Kaveriporukan fine-dining hifistely - polttareitakin pahempaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoja kavereita jos ei voi sanoa, että ei, en halua fine diningiin vaan johonkin rennompaan ympäristöön. Yleensä kai kavereitten kanssa on sillä lailla rennot välit että asioista voidaan puhua. Sinänsä kumpikin on oikeassa, sekä ne jotka tykkää tuommoisesta että ne jotka ei, kyseessähän on makuasia, mutta outoa jos ei kompromissia löydy.

Muilla porukan jäsenillä ei tunnu olevan ongelmaa tämän fine diningin kanssa, vaan aloittajalla, joka ei ilmeisesti ole elintasossa pysynyt ystäviensä vauhdissa.

Elintaso on hyvä, mutta en siltikään halua maksaa 200-300 € ystävieni tapaamisesta. Outo konsepti, jos tuo on ainoa tapa tavata ystäviä.

Jos ne muut ystävät ovat valmiita panostamaan tuon verran joka tapaamiseen, kerta toisensa jälkeen niin ehkä se olet sinä, jonka pitää sitten tehdä asiasta johtopäätökset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan moni viiniharrastaja oikeasti erottaa edes rypälelajit toisistaan. Puhumattakaan alueista, vuosikerroista saati k.o. viinitilasta?

Näiden fine dining -paikkojen sommelierien käytettävissä oleva valikoima on myös loppujen lopuksi melko suppea. Ravintoloilla on sopimus tiettyjen tuottajien tai maahantuojien kanssa joiden valikoimasta ne suositusviinit on raakattu. Ei ne välttämättä mitään huippuviinejä ole, suolaisesta hinnasta huolimatta.

Katkeraa, kovin katkeraa vuodatusta.

Ei, vaan ihan realismia. 95% ihmisistä luottaa siihen, että jos hinta on kova, on viini hyvää.

Entä kun ei ole hajuakaan yksittäisten viinien hinnasta ravintolaillallisella pidempää menua viineineen nauttiessa, eikä oikeastaan kiinnostustakaan niihin hintoihin?

Kuka viinisi valitsee? Yleensä ne hinnat ovat menussa näkyvissä.

Sommelieeri valitsee, eikä yksittäisten viinien hinta näy missään. Ei kyllä kiinnostakaan nähdä.

Eikös tämä ole Suomen kuluttajalainsäädännön vastaista, asiakkaalle pitää tietääkseni ilmoittaa aina se, mitä hänen tilaamansa tuote maksaa? Tietysti viinipaketin hinta jossain menussa kattaa tämän, mutta se että sokkona joutuisi tilaamaan viinipaketin tietämättä maksaako se satasen vai viisi, olisi kyllä minulle sellainen, että en suostuisi.

Tietenkin viinipaketin hinta ilmoitetaan. Edellinen tarkoitti, että hän ei tiedä eikä häntä kiinnosta sen yksittäisen viinin hinta, mikä pakettiin sisältyy. Pääasia, että on ammattilainen valinnut ruokalajille hyvän yhdistelmän.

Tässä ketjussa on monta, jota ei tietenkään kiinnosta, koska he eivät itse maksa ruokiaan tai juomiaan. Joku muu maksaa eli hei mitä välii...

Ihan itse maksan joka kerta, eikä hinta kiinnosta tippaakaan. Rikas en ole, vaan keskituloinen mielestäni.

Suomalaisten keskipalkka on tällä hetkellä noin 3600 euroa kuussa. Tienaatko tätä enemmän? Jos tienaat, niin et ole keski- vaan hyvätuloinen (eri asia kun rikas). En varmasti ole kovin kujalla, jos kuvittelen että ateria joka maksaisi noin kymmenesosan kuukausipalkasta on useimmille suomalaisille hyvin harvinainen kokemus ainakaan säännöllisesti toistuvana.

Kymmenesosan kuukausituloista voi laittaa harrastukseensa aivan helposti, enemmänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.

Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.

Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.

No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.

Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.

Jonkinlainen larppi sekin 🤣

No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.

Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:

- älyttömän kallis

- onneksi en maksanut itse

- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin

Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.

No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.

Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.

Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO. 

Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.

Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.

Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.

Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.

Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.

Se saattoikin olla huono ravintola. Suomessa on paljon huonojakin fine dining -paikkoja. Alkuruoka vaikuttaa normaalilta, mutta kyllä kolmen ruokalajin pääruoka pitää olla kuvaustasi isompi.

Ja todennäköisesti olikin. Näissä jutuissa kun maalaillaan usein vähän laveammalla pensselillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.

Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.

Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.

No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.

Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.

Jonkinlainen larppi sekin 🤣

No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.

Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:

- älyttömän kallis

- onneksi en maksanut itse

- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin

Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.

No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.

Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.

Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO. 

Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.

Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.

Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.

Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.

Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.

Tuskin maksoi 200 euroa tuo (lounas?)setti.

Päivällinen oli, ja halvin menu ravintolassa on yli satasen. Juuri tuota menua ei miltään julkiselta listalta näkynyt silloinkaan, joten on vaikea verrata, mutta eihän siihen ollut käytetty edes mitenkään erityisen eksoottisia aineksia, vaan tavallisia aineksia joista not-so-fine dining-paikassa olisi saatettu veloittaa ehkä pari, korkeintaan kolme kymppiä.

