Lue keskustelun säännöt.
Kaveriporukan fine-dining hifistely - polttareitakin pahempaa
Itseä ärsyttää, kun koulutetuilla kavereilla, jotka on aika hyvillä palkoilla, alkaa mennä tähän fine dining-hommaan. Jo pelkkä kaveri-ilta alkaa mennä ruokien ja juomien puolesta sinne osastolle. Ja itse haluaisin vain rauhassa istua jossain peruspaikoissa ruoan ja kaljan ääressä. Varsinkin kun on kaverihommasta kyse, jossa täytyisi olla rentoutta touhussa mukana.
Kokemuksia aiheesta muilla?
Kommentit (1087)
Vierailija kirjoitti:
Fine dining on yliarvostettua. Se on vain ruualla kikkailua ja pelleilyä. Olen itse käynyt työni puolesta usealla fine diningilla mutten niitä suuremmin arvosta. Omalla rahalla saa parempaa ruokaa ihan normaaleissa keskihintaisissa hyvin valituissa ravintoloissa.
Taide on maaleilla ja materiaaleilla kikkailua ja pelleilyä. Maalaisivat rehellisesti telalla seinää eivätkä pelleilisi. Omalla rahalla saa halvemmalla K-Raudasta maalipöntön ja pensselin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fine dining on yliarvostettua. Se on vain ruualla kikkailua ja pelleilyä. Olen itse käynyt työni puolesta usealla fine diningilla mutten niitä suuremmin arvosta. Omalla rahalla saa parempaa ruokaa ihan normaaleissa keskihintaisissa hyvin valituissa ravintoloissa.
Lisäisin vielä tähän omaan kirjoitukseeni että ne annoskoot todellakin on ihan naurettavia noissa "fine dining" paikoissa. Yliarvostettua pelleilyä , ei siinä muusta ole kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fine dining on yliarvostettua. Se on vain ruualla kikkailua ja pelleilyä. Olen itse käynyt työni puolesta usealla fine diningilla mutten niitä suuremmin arvosta. Omalla rahalla saa parempaa ruokaa ihan normaaleissa keskihintaisissa hyvin valituissa ravintoloissa.
Lisäisin vielä tähän omaan kirjoitukseeni että ne annoskoot todellakin on ihan naurettavia noissa "fine dining" paikoissa. Yliarvostettua pelleilyä , ei siinä muusta ole kyse.
Kaikki ei ymmärrä. Taidenäyttelyssä käyminenkin olisi monelle aivan käsittämätöntä pelleilyä, kun taas palloa jahtaavat miehet on mitä suurin elämys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fine dining on yliarvostettua. Se on vain ruualla kikkailua ja pelleilyä. Olen itse käynyt työni puolesta usealla fine diningilla mutten niitä suuremmin arvosta. Omalla rahalla saa parempaa ruokaa ihan normaaleissa keskihintaisissa hyvin valituissa ravintoloissa.
Lisäisin vielä tähän omaan kirjoitukseeni että ne annoskoot todellakin on ihan naurettavia noissa "fine dining" paikoissa. Yliarvostettua pelleilyä , ei siinä muusta ole kyse.
Sinä et ole koskaan missään fine dining paikassa käynytkään. Ei sinne mennä yhtä annosta syömään.
Kait aikuinen osaa sanoa ettei huvita ja tekee sen aikaa omia juttujaan kun muut ovat hifistelemässä. En minäkään pakota kavereitani lähtemään kanssani teatteriin ja muut osaavat kyllä sanoa ettei huvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole eläessäni syönyt fine dining ravintolassa jossa en olisi tullut aivan täyteen. Jos alkupala, pääruoka ja jälkiruoka eivät riitä niin joku on todella pahasti pielessä.
Paitsi että monissa fine dining -ravintoloissa ideana on syödä joku 6 ruokalajin tai vielä isompi menukokonaisuus ja sen kanssa nauttia juomapaketti. Sanomattakin on selvää ettei annoskoko voi silloin vastata sellaista ravintolaa jossa monesti tilataan alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka.
Mikä on juomapaketti? Kuulostaa yhtä mauttomalta kuin se kuuluisa mahdollisimman tosikosti esitetty kysymys 12 vai 16 cl?
