Lue keskustelun säännöt.
Kaveriporukan fine-dining hifistely - polttareitakin pahempaa
Itseä ärsyttää, kun koulutetuilla kavereilla, jotka on aika hyvillä palkoilla, alkaa mennä tähän fine dining-hommaan. Jo pelkkä kaveri-ilta alkaa mennä ruokien ja juomien puolesta sinne osastolle. Ja itse haluaisin vain rauhassa istua jossain peruspaikoissa ruoan ja kaljan ääressä. Varsinkin kun on kaverihommasta kyse, jossa täytyisi olla rentoutta touhussa mukana.
Kokemuksia aiheesta muilla?
Kommentit (1087)
En yhtään tykkää käyttää ravintolassa kauheasti rahaa. Mikään ruokaelämys ei ole ikinä ollut mummolaruokaa parempi. Ja jos juo enemmän kuin yhden lasin viiniä ei edes maista kunnolla mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, että ette ole samalla aaltopituudella. Ymmärrän molempia katsantokantoja. Olisiko sinulla mahdollisuutta päästä toiseenkin kaveripiiriin, sellaiseen jossa juodaan kaljaa ja mätetään pizzaa tms?
Ja kyllähän esimerkiksi viinien maistelu on kidutusta sellaiselle joka ei pidä mistään viinistä, ja nuo fine dining - ateriat ovat varsin kalliita, ja usein sellaisen jälkeen tekee mieli poiketa esim. mäkkärillä.
Niin, että ei ole olemassa mitään fine diningin ja pizzan mättämisen välillä?
Milliina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, että ette ole samalla aaltopituudella. Ymmärrän molempia katsantokantoja. Olisiko sinulla mahdollisuutta päästä toiseenkin kaveripiiriin, sellaiseen jossa juodaan kaljaa ja mätetään pizzaa tms?
Ja kyllähän esimerkiksi viinien maistelu on kidutusta sellaiselle joka ei pidä mistään viinistä, ja nuo fine dining - ateriat ovat varsin kalliita, ja usein sellaisen jälkeen tekee mieli poiketa esim. mäkkärillä.
Niin, että ei ole olemassa mitään fine diningin ja pizzan mättämisen välillä?
No aika monihan on ilmaissut menevänsä mieluummin pizzalle ja kaljalle, ja että MAHA PITÄÄ SAADA TÄYTEEN!
Ap:n kaverit ovat liian rikkaita ja yläluokkaisia.
T: onnelinen duunari jolla on duunarikavereita
Milliina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, että ette ole samalla aaltopituudella. Ymmärrän molempia katsantokantoja. Olisiko sinulla mahdollisuutta päästä toiseenkin kaveripiiriin, sellaiseen jossa juodaan kaljaa ja mätetään pizzaa tms?
Ja kyllähän esimerkiksi viinien maistelu on kidutusta sellaiselle joka ei pidä mistään viinistä, ja nuo fine dining - ateriat ovat varsin kalliita, ja usein sellaisen jälkeen tekee mieli poiketa esim. mäkkärillä.
Niin, että ei ole olemassa mitään fine diningin ja pizzan mättämisen välillä?
Minä kirjoitin täsmälleen samaa muutama sivu sitten, ja miinuksia vain rapisi, joten ilmeisesti ei ole. Se on ilmeisesti siis fine dining ihan omana luokkanaan, ja ne kaikki loput ovat sitten samaa tasoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ketjussa mielipiteitään esittelevistä on selkeästi muodostanut käsityksensä "fine diningista" niiden muutamien kertojen perusteella kun isi ja äiti vei aikanaan Rossoon syömään lehtipihvin ja ranskalaiset... Sen verran tanakkata huttua ja täysin vääriä luuloja tässä ketjussa.
Annoskoosta sen verran, että esimerkiksi maistelumenussa yksittäinen annos saattaa olla pienikin, mutta annoksia on sitten paljon.
