Pienen paikkakunnan ominaispiirteet?

Vierailija kirjoitti:

Oman paikkakunnan perinteiset tapahtumat ovat todella tärkeitä. Kun on iät ja ajat järjestetty jotkut Mirkun Markkinat tai Kallen Kalapäivät, niin ne ovat suuressa arvossaan. Ihmiset lähtevät näihin myös tapaamaan tuttuja ja paikkakunnalta poismuuttaneetkin saattavat tulla juuri näiden päivien aikaan paikkakunnalle tuttuja tapaamaan.

Ruisrock on muuten tuosta ihan paras esimerkki!

Vierailija kirjoitti:

Kaikki nuoret käyvät samaa yläkoulua eli kaikki sosiaaliluokat ovat samassa porukassa. Tämä on mielestäni toisaalta todella hyvä asia: ei ollut eriytymistä parempiin tai huonompiin kouluihin. 

Juu, mutta koulun sisällä kaikki kyllä tietävät, kuka on mistäkin sosiaaluluokasta.

Vierailija kirjoitti:

Hautajaisia on paljon ja niihin osallistuu enemmän väkeä kuin isommissa kaupungeissa. Adresseja laitetaan myös paljon. Hautajaiset ovat melko perinteisiä ja muistotilaisuuksissa suositaan perinteisiä tarjoiluita kalakeitosta voileipäkakkuihin. 

T. Alalla töissä

Saman havainnut. Tosin iso osa vainajista on helsinkiläisiä tai vantaalaisia, jotka haluaa tulla haudatuksi lapsuudenpitäjän kirkkomaahan. Viime vuonna olin järjestämässä 32 hautajaiset, vainajista vain 8 oli oman seurakunnan jäseniä. Monet hautajaisvieraista (lapsenlapsia yleensä) oli ensimmäistä kertaa eläissään ko. seurakunnan kirkossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki nuoret käyvät samaa yläkoulua eli kaikki sosiaaliluokat ovat samassa porukassa. Tämä on mielestäni toisaalta todella hyvä asia: ei ollut eriytymistä parempiin tai huonompiin kouluihin. 

Juu, mutta koulun sisällä kaikki kyllä tietävät, kuka on mistäkin sosiaaluluokasta.

Kaupungissako sitä ei tiedä?

Tuo on aika yleinen, että työpaikkoja saa vain, jos tuntee oikeat ihmiset. Eli pitää olla sukulainen, paras kaveri tms. 

Vierailija kirjoitti:

-pienellä paikkakunnalla monet ovat sukua toisilleen tai ovat asuneet paikkakunnalla X sukupolven ajan

-moni palaa paikkakunnalle opiskeltuaan välissä jossain muualla

-omalta paikkakunnalta kotoisin olevia suositaan esim. virkojen täytössä, tätä tapahtuu esim. opettajien, pappien ja muiden virkamiesten kohdalla

Täällä ainakin suurin osa opettajista on muualta tulleita. Samoin papit ovat muualta. Kanttori on täältä lähtöisin, mutta edeltäjänsä ei ollut. Kunnanjohtaja on muualta, samoin muitakin virkamiehiä. Toki on myös oman paikkakunna väkeäkin, mutta kyllä noihin valitaan sen mukaan kuka on paras eikä sen mukaan mistä on kotoisin. 

Joidenkin viesteistä paistaa ylimielinen asenne pikkupaikkakuntia kohtaan ja esitetään lapsellisia ja typeriä ennakkoluulojaan totuuksina. 

Omalta paikkakunnalta olevia suositaan, mutta tätä ei sanota ääneen. 

Hain virkaa eräältä pieneltä paikkakunnalta. Olin todella hyvä hakija: pitkälle koulutettu ja työkokemustakin riitti. Yksi puute oli: en ollut ko. paikkakunnalta enkä ollut paikallisille tuttu. Tuohon virkaan valittiin henkilö, joka oli asunut paikkakunnalla jo 20 v. Kaikki tunsivat hänet ja hänen perheensä. Henkilö oli aiemmin joutunut käymään töissä viereisellä paikkakunnalla.

Valintaperusteluissa todettiin, että tuo paikallinen "Tarja" osoittautui parhaaksi valinnaksi haastattelun ja hakupaperien perusteella. Tätä parhautta ei perusteltu ja eritelty sen tarkemmin. Haastatteluun liittyvät asiat olivat salaisia. Ei tuossa ollut ulkopuolisena mitään mahdollisuutta tulla valituksi eikä valittaakaan asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on aika yleinen, että työpaikkoja saa vain, jos tuntee oikeat ihmiset. Eli pitää olla sukulainen, paras kaveri tms. 

Pitää kuulua "hyväveli" verkostoon. Kaikki on sukua toisilleen, nepotismi kukoistaa töitä ja virkoja jaettaessa.

Esimerkkeinä n. 7000 asukkaan paikkakuntia:

Suomussalmi (7 459)

Oulainen (7 079)

Kemijärvi (7 059)

Inari (7 009)

Kokemäki (6 939)

Suonenjoki (6 857)

Tällaisia paikkakuntia yhdistää se, että ovat muuttotappioisia.

