Lue keskustelun säännöt.
Kaksio 33 m2, kolmio 45 m2. Miten tähän järjettömyyteen on päädytty?
02.01.2023 |
https://www.t2h.fi/kohde/asunto-oy-vantaan-krios/
En ymmärrä. Ennen oli 10 m2 enemmän kaksio 43 m2 ja kolmio 20 m2 enemmän, 65 m2.
Ovatko ihmiset kutistuneet?
Kommentit (872)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ongelma? Se, että on tarjolla eri kokoisia asuntoja erilaisilla pohjilla?
Voi ei, onpa järjetöntä :D
No onhan se aika erikoista, että koirankopin kokoisia huoneita tarjotaan. Minulla on 54 m2 kaksio ja tässä on tarpeeksi tilaa.
Katsoin mainosta uusista asunnoista. Siellä on mm. 3h+k+sauna 53m2. Aika kanikoppeja rakennetaan ja hämmästyttävintä on se, että ne menee kaupaksi.
Kaikesta sitä ihminen hämmästyy. Suurempiakin rakennetaan, mikset katso ja hämmästele mielummin niitä?
No sinähän se varsinainen tampio ääliö olet.
En kirjoittanut sanaakaan siitä, että KANIKOPIT on ainoita mahdollisia asuntoja.
Kommentoi itse kommenttiin, älä siihen mitä tyhjä pääsi tuottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulen että pienissä asunnoissa asuvat ymmärtävät enemmän rahasta. Esimerkiksi 100 000 euroa voi käyttää siihen, että ostaa isomman asunnon, josta tulee myös n 100 euron korotus yhtiövastikkeeseen kuukaudessa.
Tai voi asua pienessä ja sijoittaa sen 100 000 euroa, jolloin 3% tuotollakin saa vuodessa lisätuloa 3000 euroa eli 250 euroa/ kk brutto, nettona käteen 175 euroa/ kk + 100 euroa pienempi asumiskulu/kk eli 275 euroa käytettåvissä olevia tuloja joka kuukausi.
Tuossahan juuri joku minikämpässä asuva selitti, ettei tee koskaan ruokaa, vaan syö ulkona, ja viettää muutenkin hyvin vähän aikaa kämpässään. Siihen ulkona syömiseen ja kaupungilla hengailuun menee paljon rahaa, joten sijoittamiset voi kyllä unohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo pienten asuntojen ihmettelijät asuvat omakotitaloissa, ja he eivät hahmota, että kaupungissa kerrostalossa asumiskustannukset eli yhtiövastike ja osuudet remonteista määräytyvät neliöiden mukaan. Ostin juuri 30 m2 kaksion, jossa on yhtiövastike halpa eli 150 euroa/ kk. Myin pois 80 m2 asunnon, jossa oli yhtiövastike 420 euroa /kk. Kun taloyhtiö tekee remontteja, niin esim putkiremontti oli tuossa isommassa asunnossa minulle 80 000 euroa, kun pienemmässä on vain 30 000. Ja kun se 30 m2 kaksio maksoi vain 280 000 euroa ja 80 m2 asunto 490 000 euroa, niin säästin aivan huomattavasti vaihtaessani pienempään.
Mutta onko noin pienessä asunnossa mukava sitten asua, kun on jopa kaksio ahdettu noihin neliöihin? Olen joskus asunut 27 m2:n yksiössä ja kyllä sekin jo ahdisti.
Nykyään suurin osa kotitalouksista on yhden hengen talouksista eli nyt ei puhuta perheasunnoista.
Oli sinulla neliöitä 300m2 tai 30m2, loppupelissä, ihan tutkimusten mukaan (en löydä sitä tähän hätään) vietetään vapaa-aikaa ja nukutaan kodissa vain muutaman neliön alueella, jo kodin sisustus lähtee siitä, muut neliöt ovat "varastoina" säilytetään huonekaluja, vaatteita ja muuta, jota ei edes aina käytetä. Nykyään ihmiset viettävät paljon aikaa työssä, opiskelevat, harrastavat jne. ja se tehdään kodin ulkopuolella.
