksi minua epäilyttää tämä homma ihan tosi paljon.
Onko kyse hetken huumasta, jossa sitten uskotellaan ja ehkä jopa itse uskotaan, että kyse on tosirakkaudesta, kun omassa suhteessa on tyhjiö, jonka haluaa täyttää?
Jokainen, joka on joka tällaisessa kuviossa minun roolissani, haluaa uskotella, että kyllä TÄMÄ mies on juuri sellainen, joka puhuu totta, ja kyllä tämä MEIDÄN juttu on aitoa rakkautta, ja kohta hän rientää valkealla ratsullaan luokseni ja meillä on auvoisa tulevaisuus. Ja näinhän se ei mene.Tiedän kokemuksesta, että eroaminen on pirun vaikeaa. Tunteet joita siinä nousee pintaan yllättää raakuudellaan silloinkin, kun päätyy lopulta siihen että ero oli oikea ratkaisu. Siksi en kovin herkästi sekaannu tällaiseen.
Ap
Mies, joka on tosissaan, eroaa ensin ja rupeaa vasta sitten virittelemään uutta. Älä ole lapsellinen.
En ole lapsellinen. Hän teki väärin, kun kertoi tunteistaan. Näen sen taakse ja näen, että tämä kuvio on ihan valtava riski.
Ap
Olet hyvinkin lapsellinen, kun selkeästi elättelet jotain kuvitelmia asioista, joita ei tule tapahtumaan, koska elämä ei ole elokuvaa.
Mähän nimenomaan sanoin, että tiedän, ettei se mene todellisuudessa niin, että *MINÄ olen hänen tosirakkautensa ja hän valitsee MINUT ja ME kaksi kuulumme yhteen*.
Todennäköisesti käy niin, että hän ei eroa nykyisestään. On mahdollista, että hän eroaa, mutta klassinen kuvio on juuri se, että hetken huumassa on uskoteltu jotain ja sitten tullaan katumapäälle ja jätetään se toinen roikkumaan.
Aloitin tämän keskustelun vain siksi, että en tiedä mitä pitäisi tehdä, koska tämä tilanne on tuskallinen henkisesti. Viimeinen vaihoehto kaikista on se, että sekaantuisin varattuun. Sitä en tee. Siksi pidin suuni visusti supussa.
Ap
Saathan sinä sanoa, mitä tahansa. Mutta todellisuudessa uskot satuun, vaikka yritätkin kiistää että uskoisit. Mitä enemmän vakuuttelet, ettet usko, sitä varmemmin paistaa läpi, että todellakin uskot.
Ei mua hävetä myöntää, että uskon, että on olemassa mahdollisuus, että hän eroaa ja on oikeasti rakastunut minuun. Tämä on omien vuosia jatkuneiden havaintojeni mukainen päätelmä.
Samalla myönnän sen, että voin olla myös erittäin väärässä ja tämä vaihtoehto on itse asiassa huomattavasti todennäköisempi. Sanotaanko, että 90% todennäköisyydellä hän pysyy nykyisensä kanssa ja 10% tai paljon vielä tuotakin alhaisempi todennäköisyys on sille, että hän eroaa.
Onko se sitten sama asia kuin satuun uskominen? Ehkä. Mutta olkoon sitten niin. Voimme tulla yhteisesti sitten tähän lopputulokseen.
Se, mitä nyt haluan, on toimia tavalla, jossa kunnioitan tätä pariskuntaa ja samalla säästän itseäni turhalta kärsimykseltä.
Ap
Aina vain enemmän todisteita lapsellisuudestasi. Et edes sen vertaa hahmota, että ne havaintosi ovat sinun omien halujesi ohjailemia. Ihminen näkee sitä, mitä haluaa nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Jos vastapuolella on kotona asuvia lapsia, niin heidän vuokseen jätät kertomatta.
Tämä kaksikko ei ole naimisissa. He ovat olleet kolmisen vuotta yhdessä. Hänen edellinen suhteensa tätä nykyistä ennen taas kesti yli 10 vuotta.
