Pienen paikkakunnan ominaispiirteet?

Huolenpito talosta ja pihasta on todella vaihtelevaa. Osalle on kunnia-asia, että talo on siisti ja piha pidetään kunnossa, vaikka talon asukkaat olisivat iäkkäitä. Toisilla taas koti on ränsistynyt, maali rapistuu seinistä ja piha on kuin romuvarasto. Ihan vieretysten saattaa olla hyvin eri tavoin pidetyt talot ja pihat, ei siis ole mikään jaottelu "parempiin ja huonompiin" asuinalueisiin.

Jos tänään pieraset, niin viikon päästä puhutaan että oot paskantanu housuus.

Minulla on asunnot sekä pikkukaupungissa, että isommassa.

Pikkukaupungissa on asuminen helppoa, ison osan palveluista tavoittaa jalan, juopot ja narkkarit loistavat poissaolollaan, eikä Sipilän ja persujen maahamme kutsumia nuorimiehiä ei näy kaupoissa notkumassa, siitä iso plussa. Päivittäistavarat saa pikkukaupungissa nopsaan ja läheltä, muun tilaan netistä, niin teen molempiin koteihini.

Pikkukaupungissa omistan ison rivarikodin kaupungin keskustassa, kaikki hoituu, asuminen kaukolämpötalossa on edullista, pieni yhtiö, naapurit tunnen sillä tasolla, että moikataan ja muutama sana säästä vaihdetaan pihalla jos satutaan siihen yhtäaikaa, harvoin satutaan. Toki, jos hätä on, ovikelloa soitetaan, kerran olen auttanut pihalla kaatuneen kotiinsa ja kutsunut lanssin.

Kaupungissa omistan perintönä tulleen kerrostaloasunnon, talo on muka hyvin rakennettu mutta äänet kuuluu naapuriasunnoista, inhottaa kuunnella kun joku käy vessassa. Yöllä ravataan portaissa ja hissi kolisee. Parvekkeelle kuuluu kaikki naapuriparvekkeilta ja hajut (tupakka ja huumeet) kantautuvat. Kauppakeskukset kierrän kaukaa tuontisakin takia.

Mieluummin minä aikaani täällä rivarissa vietän.

Kaikki nuoret käyvät samaa yläkoulua eli kaikki sosiaaliluokat ovat samassa porukassa. Tämä on mielestäni toisaalta todella hyvä asia: ei ollut eriytymistä parempiin tai huonompiin kouluihin. 

Vierailija kirjoitti:

Jos tänään pieraset, niin viikon päästä puhutaan että oot paskantanu housuus.

Kerrostalossa kuulet sekä sen pierun, että huudon nyt tuli housuun ja sit vielä pesukoneen mölinän kun ne housut pestään.

Koulussa vanhat opettajat olivat olleet myös vanhempiesi opettajia 😅

Vierailija kirjoitti:

Huolenpito talosta ja pihasta on todella vaihtelevaa. Osalle on kunnia-asia, että talo on siisti ja piha pidetään kunnossa, vaikka talon asukkaat olisivat iäkkäitä. Toisilla taas koti on ränsistynyt, maali rapistuu seinistä ja piha on kuin romuvarasto. Ihan vieretysten saattaa olla hyvin eri tavoin pidetyt talot ja pihat, ei siis ole mikään jaottelu "parempiin ja huonompiin" asuinalueisiin.

Ihan sama on täällä kaupungissa. Naapurustossa on sakkia, jotka paskat ympäristöstään välittää.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on asunnot sekä pikkukaupungissa, että isommassa.

Pikkukaupungissa on asuminen helppoa, ison osan palveluista tavoittaa jalan, juopot ja narkkarit loistavat poissaolollaan, eikä Sipilän ja persujen maahamme kutsumia nuorimiehiä ei näy kaupoissa notkumassa, siitä iso plussa. Päivittäistavarat saa pikkukaupungissa nopsaan ja läheltä, muun tilaan netistä, niin teen molempiin koteihini.

Pikkukaupungissa omistan ison rivarikodin kaupungin keskustassa, kaikki hoituu, asuminen kaukolämpötalossa on edullista, pieni yhtiö, naapurit tunnen sillä tasolla, että moikataan ja muutama sana säästä vaihdetaan pihalla jos satutaan siihen yhtäaikaa, harvoin satutaan. Toki, jos hätä on, ovikelloa soitetaan, kerran olen auttanut pihalla kaatuneen kotiinsa ja kutsunut lanssin.

Kaupungissa omistan perintönä tulleen kerrostaloasunnon, talo on muka hyvin rakennettu mutta äänet kuuluu naapuriasunnoista, inhottaa kuunnella kun joku käy vessassa. Yöllä ravataan portaissa ja hissi kolisee. Parvekkeelle kuuluu kaikki naapuriparvekkeilta ja hajut (tupakka ja huumeet) kantautuvat. Kauppakeskukset kierrän kaukaa tuontisakin takia.