Isot asunnot ja niiden ylläpito kuormittaa luontoa ja ympäristöä ja vie suurimman osan tuloistamme, niin onko siinä järjeä, jos emme kuitenkaan ajallisesti ehdi nauttia ja käyttää kaikkia neliöitä, mitä omistamme, kun suurimman osan valveilla olosta vie kuitenkin työ, opiskelu ja harrastukset.
Ja myös kodilla ja rakennustarvikkeilla on elinkaari, joita joudumme jatkuvasti ylläpitämään ja remontoimaan ja laittamaan asumiseen lisää rahaa. Onko se sen arvoista?
Niinkuin täällä joku kertoi, joku putkiremontti kaksioon voi maksaa 80.000€ ja pieneen asuntoon 30.000€, voisiko senkin rahan käyttää järkevämmin, joka todella parantaisi elämänlaatua ja antaisi mielihyvää esim. tekemällä vähemmän töitä tai lisäämällä vapaa-aikaa ja harrastaa mitä tykkää, kun elämme vain kerran ja suurin osa ajastamme käytämme rahan haalimiseen, jolla voimme maksaa suuria asuntoja, josta harvat ehtivät edes nauttia, kun työssäkäynti vie aikamme.
Elämä on valintoja, onko se materiaa ja isoja asuntoja vai onko se elämää, josta todella saamme mielihyvää ja nautimme.
"Nykyään ihmiset viettävät paljon aikaa työssä, opiskelevat, harrastavat jne. ja se tehdään kodin ulkopuolella."
Tarkoitat ennen ...
Nykyään työt ja opiskelut tehdään etänä kotoa käsin. Pelaaminen kotoa tietokoneella.Tietenkin ne jotka tekevät etätöitä ja pelaavat kotona, ostavat isoja asuntoja. Ei sitä kukaan estä.
Mutta isojen asuntojen lisäksi tarvitaan myös pieniä 35-45m2 asuntoja ja kun tarkastelee myytäviä asuntoja, sieltä löytyy 18m2 600m2 asuinneliöön.Mikä ihme vimma on ihmisillä tuomita pienet asunnot? Kun ketään ei pakoteta valitsemaan pientä asuntoa kodikseen, vaan vapaasti voi rakentaa/rakennuttaa vaikka 2000m2 jossa on tilaa tehdä etätöitå.
Muissa pohjoismaissa on määrätty asunnoille minimikokoja joita ei saa alittaa. Suomessa asutaan valmiiksi koirankopeissa. Olisiko sillä korrelaatiota huumekuolemien ja itsemurhien suureen määrään?
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin joskus 34-neliöisessä kaksiossa ja se oli oikein hyvä yhdelle ihmiselle. Talo oli tosin 50-luvulta ja siinä asunnossa oli tosi pieni eteinen, keittokomero ja kylpyhuone. Nykyään noihin tiloihin pitää käyttää paljon neliöitä, joten makkareista tulee pieniä komeroita. Tuossa asunnossa oli ihan tilava makuuhuone ja paljon järkevästi suunniteltua kiinteätä kaappitilaa. Noita harvemmin näkee enää uusissa asunnoissa.
Tyttärellä on 34 neliön tupakeittiöllinen yksiö. Siinä on käytännöllinen pohjaratkaisu. On aivan oikea 10 neliön makuuhuone. Keittoseinämä on ikäänkuin omana alueensa eikä olohuoneeseen päin. Runsaasti kaappi tilaa niin makuuhuoneessa kuin keittiö-osassakin. Ainoa miinus on järjettömän suuri kylppäri. Mutta niinhän se aina on samankokoinen kaikissa asunnoissa esteettömyysvaatimuksen takia.
Eikös siellä harvaan asutulla maaseudulla ole tyhjiä, isojakin asuntoja pilvin pimein kun ei mene kaupaksi, koska työpaikat ovat isommissa kaupungeissa. Ihmettelyyn, että kun Suomi on harvaan asuttu maa ja kummallista kun rakennetaan pieniä asuntoja. Kai ihmiset pakkautuu sinne missä on opiskelu- ja työmahdollisuudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä yksi pienten asuntojen haukkuja kaipaa sosialismia. Hän ei tajua, että asuntojen hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan, eikä niitä "jaella", eikä ihmisiä "asuteta". Muussa tapauksessa en ymmärrä, miksei hän osta isompaa, joita on koko ajan paljon runsaasti tarjolla, jos kerran isomman haluaa. Me pienen haluavan voimme sitten ostaa ne pienet.