Suomessa on huimat 8 kappaletta Michelin tähdellä palkittua ravintolaa ja niistä 7 Helsingissä. Ainoa 2 tähden keittiö on Palacessa Etelärannassa. Siihen nähden on hämmästyttävää miten moni keskustelija tuntuu traumatisoituneen monituisista kokemuksistaan "hienoissa" ravintoloissa. Kannattaisiko joskus kokeilla ihan itse? Jos Michelin-ravintola tuntuu vieraalta/liian kalliilta niin miten olisi vaikka vähän parempi pihviravintola? Suomessa on myös muutama todella tasokas kasviravintola (esim. Ravintola Hügge Turussa).
Se mitä tässä ketjussa en ymmärrä on tämä mihinkään tietoon perustumaton urputus, joistain ravintolosyömiseen liittyvistä 80-luvun legendoista. Onko tämä joku boomeriongelma..?
T: Mies 54-vuottaEi kukaan ole valittanut ravintolasyömisestä. Vaan siitä, että 200-300 €/ruokailu/hlö on liikaa kaveritapaamiselle. Yritysvierailuna ihan sama, joku muu maksaa.
Lue ihmeessä tämä keskustelu, johon katsoit tarpeelliseksi osallistua...
Silti kiinnostaisi nämä sinua riipovat 200-300 €/ruokailu/henkilö ravintolat.
Menen pääkaupunkiseudulla huippuhyvään pihvipaikkaan, otan alkupalat, hyvin marmoroituneen Rib-eye-pihvin (á 350 g), pienpanimo-olutta ja jälkiruuan ja olen noin 100 euroa köyhempi..
200-300 euroa vaatii menun popsintaa viineineen muutamassa tietyssä Helsinkiläisessä Michelin-ravintolassa. Ragulla on myös Michelin-tähti ja siellä 5 ruokalajin menu viineineen kustantaa 112 €.
Onko siis se, että Helsingissä on noin 2-3 ravintolaa, joissa menu viineineen kustantaa 200-300 euroa nyt siis ihan aidosti joku kansaa koskettava yhteiskunnallinen ongelma?? Ap:n kaverit ei suostu syömään missään muualla kuin Orossa, Olossa ja Demossa....?
T: Mies 54-vuotta
Helsingistä löytyy kosolti enemmänkin kuin 2-3 tuon hintaista ravintolaa - toki muitakin, mutta mitä jos ongelma onkin juuri mitä tuossa väitit ja ainoa porukan hyväksymä ravintola on tuon hintaluokan paikka?
Eikä tarkalleen ottaen kai sitä väitettykään että menu viineineen maksaisi 200-300 vaan se koko ilta, mihin useimmiten kuuluu vähintään apertiivit ja konjakit mitkä ei noihin hintoihin vielä sisälly.
Saat Rossossa menemään sen 200 € heittämällä kun imuroit illan muun lisäksi viinalistan kalleinta konjakkia. Ootko enää itsekkään perillä mistä ja miksi intät?
T: Mies 54 vuotta
Oletko itse, jos vakavissasi väität että illallinen Rossossa tulee yhtä kalliiksi kuin illallinen fine dining-paikassa? Kukaan ei kai pakota tilaamaan viinilistan kalleinta konjakkia, mutta silloinkin sama määrä samaa tavaraa maksaa Rossossa murto-osan siitä mitä Fine dining-paikassa, missä edullsiempia vaihtoehtoja ei ole edes tarjolla.
Aperitiivi
Aperol Spritz HINTA: 9,5 €Alkupalat
Caesar Italia HINTA: 19,3 €
Juoma Wolfberger Gewürtztraminer Signature 13,5 % 16 cl HINTA: 9,9 €Pääruoka
Rosson pippuripihvi HINTA: 35,5 €
Juoma Ruffino Chianti Organic 13,5 % 75 cl HINTA: 45 €Jälkiruoka
Mustikkamuffinssi HINTA: 6,9 €
Juoma Blandy's Santa Luzia Madeira 19 % 8 cl HINTA: 9 €
Aito italialainen Lavazza-kahvi HINTA: 2,3 €
YHTEENSÄ: 137,4 €Ei ole tavakansalla varaa Rossoon...
