Lue keskustelun säännöt.
Kaveriporukan fine-dining hifistely - polttareitakin pahempaa
Itseä ärsyttää, kun koulutetuilla kavereilla, jotka on aika hyvillä palkoilla, alkaa mennä tähän fine dining-hommaan. Jo pelkkä kaveri-ilta alkaa mennä ruokien ja juomien puolesta sinne osastolle. Ja itse haluaisin vain rauhassa istua jossain peruspaikoissa ruoan ja kaljan ääressä. Varsinkin kun on kaverihommasta kyse, jossa täytyisi olla rentoutta touhussa mukana.
Kokemuksia aiheesta muilla?
Kommentit (1087)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
200-300 euroa vaatii menun popsintaa viineineen muutamassa tietyssä Helsinkiläisessä Michelin-ravintolassa. Ragulla on myös Michelin-tähti ja siellä 5 ruokalajin menu viineineen kustantaa 112 €.
Onko siis se, että Helsingissä on noin 2-3 ravintolaa, joissa menu viineineen kustantaa 200-300 euroa nyt siis ihan aidosti joku kansaa koskettava yhteiskunnallinen ongelma?? Ap:n kaverit ei suostu syömään missään muualla kuin Orossa, Olossa ja Demossa....?
T: Mies 54-vuotta
T: Mies 54-vuotta
Olisiko hintakatto ratkaisu? Ruoka ei saisi ravintolassa koskaan maksaa enempää kuin raaka-aineiden hinta. Ai, mistä ravintoloitsija saisi voitto? Voihan se sitten esittää jotain tanssia tai muuta ohjelmaa, jolla voitto tehtäisiin.
Ootko sä kännissä?
T: Mies 54 vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ketjussa mielipiteitään esittelevistä on selkeästi muodostanut käsityksensä "fine diningista" niiden muutamien kertojen perusteella kun isi ja äiti vei aikanaan Rossoon syömään lehtipihvin ja ranskalaiset... Sen verran tanakkata huttua ja täysin vääriä luuloja tässä ketjussa.
Annoskoosta sen verran, että esimerkiksi maistelumenussa yksittäinen annos saattaa olla pienikin, mutta annoksia on sitten paljon.
Suomessa on huimat 8 kappaletta Michelin tähdellä palkittua ravintolaa ja niistä 7 Helsingissä. Ainoa 2 tähden keittiö on Palacessa Etelärannassa. Siihen nähden on hämmästyttävää miten moni keskustelija tuntuu traumatisoituneen monituisista kokemuksistaan "hienoissa" ravintoloissa. Kannattaisiko joskus kokeilla ihan itse? Jos Michelin-ravintola tuntuu vieraalta/liian kalliilta niin miten olisi vaikka vähän parempi pihviravintola? Suomessa on myös muutama todella tasokas kasviravintola (esim. Ravintola Hügge Turussa).
Se mitä tässä ketjussa en ymmärrä on tämä mihinkään tietoon perustumaton urputus, joistain ravintolosyömiseen liittyvistä 80-luvun legendoista. Onko tämä joku boomeriongelma..?
T: Mies 54-vuottaEi kukaan ole valittanut ravintolasyömisestä. Vaan siitä, että 200-300 €/ruokailu/hlö on liikaa kaveritapaamiselle. Yritysvierailuna ihan sama, joku muu maksaa.
Lue ihmeessä tämä keskustelu, johon katsoit tarpeelliseksi osallistua...
Silti kiinnostaisi nämä sinua riipovat 200-300 €/ruokailu/henkilö ravintolat.
Menen pääkaupunkiseudulla huippuhyvään pihvipaikkaan, otan alkupalat, hyvin marmoroituneen Rib-eye-pihvin (á 350 g), pienpanimo-olutta ja jälkiruuan ja olen noin 100 euroa köyhempi..
200-300 euroa vaatii menun popsintaa viineineen muutamassa tietyssä Helsinkiläisessä Michelin-ravintolassa. Ragulla on myös Michelin-tähti ja siellä 5 ruokalajin menu viineineen kustantaa 112 €.