Toive, että paikkakunnalta pois muuttaneet lapset/heidän lapsensa päättäisivätkin palata paikkakunnalle asuttamaan aiemman sukupolven taloa. Ei tajuta, että se isovanhempien vanha omakotitalo ei houkuta. Ei tajuta, että paikkakunnalla ei ole esimerkiksi lapsiperheille ja nuorille aikuisille samanlaisia mahdollisuuksia kuin joskus 70-luvulla oli.

Maine on pysyvä asia ja maineella ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, millainen oikeasti olet. Kyse on siitä, millaiseksi muut mieltävät sinut/perheesi. Jos Timo on jo lapsena ollut hiljainen ja arka, niin hän on muista sellainen vielä vuosikymmentenkin päästä, vaikka Timo olisi muuttunut avoimemmaksi myöhemmin. Tai jos Ryhästen perheessä vanhemmat ovat kaikesta piittaamattomia, niin tottakai perheen lastenkin täytyy olla, vaikka oikeasti lapset olisivatkin reippaita ja työteliäitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki nuoret käyvät samaa yläkoulua eli kaikki sosiaaliluokat ovat samassa porukassa. Tämä on mielestäni toisaalta todella hyvä asia: ei ollut eriytymistä parempiin tai huonompiin kouluihin. 

Juu, mutta koulun sisällä kaikki kyllä tietävät, kuka on mistäkin sosiaaluluokasta.

Tietävät, mutta silti kaikki ovat samassa koulussa, on samat opettajat ja sinällään samat mahdollisuudet. On ihan eri asia mennä vaikka lukioon, johon pääsevät "kaikki" kuin lukioon, johon päästäkseen vaaditaan ysin keskiarvo.

Päiväkotien ja koulujen ruokalistat on perinteistä luettavaa:

Ma: Jauhelihakastike, perunat, porkkanaraaste

Ti: Kalakeitto, lanttu, vaalea leipä + kinkku

Ke: Makaronilaatikko, porkkanaraaste

To: Ohrapuuro, marjakiisseli, ruisleipä + juusto

Pe: Uunimakkara, perunamuusi, kaali-ananas-raaste

Listat ovat samanlaisia kuin omassa lapsuudessani 20 v sitten. Ei tietoakaan mistään chili con carneista ja tortilloista. Monissa paikoissa nuo päiväkotien ja koulujen ruoat menevät myös paikkakunnan laitoksiin/hoivakoteihin.

Paikkakunnilla on todella paljon samalla sukunimellä olevia ihmisiä. Osa tietenkin sukua keskenään. Esimerkkinä Taivalkoski (alle 4000 asukasta): Tyni 194 kpl, Räisänen 111 kpl, Turpeinen 110 kpl.

Aikaisemmin melko vireät sivukylät ovat hiljentyneet.

90-luvulla sivukylällä saattoi olla useampikin kyläkauppa ja kauppa-auto kiersi. Löytyi koulu ja siellä oli lapsia. Yläasteelle piti toki mennä kirkonkylälle.

Kauppa-auto ei ole kulkenut enää aikoihin ja hyvällä tuurilla kyläkaupoista on jäljellä yksi. Koulu on suljettu aikaa sitten, eikä lapsia synny sivukylälle välttämättä edes vuosittain.

Erikoisempia ruokavaihtoehtoja saa paremmin kuin aikaisemmin. Pieneltäkin paikkakunnalta löytyy tofua, kaurajogurtteja ja muita, tosin valikoima on pienempi kuin isoissa kaupungeissa.

Kuntaliitoksista huolimatta vanhat kuntarajat tai käytössä olleet paikkojen nimet pysyvät yhä asukkaiden puheissa. Kotiseutu on monelle tärkeä. Ja tämä ei siis ole mikään kritiikki, kun joku sen sellaiseksi tulkitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki tuntee toisensa. Pienellä paikkakunnalla yritykset menee konkkaan kateuden takia. "Minä en kyllä rahojani Pirkon kahvilaan vie" kaupasta saa kahvit ja pullat niin juon kotona!

Kirjoituksesi perusteella sinä et ole koskaan edes ylittänyt synnyinkaupunkisi rajoja. Pienillä paikkakunnilla kaikki eivät todellakaan tunne toisiaan eikä kenenkään yrityksiä boikotoida kateuden takia.

Ai ei vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki nuoret käyvät samaa yläkoulua eli kaikki sosiaaliluokat ovat samassa porukassa. Tämä on mielestäni toisaalta todella hyvä asia: ei ollut eriytymistä parempiin tai huonompiin kouluihin. 

Juu, mutta koulun sisällä kaikki kyllä tietävät, kuka on mistäkin sosiaaluluokasta.

Tietävät, mutta silti kaikki ovat samassa koulussa, on samat opettajat ja sinällään samat mahdollisuudet. On ihan eri asia mennä vaikka lukioon, johon pääsevät "kaikki" kuin lukioon, johon päästäkseen vaaditaan ysin keskiarvo.

Ne samat mahdollisuudet riippuvat viime kädessä kotioloista. Jopa parempituloisilla.