Nykyasunnoissa kun makkarit on sellaisia komeroita. Pian varmaan uusissa asunnoissa makuuhuone poistetaan ja sänky kannetaan olohuoneeseen. Siihen keittiökomeroiden viereen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo pienten asuntojen ihmettelijät asuvat omakotitaloissa, ja he eivät hahmota, että kaupungissa kerrostalossa asumiskustannukset eli yhtiövastike ja osuudet remonteista määräytyvät neliöiden mukaan. Ostin juuri 30 m2 kaksion, jossa on yhtiövastike halpa eli 150 euroa/ kk. Myin pois 80 m2 asunnon, jossa oli yhtiövastike 420 euroa /kk. Kun taloyhtiö tekee remontteja, niin esim putkiremontti oli tuossa isommassa asunnossa minulle 80 000 euroa, kun pienemmässä on vain 30 000. Ja kun se 30 m2 kaksio maksoi vain 280 000 euroa ja 80 m2 asunto 490 000 euroa, niin säästin aivan huomattavasti vaihtaessani pienempään.
Mutta onko noin pienessä asunnossa mukava sitten asua, kun on jopa kaksio ahdettu noihin neliöihin? Olen joskus asunut 27 m2:n yksiössä ja kyllä sekin jo ahdisti.
Nykyään suurin osa kotitalouksista on yhden hengen talouksista eli nyt ei puhuta perheasunnoista.
Oli sinulla neliöitä 300m2 tai 30m2, loppupelissä, ihan tutkimusten mukaan (en löydä sitä tähän hätään) vietetään vapaa-aikaa ja nukutaan kodissa vain muutaman neliön alueella, jo kodin sisustus lähtee siitä, muut neliöt ovat "varastoina" säilytetään huonekaluja, vaatteita ja muuta, jota ei edes aina käytetä. Nykyään ihmiset viettävät paljon aikaa työssä, opiskelevat, harrastavat jne. ja se tehdään kodin ulkopuolella.
Isot asunnot ja niiden ylläpito kuormittaa luontoa ja ympäristöä ja vie suurimman osan tuloistamme, niin onko siinä järjeä, jos emme kuitenkaan ajallisesti ehdi nauttia ja käyttää kaikkia neliöitä, mitä omistamme, kun suurimman osan valveilla olosta vie kuitenkin työ, opiskelu ja harrastukset.
Ja myös kodilla ja rakennustarvikkeilla on elinkaari, joita joudumme jatkuvasti ylläpitämään ja remontoimaan ja laittamaan asumiseen lisää rahaa. Onko se sen arvoista?
Niinkuin täällä joku kertoi, joku putkiremontti kaksioon voi maksaa 80.000€ ja pieneen asuntoon 30.000€, voisiko senkin rahan käyttää järkevämmin, joka todella parantaisi elämänlaatua ja antaisi mielihyvää esim. tekemällä vähemmän töitä tai lisäämällä vapaa-aikaa ja harrastaa mitä tykkää, kun elämme vain kerran ja suurin osa ajastamme käytämme rahan haalimiseen, jolla voimme maksaa suuria asuntoja, josta harvat ehtivät edes nauttia, kun työssäkäynti vie aikamme.
Elämä on valintoja, onko se materiaa ja isoja asuntoja vai onko se elämää, josta todella saamme mielihyvää ja nautimme.
"Nykyään ihmiset viettävät paljon aikaa työssä, opiskelevat, harrastavat jne. ja se tehdään kodin ulkopuolella."
Tarkoitat ennen ...
Nykyään työt ja opiskelut tehdään etänä kotoa käsin. Pelaaminen kotoa tietokoneella.Tietenkin ne jotka tekevät etätöitä ja pelaavat kotona, ostavat isoja asuntoja. Ei sitä kukaan estä.
Mutta isojen asuntojen lisäksi tarvitaan myös pieniä 35-45m2 asuntoja ja kun tarkastelee myytäviä asuntoja, sieltä löytyy 18m2 600m2 asuinneliöön.Mikä ihme vimma on ihmisillä tuomita pienet asunnot? Kun ketään ei pakoteta valitsemaan pientä asuntoa kodikseen, vaan vapaasti voi rakentaa/rakennuttaa vaikka 2000m2 jossa on tilaa tehdä etätöitå.