Ett dryckespaket är en mängd drycker som är matchade med måltiden. De kan vara väldigt varierande med enklare drycker i början och sedan någon exklusiv champagne som avslutare. På riktigt bra ställen får man just de rätta vinerna till portionerna och billiga trick är skippade till förmån för en äkta upplevelse. Det kräver mycket kunnande av teamet i köket.
Kiitos selvityksestä. Tällaista on sitten vaan Suomessa. Me rajojen ulkopuolella tilaillaan mitä huvittaa. Tosin kuunnellaan kyllä hovimestarinkin suosituksia. Ei kai niistä juomista mitään pakettia tarvitse tehdä? Miten tämä aina saadaan kuulostamaan niin jäykistelyltä.
Eli et ole koskaan käynyt fine dining paikassa. Kyllä niissä juomapaketti liki aina on. Ulkomailla myös, ja jokaisessa Michelinravintolassa jossa olen käynyt. Sommelier on jokaiseen ruokalajiin etsinyt erityisen hyvin sopivan viinin, jotka sitten voi vaivatta tilata pakettina kaikkiin ruokalajeihin kerralla. Jos 7-12 lajiin pitäisi aina erikseen viini tilata niin aika kauan saisi hovimestarin kanssa keskustella.
En oo noin rinsessa että jaksaisi kiinnostaa mitkään fine dining kun on nälkä ja jano. Sitäpaitsi suurin osa maailman ihmisistä näkee nälkää. On kyllä ihme ns.harrastus, leikkiä ruualla. Hei, vesiväreilläkin voi leikkiä! Samankaltainen harrastus
No minä se olin, joka juomapaketista kyseli. Vaikka olenkin syönyt Michelinissä ja kokeillut muitakin hyviä ravintoloita, pidän ratkaisua silti vähän hölmönä. Makuaisti on jokaisella vähän omanlaisensa. Vaikka joku konsepti on olemassa, se ei välttämättä vain sillä perusteella ole asiakkaalle ainoa tai se paras ratkaisu. Tätä yritin sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse taas en ymmärrä mitä järkee ravintolaan on mennä semmosta perusruokaa jota voi tehdä kotonakin.
Teen kotona monenlaista ruokaa, mutta harvoin missään ravintolassa syön ruokaa, minkä mieltäisin samaksi. Aivan sama vaikka olisin pikaburgeripaikassa taikka fine dining-ravintolassa, pizzalla, intialaisessa tai pihvipaikassa. Vaikka ruoka olisi nimellisesti samaa, ei se maistu ollenkaan samalta.
En minäkään välttämättä miellä samaksi, vaan huonommaksi. Osaan tehdä paljon parempaa ruokaa itse, halvemmalla. Mikä järki siis mennä tuollaisiin paikkoihin muuten kuin esimerkiksi reissun päällä, kun on kiljuva nälkä ja vaihtoehtoja ei oikein ole?
Yksikään ruoka mitä minä kotona teen ei ole koskaan maistunut paremmalta kuin vastaavan niminen ruokalaji ravintolassa, enkä ole mielestäni siltikään kovin huono ruoanlaittaja.
Ehkä et sitten ole mikään huippukaan. Itse olen useammankin kerran saanut ravintolassa huonompaa kuin olisin itse tehnyt. Tai huonompaa kuin mitä mieheni olisi tehnyt. Se onkin syy miksi ei oikein perusravintolat enää kiinnosta. Mutta me ollaan aika intohimoisia ruokaharrastajia. Joskus teinien kaverit ovat jääneet meille syömään ja ovat kuulemma sanoneet, että meidän arkiruoka on kuin juhlaruokaa :D Innostus on tarttunut teineihin. Vanhin lähti opiskelemaan alalle. Mun kavereissa on myös useampi ruokabloggaaja. Kokeilin itsekin sitä, mutta kuvaaminen ja kirjoittaminen ei ollut mun juttu. Järjestämme välillä kavereiden kanssa useamman ruokalajin illallisia jonkun kotona ja välillä käymme myös fine diningissakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fine dining on yliarvostettua. Se on vain ruualla kikkailua ja pelleilyä. Olen itse käynyt työni puolesta usealla fine diningilla mutten niitä suuremmin arvosta. Omalla rahalla saa parempaa ruokaa ihan normaaleissa keskihintaisissa hyvin valituissa ravintoloissa.