Edes Rossossa et syö alku-, pää- ja jälkiruokaa parilla kympillä. Ainesten eksoottisuus ei maksa, vaan käsityö. Toisin kuin halpis-ketjupaikoissa, se liha ei tule pakasteesta valmiina annospalana eikä pyre tule pussista vaan valmistetaan paikan päällä käsityönä ihan oikeista perunoista. Mutta jos ei osaa arvostaa niin ei, ja silloin kannattaakin käydä Rossossa.

Kyse oli niiden annosten koosta, mistä minä kerroin oman kokemukseni että kyllä todellakin annoskoko voi olla se ruokalusikallinen, mutta totta kai keskustelu pitää taas ohjata eri raiteille, koska ethän sinä muuten voisi pitää itseäsi arvokkaampana ihmisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan moni viiniharrastaja oikeasti erottaa edes rypälelajit toisistaan. Puhumattakaan alueista, vuosikerroista saati k.o. viinitilasta?

Näiden fine dining -paikkojen sommelierien käytettävissä oleva valikoima on myös loppujen lopuksi melko suppea. Ravintoloilla on sopimus tiettyjen tuottajien tai maahantuojien kanssa joiden valikoimasta ne suositusviinit on raakattu. Ei ne välttämättä mitään huippuviinejä ole, suolaisesta hinnasta huolimatta.

Katkeraa, kovin katkeraa vuodatusta.

Ei, vaan ihan realismia. 95% ihmisistä luottaa siihen, että jos hinta on kova, on viini hyvää.

Entä kun ei ole hajuakaan yksittäisten viinien hinnasta ravintolaillallisella pidempää menua viineineen nauttiessa, eikä oikeastaan kiinnostustakaan niihin hintoihin?

Kuka viinisi valitsee? Yleensä ne hinnat ovat menussa näkyvissä.

Sommelieeri valitsee, eikä yksittäisten viinien hinta näy missään. Ei kyllä kiinnostakaan nähdä.

Eikös tämä ole Suomen kuluttajalainsäädännön vastaista, asiakkaalle pitää tietääkseni ilmoittaa aina se, mitä hänen tilaamansa tuote maksaa? Tietysti viinipaketin hinta jossain menussa kattaa tämän, mutta se että sokkona joutuisi tilaamaan viinipaketin tietämättä maksaako se satasen vai viisi, olisi kyllä minulle sellainen, että en suostuisi.

Tietenkin viinipaketin hinta ilmoitetaan. Edellinen tarkoitti, että hän ei tiedä eikä häntä kiinnosta sen yksittäisen viinin hinta, mikä pakettiin sisältyy. Pääasia, että on ammattilainen valinnut ruokalajille hyvän yhdistelmän.

Höpsis! Pääasia oli, että joku muu maksaa. Se on nääs helppo esittää höveliä huippuviinien tuntijaa niin kauan kun ei tarvitse oman kukkaron nyöriä availla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.

Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.

Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.

No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.

Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.

Jonkinlainen larppi sekin 🤣

No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.

Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:

- älyttömän kallis

- onneksi en maksanut itse

- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin

Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.

No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.

Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.

Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO. 

Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.

Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.

Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.

Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.

Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.

Tuskin maksoi 200 euroa tuo (lounas?)setti.

Päivällinen oli, ja halvin menu ravintolassa on yli satasen. Juuri tuota menua ei miltään julkiselta listalta näkynyt silloinkaan, joten on vaikea verrata, mutta eihän siihen ollut käytetty edes mitenkään erityisen eksoottisia aineksia, vaan tavallisia aineksia joista not-so-fine dining-paikassa olisi saatettu veloittaa ehkä pari, korkeintaan kolme kymppiä.

Edes Rossossa et syö alku-, pää- ja jälkiruokaa parilla kympillä. Ainesten eksoottisuus ei maksa, vaan käsityö. Toisin kuin halpis-ketjupaikoissa, se liha ei tule pakasteesta valmiina annospalana eikä pyre tule pussista vaan valmistetaan paikan päällä käsityönä ihan oikeista perunoista. Mutta jos ei osaa arvostaa niin ei, ja silloin kannattaakin käydä Rossossa.

Kyse oli niiden annosten koosta, mistä minä kerroin oman kokemukseni että kyllä todellakin annoskoko voi olla se ruokalusikallinen, mutta totta kai keskustelu pitää taas ohjata eri raiteille, koska ethän sinä muuten voisi pitää itseäsi arvokkaampana ihmisenä.

Ja itkemiseksi meni sitten tämäkin keskustelu. 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.

Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.

Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.

No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.

Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.

Jonkinlainen larppi sekin 🤣

No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.

Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:

- älyttömän kallis

- onneksi en maksanut itse

- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin

Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.

No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.

Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.

Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO. 

Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.

Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.

Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.

Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.

Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.

Se saattoikin olla huono ravintola. Suomessa on paljon huonojakin fine dining -paikkoja. Alkuruoka vaikuttaa normaalilta, mutta kyllä kolmen ruokalajin pääruoka pitää olla kuvaustasi isompi.

213 Google-arvostelun perusteella arvosana 4,4 tähteä. Vaikuttaako huonolta paikalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan moni viiniharrastaja oikeasti erottaa edes rypälelajit toisistaan. Puhumattakaan alueista, vuosikerroista saati k.o. viinitilasta?