T: Mies 54 vuotta
Ja paljonko lähinnä vastaava maksaisi Pöllöwaarissa?
Lakkaa esittämästä tyhmää. Ketjussa on annettu jopa Michelin tason ravintoloiden menujen hintoja viineineen alkaen hiukan päälle 100 €. Tilaamalla siihen päälle ylimääräisiä ja/tai kalliita asioita saat ihan niin ison laskun kuin perse kestää. Jopa Rossosta.
Ap:n "ongelmana" edelleen se ettei muka selviä kavereiden kanssa ruokailusta alta 200-300 eurolla. Olen jo ajat sitten lakannut tajuamasta mikä sinun ongelmasi on :D
T: Mies 54
Jep, ja jos itse olisin menossa ystävien kanssa ja haluaisin säästää rahaa, jättäisin viinit ottamatta. Tuolloin hinta jotakuinkin puolittuisi ja kivaa olisi silti.
Ei minulla ainakaan olisi kivaa, jos joutuisin pihistelemään muun seurueen juhliessa oikein kunnolla. Miten osallistua keskusteluun siitä miten viini sopii juuri tämän ruuan kanssa, jos itsellä on edessä vain hanavettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ketjussa mielipiteitään esittelevistä on selkeästi muodostanut käsityksensä "fine diningista" niiden muutamien kertojen perusteella kun isi ja äiti vei aikanaan Rossoon syömään lehtipihvin ja ranskalaiset... Sen verran tanakkata huttua ja täysin vääriä luuloja tässä ketjussa.
Annoskoosta sen verran, että esimerkiksi maistelumenussa yksittäinen annos saattaa olla pienikin, mutta annoksia on sitten paljon.
Suomessa on huimat 8 kappaletta Michelin tähdellä palkittua ravintolaa ja niistä 7 Helsingissä. Ainoa 2 tähden keittiö on Palacessa Etelärannassa. Siihen nähden on hämmästyttävää miten moni keskustelija tuntuu traumatisoituneen monituisista kokemuksistaan "hienoissa" ravintoloissa. Kannattaisiko joskus kokeilla ihan itse? Jos Michelin-ravintola tuntuu vieraalta/liian kalliilta niin miten olisi vaikka vähän parempi pihviravintola? Suomessa on myös muutama todella tasokas kasviravintola (esim. Ravintola Hügge Turussa).
Se mitä tässä ketjussa en ymmärrä on tämä mihinkään tietoon perustumaton urputus, joistain ravintolosyömiseen liittyvistä 80-luvun legendoista. Onko tämä joku boomeriongelma..?
T: Mies 54-vuottaEi kukaan ole valittanut ravintolasyömisestä. Vaan siitä, että 200-300 €/ruokailu/hlö on liikaa kaveritapaamiselle. Yritysvierailuna ihan sama, joku muu maksaa.
Lue ihmeessä tämä keskustelu, johon katsoit tarpeelliseksi osallistua...
Silti kiinnostaisi nämä sinua riipovat 200-300 €/ruokailu/henkilö ravintolat.
Menen pääkaupunkiseudulla huippuhyvään pihvipaikkaan, otan alkupalat, hyvin marmoroituneen Rib-eye-pihvin (á 350 g), pienpanimo-olutta ja jälkiruuan ja olen noin 100 euroa köyhempi..
200-300 euroa vaatii menun popsintaa viineineen muutamassa tietyssä Helsinkiläisessä Michelin-ravintolassa. Ragulla on myös Michelin-tähti ja siellä 5 ruokalajin menu viineineen kustantaa 112 €.
Onko siis se, että Helsingissä on noin 2-3 ravintolaa, joissa menu viineineen kustantaa 200-300 euroa nyt siis ihan aidosti joku kansaa koskettava yhteiskunnallinen ongelma?? Ap:n kaverit ei suostu syömään missään muualla kuin Orossa, Olossa ja Demossa....?