Onko siis se, että Helsingissä on noin 2-3 ravintolaa, joissa menu viineineen kustantaa 200-300 euroa nyt siis ihan aidosti joku kansaa koskettava yhteiskunnallinen ongelma?? Ap:n kaverit ei suostu syömään missään muualla kuin Orossa, Olossa ja Demossa....?
T: Mies 54-vuotta
Helsingistä löytyy kosolti enemmänkin kuin 2-3 tuon hintaista ravintolaa - toki muitakin, mutta mitä jos ongelma onkin juuri mitä tuossa väitit ja ainoa porukan hyväksymä ravintola on tuon hintaluokan paikka?
Eikä tarkalleen ottaen kai sitä väitettykään että menu viineineen maksaisi 200-300 vaan se koko ilta, mihin useimmiten kuuluu vähintään apertiivit ja konjakit mitkä ei noihin hintoihin vielä sisälly.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Jyväskylästä löytyy monta Fransmannia parempaa paikkaa. Mistä kiven alta kommentoit?
Jyväskylässä jos tahtoo ehdottomasti rahaa polttaa ja menee vaikka Pöllöwaariin ja ottaa sieltä kalleimman menun viineineen niin rahaa palaa 139 €... Samassa ravintolassa voi tosin saada menun viineineen alkaen 85 €. Edelleen näyttää täysin keksityltä ongelmalta nämä 200-300 €/hlö ravintolalaskut.
T: Mies 54 vuotta
Tai sitten niistä kirjoittelevat eivät asu jossain Jyväskylässä, vaan Helsingissä, missä on Helsingin hinnat.
Esimerkiksi Demo: 7 course menu 115€, Drinks with menu 100€
Olo: Menu 179 € / vieras, Juomat 147 € / vieras, Viinikellarin aarteet 237 € / vieras
Savoy: Grand Menu 123 €, Wines 119 €, Exclusive Wines 195 €
Tässä vain kolme esimerkkiä, enempiäkin löytyisi. Muru ja Finnjävel eivät edes näytä hintojaan sivuillaan, joten ilmeisesti siellä hinnat ovat luokkaa "jos sinun pitää kysyä, sinulla ei ole siihen varaa".
Jyväskylän edullisemmat hinnat on tietenkin ymmärrettävissä siten, että sielläkin ravintolan pitää pärjätä, joten jos hinnan asettaa kovin korkeaksi, asiakaskunta käy yksinkertaisesti niin kapeaksi ettei sillä tule toimeen.
Toisin se on Helsingissä, missä on riittävästi sellaisia ihmisiä mille korkeampi hinta on vain meriitti.
Muru ilmoittaa sivuillaan suosituimman kokonaisuutensa päivän menun hinnaksi 59€. Finnjävel ilmoittaa myös molempien menujensa hinnat 49€ ja 59€. Kolme muuta mainitsemaasi ravintolaa kuuluvat Helsingin tasokkaimpiin ja siten myös kalleimpiin ravintoloihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Jyväskylästä löytyy monta Fransmannia parempaa paikkaa. Mistä kiven alta kommentoit?
Listaapa ne Fransmannia paremmat paikat JKL:ssä, ja katsotaan kuinka moni on samaa mieltä siitä että ne ovat parempia. Fine dining-paikkoja siellä ei taida olla lainkaan.
Sanoisin että Pöllöwaari (on fine diningiksi luokiteltu), Figaro ja Kuokkalan kartano ainakin. Kovin monessa en ole käynyt, voisi tulla pidempikin lista.
Väitetyn 1-2:n Fransmannia paremman paikan lisäksi Jyväskylästä siis löytyikin peräti kolme parempaa paikkaa, ja väite on täten täydellisen vääräksi todistettu...