Näiden fine dining -paikkojen sommelierien käytettävissä oleva valikoima on myös loppujen lopuksi melko suppea. Ravintoloilla on sopimus tiettyjen tuottajien tai maahantuojien kanssa joiden valikoimasta ne suositusviinit on raakattu. Ei ne välttämättä mitään huippuviinejä ole, suolaisesta hinnasta huolimatta.

Katkeraa, kovin katkeraa vuodatusta.

Ei, vaan ihan realismia. 95% ihmisistä luottaa siihen, että jos hinta on kova, on viini hyvää.

Entä kun ei ole hajuakaan yksittäisten viinien hinnasta ravintolaillallisella pidempää menua viineineen nauttiessa, eikä oikeastaan kiinnostustakaan niihin hintoihin?

Kuka viinisi valitsee? Yleensä ne hinnat ovat menussa näkyvissä.

Sommelieeri valitsee, eikä yksittäisten viinien hinta näy missään. Ei kyllä kiinnostakaan nähdä.

Eikös tämä ole Suomen kuluttajalainsäädännön vastaista, asiakkaalle pitää tietääkseni ilmoittaa aina se, mitä hänen tilaamansa tuote maksaa? Tietysti viinipaketin hinta jossain menussa kattaa tämän, mutta se että sokkona joutuisi tilaamaan viinipaketin tietämättä maksaako se satasen vai viisi, olisi kyllä minulle sellainen, että en suostuisi.

Tietenkin viinipaketin hinta ilmoitetaan. Edellinen tarkoitti, että hän ei tiedä eikä häntä kiinnosta sen yksittäisen viinin hinta, mikä pakettiin sisältyy. Pääasia, että on ammattilainen valinnut ruokalajille hyvän yhdistelmän.

Höpsis! Pääasia oli, että joku muu maksaa. Se on nääs helppo esittää höveliä huippuviinien tuntijaa niin kauan kun ei tarvitse oman kukkaron nyöriä availla.

Ei kaikki ole rahan käyttämistä kammoksuvia kitupiikkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.

Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.

Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.

No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.

Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.

Jonkinlainen larppi sekin 🤣

No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.

Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:

- älyttömän kallis

- onneksi en maksanut itse

- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin

Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.

No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.

Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.

Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO. 

Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.

Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.

Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.

Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.

Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.

Se saattoikin olla huono ravintola. Suomessa on paljon huonojakin fine dining -paikkoja. Alkuruoka vaikuttaa normaalilta, mutta kyllä kolmen ruokalajin pääruoka pitää olla kuvaustasi isompi.

213 Google-arvostelun perusteella arvosana 4,4 tähteä. Vaikuttaako huonolta paikalta?

Ei todista mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.

Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.

Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.

No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.

Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.

Jonkinlainen larppi sekin 🤣

No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.

Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:

- älyttömän kallis

- onneksi en maksanut itse

- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin

Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.

No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.

Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.

Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO. 

Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.

Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.

Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.

Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.

Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.

Tuskin maksoi 200 euroa tuo (lounas?)setti.

Päivällinen oli, ja halvin menu ravintolassa on yli satasen. Juuri tuota menua ei miltään julkiselta listalta näkynyt silloinkaan, joten on vaikea verrata, mutta eihän siihen ollut käytetty edes mitenkään erityisen eksoottisia aineksia, vaan tavallisia aineksia joista not-so-fine dining-paikassa olisi saatettu veloittaa ehkä pari, korkeintaan kolme kymppiä.

Ei löytynyt listalta, joten oli räätälöity bisnesmenu. Tuskin maksoi (läheskään) satasta per ruokailija.

Eli kahdellasadalla olisi saanut peräti kaksi ruokalusikallista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.

Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.

Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.

No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.

Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.

Jonkinlainen larppi sekin 🤣

No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.

Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:

- älyttömän kallis

- onneksi en maksanut itse

- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin

Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.

No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.

Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.

Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO. 

Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.

Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.

Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.

Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.

Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.

Tuskin maksoi 200 euroa tuo (lounas?)setti.

Päivällinen oli, ja halvin menu ravintolassa on yli satasen. Juuri tuota menua ei miltään julkiselta listalta näkynyt silloinkaan, joten on vaikea verrata, mutta eihän siihen ollut käytetty edes mitenkään erityisen eksoottisia aineksia, vaan tavallisia aineksia joista not-so-fine dining-paikassa olisi saatettu veloittaa ehkä pari, korkeintaan kolme kymppiä.

Edes Rossossa et syö alku-, pää- ja jälkiruokaa parilla kympillä. Ainesten eksoottisuus ei maksa, vaan käsityö. Toisin kuin halpis-ketjupaikoissa, se liha ei tule pakasteesta valmiina annospalana eikä pyre tule pussista vaan valmistetaan paikan päällä käsityönä ihan oikeista perunoista. Mutta jos ei osaa arvostaa niin ei, ja silloin kannattaakin käydä Rossossa.

Kyse oli niiden annosten koosta, mistä minä kerroin oman kokemukseni että kyllä todellakin annoskoko voi olla se ruokalusikallinen, mutta totta kai keskustelu pitää taas ohjata eri raiteille, koska ethän sinä muuten voisi pitää itseäsi arvokkaampana ihmisenä.