T: Mies 54-vuotta
Helsingistä löytyy kosolti enemmänkin kuin 2-3 tuon hintaista ravintolaa - toki muitakin, mutta mitä jos ongelma onkin juuri mitä tuossa väitit ja ainoa porukan hyväksymä ravintola on tuon hintaluokan paikka?
Eikä tarkalleen ottaen kai sitä väitettykään että menu viineineen maksaisi 200-300 vaan se koko ilta, mihin useimmiten kuuluu vähintään apertiivit ja konjakit mitkä ei noihin hintoihin vielä sisälly.
Saat Rossossa menemään sen 200 € heittämällä kun imuroit illan muun lisäksi viinalistan kalleinta konjakkia. Ootko enää itsekkään perillä mistä ja miksi intät?
T: Mies 54 vuotta
Oletko itse, jos vakavissasi väität että illallinen Rossossa tulee yhtä kalliiksi kuin illallinen fine dining-paikassa? Kukaan ei kai pakota tilaamaan viinilistan kalleinta konjakkia, mutta silloinkin sama määrä samaa tavaraa maksaa Rossossa murto-osan siitä mitä Fine dining-paikassa, missä edullsiempia vaihtoehtoja ei ole edes tarjolla.
Aperitiivi
Aperol Spritz HINTA: 9,5 €Alkupalat
Caesar Italia HINTA: 19,3 €
Juoma Wolfberger Gewürtztraminer Signature 13,5 % 16 cl HINTA: 9,9 €Pääruoka
Rosson pippuripihvi HINTA: 35,5 €
Juoma Ruffino Chianti Organic 13,5 % 75 cl HINTA: 45 €Jälkiruoka
Mustikkamuffinssi HINTA: 6,9 €
Juoma Blandy's Santa Luzia Madeira 19 % 8 cl HINTA: 9 €
Aito italialainen Lavazza-kahvi HINTA: 2,3 €
YHTEENSÄ: 137,4 €Ei ole tavakansalla varaa Rossoon...
T: Mies 54 vuotta
Ja paljonko lähinnä vastaava maksaisi Pöllöwaarissa?
Lakkaa esittämästä tyhmää. Ketjussa on annettu jopa Michelin tason ravintoloiden menujen hintoja viineineen alkaen hiukan päälle 100 €. Tilaamalla siihen päälle ylimääräisiä ja/tai kalliita asioita saat ihan niin ison laskun kuin perse kestää. Jopa Rossosta.
Ap:n "ongelmana" edelleen se ettei muka selviä kavereiden kanssa ruokailusta alta 200-300 eurolla. Olen jo ajat sitten lakannut tajuamasta mikä sinun ongelmasi on :D
T: Mies 54
Jep, ja jos itse olisin menossa ystävien kanssa ja haluaisin säästää rahaa, jättäisin viinit ottamatta. Tuolloin hinta jotakuinkin puolittuisi ja kivaa olisi silti.
Ei minulla ainakaan olisi kivaa, jos joutuisin pihistelemään muun seurueen juhliessa oikein kunnolla. Miten osallistua keskusteluun siitä miten viini sopii juuri tämän ruuan kanssa, jos itsellä on edessä vain hanavettä?
Niin me ollaan erilaisia. Itselläni ei olisi mitään vaikeuksia juoda vettä vaikka muut joisivat alkoholia. Ja voisihan sitä halutessaan tilata lasillisen tai pari viiniä ottamatta koko settiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa täällä kovasti ihmettelee miksi kukaan maksaisi ravintolassa ruuasta ja viineistä satoja euroja. Kerron nyt miksi itse tulee käytyä ja otan esimerkiksi Palacen, josta pidän erityisesti. Palacella on nykyään kaksi Michelin-tähteä. Harvassa paikassa Suomessa käytetään yhtä hienoja raaka-aineita samassa mittakaavassa. Palacen illallismenu sisältää yleensä arvostetuimmat kalalajit, äyriäiset sekä lihat ja ne tulee parhaista lähteistä ympäri Eurooppaa, mm. hummeria Norjasta ja ja keltapyrstöpiikkimakrilli Tanskasta. Löytyy kaviaaria ja tuoretta tryffeliä. Voit kuvitella, että nämä raaka-aineet eivät ole ilmaisia.