Ap
Anteeksi vaan, mutta et ole kunnioittanut tuota pariskuntaa missään vaiheessa kun olet pitänyt vuosikausia läheistä ystävyyttä varatun miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vastapuolella on kotona asuvia lapsia, niin heidän vuokseen jätät kertomatta.
Tämä kaksikko ei ole naimisissa. He ovat olleet kolmisen vuotta yhdessä. Hänen edellinen suhteensa tätä nykyistä ennen taas kesti yli 10 vuotta.
Ap
Ja luulet vakavissasi, että koko tuon ajan hän on ollut sinuun ihastunut :D:D:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet parisuhteessa, jos et rakasta puolisoasi?
Olen itse sinkku. Tämä toinen on siis varattu mutta rakkaudettomassa liitossa. Hyvä kysymys on, että miksi hän vielä on siinä suhteessa. Mutta se taas ei ole minun asiani.
Ap
Hah :D Sinä et toisten tunteista voi tietää. Eiköhän tuossa mies vain halua hetken hupia epätoivoisesta "ystävästään". Ei se vaimoaan ole sinun takiasi jättämässä. Klassinen kuvio.
Voi olla että ole väärässä, tai sitten voi olla että olet oikeassa.. Ja siksi minua epäilyttää tämä homma ihan tosi paljon.
Onko kyse hetken huumasta, jossa sitten uskotellaan ja ehkä jopa itse uskotaan, että kyse on tosirakkaudesta, kun omassa suhteessa on tyhjiö, jonka haluaa täyttää?
Jokainen, joka on joka tällaisessa kuviossa minun roolissani, haluaa uskotella, että kyllä TÄMÄ mies on juuri sellainen, joka puhuu totta, ja kyllä tämä MEIDÄN juttu on aitoa rakkautta, ja kohta hän rientää valkealla ratsullaan luokseni ja meillä on auvoisa tulevaisuus. Ja näinhän se ei mene.Tiedän kokemuksesta, että eroaminen on pirun vaikeaa. Tunteet joita siinä nousee pintaan yllättää raakuudellaan silloinkin, kun päätyy lopulta siihen että ero oli oikea ratkaisu. Siksi en kovin herkästi sekaannu tällaiseen.
Ap
Mies, joka on tosissaan, eroaa ensin ja rupeaa vasta sitten virittelemään uutta. Älä ole lapsellinen.
En ole lapsellinen. Hän teki väärin, kun kertoi tunteistaan. Näen sen taakse ja näen, että tämä kuvio on ihan valtava riski.
Ap
Olet hyvinkin lapsellinen, kun selkeästi elättelet jotain kuvitelmia asioista, joita ei tule tapahtumaan, koska elämä ei ole elokuvaa.
Mähän nimenomaan sanoin, että tiedän, ettei se mene todellisuudessa niin, että *MINÄ olen hänen tosirakkautensa ja hän valitsee MINUT ja ME kaksi kuulumme yhteen*.
Todennäköisesti käy niin, että hän ei eroa nykyisestään. On mahdollista, että hän eroaa, mutta klassinen kuvio on juuri se, että hetken huumassa on uskoteltu jotain ja sitten tullaan katumapäälle ja jätetään se toinen roikkumaan.
Aloitin tämän keskustelun vain siksi, että en tiedä mitä pitäisi tehdä, koska tämä tilanne on tuskallinen henkisesti. Viimeinen vaihoehto kaikista on se, että sekaantuisin varattuun. Sitä en tee. Siksi pidin suuni visusti supussa.
Ap
Saathan sinä sanoa, mitä tahansa. Mutta todellisuudessa uskot satuun, vaikka yritätkin kiistää että uskoisit. Mitä enemmän vakuuttelet, ettet usko, sitä varmemmin paistaa läpi, että todellakin uskot.
Ei mua hävetä myöntää, että uskon, että on olemassa mahdollisuus, että hän eroaa ja on oikeasti rakastunut minuun. Tämä on omien vuosia jatkuneiden havaintojeni mukainen päätelmä.