Ja itkemiseksi meni sitten tämäkin keskustelu. 😂

§

No onhan sun ylimielisyytesi nyt aika selkeää. Jos fine dining-kokemus on huono niin siihen ei ole sijoitettu riittävästi rahaa, ja kaikenlaiset väitteet annosten pienuudesta ovat tuulesta temmattuja, eikös niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan moni viiniharrastaja oikeasti erottaa edes rypälelajit toisistaan. Puhumattakaan alueista, vuosikerroista saati k.o. viinitilasta?

Näiden fine dining -paikkojen sommelierien käytettävissä oleva valikoima on myös loppujen lopuksi melko suppea. Ravintoloilla on sopimus tiettyjen tuottajien tai maahantuojien kanssa joiden valikoimasta ne suositusviinit on raakattu. Ei ne välttämättä mitään huippuviinejä ole, suolaisesta hinnasta huolimatta.

Katkeraa, kovin katkeraa vuodatusta.

Vein aikoinaan kaksi korkkivikaista viiniä takaisin Alkoon. Myyjä otti viinit ja korkit vastaan. Sain uudet pullot tilalle. Hän naurahti, että yllättävän vähän tulee viinipulloja takaisin ottaen huomioon minkä verran niissä on esim. tuota korkkivikaa 😄

Ihmiset juovat menemään mitä sattuu, eivätkä tunnista edes pilaantunutta viiniä... saati nyt rypälelajia.

Kaikki eivät varmasti jaksa lähteä roudaamaan jotain kympin viinipulloa takaisin Alkoon vaikka viallista olisikin.

Kympin viinipulloissa on yleensä kierrekorkki, synteettinen korkki tai murukorkki. Niihin ei perinteistä korkkivikaa tule. Toki näistä erityisesti kierrekorkki on sellainen mikä voi falskata virheellisen korkituksen takia ja viini hapettuu.

Minkä tahansa hintainen viallinen viini kannattaisi palauttaa, koska silloin paljastuu vikojen todellinen määrä ja tulevaisuudessa parempi laatu.

Kuule niitä Satojen litrojen terästankissa Suomeen tuotavien ja Alkossa alahyllyltä myytävien alle kympin viinien suhteen laatu, sen parantaminen tai edes kiinni pitäminen ei kiinnosta ketään, ei tuottajaa eikä Alkoa.

Voi se niinkin olla, en tiedä. Mutta ei niitä yli 20 € pullojakaan (jotka yleensä pullotetaan lähtömaassa) tunnuta sen enempää palautettavan, vaikka joidenkin arvioiden mukaan korkkivikoja on useammassa prosentissa kaikista pulloista,

Jos ei ne 20€ pulloja juovien enemmistökään tiedä, miltä korkkivikainen viini maistuu eikä osaa siten asiasta valittaakaan? Itse ainakin tunnustan etten tunnistaisi korkkivikaista viiniä, eikä yhden kirjoitetun kommentin perusteella (ei tässä lainausketjussa mukana) tunnista ravintola-asiakkaatkaan.

Yleensä korkkivika tarkoittaa sitä, että viini on mennyt pilalle syystä tai toisesta. Se voi olla hapettunut vuotavan korkin takia, viini on voinut jälkikäydä pullossa, tai luonnonkorkkiin on puhdistusprosesissa jäänyt yhdistettä, joka pilaa viinin maun (se varsinainen Korkkivika).

Riippuu vian suuruudesta huomaako sitä tai haittaako se. Jos viini ei ole ennestään tuttu, niin voi olla että luulee vaan kyseistä viiniä huonoksi. Kunnolla hapettunut viini on ainakin niin etikkaista, että harvalle uppoaa. Ja se perinteinen Korkkivika aiheuttaa myös aika ikävän kellarimaun. Pienemmät viat menee helpommin sen piikkiin, että olipa huono viinivalinta.

Useimmissa viineissä on lisättyä sulfiittia sen verran, että ehkäisee tehokkaasti pilaantumista, vaikka jotain virhearomeita hiukan tulisikin jostain. Natural-viinejä ostamalla voi kokeilla onneaan isommalla riskillä, kun viini on niin paljon herkempi ilman tehokasta säilöntäainetta.

Tässä taitaa olla se suurin syy siihen, miksi korkkivikaa ei maisteta tai ei ainakaan tunnisteta. Ei ole mikään ihme että halpaviineihin mitä nuo kahdenkympinkin pullot ovat, lisätään säilytysaineita. Niiden ostajakunta ei kuitenkaan niitä sulfitteja siitä mausta erota, ja hyöty siitä että massoittain myytävä tavara ei mene pilalle on merkittävämpi tekijä.

Lisäksi aika moni ostaa viininsä nykyään tonkassa. Niissä on reilusti enemmän sulfiitteja kuin saman viinin pulloversiossa. Tästä syystä tonkka myös säilyy niin pitkään avattuna. Tonkka vuotaa ilmaa sisäänsä enemmän kuin pullotettu viini ja siksi niissä on päiväyskin suuren säilöntäainemäärän lisäksi.

Taitaa kuitenkin enemmistö Alkon viineistä mennä edelleen pulloissa? Näin ainakin omien havaintojen mukaan. Noita hanapakkauksia taidetaan ostaa enimmäkseen kesämökille tai kotibileisiin.