Muissa pohjoismaissa on määrätty asunnoille minimikokoja joita ei saa alittaa. Suomessa asutaan valmiiksi koirankopeissa. Olisiko sillä korrelaatiota huumekuolemien ja itsemurhien suureen määrään?
Tottakai voimme määrätä asuntojen minimikooksi vaikka 100 neliötä. Mutta siitä vasta huuto ja raivo nousisi, kun ihmisten olisi pakko maksaa omistusasunnostaan minimissäänkin monta sataa tihatta euroa ja sen lisäksi 500 euroa joka kuukausi vastikkeessa. Halvin vuokrataso olisi 1400 euroa kuussa. Olisi ap barrikaadeilla, että törkeää, miten Suomessa on pakko asua kalliisti ja leveästi, vaikkei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyrmäkeen valmistuu tälläkin hetkellä uudiskohteita, joissa on esimerkkiyhtiötä tuplasti suurempia kolmioita ja neliöitä. Kaikille siis löytyy mieleisensä, missä ongelma?
Yksi rakennus Myyrmäessä ei vielä tarkoita että kaikille löytyy mieleisensä. Etsin pitkään uudehkoa asuntoa jossa olisi järkevät ruuanlaittotilat (perheasunnossa seinäke olohuoneessa ei ole järkevää), ja 3 makuuhuonetta joihin mahtuu sängyn lisäksi vaatekaapit ja muut huonekalut. Budjettikaan ei ollut este, vaan se että tuollaisia ei enää rakenneta. Ostin sitten kasaria, jolloin pohjaratkaisuissa oli vielä joku järki.
Kuvailemasi kaltaisia asuntoja kyllä rakennettaisiin, jos niille vain riittäisi kysyntää sillä hinnalla jonka ne tulisivat maksamaan.
Itse asiassa niitä ei rakenneta siksi, että rakennuttaja maksimoi voittonsa mahdollisimman suurella määrällä mahdollisimman pieniä asuntoja. Ja tämän mahdollistaa ahne kaavoitus. Kyllä noille asunnoille ostajia löytyisi, maksukykyisiäkin.
Hinnoittelukysymys. Jos hinta on riittävän suuri, kyllä ne suuretkin asunnot toisivat hyvän tuoton. Ongelma on ettei sellaisille löydy riittävästi ostajia, joten suurempi määrä pienempiä asuntoja tuo paremman tuoton.
Kyllä omakotitalojen kysyntä ihan viime aikoja lukuunottamatta todistaa vähän toisenlaista. Omaksi asunnoksi isompia ostettaisiin, markkinoita vääristää sijoituasuntojen hankinta, joka on melko sairasta tulonsiirtoa hyvätuloisille. Hassua että tähän sääntelijöiden puolelta ei ole tartuttu.
Nimenomaan pienistä asunnoista on ollut pulaa. Korjausliike on saattanut toki mennä hieman överiksi, mutta jos kysyntää suurillekin asunnoille riittää, niin markkinat kyllä huolehtii että niitä myös syntyy.
Niin, sitä överiyttä alun perin lähdin kritisoimaankin. Mulle on ihan ok, jos joku haluaa asua 30 neliön kaksiossa, mutta en itse halua asua 70 neliön neliössä ja olisin valmis siitä maksamaan. Ja tiedän etten ole ainoa, sokea usko markkinoiden korjaavaan voimaan ei toimi silloin kun markkinat eivät saa toimia vapaasti.
Voisiko olla erilaisia kodin tarpeita ja ikävä kyllä, toistaiseksi niihin muilla ei ole mitään sanomista, eikä siihen tarvitse kysyä muilta lupaa. Ja siksi turha arvostella ja kritisoida, kun asumistarpeita on monenlaisia.
Meille 35m2 kaksio oli löytö ja tykätään kovasti.
Jäätiin juuri miehen kanssa eläkkeelle ja muutettiin maalle lapsuuteni kotiin Saimaan rannalle ja haluttiin kaupunkiasunto, kun käydään teatterissa, konserteissa, ostoksilla ja halutaan muutaman kerran kuukaudessa yöpyä kaupungissa, eikä haluttu majoittua hotellissa. Toimii myös vierasasuntona.
