Voitteko kuvitella että vielä 100 vuotta sitten vain joka kolmas suomalainen pääsi kouluun ja oli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.

Kyllä tuossa ajassa oppii lukemaan, kirjoittamaan, peruslaskutoimitukset, kädentaitoja yms. Mutta kiertokoulu taisi olla jotenkin jaksottaista, eikä vuoden aikana kertynyt kovin monta kouluviikkoa. Mutta kiertokouluja ei kai ollut enää 1920-luvulla.

Oli ihan tavallista, että maalaisperheiden lapset olivat koulussa vain muutamia päiviä silloin tällöin. 

Ihanko totta? Sekä isäni että äitini suvussa oltiin tuohon aikaan maalaisia ja molempien sukujen lapsia (isovanhempieni vanhempia) oli jo tuolloin oppikoulussa. Yksikään tuosta sukupolvesta ei jäänyt vaille vähintäänkin 4-vuotista kansakoulua ja koulussa oltiin ihan jokaisena arkipäivänä.

Määrittele maalaisia. Maaseudulla asui tuolloin hyvin monenlaisia ihmisiä rikkaista suurtalollisista itsellisten isäntien kautta torppareihin, piikoihin yms. tilattomaan väestöön.

1600-luvulla ei taloissa ollut edes ikkunoita. Vähän kuin luolaelämää.

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeestä tuonkin mahdoit keksiä? Kansakoululaki tuli jo 1800-luvulla ja kiertokoulu oli tuttu juttu syrjäkylilläkin.

Oppivelvollisuuslaki tuli vasta 1921. Se, että oli kouluja ei automaattisesti tarkoittanut sitä, että kaikki niitä kävivät.

No mihinpä noita tarvitsi aikanaan maatalon töissä, jotka opittiin tekemällä töitä eikä istumalla koulunpenkillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani, isä s. 1899, ei syrjäkylillä käynyt koulua ollenkaan. Osasi lukea, kirjoittaa ja laskupää oli hyvä ja käytännön taidot.

Äiti, s. 1903, oli käynyt kiertokoulua, toisen kunnan syrjäkylältä, lisäksi karjakkokoulun.

Olisi ollut innokas lukija, vähän salaa luki meidän lasten kirjastosta hakemia kirjoja.

Isä luki sanomalehden tarkkaan ja radion uutisia parit päivässä

kuinka helvetin vanha sä oot jos vanhempasi on syntyneet 1800-luvulla??

No laske. Jos äiti on syntynyt 1903, kirjoittaja on todennäköisesti syntynyt viimeistään 1930-luvulla. Se on kyllä poikkeuksellista, että yli 90v täällä kirjoittelee. 

Naisten synnytysikä oli ennen lähemmäs 50 vuotta. Äiti oli siis vain 43 kun synnyin. Kiuru taitaa olla 48.

Muuten -27 syntynyt perheen esikoinen asuu vielä kotonaan vaimonsa kanssa.

Ei todellakaan ollut. On erittäin poikkeuksellista, että viisikymppinen nainen tulisi raskaaksi. Ennen ei ollut sen pidempi hedelmällinen ikä.

Vierailija kirjoitti:

No mihinpä noita tarvitsi aikanaan maatalon töissä, jotka opittiin tekemällä töitä eikä istumalla koulunpenkillä.

Niinpä. Ukkini oli käynyt muutaman viikon kiertokoulua, osasi kyllä lukea ja kirjoittaa. Mutta hän oli taitava kirvesmies ja puuseppä maanviljelystaitojen lisäksi, kotona opittuja taitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat isoisovanhempani olivat ihan maalaisia ja tekivät pelto- ja navettahommia. Todellakin osasivat silti kirjoittaa ja lukea. Syntyivät joskus viime vuosisadan alussa.

Aika nuori olet, jos isoisovanhempasi ovat syntyneet vasta 1900-luvun alussa. Itse olen 35 ja mummoni syntyi vuonna 1910 ja pappani 1908. Heidän vanhempansa luonnollisesti 1800-luvun puolella. 

Mä olen 40. Mun isovanhemmat on syntyneet vuosien 1927-1939 välillä. Mun isoisovanhemmista vain yksi on syntynyt 1800-luvulla, muut on 1900-luvulla syntyneitä. Minusta on kyllä pikemminkin poikkeuksellista, että sulla on isovanhemmat, jotka olisivat jo yli satavuotiaita, jos olisivat hengissä, kun sä ite oot vasta 35. Ilmeisesti sekä sun isovanhemmat että sun vanhemmat on olleet aika iäkkäitä vanhempia.

Ja 1860-luvulla parisataatuhatta kuoli nälkään.

Tästä ei ole kuin 160 vuotta. Lyhyt on

ihmisen muisti.

Vierailija kirjoitti:

Ja 1860-luvulla parisataatuhatta kuoli nälkään.