Samalla myönnän sen, että voin olla myös erittäin väärässä ja tämä vaihtoehto on itse asiassa huomattavasti todennäköisempi. Sanotaanko, että 90% todennäköisyydellä hän pysyy nykyisensä kanssa ja 10% tai paljon vielä tuotakin alhaisempi todennäköisyys on sille, että hän eroaa.
Onko se sitten sama asia kuin satuun uskominen? Ehkä. Mutta olkoon sitten niin. Voimme tulla yhteisesti sitten tähän lopputulokseen.
Se, mitä nyt haluan, on toimia tavalla, jossa kunnioitan tätä pariskuntaa ja samalla säästän itseäni turhalta kärsimykseltä.
Ap
Aina vain enemmän todisteita lapsellisuudestasi. Et edes sen vertaa hahmota, että ne havaintosi ovat sinun omien halujesi ohjailemia. Ihminen näkee sitä, mitä haluaa nähdä.
Totta kai havainnot omat omien halujeni ohjailemia. En sitä kiistä. Olisin tyhmä, jos väittäisin, että näen selkeästi. Ei kukaan näe, hormonit ja tunteet sekoittavat pahasti. Järkeni on se, joka kertoo realiteetit. Järki on se, joka kertoo, että luultavasti mitään ei tule tapahtumaan,
Olemme siis lopulta ihan samaa mieltä tästä asiasta ja voimme päättää tämän keskustelun tähän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet parisuhteessa, jos et rakasta puolisoasi?
Olen itse sinkku. Tämä toinen on siis varattu mutta rakkaudettomassa liitossa. Hyvä kysymys on, että miksi hän vielä on siinä suhteessa. Mutta se taas ei ole minun asiani.
Ap
Hah :D Sinä et toisten tunteista voi tietää. Eiköhän tuossa mies vain halua hetken hupia epätoivoisesta "ystävästään". Ei se vaimoaan ole sinun takiasi jättämässä. Klassinen kuvio.
Voi olla että ole väärässä, tai sitten voi olla että olet oikeassa.. Ja siksi minua epäilyttää tämä homma ihan tosi paljon.
Onko kyse hetken huumasta, jossa sitten uskotellaan ja ehkä jopa itse uskotaan, että kyse on tosirakkaudesta, kun omassa suhteessa on tyhjiö, jonka haluaa täyttää?
Jokainen, joka on joka tällaisessa kuviossa minun roolissani, haluaa uskotella, että kyllä TÄMÄ mies on juuri sellainen, joka puhuu totta, ja kyllä tämä MEIDÄN juttu on aitoa rakkautta, ja kohta hän rientää valkealla ratsullaan luokseni ja meillä on auvoisa tulevaisuus. Ja näinhän se ei mene.Tiedän kokemuksesta, että eroaminen on pirun vaikeaa. Tunteet joita siinä nousee pintaan yllättää raakuudellaan silloinkin, kun päätyy lopulta siihen että ero oli oikea ratkaisu. Siksi en kovin herkästi sekaannu tällaiseen.
Ap
Mies, joka on tosissaan, eroaa ensin ja rupeaa vasta sitten virittelemään uutta. Älä ole lapsellinen.
En ole lapsellinen. Hän teki väärin, kun kertoi tunteistaan. Näen sen taakse ja näen, että tämä kuvio on ihan valtava riski.
Ap
Olet hyvinkin lapsellinen, kun selkeästi elättelet jotain kuvitelmia asioista, joita ei tule tapahtumaan, koska elämä ei ole elokuvaa.
Mähän nimenomaan sanoin, että tiedän, ettei se mene todellisuudessa niin, että *MINÄ olen hänen tosirakkautensa ja hän valitsee MINUT ja ME kaksi kuulumme yhteen*.