Ja tonkka (tai siis sellainen hanapakkaus) ymmärtääkseni kyllä vuotaa ilmaa vähemmän kuin ne pullot. Oletko koskaan avannut hanapakkausta minkä juomapussi olisi tyhjänä pullollaan ilmaa? Minä en.

Viinimyynnistä 40% on hanapakkauksia kertoo Viinilehti. Monet ostaa niitä kotiin jääkaappiin ja tissuttelee niitä pitkin viikkoa.

Ja siitä ilmavuodosta, niin kyse on siis mikroskooppisesta vuodosta. Siitä hanapakkauksen kalvon läpi, saumoista ja hanasta vuotaa kuukausien aikana pieniä hippuja happea, mikä hapettaa sisällä olevaa viiniä. Lasipullo korkilla suljettuna on tiiviimpi. Tästä löytyy ihan artikkeleja netistä, jos oikeasti kiinnostaa.

Tässä on vastakohtana rafla missä keskitytään ruokaan https://youtu.be/vv8LUSqT3JQ

Niin monet "fine-dining" mestat on vaan hyvällä paikalla,kalliisti sisustettuja, ja ruoka sitte sivuseikka,kunhan pääsee ottaan kuvia käynnistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan moni viiniharrastaja oikeasti erottaa edes rypälelajit toisistaan. Puhumattakaan alueista, vuosikerroista saati k.o. viinitilasta?

Näiden fine dining -paikkojen sommelierien käytettävissä oleva valikoima on myös loppujen lopuksi melko suppea. Ravintoloilla on sopimus tiettyjen tuottajien tai maahantuojien kanssa joiden valikoimasta ne suositusviinit on raakattu. Ei ne välttämättä mitään huippuviinejä ole, suolaisesta hinnasta huolimatta.

Katkeraa, kovin katkeraa vuodatusta.

Vein aikoinaan kaksi korkkivikaista viiniä takaisin Alkoon. Myyjä otti viinit ja korkit vastaan. Sain uudet pullot tilalle. Hän naurahti, että yllättävän vähän tulee viinipulloja takaisin ottaen huomioon minkä verran niissä on esim. tuota korkkivikaa 😄

Ihmiset juovat menemään mitä sattuu, eivätkä tunnista edes pilaantunutta viiniä... saati nyt rypälelajia.

Kaikki eivät varmasti jaksa lähteä roudaamaan jotain kympin viinipulloa takaisin Alkoon vaikka viallista olisikin.

Kympin viinipulloissa on yleensä kierrekorkki, synteettinen korkki tai murukorkki. Niihin ei perinteistä korkkivikaa tule. Toki näistä erityisesti kierrekorkki on sellainen mikä voi falskata virheellisen korkituksen takia ja viini hapettuu.

Minkä tahansa hintainen viallinen viini kannattaisi palauttaa, koska silloin paljastuu vikojen todellinen määrä ja tulevaisuudessa parempi laatu.

Kuule niitä Satojen litrojen terästankissa Suomeen tuotavien ja Alkossa alahyllyltä myytävien alle kympin viinien suhteen laatu, sen parantaminen tai edes kiinni pitäminen ei kiinnosta ketään, ei tuottajaa eikä Alkoa.

Voi se niinkin olla, en tiedä. Mutta ei niitä yli 20 € pullojakaan (jotka yleensä pullotetaan lähtömaassa) tunnuta sen enempää palautettavan, vaikka joidenkin arvioiden mukaan korkkivikoja on useammassa prosentissa kaikista pulloista,

Jos ei ne 20€ pulloja juovien enemmistökään tiedä, miltä korkkivikainen viini maistuu eikä osaa siten asiasta valittaakaan? Itse ainakin tunnustan etten tunnistaisi korkkivikaista viiniä, eikä yhden kirjoitetun kommentin perusteella (ei tässä lainausketjussa mukana) tunnista ravintola-asiakkaatkaan.

Yleensä korkkivika tarkoittaa sitä, että viini on mennyt pilalle syystä tai toisesta. Se voi olla hapettunut vuotavan korkin takia, viini on voinut jälkikäydä pullossa, tai luonnonkorkkiin on puhdistusprosesissa jäänyt yhdistettä, joka pilaa viinin maun (se varsinainen Korkkivika).

Riippuu vian suuruudesta huomaako sitä tai haittaako se. Jos viini ei ole ennestään tuttu, niin voi olla että luulee vaan kyseistä viiniä huonoksi. Kunnolla hapettunut viini on ainakin niin etikkaista, että harvalle uppoaa. Ja se perinteinen Korkkivika aiheuttaa myös aika ikävän kellarimaun. Pienemmät viat menee helpommin sen piikkiin, että olipa huono viinivalinta.

Useimmissa viineissä on lisättyä sulfiittia sen verran, että ehkäisee tehokkaasti pilaantumista, vaikka jotain virhearomeita hiukan tulisikin jostain. Natural-viinejä ostamalla voi kokeilla onneaan isommalla riskillä, kun viini on niin paljon herkempi ilman tehokasta säilöntäainetta.

Tässä taitaa olla se suurin syy siihen, miksi korkkivikaa ei maisteta tai ei ainakaan tunnisteta. Ei ole mikään ihme että halpaviineihin mitä nuo kahdenkympinkin pullot ovat, lisätään säilytysaineita. Niiden ostajakunta ei kuitenkaan niitä sulfitteja siitä mausta erota, ja hyöty siitä että massoittain myytävä tavara ei mene pilalle on merkittävämpi tekijä.