Tästä ei ole kuin 160 vuotta. Lyhyt on

ihmisen muisti.

Niinpä. Mun isoukin isältä kuoli joku sisarus nälkään, isoukki kulki kylillä kerjäämässä. Myöhemmin kun sillä oli talo ja tila ja jopa pari torppaa tilallaan,  se ihmetteli joskus, että miten on kerjäläislapsella käynyt onni (teki se totta kai töitäkin, mutta varmaan tiedosti, että selviytymiseen ja onnistumiseen vaikutti myös sattuma ja tuuri).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja 1860-luvulla parisataatuhatta kuoli nälkään.

Tästä ei ole kuin 160 vuotta. Lyhyt on

ihmisen muisti.

Ei ainakaan Suomessa ole koskaan kukaan kuollut nälkään.

Lueppas sitä Suomen historiaa. Melkein jokaisella

vuosisadalla kirjoitetun historian aikana on

ollut sotia ja nälkää Suomessa paitsi 1900-luvulla.

1860-luvulla oli peräkkäisiä katovuosia ja apu

Venäjältä (jonka osa olimme) tuli liian myöhään.

Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat, mutta

vähintään satatuhatta kuoli nälkään. Enimmäkseen köyhiä kiertolaisia ja torppareita.

Tässä ei sinänsä ollut mitään uutta, koska

aikaisempinakin vuosisatoina jouduttiin turvautumaan pettuleipään, joka oli kansan

syvien rivien muistissa.

Vierailija kirjoitti:

Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.

Kai kumminkin rippikoulun jotta osasi katekismuksen ulkoa. Kuinka muuten olisi avioliittoon voinut mennä isoäitisi kanssa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja 1860-luvulla parisataatuhatta kuoli nälkään.

Tästä ei ole kuin 160 vuotta. Lyhyt on

ihmisen muisti.

Ei ainakaan Suomessa ole koskaan kukaan kuollut nälkään.

Lueppas sitä Suomen historiaa. Melkein jokaisella

vuosisadalla kirjoitetun historian aikana on

ollut sotia ja nälkää Suomessa paitsi 1900-luvulla.

1860-luvulla oli peräkkäisiä katovuosia ja apu

Venäjältä (jonka osa olimme) tuli liian myöhään.

Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat, mutta

vähintään satatuhatta kuoli nälkään. Enimmäkseen köyhiä kiertolaisia ja torppareita.

Tässä ei sinänsä ollut mitään uutta, koska

aikaisempinakin vuosisatoina jouduttiin turvautumaan pettuleipään, joka oli kansan

syvien rivien muistissa.

Kyllä myös 1900 luvulla. Punikit ja heidän perheensä joutuivat kärsimään nälkää. Varsinkin jos perheen isä kaatui tai joutui vankeuteen, oli perheellä muitakin vaikeuksia kuin vain ruoka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja 1860-luvulla parisataatuhatta kuoli nälkään.

Tästä ei ole kuin 160 vuotta. Lyhyt on

ihmisen muisti.

Ei ainakaan Suomessa ole koskaan kukaan kuollut nälkään.

Kyllä on kuollut.

Miettikää millaista se on ollut joskus 1600-luvun lopussa.

Luin juuri kirjan 1600-luvun lopusta. Sitä elämää on nykyaikana vaikea käsittää.

Savutorpissa ei ollut ikkunoita. Ei kirjoja. Lukea osasi ehkä yksi ihminen joten kuten koko kylältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja 1860-luvulla parisataatuhatta kuoli nälkään.

Tästä ei ole kuin 160 vuotta. Lyhyt on

ihmisen muisti.

Ei ainakaan Suomessa ole koskaan kukaan kuollut nälkään.

Noin miljoona suomalaista kuoli nälkään 1650-1880.

Vierailija kirjoitti:

Miettikää millaista se on ollut joskus 1600-luvun lopussa.

Luin juuri kirjan 1600-luvun lopusta. Sitä elämää on nykyaikana vaikea käsittää.

Savutorpissa ei ollut ikkunoita. Ei kirjoja. Lukea osasi ehkä yksi ihminen joten kuten koko kylältä.

Eikä ollut edes savupiippuja. Alkeellista menoa.

Isoäiti syntyi 28. 12 .1889 oman talon saunassa ,viranomaisille ilmoitettiin tietenkin 2. 2. 1990, koska säästyi näin vuoden veroista. Kävi 2 viikkoa kiertokoulua oppi lukemaan,kirjoittamaan ja laskemaan. Muutti kaupunkiin ja alkoi torikauppiaaksi, pärjäsi. Oppi ruotsiakin, kun kauppias joskus kysyi tililaskun perään:" jag betalar annan gång". Kauppias oli luvannut ostaa luotolla, jos on hyvä nimi.