Todennäköisesti käy niin, että hän ei eroa nykyisestään. On mahdollista, että hän eroaa, mutta klassinen kuvio on juuri se, että hetken huumassa on uskoteltu jotain ja sitten tullaan katumapäälle ja jätetään se toinen roikkumaan.
Aloitin tämän keskustelun vain siksi, että en tiedä mitä pitäisi tehdä, koska tämä tilanne on tuskallinen henkisesti. Viimeinen vaihoehto kaikista on se, että sekaantuisin varattuun. Sitä en tee. Siksi pidin suuni visusti supussa.
Ap
Saathan sinä sanoa, mitä tahansa. Mutta todellisuudessa uskot satuun, vaikka yritätkin kiistää että uskoisit. Mitä enemmän vakuuttelet, ettet usko, sitä varmemmin paistaa läpi, että todellakin uskot.
Ei mua hävetä myöntää, että uskon, että on olemassa mahdollisuus, että hän eroaa ja on oikeasti rakastunut minuun. Tämä on omien vuosia jatkuneiden havaintojeni mukainen päätelmä.
Samalla myönnän sen, että voin olla myös erittäin väärässä ja tämä vaihtoehto on itse asiassa huomattavasti todennäköisempi. Sanotaanko, että 90% todennäköisyydellä hän pysyy nykyisensä kanssa ja 10% tai paljon vielä tuotakin alhaisempi todennäköisyys on sille, että hän eroaa.
Onko se sitten sama asia kuin satuun uskominen? Ehkä. Mutta olkoon sitten niin. Voimme tulla yhteisesti sitten tähän lopputulokseen.
Se, mitä nyt haluan, on toimia tavalla, jossa kunnioitan tätä pariskuntaa ja samalla säästän itseäni turhalta kärsimykseltä.
Ap
Aina vain enemmän todisteita lapsellisuudestasi. Et edes sen vertaa hahmota, että ne havaintosi ovat sinun omien halujesi ohjailemia. Ihminen näkee sitä, mitä haluaa nähdä.
Totta kai havainnot omat omien halujeni ohjailemia. En sitä kiistä. Olisin tyhmä, jos väittäisin, että näen selkeästi. Ei kukaan näe, hormonit ja tunteet sekoittavat pahasti. Järkeni on se, joka kertoo realiteetit. Järki on se, joka kertoo, että luultavasti mitään ei tule tapahtumaan,
Olemme siis lopulta ihan samaa mieltä tästä asiasta ja voimme päättää tämän keskustelun tähän.Ap
Hyvä, että avoimesti myönnät olevasi tyhmä. Edellisessä kommentissasihan väitit, että pystyt päättelemään asioita luotettavasti havaintojesi pohjalta.
Jotenkin vaikea uskoa, että AP on ollut yli 15 vuotta ystävä miehen kanssa, joka on siinä ajassa ollut 10 v avioliitossa ja sen jälkeen 3 v avioliitossa. Tää ei nyt oikein mene läpi, mutta periaatteellisesti on kyllä tärkeä keskustelu.
Mikä tämän jankkauksen pointti on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kuvio on tämä:
Varattu mies haluaa suhteen nuoremman naisen kanssa ja valehtelee surutta olevansa ihastunut, jotta saa tämän (naiivin) nuoremman naisen koukkuun. Ei ole mitään aietta jättää vaimoaan, mutta vakuuttelemalla eron olevan vain ajan kysymys saa neitosen avaamaan haaransa. Tarpeeksi, kun on tarpeita tyydytetty, neito jää kuin nalli kalliolle ja tulee av:lle itkemään, kun tuli vedätetyksi.
hauskaa, täällä oletetaan kaikenlaista: ensinnäkin, kaikki olettaa heti että ap on nainen ja tunteiden tunnustaja mies? onko näin?
ja mies haluaa vain seksiä ja valehtelee. voi olla, mutta kyllä näitä kuvioita on, että on väärän ihmisen kanssa ja rakastuu toiseen. valitettavasti. mielestäni ihan yhtä toksinen on tuo oletus, että joo klassinen kusipää manipuloija mies.