Myös lapseni asuu n. 23m2 yksiössä Helsingissä ja viettää aikaansa asunnossa muutaman kuukauden vuodessa ja käy kääntymässä kodissaan, kun työt ovat ympäri maailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on meneillään toinenkin ketju tåällä otsikolla "Miksi työnantajat eivät maksa parempia palkkoja, vaikka heillä olisi siihen varaa?"
Suomalaisille on turha maksaa lisää palkkaa koska se häviää veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. Sitäpaitsi suomalaisilla on jo euroopan parhaimpiin kuuluvat palkat
Mene se sanomaan sadoille tuhansille työttömille joille palkka on kaukainen muista vain.
Vierailija kirjoitti:
Asuin nuorena 35m2 yksiössä ja se oli hyvä. Mahtui 120cm sänky, sohva, tv-taso ja tietokonepöytä ja vielä pieni keittiönpöytäkin. Kaikki tarpeellinen. Kaksiossa asuin poikakaverin kanssa ja siinä oli 63m2. Sekin oli hyvä. Olkkariin mahtui kunnon sohvavermeet, keittiöön 4-hengen pöytä ja makkari ei ollut ihan sullottu, vaikka oli sekä tietokonepöytä että parisänky.
Jos nyt muuttaisin yksin asumaan, niin vähintään 55m2 kaksion tarvisin. Pienempään en menisi. Vaikka vanhempi kerrostalo, vaikka ruma seitkytlukulainen, mutta pääasia, että vähän olisi tilaa ympärillä.
70-luvun kerrostaloissa monesti onkin avarat valoisat huoneet ja mikäli kalliit putki- ja julkisivurempat on tehty ajallaan niin ihan varteenotettava vaihtoehto. Toki nykymakuun parvekkeet on vähän ahtaat ja karut. Vanhemmissa taloissa sitten välttämättä ei ole parveketta ollenkaan ja uudemmissa voi olla pelkkä ranskalainen parveke
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ongelma? Se, että on tarjolla eri kokoisia asuntoja erilaisilla pohjilla?
Voi ei, onpa järjetöntä :D
No onhan se aika erikoista, että koirankopin kokoisia huoneita tarjotaan. Minulla on 54 m2 kaksio ja tässä on tarpeeksi tilaa.
Katsoin mainosta uusista asunnoista. Siellä on mm. 3h+k+sauna 53m2. Aika kanikoppeja rakennetaan ja hämmästyttävintä on se, että ne menee kaupaksi.
Kaikesta sitä ihminen hämmästyy. Suurempiakin rakennetaan, mikset katso ja hämmästele mielummin niitä?
No sinähän se varsinainen tampio ääliö olet.
En kirjoittanut sanaakaan siitä, että KANIKOPIT on ainoita mahdollisia asuntoja.
Kommentoi itse kommenttiin, älä siihen mitä tyhjä pääsi tuottaa.
Oletpa sinä kiukkuinen, ei ilmeisesti ole asiat kovin hyvällä tolalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on meneillään toinenkin ketju tåällä otsikolla "Miksi työnantajat eivät maksa parempia palkkoja, vaikka heillä olisi siihen varaa?"
Suomalaisille on turha maksaa lisää palkkaa koska se häviää veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. Sitäpaitsi suomalaisilla on jo euroopan parhaimpiin kuuluvat palkat
Mene se sanomaan sadoille tuhansille työttömille joille palkka on kaukainen muista vain.
Heti kun menee töihin, alkaa taas palkka juosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo pienten asuntojen ihmettelijät asuvat omakotitaloissa, ja he eivät hahmota, että kaupungissa kerrostalossa asumiskustannukset eli yhtiövastike ja osuudet remonteista määräytyvät neliöiden mukaan. Ostin juuri 30 m2 kaksion, jossa on yhtiövastike halpa eli 150 euroa/ kk. Myin pois 80 m2 asunnon, jossa oli yhtiövastike 420 euroa /kk. Kun taloyhtiö tekee remontteja, niin esim putkiremontti oli tuossa isommassa asunnossa minulle 80 000 euroa, kun pienemmässä on vain 30 000. Ja kun se 30 m2 kaksio maksoi vain 280 000 euroa ja 80 m2 asunto 490 000 euroa, niin säästin aivan huomattavasti vaihtaessani pienempään.