Tuo lista ei ollut edes kattava fine dining -typpisten paikkojen lista. Tuon lisäksi tulee tietenkin laadukkaat ruokaravintolat, jotka ovat Fransmannia parempia. Paikkojen määrä riittää ainakin meidän perheelle kun näköjään hinnatkin ovat täälläpäin järkevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan juuri noita ap:n kuvaamia tyyppejä, jotka elintason noustua on alkaneet käydä hienoissa ravintoloissa, toisaalta meille sopii myös ihan hyvin kalja/viini-ilta jonkun kotona. Täällä monet tuntuu vaahtoavan noista monta sataa maksavista menuista, mutta Helsingissä ei edes ole kovin montaa ravintolaa, jossa menu+viinit maksaisivat 200-300€. Ihmeellisesti siis juuri nämä tyypit ovat käyneet niissä kaikista kalleimmissa ravintoloissa. Maistelumenun puolikkaalla viinipaketilla (joka juuri täydellinen esim. naisille) saa useimmista Helsingin paikoista reippaasti alle 200 eurolla.
Reippaasti alle 200 eurolla. Just. Se tarkoittaa, että pariskunnalle menee illanviettoon yli 300 euroa. Onko se vähän vai paljon, riippuu tietysti, kokeeko saavansa rahalle vastinetta.
Ja näin ne maalitolpat vaan siirtyy etäämmälle toisistaan. Jos tekee normaalisti töitä vaikka 11 tuntia päivässä niin mieluusti kerran pari kuussa käy syömässä ulkona. Joskus se tarkoittaa fine diningiä joskus alakerran pitsapaikkaa ja joskus sitten sitä trendikästä bistroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Jyväskylästä löytyy monta Fransmannia parempaa paikkaa. Mistä kiven alta kommentoit?
Jyväskylässä jos tahtoo ehdottomasti rahaa polttaa ja menee vaikka Pöllöwaariin ja ottaa sieltä kalleimman menun viineineen niin rahaa palaa 139 €... Samassa ravintolassa voi tosin saada menun viineineen alkaen 85 €. Edelleen näyttää täysin keksityltä ongelmalta nämä 200-300 €/hlö ravintolalaskut.
T: Mies 54 vuotta
Tai sitten niistä kirjoittelevat eivät asu jossain Jyväskylässä, vaan Helsingissä, missä on Helsingin hinnat.
Esimerkiksi Demo: 7 course menu 115€, Drinks with menu 100€
Olo: Menu 179 € / vieras, Juomat 147 € / vieras, Viinikellarin aarteet 237 € / vieras
Savoy: Grand Menu 123 €, Wines 119 €, Exclusive Wines 195 €
Tässä vain kolme esimerkkiä, enempiäkin löytyisi. Muru ja Finnjävel eivät edes näytä hintojaan sivuillaan, joten ilmeisesti siellä hinnat ovat luokkaa "jos sinun pitää kysyä, sinulla ei ole siihen varaa".
Jyväskylän edullisemmat hinnat on tietenkin ymmärrettävissä siten, että sielläkin Tolta listalta ei puururavintolan pitää pärjätä, joten jos hinnan asettaa kovin korkeaksi, asiakaskunta käy yksinkertaisesti niin kapeaksi ettei sillä tule toimeen.
Toisin se on Helsingissä, missä on riittävästi sellaisia ihmisiä mille korkeampi hinta on vain meriitti.
Etsit siis esimerkiksi Suomen kalleimmat ravintolat ja niiden kalleimmat menut viineineen ja vielä oilein exclusive viinilistalla :D Tolta ravintolistalta ei puutu kuin Ora. Hyvähyvä....
Samlla logiikalla autot maksaa Suomessa 400 000 €.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Jyväskylästä löytyy monta Fransmannia parempaa paikkaa. Mistä kiven alta kommentoit?
Listaapa ne Fransmannia paremmat paikat JKL:ssä, ja katsotaan kuinka moni on samaa mieltä siitä että ne ovat parempia. Fine dining-paikkoja siellä ei taida olla lainkaan.
Sanoisin että Pöllöwaari (on fine diningiksi luokiteltu), Figaro ja Kuokkalan kartano ainakin. Kovin monessa en ole käynyt, voisi tulla pidempikin lista.
Väitetyn 1-2:n Fransmannia paremman paikan lisäksi Jyväskylästä siis löytyikin peräti kolme parempaa paikkaa, ja väite on täten täydellisen vääräksi todistettu...