Lisäisin vielä tähän omaan kirjoitukseeni että ne annoskoot todellakin on ihan naurettavia noissa "fine dining" paikoissa. Yliarvostettua pelleilyä , ei siinä muusta ole kyse.
Sinä et ole koskaan missään fine dining paikassa käynytkään. Ei sinne mennä yhtä annosta syömään.
Mutta kun pitääkin saada 5-10 kpl hesen kerrosaterian kokoista annosta ettei jää nälkä! Palan painikkeeksi tonkallinen piimöö. 😂
Suuri osa ketjussa mielipiteitään esittelevistä on selkeästi muodostanut käsityksensä "fine diningista" niiden muutamien kertojen perusteella kun isi ja äiti vei aikanaan Rossoon syömään lehtipihvin ja ranskalaiset... Sen verran tanakkata huttua ja täysin vääriä luuloja tässä ketjussa.
Annoskoosta sen verran, että esimerkiksi maistelumenussa yksittäinen annos saattaa olla pienikin, mutta annoksia on sitten paljon.
Suomessa on huimat 8 kappaletta Michelin tähdellä palkittua ravintolaa ja niistä 7 Helsingissä. Ainoa 2 tähden keittiö on Palacessa Etelärannassa. Siihen nähden on hämmästyttävää miten moni keskustelija tuntuu traumatisoituneen monituisista kokemuksistaan "hienoissa" ravintoloissa. Kannattaisiko joskus kokeilla ihan itse? Jos Michelin-ravintola tuntuu vieraalta/liian kalliilta niin miten olisi vaikka vähän parempi pihviravintola? Suomessa on myös muutama todella tasokas kasviravintola (esim. Ravintola Hügge Turussa).
Se mitä tässä ketjussa en ymmärrä on tämä mihinkään tietoon perustumaton urputus, joistain ravintolosyömiseen liittyvistä 80-luvun legendoista. Onko tämä joku boomeriongelma..?
T: Mies 54-vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.
Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.
Jonkinlainen larppi sekin 🤣No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.
Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:
- älyttömän kallis
- onneksi en maksanut itse
- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin
Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.
Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.
Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO.
Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.
Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.
Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.
Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.
Sehän on vain tilaajan vika, jos oli varannut vain kolme annosta per ruokailija. Tilaaja ei ole ymmärtänyt, mitä fine dining on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoja kavereita jos ei voi sanoa, että ei, en halua fine diningiin vaan johonkin rennompaan ympäristöön. Yleensä kai kavereitten kanssa on sillä lailla rennot välit että asioista voidaan puhua. Sinänsä kumpikin on oikeassa, sekä ne jotka tykkää tuommoisesta että ne jotka ei, kyseessähän on makuasia, mutta outoa jos ei kompromissia löydy.
Muilla porukan jäsenillä ei tunnu olevan ongelmaa tämän fine diningin kanssa, vaan aloittajalla, joka ei ilmeisesti ole elintasossa pysynyt ystäviensä vauhdissa.
Tunnistan aloittajan ongelman.
Kun oma opiskelijaporukka alkoi valmistua, siirtyi työelämään ja rupesi tienaamaan, hajosi ylempikeskiluokkaistunut sakki vähitellen.Enää ei kelvannut entinen ja juuri ruoka tuli erottavaksi tekijäksi. Juoma kyllä kelpasi kaikille entiseen malliin, mitä nyt Huttunen -tetrat vaihtuivat Rioja -alueen viineihin.
Mutta pizza-, patonki-, makkara-, sipsi-eväät vaihtuivat aluksi wokkiin ja sushiin. Sitten rennompiin ruokaravintoloihin ja lopulta fine diningiin. Mutta porukka pieneni koko ajan.