minä olen nainen ja rakastuin toiseen olelssani vielä varattu. olin mennyt 20-vuotiaana naimisiin, aivan väärän ihmisen kanssa. sitten rakastuin. nykyisen kanssa olen ollut kohta 17 vuotta. kyllä näitäkin tapahtuu. tunteet ei nimittäin katso kelloa.
hyvän ja moraalittoman ihmisen erottaa tässä tilanteessa se, mitä he näillä tunteillaan tekevät ja lähtevätkö sekoilemaan limittäin ja loukkaavat toisiaan. vai hoitavatko asiat siististi ja rehellisesti, kaikkien tunteita kunnioittaen.
Tunteet ei katso kelloa, mutta niistä kertomisen ajankohta on vain ja ainoastaan oma valinta. Kukaan, jolla on puhtaat jauhot pussissa, ei lähde puhumaan ihastuksista, kun toinen tai itse on varattu.
Kerroin tuolla ekalla sivulla, että olen jo kahdesti ollut tilanteessa, missä varattu mies tunnustaa rakastumisensa ja kyllä heillä taisi olla ihan puhtaat jauhot pussissa, sillä vaimokin tiesi. Toisessa tapauksessa vaimo itse oli käskenyt kertoa asiasta minulle! Eli kyllä se on ihan mahdollista, että puhtaat jauhot on sikäli pussissa. Tosin en kovin kunniallisena pidä sitä, että ollaan naimisissa varmuuden vuoksi, jos toinen ei rakastakaan takaisin.
Enkä siis ollut pätkääkään kiinnostunut kummastakaan näistä miehistä muuta kuin ystävänä. Ystävyys meni siitä pilalle eli ei tuosta enää ole paluuta kuten ap:kin sanoi. Kävi miten kävi. En minä halua olla kenenkään avioliiton pelinappulana enkä uskoa siihen, ettei vaimoa (ystävääni) muka haittaa, että miehensä on minuun rakastunut. Kuinka tolvana mies tuollaista kuviota edes ajattelee? (Molemmat ajattelivat, että ystävyys voisi jatkua kuin ei mitään olisi tapahtunut.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kuvio on tämä:
Varattu mies haluaa suhteen nuoremman naisen kanssa ja valehtelee surutta olevansa ihastunut, jotta saa tämän (naiivin) nuoremman naisen koukkuun. Ei ole mitään aietta jättää vaimoaan, mutta vakuuttelemalla eron olevan vain ajan kysymys saa neitosen avaamaan haaransa. Tarpeeksi, kun on tarpeita tyydytetty, neito jää kuin nalli kalliolle ja tulee av:lle itkemään, kun tuli vedätetyksi.
hauskaa, täällä oletetaan kaikenlaista: ensinnäkin, kaikki olettaa heti että ap on nainen ja tunteiden tunnustaja mies? onko näin?
ja mies haluaa vain seksiä ja valehtelee. voi olla, mutta kyllä näitä kuvioita on, että on väärän ihmisen kanssa ja rakastuu toiseen. valitettavasti. mielestäni ihan yhtä toksinen on tuo oletus, että joo klassinen kusipää manipuloija mies.
minä olen nainen ja rakastuin toiseen olelssani vielä varattu. olin mennyt 20-vuotiaana naimisiin, aivan väärän ihmisen kanssa. sitten rakastuin. nykyisen kanssa olen ollut kohta 17 vuotta. kyllä näitäkin tapahtuu. tunteet ei nimittäin katso kelloa.
hyvän ja moraalittoman ihmisen erottaa tässä tilanteessa se, mitä he näillä tunteillaan tekevät ja lähtevätkö sekoilemaan limittäin ja loukkaavat toisiaan. vai hoitavatko asiat siististi ja rehellisesti, kaikkien tunteita kunnioittaen.
Tunteet ei katso kelloa, mutta niistä kertomisen ajankohta on vain ja ainoastaan oma valinta. Kukaan, jolla on puhtaat jauhot pussissa, ei lähde puhumaan ihastuksista, kun toinen tai itse on varattu.