Lisäksi aika moni ostaa viininsä nykyään tonkassa. Niissä on reilusti enemmän sulfiitteja kuin saman viinin pulloversiossa. Tästä syystä tonkka myös säilyy niin pitkään avattuna. Tonkka vuotaa ilmaa sisäänsä enemmän kuin pullotettu viini ja siksi niissä on päiväyskin suuren säilöntäainemäärän lisäksi.

Taitaa kuitenkin enemmistö Alkon viineistä mennä edelleen pulloissa? Näin ainakin omien havaintojen mukaan. Noita hanapakkauksia taidetaan ostaa enimmäkseen kesämökille tai kotibileisiin.

Ja tonkka (tai siis sellainen hanapakkaus) ymmärtääkseni kyllä vuotaa ilmaa vähemmän kuin ne pullot. Oletko koskaan avannut hanapakkausta minkä juomapussi olisi tyhjänä pullollaan ilmaa? Minä en.

Viinimyynnistä 40% on hanapakkauksia kertoo Viinilehti. Monet ostaa niitä kotiin jääkaappiin ja tissuttelee niitä pitkin viikkoa.

Ja siitä ilmavuodosta, niin kyse on siis mikroskooppisesta vuodosta. Siitä hanapakkauksen kalvon läpi, saumoista ja hanasta vuotaa kuukausien aikana pieniä hippuja happea, mikä hapettaa sisällä olevaa viiniä. Lasipullo korkilla suljettuna on tiiviimpi. Tästä löytyy ihan artikkeleja netistä, jos oikeasti kiinnostaa.

Kyllähän se hanapakkaus menee illassa, vaikkei ois ammattilainen. Ei siinä viini ehdi pilaantua.

Miks aukasta ees jos ei aijo juua..

Samaku teet hienon ruuan ja jätät syömättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole eläessäni syönyt fine dining ravintolassa jossa en olisi tullut aivan täyteen. Jos alkupala, pääruoka ja jälkiruoka eivät riitä niin joku on todella pahasti pielessä.

Paitsi että monissa fine dining -ravintoloissa ideana on syödä joku 6 ruokalajin tai vielä isompi menukokonaisuus ja sen kanssa nauttia juomapaketti. Sanomattakin on selvää ettei annoskoko voi silloin vastata sellaista ravintolaa jossa monesti tilataan alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka.

Mikä on juomapaketti? Kuulostaa yhtä mauttomalta kuin se kuuluisa mahdollisimman tosikosti esitetty kysymys 12 vai 16 cl?

Ett dryckespaket är en mängd drycker som är matchade med måltiden. De kan vara väldigt varierande med enklare drycker i början och sedan någon exklusiv champagne som avslutare. På riktigt bra ställen får man just de rätta vinerna till portionerna och billiga trick är skippade till förmån för en äkta upplevelse. Det kräver mycket kunnande av teamet i köket.

Kiitos selvityksestä. Tällaista on sitten vaan Suomessa. Me rajojen ulkopuolella tilaillaan mitä huvittaa. Tosin kuunnellaan kyllä hovimestarinkin suosituksia. Ei kai niistä juomista mitään pakettia tarvitse tehdä? Miten tämä aina saadaan kuulostamaan niin jäykistelyltä.

Eli et ole koskaan käynyt fine dining paikassa. Kyllä niissä juomapaketti liki aina on. Ulkomailla myös, ja jokaisessa Michelinravintolassa jossa olen käynyt. Sommelier on jokaiseen ruokalajiin etsinyt erityisen hyvin sopivan viinin, jotka sitten voi vaivatta tilata pakettina kaikkiin ruokalajeihin kerralla. Jos 7-12 lajiin pitäisi aina erikseen viini tilata niin aika kauan saisi hovimestarin kanssa keskustella.

En oo noin rinsessa että jaksaisi kiinnostaa mitkään fine dining kun on nälkä ja jano. Sitäpaitsi suurin osa maailman ihmisistä näkee nälkää. On kyllä ihme ns.harrastus, leikkiä ruualla. Hei, vesiväreilläkin voi leikkiä! Samankaltainen harrastus

Minä en ole koskaan ymmärtänyt, että joku viitsii luistella kiekon perässä ja tapella siitä jossain jääkentällä. Saati, että lähtisin seuraaman sitä touhua jonnekin halliin ja vielä pitäisi maksaakin siitä. Sama juttu sen pallotouhun kanssa, minkä perässä juostaan samaan tapaan. Ihmeellistä, että jaksaa aikuiset ihmiset leikkiä.

Ja kun nyt otit ne vesivärit puheeksi, niin taide se vasta hullua onkin. Että aikuiset ihmiset piirustelee, ripustelee seinille ja pällistelee niitä. Jotkut viel maksaa niistä. Mikä niin monia aikuisia oikeen lapsettaa? Olisivat kunnollisia, vakavia aikuisia ja pysyisivät kotonaan. Olisi maailma niin paljon parempi paikka.

Ehdota toki sitten jotain aikuisempaa. Ai niin, makujen vivahteiden hienostunut analysointi. Pysy kotonasi itse. Toivottavasti kaviaari, champagne ja se 12 ruokalajia vähän lohduttaa. Voi poloista.

-Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.

Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.

Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.

No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.

Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.

Jonkinlainen larppi sekin 🤣

No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.

Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:

- älyttömän kallis

- onneksi en maksanut itse

- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin

Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.

No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.

Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.

Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO. 

Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.

Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.

Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.

Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.

Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.

Tuskin maksoi 200 euroa tuo (lounas?)setti.

Päivällinen oli, ja halvin menu ravintolassa on yli satasen. Juuri tuota menua ei miltään julkiselta listalta näkynyt silloinkaan, joten on vaikea verrata, mutta eihän siihen ollut käytetty edes mitenkään erityisen eksoottisia aineksia, vaan tavallisia aineksia joista not-so-fine dining-paikassa olisi saatettu veloittaa ehkä pari, korkeintaan kolme kymppiä.

Halvin menu ravintolassa yli satasen? Mielenkiintoista. Tuohon kategoriaan kun ei äkkiseltään kuulu kuin pari Michelin-tähtiravintolaa Helsingissä, joista en ole lainkaan varma, että edes tarjoaisivat mitään räätälöityjä kolmen miniruokalajin busineslounaita tai siis "päivällisiä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.

Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.

Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.

No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.

Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.

Jonkinlainen larppi sekin 🤣

No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.

Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:

- älyttömän kallis

- onneksi en maksanut itse

- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin

Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.

No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.

Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.

Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO. 

Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.

Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.

Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.

Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.

Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.

Tuskin maksoi 200 euroa tuo (lounas?)setti.

Päivällinen oli, ja halvin menu ravintolassa on yli satasen. Juuri tuota menua ei miltään julkiselta listalta näkynyt silloinkaan, joten on vaikea verrata, mutta eihän siihen ollut käytetty edes mitenkään erityisen eksoottisia aineksia, vaan tavallisia aineksia joista not-so-fine dining-paikassa olisi saatettu veloittaa ehkä pari, korkeintaan kolme kymppiä.

Edes Rossossa et syö alku-, pää- ja jälkiruokaa parilla kympillä. Ainesten eksoottisuus ei maksa, vaan käsityö. Toisin kuin halpis-ketjupaikoissa, se liha ei tule pakasteesta valmiina annospalana eikä pyre tule pussista vaan valmistetaan paikan päällä käsityönä ihan oikeista perunoista. Mutta jos ei osaa arvostaa niin ei, ja silloin kannattaakin käydä Rossossa.

Kyse oli niiden annosten koosta, mistä minä kerroin oman kokemukseni että kyllä todellakin annoskoko voi olla se ruokalusikallinen, mutta totta kai keskustelu pitää taas ohjata eri raiteille, koska ethän sinä muuten voisi pitää itseäsi arvokkaampana ihmisenä.

Ja itkemiseksi meni sitten tämäkin keskustelu. 😂

§

No onhan sun ylimielisyytesi nyt aika selkeää. Jos fine dining-kokemus on huono niin siihen ei ole sijoitettu riittävästi rahaa, ja kaikenlaiset väitteet annosten pienuudesta ovat tuulesta temmattuja, eikös niin?

😭

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.

Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.

Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.

No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.

Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.

Jonkinlainen larppi sekin 🤣

No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.

Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:

- älyttömän kallis

- onneksi en maksanut itse

- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin

Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.

No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.

Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.

Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO. 

Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.

Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.

Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.

Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.

Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.

Tuskin maksoi 200 euroa tuo (lounas?)setti.

Päivällinen oli, ja halvin menu ravintolassa on yli satasen. Juuri tuota menua ei miltään julkiselta listalta näkynyt silloinkaan, joten on vaikea verrata, mutta eihän siihen ollut käytetty edes mitenkään erityisen eksoottisia aineksia, vaan tavallisia aineksia joista not-so-fine dining-paikassa olisi saatettu veloittaa ehkä pari, korkeintaan kolme kymppiä.

Edes Rossossa et syö alku-, pää- ja jälkiruokaa parilla kympillä. Ainesten eksoottisuus ei maksa, vaan käsityö. Toisin kuin halpis-ketjupaikoissa, se liha ei tule pakasteesta valmiina annospalana eikä pyre tule pussista vaan valmistetaan paikan päällä käsityönä ihan oikeista perunoista. Mutta jos ei osaa arvostaa niin ei, ja silloin kannattaakin käydä Rossossa.

Kyse oli niiden annosten koosta, mistä minä kerroin oman kokemukseni että kyllä todellakin annoskoko voi olla se ruokalusikallinen, mutta totta kai keskustelu pitää taas ohjata eri raiteille, koska ethän sinä muuten voisi pitää itseäsi arvokkaampana ihmisenä.

Ja itkemiseksi meni sitten tämäkin keskustelu. 😂

§

No onhan sun ylimielisyytesi nyt aika selkeää. Jos fine dining-kokemus on huono niin siihen ei ole sijoitettu riittävästi rahaa, ja kaikenlaiset väitteet annosten pienuudesta ovat tuulesta temmattuja, eikös niin?