Tuo lista ei ollut edes kattava fine dining -typpisten paikkojen lista. Tuon lisäksi tulee tietenkin laadukkaat ruokaravintolat, jotka ovat Fransmannia parempia. Paikkojen määrä riittää ainakin meidän perheelle kun näköjään hinnatkin ovat täälläpäin järkevät.
Ei tuo Kuokkalan kartano ainakaan näyttäisi mikään erityisen edullinen olevan (eikä tarvitse ollakaan). Menu 98€ ja viinipaketti siihen 78€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fine dining on täyttä pelleilyä! Näin totesi itse Michelin kokki Hans Välimäki, ja lopetti ne puuhat aikoja sitten. Mutta jokainen saa toki laittaa rahansa mihin haluaa, ostetaanhan "katumaasturejakin", mikä saa minut aina huvittumaan moottoritiellä [maasturit kuuluu tunturiin].
Nautin hyvästä ruoasta hyvässä ravintolassa, mutta fine dining -paikkoja halveksin. Niin kuin kuuluukin, jos on koskaan järkeä päähänsä saanut.
Näi o, vi**u! Kyl se vaan niin o, että kunnon hetero syä vaa rulla-kepappia ja jua päälle Karhu A:ta. Lisäksi kaikki vm. 1990 uudemmat autot on ihan neitejen autoja, tosimiäs irrottaa ja korjaa vaihdelaatikon niin, että kannattelee kokoajan kardaaniakseliakin mul*ullaan! Nii s-tana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Jyväskylästä löytyy monta Fransmannia parempaa paikkaa. Mistä kiven alta kommentoit?
Listaapa ne Fransmannia paremmat paikat JKL:ssä, ja katsotaan kuinka moni on samaa mieltä siitä että ne ovat parempia. Fine dining-paikkoja siellä ei taida olla lainkaan.
Sanoisin että Pöllöwaari (on fine diningiksi luokiteltu), Figaro ja Kuokkalan kartano ainakin. Kovin monessa en ole käynyt, voisi tulla pidempikin lista.
Väitetyn 1-2:n Fransmannia paremman paikan lisäksi Jyväskylästä siis löytyikin peräti kolme parempaa paikkaa, ja väite on täten täydellisen vääräksi todistettu...
Tuo lista ei ollut edes kattava fine dining -typpisten paikkojen lista. Tuon lisäksi tulee tietenkin laadukkaat ruokaravintolat, jotka ovat Fransmannia parempia. Paikkojen määrä riittää ainakin meidän perheelle kun näköjään hinnatkin ovat täälläpäin järkevät.
Ei tuo Kuokkalan kartano ainakaan näyttäisi mikään erityisen edullinen olevan (eikä tarvitse ollakaan). Menu 98€ ja viinipaketti siihen 78€.
Figaron menut 92€ (viinit 63€) ja 73€ (viinit 42€). Eli se niistä Helsinkiä "järkevämmistä" hinnoista. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ketjussa mielipiteitään esittelevistä on selkeästi muodostanut käsityksensä "fine diningista" niiden muutamien kertojen perusteella kun isi ja äiti vei aikanaan Rossoon syömään lehtipihvin ja ranskalaiset... Sen verran tanakkata huttua ja täysin vääriä luuloja tässä ketjussa.
Annoskoosta sen verran, että esimerkiksi maistelumenussa yksittäinen annos saattaa olla pienikin, mutta annoksia on sitten paljon.
Suomessa on huimat 8 kappaletta Michelin tähdellä palkittua ravintolaa ja niistä 7 Helsingissä. Ainoa 2 tähden keittiö on Palacessa Etelärannassa. Siihen nähden on hämmästyttävää miten moni keskustelija tuntuu traumatisoituneen monituisista kokemuksistaan "hienoissa" ravintoloissa. Kannattaisiko joskus kokeilla ihan itse? Jos Michelin-ravintola tuntuu vieraalta/liian kalliilta niin miten olisi vaikka vähän parempi pihviravintola? Suomessa on myös muutama todella tasokas kasviravintola (esim. Ravintola Hügge Turussa).