Kerroin tuolla ekalla sivulla, että olen jo kahdesti ollut tilanteessa, missä varattu mies tunnustaa rakastumisensa ja kyllä heillä taisi olla ihan puhtaat jauhot pussissa, sillä vaimokin tiesi. Toisessa tapauksessa vaimo itse oli käskenyt kertoa asiasta minulle! Eli kyllä se on ihan mahdollista, että puhtaat jauhot on sikäli pussissa. Tosin en kovin kunniallisena pidä sitä, että ollaan naimisissa varmuuden vuoksi, jos toinen ei rakastakaan takaisin.
Enkä siis ollut pätkääkään kiinnostunut kummastakaan näistä miehistä muuta kuin ystävänä. Ystävyys meni siitä pilalle eli ei tuosta enää ole paluuta kuten ap:kin sanoi. Kävi miten kävi. En minä halua olla kenenkään avioliiton pelinappulana enkä uskoa siihen, ettei vaimoa (ystävääni) muka haittaa, että miehensä on minuun rakastunut. Kuinka tolvana mies tuollaista kuviota edes ajattelee? (Molemmat ajattelivat, että ystävyys voisi jatkua kuin ei mitään olisi tapahtunut.)
Puhtaat jauhot tarkoittaa sitä, että ei petä. Jos on vielä suhteessa ja lirkuttelee muille, se on pettämistä.
Jos tämä keitos on totta, niin AP:n ja miehen ystävyyden aikana on tuhoutunut miehen 10 vuotta kestänyt avioliitto ja nyt 3 vuotta kestänyt avioliitto. Ei mikään ihme, koska AP ja mies ovat kokoajan olleet niin mielettömän rakastuneita toisiinsa. Vaikea uskoa, että tämä on totta.
Nämä mies- ja naiskaveri suhteet on aina erittäin kyseenalaisia, ellei olla tunnettu lapsesta saakka. Harva mies jaksaa aidosti olla naisen ystävä ilman takaa- ajatuksia valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kuvio on tämä:
Varattu mies haluaa suhteen nuoremman naisen kanssa ja valehtelee surutta olevansa ihastunut, jotta saa tämän (naiivin) nuoremman naisen koukkuun. Ei ole mitään aietta jättää vaimoaan, mutta vakuuttelemalla eron olevan vain ajan kysymys saa neitosen avaamaan haaransa. Tarpeeksi, kun on tarpeita tyydytetty, neito jää kuin nalli kalliolle ja tulee av:lle itkemään, kun tuli vedätetyksi.
hauskaa, täällä oletetaan kaikenlaista: ensinnäkin, kaikki olettaa heti että ap on nainen ja tunteiden tunnustaja mies? onko näin?
ja mies haluaa vain seksiä ja valehtelee. voi olla, mutta kyllä näitä kuvioita on, että on väärän ihmisen kanssa ja rakastuu toiseen. valitettavasti. mielestäni ihan yhtä toksinen on tuo oletus, että joo klassinen kusipää manipuloija mies.
minä olen nainen ja rakastuin toiseen olelssani vielä varattu. olin mennyt 20-vuotiaana naimisiin, aivan väärän ihmisen kanssa. sitten rakastuin. nykyisen kanssa olen ollut kohta 17 vuotta. kyllä näitäkin tapahtuu. tunteet ei nimittäin katso kelloa.
hyvän ja moraalittoman ihmisen erottaa tässä tilanteessa se, mitä he näillä tunteillaan tekevät ja lähtevätkö sekoilemaan limittäin ja loukkaavat toisiaan. vai hoitavatko asiat siististi ja rehellisesti, kaikkien tunteita kunnioittaen.
Tunteet ei katso kelloa, mutta niistä kertomisen ajankohta on vain ja ainoastaan oma valinta. Kukaan, jolla on puhtaat jauhot pussissa, ei lähde puhumaan ihastuksista, kun toinen tai itse on varattu.