Lisäksi ravintolassa on huippukokit ja todella hyvä palvelu. Kaikki toimii ajallaan ja oikeassa järjestyksessä. Ravintolassa on kiireetön tunnelma, vaikka ravintola on täyteen buukattu. Siellä saa viettää illan ihan huippumukavasti erityisen ruuan ja erityisen huomaavaisen palvelun keskellä. Siksi se myös maksaa.
Niin ja lopuksi, ei todellakaan jää nälkä, koska syötävää tulee kokonaisuuten pöytään runsaasti, koska ruokalajeja on paljon. Eikä tällaiset ruuat tunnetusti ole kevyitä, koska voissa ja kermassa ei säästellä.
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi, kun olin fine diningissa viereiseen pöytään tuli pariskunta, joka poikkesi hieman muusta porukasta asuvalinnan rentoudellaan (missä ei ole mitään pahaa). He kertoivat tarjoilijalle saaneensa paikkaan lahjakortin sekä lahjan antajan olevan lapsenvahtina. Sanoivat, etteivät olleet käyneet missään kahdestaan ainakaan viiteen vuoteen. Tarjoilijat panivat parastaan, jotta pariskunta todella viihtyisi. Taisivat saada jonkin ylimääräisen keittiön tervehdyksenkin perus keittiön tervehdyksen lisäksi. Minusta oli ihanaa, että uskalsivat tulla ko. paikkaan ja ihanaa, että joku kiva ihminen antoi heille tuollaisen lahjan. Toivottavasti ilta oli heille mukava ja jäi muistoihin.
Voi hitsi kuin ihqua, että tavalliset tulivaat finedinigniin ja nauttivat. Rohkeeta ja silleen omannäköistä voimaantumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse syön elääkseni enkä elä syödäkseni.
Ehkä siksi en ymmärrä ruokahifistelijöitä.
Toki, kyllä tykkään maistaa eri ruokia ja positiivista jos ruoka on ylipäänsä hyvää.
Ulkomaillakin tullu syötyä kaikenlaista aina.
Ei se ruoka kuitenkaan aiheuta minussa kulinarista euforiaa tai suussa Rion karnevaaleja. En osaa sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi, kun olin fine diningissa viereiseen pöytään tuli pariskunta, joka poikkesi hieman muusta porukasta asuvalinnan rentoudellaan (missä ei ole mitään pahaa). He kertoivat tarjoilijalle saaneensa paikkaan lahjakortin sekä lahjan antajan olevan lapsenvahtina. Sanoivat, etteivät olleet käyneet missään kahdestaan ainakaan viiteen vuoteen. Tarjoilijat panivat parastaan, jotta pariskunta todella viihtyisi. Taisivat saada jonkin ylimääräisen keittiön tervehdyksenkin perus keittiön tervehdyksen lisäksi. Minusta oli ihanaa, että uskalsivat tulla ko. paikkaan ja ihanaa, että joku kiva ihminen antoi heille tuollaisen lahjan. Toivottavasti ilta oli heille mukava ja jäi muistoihin.
Voi hitsi kuin ihqua, että tavalliset tulivaat finedinigniin ja nauttivat. Rohkeeta ja silleen omannäköistä voimaantumista.