Se mitä tässä ketjussa en ymmärrä on tämä mihinkään tietoon perustumaton urputus, joistain ravintolosyömiseen liittyvistä 80-luvun legendoista. Onko tämä joku boomeriongelma..?
T: Mies 54-vuottaEi kukaan ole valittanut ravintolasyömisestä. Vaan siitä, että 200-300 €/ruokailu/hlö on liikaa kaveritapaamiselle. Yritysvierailuna ihan sama, joku muu maksaa.
Lue ihmeessä tämä keskustelu, johon katsoit tarpeelliseksi osallistua...
Silti kiinnostaisi nämä sinua riipovat 200-300 €/ruokailu/henkilö ravintolat.
Menen pääkaupunkiseudulla huippuhyvään pihvipaikkaan, otan alkupalat, hyvin marmoroituneen Rib-eye-pihvin (á 350 g), pienpanimo-olutta ja jälkiruuan ja olen noin 100 euroa köyhempi..
200-300 euroa vaatii menun popsintaa viineineen muutamassa tietyssä Helsinkiläisessä Michelin-ravintolassa. Ragulla on myös Michelin-tähti ja siellä 5 ruokalajin menu viineineen kustantaa 112 €.
Onko siis se, että Helsingissä on noin 2-3 ravintolaa, joissa menu viineineen kustantaa 200-300 euroa nyt siis ihan aidosti joku kansaa koskettava yhteiskunnallinen ongelma?? Ap:n kaverit ei suostu syömään missään muualla kuin Orossa, Olossa ja Demossa....?
T: Mies 54-vuotta
Helsingistä löytyy kosolti enemmänkin kuin 2-3 tuon hintaista ravintolaa - toki muitakin, mutta mitä jos ongelma onkin juuri mitä tuossa väitit ja ainoa porukan hyväksymä ravintola on tuon hintaluokan paikka?
Eikä tarkalleen ottaen kai sitä väitettykään että menu viineineen maksaisi 200-300 vaan se koko ilta, mihin useimmiten kuuluu vähintään apertiivit ja konjakit mitkä ei noihin hintoihin vielä sisälly.
Saat Rossossa menemään sen 200 € heittämällä kun imuroit illan muun lisäksi viinalistan kalleinta konjakkia. Ootko enää itsekkään perillä mistä ja miksi intät?
T: Mies 54 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.
Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.
Jonkinlainen larppi sekin 🤣No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.
Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:
- älyttömän kallis
- onneksi en maksanut itse
- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin
Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.
Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.
Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO.
Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.
Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.
Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.
Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.
Sehän on vain tilaajan vika, jos oli varannut vain kolme annosta per ruokailija. Tilaaja ei ole ymmärtänyt, mitä fine dining on.
Ei, vaan tasokkaan ravintolan olisi pitänyt modifioida annoskoot - varsinkin pääruoan - sellaiseksi, että nämä kolme ruokalajia olisi muodostanut riittävän kokonaisuuden.
Erittäin huonoa politiikkaa ravintolalta, sillä raaka-ainekustannukset ovat pienin osa ateriakokonaisuuden hinnan muodostuksessa.
Niin, olettaen että koko tarina halvimmillaankin yli 100 euron menuja myyvästä ja lusikallisen kokoisia pääruokia kolmen ruokalajiin päivällisellä tarjoilevasta ravintolasta ylipäänsä on totta. Itse en usko sen olevan.
Annoskoot ovat kyllä täyttä totta, mutta hinnasta en ole varma koska en tosiaan itse maksanut. Kuvittelen ettei se kuitenkaan halvaksi tullut, sillä oli se ravintola selvästi parempi paikka niihin Fransmanneihin ja Haraldeihin ja vastaaviin kansanpaikkoihin verrattuna. Lisäksi tästä tapahtumasta on vuosia, joten hintavertailu tämän päivän hintoihin voi olla muutenkin vaikeaa. Jos tuo ei kuitenkaan ole fine diningia, niin on vaikea ymmärtää että mitä muutakaan se sitten olisi? Se ruoka mitä tarjottiin oli kiistämättä hyvää ja taidolla tehtyä, mutta jos kerran se tekeminen siinä maksaa eikä ainekset, niin sitä vaikeampi on ymmärtää miksi annoskoko oli niin olematon.