Niistä poisjääneistähän olisi saanut kasattua taas porukan kasaan makkara- ja sipsi-iltoihin halvimman tonkan kera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saaks muuten näissä fine diningeissa ollenkaan gluteenitonta ruokaa ja jos saa niin maksaaks sekin sitte tuplasti enemmän? 🤔
Saa, kun tilaa etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa ketjussa mielipiteitään esittelevistä on selkeästi muodostanut käsityksensä "fine diningista" niiden muutamien kertojen perusteella kun isi ja äiti vei aikanaan Rossoon syömään lehtipihvin ja ranskalaiset... Sen verran tanakkata huttua ja täysin vääriä luuloja tässä ketjussa.
Annoskoosta sen verran, että esimerkiksi maistelumenussa yksittäinen annos saattaa olla pienikin, mutta annoksia on sitten paljon.
Suomessa on huimat 8 kappaletta Michelin tähdellä palkittua ravintolaa ja niistä 7 Helsingissä. Ainoa 2 tähden keittiö on Palacessa Etelärannassa. Siihen nähden on hämmästyttävää miten moni keskustelija tuntuu traumatisoituneen monituisista kokemuksistaan "hienoissa" ravintoloissa. Kannattaisiko joskus kokeilla ihan itse? Jos Michelin-ravintola tuntuu vieraalta/liian kalliilta niin miten olisi vaikka vähän parempi pihviravintola? Suomessa on myös muutama todella tasokas kasviravintola (esim. Ravintola Hügge Turussa).
Se mitä tässä ketjussa en ymmärrä on tämä mihinkään tietoon perustumaton urputus, joistain ravintolosyömiseen liittyvistä 80-luvun legendoista. Onko tämä joku boomeriongelma..?
T: Mies 54-vuotta
Nuo "naurettavan kokoinen annos" horinat tulevat melko varmasti henkilöiltä, jotka eivät ole itse koskaan käyneet fine dining -ravintolassa syömässä, mutta jostain syystä tuntevat suurta katkeruutta sellaisia kohtaan jotka ovat. Ovat nähneet instakuvan yksittäisestä pienikokoisesta suurempaan menuun kuuluneesta annoksesta, ja kehitelleet siitä tarinansa kuinka kävivät kerran ja jäi kyllä tosi nälkä! 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.
Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.
Jonkinlainen larppi sekin 🤣No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.
Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:
- älyttömän kallis
- onneksi en maksanut itse
- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin
Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.
Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.
Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO.
Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.
Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.
Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.
Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.
Tuskin maksoi 200 euroa tuo (lounas?)setti.
Päivällinen oli, ja halvin menu ravintolassa on yli satasen. Juuri tuota menua ei miltään julkiselta listalta näkynyt silloinkaan, joten on vaikea verrata, mutta eihän siihen ollut käytetty edes mitenkään erityisen eksoottisia aineksia, vaan tavallisia aineksia joista not-so-fine dining-paikassa olisi saatettu veloittaa ehkä pari, korkeintaan kolme kymppiä.
Niin siis halvin julkinen listamenu oli yli satasen, mutta teille oli tilattu listan ulkopuolelta säästöversio, jonka hinta ei ollut lähelläkään satasta, koska siitä oli jätetty osa annoksista pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.
Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.
Jonkinlainen larppi sekin 🤣No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.
Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:
- älyttömän kallis
- onneksi en maksanut itse
- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin
Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.
Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.
Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO.
Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.
Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.
Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.
Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.
Sehän on vain tilaajan vika, jos oli varannut vain kolme annosta per ruokailija. Tilaaja ei ole ymmärtänyt, mitä fine dining on.
No tämä. Nämä firmoille räätälöidyt halpamenut on syöpää. Jos ei talo tahdo maksaa oikeista annoksista, niin miksei sitten viedä porukoita syömään vaikka johonkin kanansiipiravintolaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.
Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.
Jonkinlainen larppi sekin 🤣No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.
Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:
- älyttömän kallis
- onneksi en maksanut itse
- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin
Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.
Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.
Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO.
Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.
Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.
Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.
Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.
Tuskin maksoi 200 euroa tuo (lounas?)setti.
Päivällinen oli, ja halvin menu ravintolassa on yli satasen. Juuri tuota menua ei miltään julkiselta listalta näkynyt silloinkaan, joten on vaikea verrata, mutta eihän siihen ollut käytetty edes mitenkään erityisen eksoottisia aineksia, vaan tavallisia aineksia joista not-so-fine dining-paikassa olisi saatettu veloittaa ehkä pari, korkeintaan kolme kymppiä.