Mieluummin minä aikaani täällä rivarissa vietän.

Myy hyvä ihminen tuollainen riesa pois. Miyä sitä pidät kun on niin vaivaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Allekirjoitan tuon kyttäämisen ja kännissä ajelemisen. 

Tuntuu, että menetin kaiken yksityisyyteni, kun muutin kaupungista maalle. Muuttoa tehdessä pihassa pörräsi lukuisat kyläläiset "tervehtimässä", eli kyselemässä kaikkea mahdollista. Ajattelin, että kuuluu alkuun, mutta touhu ei ole rauhoittunut juurikaan. Pidän matalaa profiilia ja haluaisin olla rauhassa, mutta aina joku tekee tikusta asiaa. Syksyllä hain kyläkaupan postipisteelle tullutta pakettiani ja myyjä kertoi minulle, kuinka oli isännältä kuullut, ettei minun tontillani vieläkään näy miestä tai lapsia.

Toinen on tosiaan tuo kännissä ajeleminen. Tosi ankea käydä lenkillä ja huomata, kuinka paikallinen juoppo ajaa soratie pöllyten vastaan. Ja totta kai tälle myydään kaljaa, eikä ilmoiteta mihinkään.

Kuinka pieni kylä? Haaveilen mummonmökistä maalla, mutta pelkään kuvailemaasi ja sitä, että joku paikallinen kylähullu asuu naapurissa ja josta muualta tulleena en tiedä. Tutuille kävi niin, että eksentrinen hullu asuikin naapurissa ja teki alkuun kaikkea vähemmän kivaa. Jonkin sovinnon kai saivat aikaiseksi sitten mutta silti...

Aiotko muuttaa takaisin kaupunkiin?

Täällä on noin 1 000 asukasta. 

Sen kylähullun ei tarvitse asua edes naapurissa, että riittää häiriöksi. Tuo mainitsemani juoppo asuu 10 kilometrin päässä ja säännöllisesti käy ovieni tai ikkunoideni takana. Käy siis kyselemässä löytyisikö joltain alkoholia tai sitten sekoilee muuten vain. Olen myös löytänyt hänet nukkumasta pihasaunastani.

Itse hankin koiran, jotta tuntisin oloni turvallisemmaksi, vaikka uhkaavasti tuo juoppo ei ole toistaiseksi käyttäytynyt. Ikinään ei kuitenkaan tiedä, kuka täällä juoppohulluuksissaan sekoa ja alkaa räiskimään aseilla (niin kävi joitain vuosia sitten naapurikylässä), koska aseitahan maaseutu on täynnä. Niin laillisia metsästysaseita kuin laittomiakin.

Olen asunut täällä nyt 6 vuotta ja pitänyt kymmentä vuotta rajapyykkinä. Mikäli siinä ajassa paikallisväestö ei ole ymmärtänyt, etten halua olla heidän kanssaan tekemisissä, muutan johonkin isomman kaupungin liepeillä sijaitsevalle omakotitaloalueelle.

Vierailija kirjoitti:

Huolenpito talosta ja pihasta on todella vaihtelevaa. Osalle on kunnia-asia, että talo on siisti ja piha pidetään kunnossa, vaikka talon asukkaat olisivat iäkkäitä. Toisilla taas koti on ränsistynyt, maali rapistuu seinistä ja piha on kuin romuvarasto. Ihan vieretysten saattaa olla hyvin eri tavoin pidetyt talot ja pihat, ei siis ole mikään jaottelu "parempiin ja huonompiin" asuinalueisiin.

Miten tuo eroaa kaupunkien OKT-alueista?

Vierailija kirjoitti:

Haikaillaan aikoja, jolloin kylänraitti oli vilkas vuosikymmeniä sitten. Muistellaan, miten riitti kauppoja, pankkeja, erikoisliikkeitä ja tapahtumia. Työikäistä väestöä riitti ja nuorisoa löytyi. Monet kaupat ovat vuosia sitten lopettaneet, erikoisliikkeistä pärjää korkeintaan joku eräliike ja hautaustoimisto. Pankeista toimii enää yksi ja sekin korkeintaan niin, että toiselta konttorilta tullaan paikan päälle kerran viikossa. Suurin osa nuorista muuttaa toisen asteen jälkeen pois paikkakunnalta, nuoria aikuisia on vähän ja asukkaiden keski-ikä lähentelee eläkeikää. Toivotaan, että paikkakunta virkoaisi taas ja alueelle muuttaisi sankoin joukoin lapsiperheitä, vaikka palveluita ei enää ole.