Mutta onko noin pienessä asunnossa mukava sitten asua, kun on jopa kaksio ahdettu noihin neliöihin? Olen joskus asunut 27 m2:n yksiössä ja kyllä sekin jo ahdisti.
Nykyään suurin osa kotitalouksista on yhden hengen talouksista eli nyt ei puhuta perheasunnoista.
Oli sinulla neliöitä 300m2 tai 30m2, loppupelissä, ihan tutkimusten mukaan (en löydä sitä tähän hätään) vietetään vapaa-aikaa ja nukutaan kodissa vain muutaman neliön alueella, jo kodin sisustus lähtee siitä, muut neliöt ovat "varastoina" säilytetään huonekaluja, vaatteita ja muuta, jota ei edes aina käytetä. Nykyään ihmiset viettävät paljon aikaa työssä, opiskelevat, harrastavat jne. ja se tehdään kodin ulkopuolella.
Isot asunnot ja niiden ylläpito kuormittaa luontoa ja ympäristöä ja vie suurimman osan tuloistamme, niin onko siinä järjeä, jos emme kuitenkaan ajallisesti ehdi nauttia ja käyttää kaikkia neliöitä, mitä omistamme, kun suurimman osan valveilla olosta vie kuitenkin työ, opiskelu ja harrastukset.
Ja myös kodilla ja rakennustarvikkeilla on elinkaari, joita joudumme jatkuvasti ylläpitämään ja remontoimaan ja laittamaan asumiseen lisää rahaa. Onko se sen arvoista?
Niinkuin täällä joku kertoi, joku putkiremontti kaksioon voi maksaa 80.000€ ja pieneen asuntoon 30.000€, voisiko senkin rahan käyttää järkevämmin, joka todella parantaisi elämänlaatua ja antaisi mielihyvää esim. tekemällä vähemmän töitä tai lisäämällä vapaa-aikaa ja harrastaa mitä tykkää, kun elämme vain kerran ja suurin osa ajastamme käytämme rahan haalimiseen, jolla voimme maksaa suuria asuntoja, josta harvat ehtivät edes nauttia, kun työssäkäynti vie aikamme.
Elämä on valintoja, onko se materiaa ja isoja asuntoja vai onko se elämää, josta todella saamme mielihyvää ja nautimme.
Ei ne neliöt ole pelkkää materiaa, itse asuin joskus 25 neliön yksiössä kolmisen vuotta kunnes seinät alkoivat toden teolla kaatua päälle ja mielenterveys oli koetuksella. Nyt on vanha yli 60 neliön avara kaksio enkä millään enää vaihtaisi pienempään vaikka remontteja onkin ollut ja tulee olemaan.
Mutta eikö se ole kiva, kun voi ihan itse valita ja päättää itse asuinneliöistään, minä viihdyn 25m2 kaupunkiasunnossa, kun varsinainen koti maalla.
Miksi ihmeessä pienet asuntojen rakentaminen pitäisi kieltää, kun asumistarpeita on joka lähtöön?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että pienissä asunnoissa asuvat ymmärtävät enemmän rahasta. Esimerkiksi 100 000 euroa voi käyttää siihen, että ostaa isomman asunnon, josta tulee myös n 100 euron korotus yhtiövastikkeeseen kuukaudessa.
Tai voi asua pienessä ja sijoittaa sen 100 000 euroa, jolloin 3% tuotollakin saa vuodessa lisätuloa 3000 euroa eli 250 euroa/ kk brutto, nettona käteen 175 euroa/ kk + 100 euroa pienempi asumiskulu/kk eli 275 euroa käytettåvissä olevia tuloja joka kuukausi.
Tuossahan juuri joku minikämpässä asuva selitti, ettei tee koskaan ruokaa, vaan syö ulkona, ja viettää muutenkin hyvin vähän aikaa kämpässään. Siihen ulkona syömiseen ja kaupungilla hengailuun menee paljon rahaa, joten sijoittamiset voi kyllä unohtaa.
Laittaisikohan tämä minikämpässä asuja sitä ruokaa yhtään sen enempää, jos asuisi 90m2 4h+keittiö asunnossa sen pikkuluukkunsa sijaan? Luulen, että olisi ulkona ihan yhtä paljon. Kotoilu ei ole kaikkia varten.