Niin siis halvin julkinen listamenu oli yli satasen, mutta teille oli tilattu listan ulkopuolelta säästöversio, jonka hinta ei ollut lähelläkään satasta, koska siitä oli jätetty osa annoksista pois.
Olet 100% oikeassa. Firmoille on omat räätälöidyt karvalakkimenut jos sellaista tahdotaan. Itse kypsyin tähän käytäntöön jo 2000-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä ketjussa fine diningia arvostelevilla joku alemmuuskompleksi? Jos olisitte sinut valintannne kanssa, ei olisi tarve päivitellä muiden valintoja. Minä kokkaan ja syön hyvissä ravintoloissa ihan omaksi ilokseni, en muita mollatakseni, itseni korottaakseni tai kateutta herättääkseni.
Kyllä. Juntit yrittävät parhaansa mukaan mollata laatua, kokemuksia, uusia makuja, palvelua jne, koska heillä ei itsellään ole siihen varaa, tai yksinkertaisesti edes kiinnostusta, kun oma käsitys hyvästä ruuasta on, että sen jälkeen on aivan ähky olo, verenpaineet koholla ja vaaka näyttää vähintään kiloa enemmän elopainoa.
Käsitys hyvästä ruoasta on se, että annoksesta ei jää nälkä. En myöskään halua maksaa 200-300 € per ruokailu. En myöskään nauti runsaasta kommunikoista annoksiin liittyen. Enkä myöskään halua odotella niitä annoksia tunteja.
No kappas, ensimmäinen alemuudentuntoinen (ja persaukinen) juntti tuli paikalle ilmoittamaan oman junttiutensa. Muista ottaa ne verenpainelääkkeet ja ota nyt tosissasi jo ne lääkärin puheet uhkaavasta sydänkohtauksesta. Se on edelleen suomalaismiesten suurin kuolinsyy.
Luulin, että puhut itsestäsi. Vain juntti luulee olevansa fiksu syömällä palkkatasoonsa nähden liian kalliisti.
Jonkinlainen larppi sekin 🤣No totta, harvalla on oikeasti varaa taikka aikaa fine diningiin joka päivä. Mutta tuo edellinen oli kyllä oikeasti juntein mahdollinen mielipide: "ei jää nälkä" tarkoittaa 99% tapauksista vähintään kaksinkertaista kalorimäärää henkilön kulutukseen verrattuna, "En myöskään nauti runsaasta kommunikoista" viittaa epäsosiaaliseen änkyrään jolla ei ole ystäviä eikä muitakaan kavereita paitsi kaljoittelusellaisia, ja "en halua odottella tunteja" taas siihen, että kaikki muu paitsi pikaruoka on turhaa hienostelua. Vaikea välttää mielikuvaa, että tuon kirjoittanut on pihi istumatyötä tekevä vanhapoika, jonka elopaino on vähintään 20 kiloa enemmän kuin BMI:n mukaan pitäisi.
Juntein mielipide? Seuraavia kommentteja kuultu fine dining jälkeen:
- älyttömän kallis
- onneksi en maksanut itse
- jäi nälkä eli grillin kautta kotiin
Ihan normipainoisia ihmisiä. Päivällä ei ilmeisesti syöty juuri mitään, kun ollaan menossa syömään kunnolla illalla. Tuntien istuskelun ja odottelun jälkeen jäi nälkä.No, siis kyllä minun mielestäni se että nyrpistää fine diningille nenää edes kokeilematta, ja näkee nuo itse ilmoittamansa asiat jotenkin ihailtavina, on edelleen junttimaisempaa kuin nuo sinun listaamasi kommentit.
Olen minä itsekin ollut työporukan kanssa fine dining -tilaisuudessa missä kommentit olivat juurikin noita. Mutta syy on nimenomaan siinä että on opittu siihen, että ravintolassa syödään itsensä ihan turvoksiin ja siksi on jätetty lounas väliin. Tähän ruotsinlaivabuffetit ja rasvassa uivat bensisateriat ovat suomalaiset koulineet, ja tiliä siitä tehdään vieläkin, sen ylipainon ja sydän-verisuonitautien kanssa. Vaikka yksittäisen ruokailuseurueen osanottajat olisivatkin olleet normaalipainoisia.