Tämä on itselleni tuttua. Molemmat vanhemmistani ovat kotoisin paikkakunnilta, joiden väkiluku on pienentynyt merkittävästi ajoista, jolloin vanhempani asuivat siellä. Toki hiljentyminen oli tapahtunut osittain jo ennen syntymääni. Lapsuudestani vielä 90-luvulta muistan, että mummoloihin mennessä paikkakunnilla oli aivan eri tavalla ihmisiä ja kauppoja. Hiljentymistä tapahtui merkittävästi vielä 2000-luvulla ja nykyisin nuo paikkakunnat ovat hiljaisia, kun niissä vierailee.

Hautajaisia on paljon ja niihin osallistuu enemmän väkeä kuin isommissa kaupungeissa. Adresseja laitetaan myös paljon. Hautajaiset ovat melko perinteisiä ja muistotilaisuuksissa suositaan perinteisiä tarjoiluita kalakeitosta voileipäkakkuihin. 

T. Alalla töissä

Ihmiset tuntevat aikaisempien sukupolvien paikkakuntalaisia. Jos menet käymään paikkakunnalla ja jonkun kanssa tulee puheeksi, että olet Paavo Pasasen lapsi, niin kysytään mitenkäs Paavon sisarukset Pirkko, Pekka ja Paula jaksavat, missä asuvat nykyään, onko monta lasta jne.

Suurin osa haluaa olla "tavallisia" eivätkä halua erottua massasta liikaa. Lapsille annetaan ikäluokassa tavallisia nimiä, pukeudutaan perusvaatteisiin ja ruoaksi laitetaan samaa makaronilaatikkoa kuin muutkin.

joku uskonnollinen herätysliike on todennäköisesti aktiivinen paikkakunnalla (ei siis aina lestadiolaiset, on myös muita). hyvin myös tiedetään, ketkä noihin herätysliikeporukoihin kuuluvat.

Olen asunut useissa 3000-5000 asukkaan kunnissa. Ilokseni olen huomannut, että

NUORISO ei hengaile iltapäivisin kauppojen auloissa, koska ketä kiinnostaa olla jossain ässän aulassa? Eivät harrasta myymälävarkauksia ja juoksukaljoja, koska yleensä jonkun lapsista äiti on kaupassa töissä. Nuoriso tapaa toisiaan toistensa kotona, koulun pihalla, nuorisotalolla, harrastaa paljon, osaavat ajella kylillä ilman mopon kaasua huudattamatta, osa saattaa tulla lukioon (yleensä siis on ollut lukio peruskoulun lisäksi) jopa traktoreilla, eivät vietä kylillä yömyöhään ja enimmäkseen jättävät huumaavat aineet pois. Toki sidukkaa ja bissee saattaa mennä viikonloppuiltoina, mutta usein nämä nuoret ovat maatilan lapsia ja maatiloilla riittää töitä viikonloppuisinkin. Nuoret ovat yleensä ahkeria, eivätkä vietä kesätyöpaikoissa työaikaansa puhelin kourassa.

PÄIHDEONGELMAISIA ei juurikaan näy tai jos näkyy, niitä on ne ihan vain yhdellä kädellä laskettavissa ja menevät korkeintaan työpajoihin tai kauppaan ostamaan kaljaa. Vanhemmat deegut eivät sammuile pakkaseen ulos, vaan korkeintaan kunnan rivarikämppäänsä.

TERVEYSKESKUS ei ehkä ole auki 247, mutta monesti terveyskeskuspalvelut ovat ostopalveluna esim. Terveystalolta tms. Hoito on aivan erilaista, kuin kaupungin terveyskeskuksessa saatu, jossa jää auttamatta jonon jatkoksi. Päivystysaikaan saa tarvittaessa kunnan terveyskeskuksesta ambulanssikyydin naapurikaupungin päivystykseen, mutta myös kotikylän taksi vie ja tarvittaessa odottaa ilman takamittarin naksutusta, että potilas pääsee takaisin kotiin.

TYÖPAIKKA on helppo saada suhteilla, mutta myös ilman suhteita. Hyvä työntekijä erottuu joukosta, mutta vaikka et niin hyvä olisikaan, varmasti työt jatkuu siltikin tai vähintäänkin saa vuolaat suosittelut muihinkin kylän työpaikkoihin, vaikka ala olisi eri. Toisaalta jos perseilet, niin sekin maine kiirii kyllä. Sama koskee tosin myös TYÖNANTAJIA. Huonosti maksavat ja työntekijöitään kohtelevat firmat eivät kerää paikallisia töihin koskaan,