Vierailija kirjoitti:
Tämä yksi pienten asuntojen haukkuja kaipaa sosialismia. Hän ei tajua, että asuntojen hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan, eikä niitä "jaella", eikä ihmisiä "asuteta". Muussa tapauksessa en ymmärrä, miksei hän osta isompaa, joita on koko ajan paljon runsaasti tarjolla, jos kerran isomman haluaa. Me pienen haluavan voimme sitten ostaa ne pienet.
Noista itkuvirsistä paistaa hieman läpi se, ettei itse makseta omasta asumisestaan mitään. Itkettäähän se, kun muut eivät kustanna suurempaa asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo pienten asuntojen ihmettelijät asuvat omakotitaloissa, ja he eivät hahmota, että kaupungissa kerrostalossa asumiskustannukset eli yhtiövastike ja osuudet remonteista määräytyvät neliöiden mukaan. Ostin juuri 30 m2 kaksion, jossa on yhtiövastike halpa eli 150 euroa/ kk. Myin pois 80 m2 asunnon, jossa oli yhtiövastike 420 euroa /kk. Kun taloyhtiö tekee remontteja, niin esim putkiremontti oli tuossa isommassa asunnossa minulle 80 000 euroa, kun pienemmässä on vain 30 000. Ja kun se 30 m2 kaksio maksoi vain 280 000 euroa ja 80 m2 asunto 490 000 euroa, niin säästin aivan huomattavasti vaihtaessani pienempään.
Mutta onko noin pienessä asunnossa mukava sitten asua, kun on jopa kaksio ahdettu noihin neliöihin? Olen joskus asunut 27 m2:n yksiössä ja kyllä sekin jo ahdisti.
Nykyään suurin osa kotitalouksista on yhden hengen talouksista eli nyt ei puhuta perheasunnoista.
Oli sinulla neliöitä 300m2 tai 30m2, loppupelissä, ihan tutkimusten mukaan (en löydä sitä tähän hätään) vietetään vapaa-aikaa ja nukutaan kodissa vain muutaman neliön alueella, jo kodin sisustus lähtee siitä, muut neliöt ovat "varastoina" säilytetään huonekaluja, vaatteita ja muuta, jota ei edes aina käytetä. Nykyään ihmiset viettävät paljon aikaa työssä, opiskelevat, harrastavat jne. ja se tehdään kodin ulkopuolella.
Isot asunnot ja niiden ylläpito kuormittaa luontoa ja ympäristöä ja vie suurimman osan tuloistamme, niin onko siinä järjeä, jos emme kuitenkaan ajallisesti ehdi nauttia ja käyttää kaikkia neliöitä, mitä omistamme, kun suurimman osan valveilla olosta vie kuitenkin työ, opiskelu ja harrastukset.
Ja myös kodilla ja rakennustarvikkeilla on elinkaari, joita joudumme jatkuvasti ylläpitämään ja remontoimaan ja laittamaan asumiseen lisää rahaa. Onko se sen arvoista?
Niinkuin täällä joku kertoi, joku putkiremontti kaksioon voi maksaa 80.000€ ja pieneen asuntoon 30.000€, voisiko senkin rahan käyttää järkevämmin, joka todella parantaisi elämänlaatua ja antaisi mielihyvää esim. tekemällä vähemmän töitä tai lisäämällä vapaa-aikaa ja harrastaa mitä tykkää, kun elämme vain kerran ja suurin osa ajastamme käytämme rahan haalimiseen, jolla voimme maksaa suuria asuntoja, josta harvat ehtivät edes nauttia, kun työssäkäynti vie aikamme.
Elämä on valintoja, onko se materiaa ja isoja asuntoja vai onko se elämää, josta todella saamme mielihyvää ja nautimme.
Ei ne neliöt ole pelkkää materiaa, itse asuin joskus 25 neliön yksiössä kolmisen vuotta kunnes seinät alkoivat toden teolla kaatua päälle ja mielenterveys oli koetuksella. Nyt on vanha yli 60 neliön avara kaksio enkä millään enää vaihtaisi pienempään vaikka remontteja onkin ollut ja tulee olemaan.