Tähän samaan sarjaan kuuluu hotellien ja laivojen aamiaiset. Kriteeri majapaikalle ja laivalle on HYVÄ aamiainen, jolla ahdetaan krapulassa napa täyteen pekonia, nakkeja, metvurstivoileipää ja makeita herkkuja, jottei tarvitse syödä lounasta, vaan voi heti kaupungille vyöryttyään aloittaa taas kaljan juomisen. Sitten iltapäivällä etsitään kaupungin halvin pitseria, jossa otetaan meat lovers pizza ja kaljaa, tai pubi josta saa ranskalaisia ja kypsäksi paistettua pihviä grillimaustevoilla. Ja kaljaa. Sitten on syöty HYVIN ja voikin haukkua taas "hifistelijät", jotka varaavat pöydän laaturavintolaan kokeakseen ruokaelämyksiä. Ei siellä kuitenkaan ole kuin kaksi heinää ristissä, HOHOHOHOOHHHOOOO.
Ja siis siinähän ei ole mitään väärää jos haluaa syödä kengänpohjapihvin maustevoin ja ranskalaisten kanssa. Ei oo pakko mennä fine diningiin jos ei kiinnosta. Mutta ehdottoman typerää on haukkua koko konsepti ja siitä tykkäävät.
Nuoko ovat vaihtoehdot? Olen syönyt erinomaisia pihviannoksia esim. hintaan 30 €. Toisaalta olen saanut samaan hintaan lähes karrelle kärähtäneen pihvin. Jälkimmäiseen ketjuravintolaan en sitten jatkossa ole mennyt.
Silti ei tarvitse mennä syömään lusikallisia hintaan 200-300 €. Ap:n puolesta sen valinnan tekevät kaverit, mikä on väärin.Sillä 200:lla saa kyllä aika paljon enemmän kuin lusikallisen.
Minulla on yksi kokemus Fine Diningista, en sano missä (Firma maksoi). En valehtele pätkääkään, kun sanon että alkupalana oli kaksi parsaa ristissä hollandaisekastikelirauksen kanssa, ja pääruoaksi pala porsaan sisäfilettä, ja sen kanssa VALEHTELEMATTA noin yksi lusikallinen perunapyrettä. Jälkiruokaa en enää muista, mutta kooltaan oli samaa luokkaa kuin edellisetkin.
Se saattoikin olla huono ravintola. Suomessa on paljon huonojakin fine dining -paikkoja. Alkuruoka vaikuttaa normaalilta, mutta kyllä kolmen ruokalajin pääruoka pitää olla kuvaustasi isompi.
Fine diningissa tarjotaan fine diningia eikä isoja pääruokia. Tilaaja on halunnut jättää osan annoksista pois säästösyistä. Olisi vaan kannattanut kertoa ruokailemaan tuleville, että hän on varannut pienen välipalan.
Ainoa asia, josta suomalainen ei tunne kateutta (ilmenee mm. seuraavanlaisina toteamuksina: se on turhaa, se on snobbailua, se on tyhmää, se on haitallista, parempaa on tämä minun juttu x jne. jne. jne) on mämmin syönti. Sitä saa syödä vaikka 12 tuokkosta kerrallaan eikä haittaa ketään.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa asia, josta suomalainen ei tunne kateutta (ilmenee mm. seuraavanlaisina toteamuksina: se on turhaa, se on snobbailua, se on tyhmää, se on haitallista, parempaa on tämä minun juttu x jne. jne. jne) on mämmin syönti. Sitä saa syödä vaikka 12 tuokkosta kerrallaan eikä haittaa ketään.
Kyllä ainakin omassa tuttavapiirissä on niin julmettu yökkiminen päällä koko pääsiäisen ajan jos edes mainitsee mämmin! Eli kyllä se todellakin haittaa joitain.
Fine dining on yliarvostettua. Se on vain ruualla kikkailua ja pelleilyä. Olen itse käynyt työni puolesta usealla fine diningilla mutten niitä suuremmin arvosta. Omalla rahalla saa parempaa ruokaa ihan normaaleissa keskihintaisissa hyvin valituissa ravintoloissa.