Eikö se siis enää ollutkaan ravintola, jossa "halvin menu maksaa yli satasen"? 😂
On, mutta jotain viitettähän minun piti antaa siitä minkä hintaluokan paikka on kyseessä, ettei heti väitetä että se oli joku halpispaikka. Ja sinä tai joku muu väitti, että tuo menu oli meille räätälöity, mikä voi hyvin pitää paikkansakin enkä sitä vastaan väittänytkään. Fakta kuitenkin on, että se on tänä päivänäkin yleisesti ottaen melko kallis paikka, joka ainakin hintojensa puolesta yrittää olla fine diningia, ja kuten sanoin, tästä on vuosia, ja ko. ravintola toimii edelleen, joten kovin huono se ei voi olla.
Tai, otanpa sittenkin vähän takaisin tuota viimeistä väitettä. Googlasin paikan arvosteluita, tuoreita arvosteluita ei ollut, mutta muuten kokemukset eivät olleet mitenkään yksipuolisen myönteisiä.
"Ravintolasalin ulkoasu on "virallinen" valkoisine pöytäliinoineen ja hovimestareineen." viittaa ainakin jonkin tason fine diningiin?
"Ruoka on kallista makuunsa nähden. Lista aika tavanomainen. Tällaiselta paikalta odottaisi enemmän."
"Yrttimenu oli oikein hyvä, mutta annokset olisivat voineet olla reilumpia"
"Ruoka ei ole michelin tasoa, mutta erittäin hyvää joka tapauksessa. Miljööstä maksetaan täällä."
"Ruoka ei ollut kenelläkään pöytäseurueesta hintansa arvoista."
Nuo ovat kaikki poimintoja eri arvosteluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä idioottien harrastuksia. :D Anteeksi nyt vaan, mutta nämä kaikki hifistelyt on ihan uusrikkaiden touhua. Siemaillaan viiniä ja luullaan olevansa jotenkin parempaa kastia. Lähinnä huvittaa nämä jutut. Etsi ap uudet kaverit, viihdyt todennäköisesti huomattavasti paremmin. :)
Aika alemmuudentuntoista tuollaiset "ne luulee olevansa parempia"-kuvitelmat.
Totta toinen puoli, eikä tarvitse hakea perusteluita tähän ketjuun kirjoitettuja vastauksia kauempaa. Jostain syystä nämä fine diningin harrastajat vaikuttavat olevan järjestään hyvätuloisia, järjestään kansanravintolaa parempia ruuanlaittajia ja osaavat laittaa viinitkin vuosikertajärjestykseen.
Ja sinä et näe mitään korrelaatiota noissa?
Fine diningin harrastajalla on pakko olla jonkin verran rahaa. Lisäksi heitä kiinnostaa mennä sinne hyvään ravintolaan eli ruoka kiinnostaa eikä ole vain polttoainetta. Usein kun ruoka kiinnostaa, sitä myös haluaa oppia laittamaan itse. Hyvään ruokaan useimmiten yhdistetään hyvä viini, joten niistäkin haluaa oppia.
Se, että tekee noita yllä mainittuja, ei tee kenestäkään toista parempaa ihmisenä. Jos kokee alemmuuden tunnetta toisten harrastusten tai rahan käytön takia, kannattaa mennä peilin eteen.
Muru ilmoittaa sivuillaan suosituimman kokonaisuutensa päivän menun hinnaksi 59€. Finnjävel ilmoittaa myös molempien menujensa hinnat 49€ ja 59€. Kolme muuta mainitsemaasi ravintolaa kuuluvat Helsingin kalleimpiin ravintoloihin.[/quote]
Korjasin hieman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ketjussa mielipiteitään esittelevistä on selkeästi muodostanut käsityksensä "fine diningista" niiden muutamien kertojen perusteella kun isi ja äiti vei aikanaan Rossoon syömään lehtipihvin ja ranskalaiset... Sen verran tanakkata huttua ja täysin vääriä luuloja tässä ketjussa.