Valehtelusi on selkeää. Olen käynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana ainakin sata kertaa laaturavintolassa syömässä, eikä ole kertaakaan tullut vastaan ruokalusikallisen kokoista pääruokaa kolmen ruokalajin ateriassa. En edes ole nähnyt tai kuullut sellaisesta. Sinä olet käynyt yhden kerran, ja heti osui kohdalle tuollainen mitä ilmeisimmin Michelin tähtiravintolan tekemä absurdi valinta, eli ruokalusikallisen kokoinen pääruoka-annos. Kiitos kuitenkin siitä ettet halua mainita ravintolan nimeä, sillä valheellinen mustamaalaaminen olisikin ravintolan kannalta aika epäreilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole eläessäni syönyt fine dining ravintolassa jossa en olisi tullut aivan täyteen. Jos alkupala, pääruoka ja jälkiruoka eivät riitä niin joku on todella pahasti pielessä.

Paitsi että monissa fine dining -ravintoloissa ideana on syödä joku 6 ruokalajin tai vielä isompi menukokonaisuus ja sen kanssa nauttia juomapaketti. Sanomattakin on selvää ettei annoskoko voi silloin vastata sellaista ravintolaa jossa monesti tilataan alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka.

Mikä on juomapaketti? Kuulostaa yhtä mauttomalta kuin se kuuluisa mahdollisimman tosikosti esitetty kysymys 12 vai 16 cl?

Ett dryckespaket är en mängd drycker som är matchade med måltiden. De kan vara väldigt varierande med enklare drycker i början och sedan någon exklusiv champagne som avslutare. På riktigt bra ställen får man just de rätta vinerna till portionerna och billiga trick är skippade till förmån för en äkta upplevelse. Det kräver mycket kunnande av teamet i köket.

Kiitos selvityksestä. Tällaista on sitten vaan Suomessa. Me rajojen ulkopuolella tilaillaan mitä huvittaa. Tosin kuunnellaan kyllä hovimestarinkin suosituksia. Ei kai niistä juomista mitään pakettia tarvitse tehdä? Miten tämä aina saadaan kuulostamaan niin jäykistelyltä.

Eli et ole koskaan käynyt fine dining paikassa. Kyllä niissä juomapaketti liki aina on. Ulkomailla myös, ja jokaisessa Michelinravintolassa jossa olen käynyt. Sommelier on jokaiseen ruokalajiin etsinyt erityisen hyvin sopivan viinin, jotka sitten voi vaivatta tilata pakettina kaikkiin ruokalajeihin kerralla. Jos 7-12 lajiin pitäisi aina erikseen viini tilata niin aika kauan saisi hovimestarin kanssa keskustella.

En oo noin rinsessa että jaksaisi kiinnostaa mitkään fine dining kun on nälkä ja jano. Sitäpaitsi suurin osa maailman ihmisistä näkee nälkää. On kyllä ihme ns.harrastus, leikkiä ruualla. Hei, vesiväreilläkin voi leikkiä! Samankaltainen harrastus

Minä en ole koskaan ymmärtänyt, että joku viitsii luistella kiekon perässä ja tapella siitä jossain jääkentällä. Saati, että lähtisin seuraaman sitä touhua jonnekin halliin ja vielä pitäisi maksaakin siitä. Sama juttu sen pallotouhun kanssa, minkä perässä juostaan samaan tapaan. Ihmeellistä, että jaksaa aikuiset ihmiset leikkiä.

Ja kun nyt otit ne vesivärit puheeksi, niin taide se vasta hullua onkin. Että aikuiset ihmiset piirustelee, ripustelee seinille ja pällistelee niitä. Jotkut viel maksaa niistä. Mikä niin monia aikuisia oikeen lapsettaa? Olisivat kunnollisia, vakavia aikuisia ja pysyisivät kotonaan. Olisi maailma niin paljon parempi paikka.

Ehdota toki sitten jotain aikuisempaa. Ai niin, makujen vivahteiden hienostunut analysointi. Pysy kotonasi itse. Toivottavasti kaviaari, champagne ja se 12 ruokalajia vähän lohduttaa. Voi poloista.

-Eri

Noinhan se on. Ja sinä voit edelleen ihan vapaasti mennä ryystämään bulkkikaljaa muovituopista jonnekin (🤮) lätkämatsiin. Kaikki on tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.

Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.

Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.

No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.

Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.

Jonkinlainen larppi sekin 🤣

No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.

Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:

- älyttömän kallis

- onneksi en maksanut itse

- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin

Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.

No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.

Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.

Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO. 

Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.

Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.

Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.

Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.

Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.

Tuskin maksoi 200 euroa tuo (lounas?)setti.

Päivällinen oli, ja halvin menu ravintolassa on yli satasen. Juuri tuota menua ei miltään julkiselta listalta näkynyt silloinkaan, joten on vaikea verrata, mutta eihän siihen ollut käytetty edes mitenkään erityisen eksoottisia aineksia, vaan tavallisia aineksia joista not-so-fine dining-paikassa olisi saatettu veloittaa ehkä pari, korkeintaan kolme kymppiä.

Ei löytynyt listalta, joten oli räätälöity bisnesmenu. Tuskin maksoi (läheskään) satasta per ruokailija.

Eli kahdellasadalla olisi saanut peräti kaksi ruokalusikallista?

Ei, vaan kyllä sillä kahdella sadalla olisi saanut jo esimerkiksi Michelin-tähtiravintola Oran n. kymmenen ruokalajin menun KAHDELLE henkilölle.