MUUT IHMISET ottavat enimmäkseen avoimesti vastaan. En ole koskaan saanut mulkaisevia tai arvostelevia katseita tai supinaa selän takana, ainakaan tietääkseni. Piireihin pääsee helposti mukaan olemalla aktiivinen, mutta toisaalta olen saanut olla tyystin omassakin rauhassa. Aina on kuitenkin apua tarjolla ja täällä ei tarvitse palveluista maksaa rahalla, vaan riittää palvelus takaisin, eikä aina tarvitse sitäkään. Kahviloista ja pienyrittäjiltä saa vaikka velaksi, eikä aina tarvitse maksaakaan. Uusia ihmisiä saatetaan jallittaa, leveillä omila "saavutuksilla" ja osaamisilla, vaikka oikeasti sellaisella osaamisella ei "suuressa maailmassa" pärjättäisi.

... jatkuu

... jatkoa edelliseen.

HARRASTUSMAHDOLLISUUKSIA on vaikka muille jakaa, vaikka museoita ja elokuvateatteria ei lähellä olisikaan. Seurakunnat järjestävät paljon erilaisia ilmaisia tapahtumia ja tempauksia, kuten myös osuuskunnat, metästysseurat, paikallisjaostot, (moottori)urheiluyhdistykset, toriyhdistykset, paikalliset pienyrittäjät, paikallispankistakin tarjoavat vähintään kahdesti vuodessa kahvit ja kertovat kylän mahdollisuuksista. Kansalaisopisto järjestää kursseja sitä mukaan, kun väki osoittaa kiinnostustaan, eikä sinne tarvita 20 ihmistä vaan riittää viisikin. Monet kurssit, harrastukset ja koulutukset ovat ilmaisia ja vain taivas on rajana.

KUNNAT panostavat lapsiperheisiin, on vauvarahaa, vuoropäiväkotia, tavallista päiväkotia, erilaisia ryhmiksiä, koulukyydit, jopa lukioita joissa voi erikoistua sellaisella linjalla jota ei välttämättä kaupungista saa. Liikuntatapahtumia järjestetään aktiivisesti, jopa messujakin löytyy, Kunnanjohtaja on yleensä näkyvä persoona kadulla eikä vain joku satuolento hillotolpan päässä.

Toki huonoja puolia löytyy, joita voi myös ominaisuuksiksi sanoa. Pitkät välimatkat, julkisen liikenteen puute, asiakkaita ei välttämättä yrityksille löydä, joskus on pahansuopia ihmisiä yrittänyt mustamaalata muualta tulleita pienyrittäjiä ja ihmisiä, mutta nämä on enemmän ehkä tiettyihin pienen piirin jääräpäisiin vanhempiin kirkonkyläläisiin liittyviä eikä niinkään välttämättä koko kunnan tai kaikkien kuntalaisten ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Hautajaisia on paljon ja niihin osallistuu enemmän väkeä kuin isommissa kaupungeissa. Adresseja laitetaan myös paljon. Hautajaiset ovat melko perinteisiä ja muistotilaisuuksissa suositaan perinteisiä tarjoiluita kalakeitosta voileipäkakkuihin. 

T. Alalla töissä

En nyt tiiä, meillä oli kyllä hurjat 82 hautajaista viime vuonna, mutta johtunee 30-40-luvun ikäpolven kuolleisuudesta jo iänkin puolesta, koska sitä ennen oli vuosikymmeniä keskimäärin 35 hautajaista vain vuodessa ja oletettavasti nyt laskee takaisin taas normaalitasolle. Hautajaisvieraita on olult ihan maksimissaan 34, yleensä 10-20.

T. Srk:n työntekijä.

Tämä on tullut huomattua monen paikkakunnan kohdalla:

Oman paikkakunnan "julkkiksista" ollaan ylpeitä. Wikipediaankin on muistettu listata, ketkä kaikki ovat paikkakunnalta kotoisin, vaikka eivät olisi siellä enää vuosikymmeniin asuneet tai eläneet. Ja nämä julkkikset ovat luokkaa kuuluisa poliitikko 40-luvulta, sm-tason urheilija 70-luvulta ja kirjailija 80-luvulta. Näiden julkkisten mukaan on saatettu nimetä katuja, rakennuksia tai tapahtumia, pystyttää patsaita yms.

Toki oletetaan myös, että muut Suomessa tietävät ja muistavat nämä merkittävät henkilöt.

Vierailija kirjoitti:

Kunnallispolitiikka on tärkeää. Tosin yleensä joku tietty puolue pitää selvästi valtaa.

On tietyt tyypit, jotka on mukana kuntapolitiikassa. Samat tyypit on mukana myös järjestötoiminnassa. Tämä porukka on se näkyvä paikkakunnalla ja edustaa sitä ulospäin. Suurin osa paikkakuntalaisista vähän vierastaa heitä.