Annoskoosta sen verran, että esimerkiksi maistelumenussa yksittäinen annos saattaa olla pienikin, mutta annoksia on sitten paljon.
Suomessa on huimat 8 kappaletta Michelin tähdellä palkittua ravintolaa ja niistä 7 Helsingissä. Ainoa 2 tähden keittiö on Palacessa Etelärannassa. Siihen nähden on hämmästyttävää miten moni keskustelija tuntuu traumatisoituneen monituisista kokemuksistaan "hienoissa" ravintoloissa. Kannattaisiko joskus kokeilla ihan itse? Jos Michelin-ravintola tuntuu vieraalta/liian kalliilta niin miten olisi vaikka vähän parempi pihviravintola? Suomessa on myös muutama todella tasokas kasviravintola (esim. Ravintola Hügge Turussa).
Se mitä tässä ketjussa en ymmärrä on tämä mihinkään tietoon perustumaton urputus, joistain ravintolosyömiseen liittyvistä 80-luvun legendoista. Onko tämä joku boomeriongelma..?
T: Mies 54-vuottaEi kukaan ole valittanut ravintolasyömisestä. Vaan siitä, että 200-300 €/ruokailu/hlö on liikaa kaveritapaamiselle. Yritysvierailuna ihan sama, joku muu maksaa.
Lue ihmeessä tämä keskustelu, johon katsoit tarpeelliseksi osallistua...
Silti kiinnostaisi nämä sinua riipovat 200-300 €/ruokailu/henkilö ravintolat.
Menen pääkaupunkiseudulla huippuhyvään pihvipaikkaan, otan alkupalat, hyvin marmoroituneen Rib-eye-pihvin (á 350 g), pienpanimo-olutta ja jälkiruuan ja olen noin 100 euroa köyhempi..
200-300 euroa vaatii menun popsintaa viineineen muutamassa tietyssä Helsinkiläisessä Michelin-ravintolassa. Ragulla on myös Michelin-tähti ja siellä 5 ruokalajin menu viineineen kustantaa 112 €.
Onko siis se, että Helsingissä on noin 2-3 ravintolaa, joissa menu viineineen kustantaa 200-300 euroa nyt siis ihan aidosti joku kansaa koskettava yhteiskunnallinen ongelma?? Ap:n kaverit ei suostu syömään missään muualla kuin Orossa, Olossa ja Demossa....?
T: Mies 54-vuotta
Helsingistä löytyy kosolti enemmänkin kuin 2-3 tuon hintaista ravintolaa - toki muitakin, mutta mitä jos ongelma onkin juuri mitä tuossa väitit ja ainoa porukan hyväksymä ravintola on tuon hintaluokan paikka?
Eikä tarkalleen ottaen kai sitä väitettykään että menu viineineen maksaisi 200-300 vaan se koko ilta, mihin useimmiten kuuluu vähintään apertiivit ja konjakit mitkä ei noihin hintoihin vielä sisälly.
Saat Rossossa menemään sen 200 € heittämällä kun imuroit illan muun lisäksi viinalistan kalleinta konjakkia. Ootko enää itsekkään perillä mistä ja miksi intät?
T: Mies 54 vuotta
Oletko itse, jos vakavissasi väität että illallinen Rossossa tulee yhtä kalliiksi kuin illallinen fine dining-paikassa? Kukaan ei kai pakota tilaamaan viinilistan kalleinta konjakkia, mutta silloinkin sama määrä samaa tavaraa maksaa Rossossa murto-osan siitä mitä Fine dining-paikassa, missä edullsiempia vaihtoehtoja ei ole edes tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Muru ilmoittaa sivuillaan suosituimman kokonaisuutensa päivän menun hinnaksi 59€. Finnjävel ilmoittaa myös molempien menujensa hinnat 49€ ja 59€. Kolme muuta mainitsemaasi ravintolaa kuuluvat Helsingin kalleimpiin ravintoloihin.
Korjasin hieman.
Ok, minä en noita hintoja sivuilta löytänyt, mutta uskon kyllä, sillä ei ne kaikki fine dining-paikat ole ylenpalttisen kalliita.