Kerroin tuolla ekalla sivulla, että olen jo kahdesti ollut tilanteessa, missä varattu mies tunnustaa rakastumisensa ja kyllä heillä taisi olla ihan puhtaat jauhot pussissa, sillä vaimokin tiesi. Toisessa tapauksessa vaimo itse oli käskenyt kertoa asiasta minulle! Eli kyllä se on ihan mahdollista, että puhtaat jauhot on sikäli pussissa. Tosin en kovin kunniallisena pidä sitä, että ollaan naimisissa varmuuden vuoksi, jos toinen ei rakastakaan takaisin.
)
Nyt meni provo "pikkaisen" yli :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vastapuolella on kotona asuvia lapsia, niin heidän vuokseen jätät kertomatta.
Tämä kaksikko ei ole naimisissa. He ovat olleet kolmisen vuotta yhdessä. Hänen edellinen suhteensa tätä nykyistä ennen taas kesti yli 10 vuotta.
Ap
Ja luulet vakavissasi, että koko tuon ajan hän on ollut sinuun ihastunut :D:D:D
En todellakaan usko, että hän olisi ollut noin pitkään putkeen ihastunut. Eihän ihastusvaihe edes kestä noin kauaa. Se on hormonaalisestikin ihan melkein mahdotonta :D
Sitten sen jälkeen välillä välimme olivat läheisemmät ja välillä taas sitten keskityimme omiin elämiimme enemmän.
Mutta kieltämättä tuo puoli hänen avautumistaan sai kulmakarvat kohoamaan. Siitä tuli sellainen olo, että hän uskoo johonkin elämää suurempaan, jota ei ole olemassa.
Luulen että ihastuimme toisiimme heti kun tapasimme ensimmäistä kertaa. Meidän välillä oli selvästi heti jotain. Tajuan sen itse vasta nyt. Mutta emme tehneet mitään. Olen itse ihan superjäyhä, mitä tulee flirttailuun tai mihinkään sellaiseen. Varattuihin ihmisiin en edes kehitä herkästi tunteita, koska en ruoki niitä, onhan kyseessä saavuttamaton ihminen.
Tämä ystäväni avautuminen taas pisti tämän asetelman ihan uusiksi. En VOI nähdä häntä enää ystävänä tämän jälkeen. Emme VOI olla "vain" ystäviä enää. Ja jos emme voi olla enää vain ystäviä, minun pitää laittaa välit poikki ja sanoa hänelle, että katsotaan uusiksi sitten jos päätät erota, mutta toimi reilusti nykyistä puolisoasi kohtaan, mitä ikinä teetkään. Enkä minä jää rannalle odottelemaan.
Ap
et tee mitään ennen kuin hän on eronut. tunteistasi voit kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vastapuolella on kotona asuvia lapsia, niin heidän vuokseen jätät kertomatta.
Tämä kaksikko ei ole naimisissa. He ovat olleet kolmisen vuotta yhdessä. Hänen edellinen suhteensa tätä nykyistä ennen taas kesti yli 10 vuotta.
Ap
Ja luulet vakavissasi, että koko tuon ajan hän on ollut sinuun ihastunut :D:D:D
Ei tuossa minusta mitään outoa ole. Toinen noista minuun ihastuneista väitti myös olleensa jo kymmenkunta vuotta minuun ihastunut eli käytännössä ihastui heti tutustuessa. Miehet ovat juuri tuollaisia.
On ihan mahdollista, että mies rakastaa ja jättää nykyisen kumppaninsa. Mutta kannattaa silti käyttää järkeään kuten ehdotin. Jos merkkejä ihastumisesta ei ole, niin mies vain tahtoo käyttää hyväkseen.
Tunteet ei katso kelloa, mutta niistä kertomisen ajankohta on vain ja ainoastaan oma valinta. Kukaan, jolla on puhtaat jauhot pussissa, ei lähde puhumaan ihastuksista, kun toinen tai itse on varattu.