Minusta tuo oli mahtava esimerkki siitä, kuinka fine diningia yritetään saada helposti lähestyttäväksi ja miellyttäväksi kokemukseksi niillekin, joille kokemus on ensimmäinen ja ehkä ainoa kerta. Ja tällaiset tapaukset on hyvä kertoakin, kun monella asiaan perehtymättömällä tuntuu olevan sellainen käsitys, että fine dining-paikoissa henkilökunta suhtautuu tympeästi asiakkaisiin, jotka katsoo olevan ravintolan tason alapuolella. Miksi tästäkin, täysin päinvastaisesta puhuvasta esimerkistä pitää etsiä jotain negatiivista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa täällä kovasti ihmettelee miksi kukaan maksaisi ravintolassa ruuasta ja viineistä satoja euroja. Kerron nyt miksi itse tulee käytyä ja otan esimerkiksi Palacen, josta pidän erityisesti. Palacella on nykyään kaksi Michelin-tähteä. Harvassa paikassa Suomessa käytetään yhtä hienoja raaka-aineita samassa mittakaavassa. Palacen illallismenu sisältää yleensä arvostetuimmat kalalajit, äyriäiset sekä lihat ja ne tulee parhaista lähteistä ympäri Eurooppaa, mm. hummeria Norjasta ja ja keltapyrstöpiikkimakrilli Tanskasta. Löytyy kaviaaria ja tuoretta tryffeliä. Voit kuvitella, että nämä raaka-aineet eivät ole ilmaisia.
Lisäksi ravintolassa on huippukokit ja todella hyvä palvelu. Kaikki toimii ajallaan ja oikeassa järjestyksessä. Ravintolassa on kiireetön tunnelma, vaikka ravintola on täyteen buukattu. Siellä saa viettää illan ihan huippumukavasti erityisen ruuan ja erityisen huomaavaisen palvelun keskellä. Siksi se myös maksaa.
Niin ja lopuksi, ei todellakaan jää nälkä, koska syötävää tulee kokonaisuuten pöytään runsaasti, koska ruokalajeja on paljon. Eikä tällaiset ruuat tunnetusti ole kevyitä, koska voissa ja kermassa ei säästellä.
No ei todellakaan kuulu voin ja kerman lappaminen minkään laaturavintolan ohjelmaan, nehän peittää laadukkaiden raaka-aineiden maut alleen. Voi ja kerma sopii kotikeittiöön tai johonkin kansankuppilaan Keski-Euroopassa.
Michelin-tähdet ei ole mikään laaduntae, Ranskassa noita on jokaisessa kyläkuppilassa ja taso todella monenkirjavaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse syön elääkseni enkä elä syödäkseni.
Ehkä siksi en ymmärrä ruokahifistelijöitä.Toki, kyllä tykkään maistaa eri ruokia ja positiivista jos ruoka on ylipäänsä hyvää.
Ulkomaillakin tullu syötyä kaikenlaista aina.Ei se ruoka kuitenkaan aiheuta minussa kulinarista euforiaa tai suussa Rion karnevaaleja. En osaa sellaista.
Kaltaisiasi on joukossamme paljon ja hyvä niin. Kaikilla meillä on omat kiinnostuksen kohteet. Ei hienoist ravintoloista ja erityisistä ruuista ja niiden mausta saakaan mitään irti, jos ei ole harrastuneisuutta ja kiinnostusta aiheeseen. Maku kehittyy vain maistelemalla ja jos se ei kiinnosta, niin silloin ruokaan suhtautuu eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa täällä kovasti ihmettelee miksi kukaan maksaisi ravintolassa ruuasta ja viineistä satoja euroja. Kerron nyt miksi itse tulee käytyä ja otan esimerkiksi Palacen, josta pidän erityisesti. Palacella on nykyään kaksi Michelin-tähteä. Harvassa paikassa Suomessa käytetään yhtä hienoja raaka-aineita samassa mittakaavassa. Palacen illallismenu sisältää yleensä arvostetuimmat kalalajit, äyriäiset sekä lihat ja ne tulee parhaista lähteistä ympäri Eurooppaa, mm. hummeria Norjasta ja ja keltapyrstöpiikkimakrilli Tanskasta. Löytyy kaviaaria ja tuoretta tryffeliä. Voit kuvitella, että nämä raaka-aineet eivät ole ilmaisia.