Fine diningia _silloin tällöin_ harrastavan ei todellakaan tarvitse olla edes hyvätuloinen, saati varakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä idioottien harrastuksia. :D Anteeksi nyt vaan, mutta nämä kaikki hifistelyt on ihan uusrikkaiden touhua. Siemaillaan viiniä ja luullaan olevansa jotenkin parempaa kastia. Lähinnä huvittaa nämä jutut. Etsi ap uudet kaverit, viihdyt todennäköisesti huomattavasti paremmin. :)
Aika alemmuudentuntoista tuollaiset "ne luulee olevansa parempia"-kuvitelmat.
Totta toinen puoli, eikä tarvitse hakea perusteluita tähän ketjuun kirjoitettuja vastauksia kauempaa. Jostain syystä nämä fine diningin harrastajat vaikuttavat olevan järjestään hyvätuloisia, järjestään kansanravintolaa parempia ruuanlaittajia ja osaavat laittaa viinitkin vuosikertajärjestykseen.
Ja sinä et näe mitään korrelaatiota noissa?
Fine diningin harrastajalla on pakko olla jonkin verran rahaa. Lisäksi heitä kiinnostaa mennä sinne hyvään ravintolaan eli ruoka kiinnostaa eikä ole vain polttoainetta. Usein kun ruoka kiinnostaa, sitä myös haluaa oppia laittamaan itse. Hyvään ruokaan useimmiten yhdistetään hyvä viini, joten niistäkin haluaa oppia.
Se, että tekee noita yllä mainittuja, ei tee kenestäkään toista parempaa ihmisenä. Jos kokee alemmuuden tunnetta toisten harrastusten tai rahan käytön takia, kannattaa mennä peilin eteen.
Ole nyt rehellinen, kyllä se sinustakin tekee. Luonnehdit fine diningin harrastajia yksinomaan positiivisilla mielikuvilla (on raha, ruoka kiinnostaa, haluaa oppia) ja harrastamattomia yksinomaan negatiivisilla ("vain polttoainetta").
Vaikea ymmärtää näitä joille on ongelma se että jotkut muut tykkää siitä mistä itse ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä harrastus on mahdollinen aika harvassa suomalaisessa kaupungissa. Tarkoittaa käytännössä Helsinkiä.
Taitaa tosiaan olla mahdollista vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.
Jostain Jyväskylästä, Joensuusta tai Kuopiosta löytynee Fransmanni ja 1-2 kpl parempia ravintoloita. Ne on äkkiä käyty läpi.
Jyväskylästä löytyy monta Fransmannia parempaa paikkaa. Mistä kiven alta kommentoit?
Listaapa ne Fransmannia paremmat paikat JKL:ssä, ja katsotaan kuinka moni on samaa mieltä siitä että ne ovat parempia. Fine dining-paikkoja siellä ei taida olla lainkaan.
Sanoisin että Pöllöwaari (on fine diningiksi luokiteltu), Figaro ja Kuokkalan kartano ainakin. Kovin monessa en ole käynyt, voisi tulla pidempikin lista.
Väitetyn 1-2:n Fransmannia paremman paikan lisäksi Jyväskylästä siis löytyikin peräti kolme parempaa paikkaa, ja väite on täten täydellisen vääräksi todistettu...
Tuo lista ei ollut edes kattava fine dining -typpisten paikkojen lista. Tuon lisäksi tulee tietenkin laadukkaat ruokaravintolat, jotka ovat Fransmannia parempia. Paikkojen määrä riittää ainakin meidän perheelle kun näköjään hinnatkin ovat täälläpäin järkevät.
Ei tuo Kuokkalan kartano ainakaan näyttäisi mikään erityisen edullinen olevan (eikä tarvitse ollakaan). Menu 98€ ja viinipaketti siihen 78€.
Figaron menut 92€ (viinit 63€) ja 73€ (viinit 42€). Eli se niistä Helsinkiä "järkevämmistä" hinnoista. 😂
Kysyttiin parempia ravintoloita kuin Fransmanni. Ei halvimpia.
Eikö se siis enää ollutkaan ravintola, jossa "halvin menu maksaa yli satasen"? 😂