Sellaista se on. Itse asuin aikoinaan 10 neliön huoneessa useamman vuoden, eikä tuntunut missään. Nyt kuulun ylimpään tulodesiiliin ja asun väljästi, mutta ajatus merkittävästi pienemmästä asunnosta ei ahdista yhtään. Todennäköisesti tulen sellaiseen vielä joskus muuttamaankin. Yritän sanoa tällä, että kenties se henkinen hyvinvointi ei ole niinkään neliöistä kiinni vaan muista tekijöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän ihmettä ihmiset niillä neliöillä tekevät? Sekö tekee onnelliseksi, että asutaan väljästi ja puolet huoneista seisoo tyhjillään keräämässä pölyä. En ymmärrä. Eihän siellä kotona ole tarkoitus koko aikaa nököttää. Se ei ole tervettä.
Jotkut tekee kotonaan muutakin, kuin katsoo Netflixiä. Jo muutamat harrastustarvikkeet vie valtaosan koirankoppien säilytystiloista... Vaikka harrastaisi kodin ulkopuolellakin.
No sitten ostaa isomman asunnon jotta on vaikka kokonainen huone niille harrastusvälineille. Ihan keksitty ongelma on nyt tämä.
Ihan kuin kaikilla olisi mahdollisuus valita, ostaako omat 100m2 jostain maalta, vai asuuko vuokralla 38m2 kaksiossa.
En ole yksinäni keksinyt ongelmaa, ettei käytännöllisiä asuntoja ole tarpeeksi tarjolla. En tarvitse kokonaista huonetta millekään tarvikkeille. Tarvitsen "normaalin" kaksion, joita ei nykyiset kopit ole.
Jos tarvitset "normaalin kaksion", siihen on lukemattomia mahdollisuuksia. Varaat asunnon jo suunnitteluvaiheessa ja suunnittelet ihan itse mieleisen mukaisen kaksion, mh voit tehdä keittiön ja oh vaatehuoneen. Myös kaikki kalusteet. Tai ostat asunnon pohjan "betoni pinnoilla" ja rakennat loput itse. Tämä on ihan yleinen ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on Euroopan harvimmin asuttuja maita. Missään ei asuta niin pienissä asunnoissa kuin Suomessa. Aikamoinen ristiriita on kyseessä. Taustalla on korruptoinut rakennusbisnes, omituinen kaavoittaminen yms. Tilaahan meillä olisi, mutta jostain syystä ihmiset pyritään asuttamaan mahdollisimman ahtaasti. Ehkä tuon vielä pääkaupunkiseudulla ymmärtää, mutta muualla Suomessa..
Oletko sosialisti? Ajattelutapaasi ei oikein voi ymmärtää muuten.
A. Kukaan ei "asuta" suomalaisia, vaan ihan itse jokainen saa asua, missä haluaa.
B. Jokainen valitsee sellaisen asumistavan, jossa viihtyy ja johon on varaa. Mitä isompi asunto, sitä kalliimpi.
C. Kaupunki on siellä, missä se on, ei sitä voi siirtää pellolle, jossa on tilaa. Sitä paitsi jos haluaa ison asunnon alueelta, jossa on tilaa, voi ostaa tontin maaseudulta ja rakentaa sinne. Sitten joutuu vain maksamaan jättikodin lämmittämisestä talvella, mistä moni ei havaintojeni mukaan nykyään tykkää, mutta kukaan ei tätä estä, jos sinne haluat muuttaa.
Sosialismissa suomalaiset asuu. Suurin osa Neukkukuutioissa kun rahat ei riitä väljään ja laadukkaaseen asumiseen
Ainahan voi tarvittaessa myydä sen neukkukuution ja ostaa viidesosalla sen hinnasta väljemmän asunnon maaseudulta. Jos siis suostuu sinne maaseudulle muuttamaan (harva suostuu).
Ei siellä maaseudulla ole töitä ja sehän ei onnistu, että kaikki tässä maassa alkavat lorvimaan.
Ei ne neliöt ole pelkkää materiaa, itse asuin joskus 25 neliön yksiössä kolmisen vuotta kunnes seinät alkoivat toden teolla kaatua päälle ja mielenterveys oli koetuksella. Nyt on vanha yli 60 neliön avara kaksio enkä millään enää vaihtaisi pienempään vaikka remontteja onkin ollut ja tulee olemaan.