Lisäksi ravintolassa on huippukokit ja todella hyvä palvelu. Kaikki toimii ajallaan ja oikeassa järjestyksessä. Ravintolassa on kiireetön tunnelma, vaikka ravintola on täyteen buukattu. Siellä saa viettää illan ihan huippumukavasti erityisen ruuan ja erityisen huomaavaisen palvelun keskellä. Siksi se myös maksaa.
Niin ja lopuksi, ei todellakaan jää nälkä, koska syötävää tulee kokonaisuuten pöytään runsaasti, koska ruokalajeja on paljon. Eikä tällaiset ruuat tunnetusti ole kevyitä, koska voissa ja kermassa ei säästellä.
No ei todellakaan kuulu voin ja kerman lappaminen minkään laaturavintolan ohjelmaan, nehän peittää laadukkaiden raaka-aineiden maut alleen. Voi ja kerma sopii kotikeittiöön tai johonkin kansankuppilaan Keski-Euroopassa.
Michelin-tähdet ei ole mikään laaduntae, Ranskassa noita on jokaisessa kyläkuppilassa ja taso todella monenkirjavaa.
Kannattaa joskus jututtaa huippukokkeja, niin saatat yllättyä. Voi ja kerma on kaikkien tunnettujen laatukastikkeiden pääraaka-aineet. Niitä pitää osata käyttää oikein ja oikeassa suhteessa muiden ainesten kanssa. Se on sitä ammattitaitoa.
Vierailija kirjoitti:
Itse syön elääkseni enkä elä syödäkseni.
Ehkä siksi en ymmärrä ruokahifistelijöitä.Toki, kyllä tykkään maistaa eri ruokia ja positiivista jos ruoka on ylipäänsä hyvää.
Ulkomaillakin tullu syötyä kaikenlaista aina.Ei se ruoka kuitenkaan aiheuta minussa kulinarista euforiaa tai suussa Rion karnevaaleja. En osaa sellaista.
Sinulla on vielä toivoa, koska tykkäät maistaa eri ruokia, mikä junteille tuntuu olevan ylivoimaista. Mutta olet vain totuttanut itsesi siihen että ruoka voi olla korkeintaan "hyvää". Jos totuttautuisit vähitellen aina vaan tasokkaampiin ja tasokkaampiin ruokiin, huomaisit kyllä jonkin ajan kuluttua sen eron, miten mautonta se sinun aiemmin hyvänä pitämäsi ruoka onkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa täällä kovasti ihmettelee miksi kukaan maksaisi ravintolassa ruuasta ja viineistä satoja euroja. Kerron nyt miksi itse tulee käytyä ja otan esimerkiksi Palacen, josta pidän erityisesti. Palacella on nykyään kaksi Michelin-tähteä. Harvassa paikassa Suomessa käytetään yhtä hienoja raaka-aineita samassa mittakaavassa. Palacen illallismenu sisältää yleensä arvostetuimmat kalalajit, äyriäiset sekä lihat ja ne tulee parhaista lähteistä ympäri Eurooppaa, mm. hummeria Norjasta ja ja keltapyrstöpiikkimakrilli Tanskasta. Löytyy kaviaaria ja tuoretta tryffeliä. Voit kuvitella, että nämä raaka-aineet eivät ole ilmaisia.
Lisäksi ravintolassa on huippukokit ja todella hyvä palvelu. Kaikki toimii ajallaan ja oikeassa järjestyksessä. Ravintolassa on kiireetön tunnelma, vaikka ravintola on täyteen buukattu. Siellä saa viettää illan ihan huippumukavasti erityisen ruuan ja erityisen huomaavaisen palvelun keskellä. Siksi se myös maksaa.
Niin ja lopuksi, ei todellakaan jää nälkä, koska syötävää tulee kokonaisuuten pöytään runsaasti, koska ruokalajeja on paljon. Eikä tällaiset ruuat tunnetusti ole kevyitä, koska voissa ja kermassa ei säästellä.
No ei todellakaan kuulu voin ja kerman lappaminen minkään laaturavintolan ohjelmaan, nehän peittää laadukkaiden raaka-aineiden maut alleen. Voi ja kerma sopii kotikeittiöön tai johonkin kansankuppilaan Keski-Euroopassa.
Michelin-tähdet ei ole mikään laaduntae, Ranskassa noita on jokaisessa kyläkuppilassa ja taso todella monenkirjavaa.
Nyt löytyi siis se ensimmäinen hypersnobi, jonka mielestä Michelin -tähtikään ei ole mikään tae tasokkaasta ravintolasta!
Ja silti jotkut kieltäytyvät sinnikkäästi uskomasta että tällaisia snobeja onkaan olemassa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa täällä kovasti ihmettelee miksi kukaan maksaisi ravintolassa ruuasta ja viineistä satoja euroja. Kerron nyt miksi itse tulee käytyä ja otan esimerkiksi Palacen, josta pidän erityisesti. Palacella on nykyään kaksi Michelin-tähteä. Harvassa paikassa Suomessa käytetään yhtä hienoja raaka-aineita samassa mittakaavassa. Palacen illallismenu sisältää yleensä arvostetuimmat kalalajit, äyriäiset sekä lihat ja ne tulee parhaista lähteistä ympäri Eurooppaa, mm. hummeria Norjasta ja ja keltapyrstöpiikkimakrilli Tanskasta. Löytyy kaviaaria ja tuoretta tryffeliä. Voit kuvitella, että nämä raaka-aineet eivät ole ilmaisia.
Lisäksi ravintolassa on huippukokit ja todella hyvä palvelu. Kaikki toimii ajallaan ja oikeassa järjestyksessä. Ravintolassa on kiireetön tunnelma, vaikka ravintola on täyteen buukattu. Siellä saa viettää illan ihan huippumukavasti erityisen ruuan ja erityisen huomaavaisen palvelun keskellä. Siksi se myös maksaa.
Niin ja lopuksi, ei todellakaan jää nälkä, koska syötävää tulee kokonaisuuten pöytään runsaasti, koska ruokalajeja on paljon. Eikä tällaiset ruuat tunnetusti ole kevyitä, koska voissa ja kermassa ei säästellä.
No ei todellakaan kuulu voin ja kerman lappaminen minkään laaturavintolan ohjelmaan, nehän peittää laadukkaiden raaka-aineiden maut alleen. Voi ja kerma sopii kotikeittiöön tai johonkin kansankuppilaan Keski-Euroopassa.
Michelin-tähdet ei ole mikään laaduntae, Ranskassa noita on jokaisessa kyläkuppilassa ja taso todella monenkirjavaa.
Kannattaa joskus jututtaa huippukokkeja, niin saatat yllättyä. Voi ja kerma on kaikkien tunnettujen laatukastikkeiden pääraaka-aineet. Niitä pitää osata käyttää oikein ja oikeassa suhteessa muiden ainesten kanssa. Se on sitä ammattitaitoa.
Kas kummaa, voi ja kerma ne ovat niiden bensissafkojenkin tärkeimmät kastikeainekset!
Milliina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, että ette ole samalla aaltopituudella. Ymmärrän molempia katsantokantoja. Olisiko sinulla mahdollisuutta päästä toiseenkin kaveripiiriin, sellaiseen jossa juodaan kaljaa ja mätetään pizzaa tms?
Ja kyllähän esimerkiksi viinien maistelu on kidutusta sellaiselle joka ei pidä mistään viinistä, ja nuo fine dining - ateriat ovat varsin kalliita, ja usein sellaisen jälkeen tekee mieli poiketa esim. mäkkärillä.
Niin, että ei ole olemassa mitään fine diningin ja pizzan mättämisen välillä?
Ei ole. Seuraava kysymys.
Onko oopperavoileipä ja olut finedininkiä? Jospa löytäisin paikan,missä sellaisen saisin.
On tullut kaipuu.
Eikös se ole hyvä, että on moninainen kommentoijajoukko. Ja jos katsot viime aikojen tilastoja, niin tohtorintutkintojen suorittaminen on kasvanut merkittävästi, eli ei se kovinkaan harvinaista ole.