Lue keskustelun säännöt.
Voitteko kuvitella että vielä 100 vuotta sitten vain joka kolmas suomalainen pääsi kouluun ja oli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoinen?
02.01.2023 |
Mutta mitä sitten tekivät ne kaksi kolmasosaa koulua käymättömistä suomalaisista, jotka eivät osanneet lukea, kirjoittaa eikä laskea?
Kommentit (117)
Keskiajalla oli kukoistava kulttuuri. Rahana oli hopea ja kulta, rakennettiin suuri linnoja, naiset pukeutuivat kauniisiin mekkoihin. Ritarit ratsastivat uljailla hevosilla, ja olivat todellisia miehiä. Latinaa ymmärrettiin yleisesti. Onko nykyään mukamas paremmin? Moni mies ja moni nainen on yksin, vähävaraisena pienessä itsariyksiössään. Keskiluokka tekee merkityksetöntä työtään ja elää oravanpyörässään. Päästäkseen välillä baariin, orgioihin tai Pariisiin. Avioliitot eivät kestä. Miehet luulevat olevansa naisia ja naiset miehiä. Katsomme leffoja, ja ihailemme ritareita ja linnan neitoja, ja ihmisten tapaa puhua kunnioittavasti silloin.
Minä rohkenen väittää, että ennen oli kaikki paremmin. Jos katsotaan afrikkalaisia heimoja, niin he näyttävät onnelliselta verrattuna Suomeen, jossa ollaan masentuneita ja itsaritilastojen kärjessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.
Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.
Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.
Ja nykyään suunnilleen se sama kolmasosa on oikeasti luku- ja laskutaitoista peruskoulusta päästyään. Loput odottaa innolla tulevaisuuttaan peräkammarissa sosiaalitukien varassa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, voin hyvin kuvitella. Historia on mielenkiintoista tutkittavaa. Lukutaidottomat olivat usein heitä, jotka tekivät kovasti fyysistä työtä. Varsinkin maaseudulla monissa perheissä ajateltiin, että tärkeintä on osata viljellä maata, ja kasvattaa lapsia.
Ja jäi tuosta pois, että kuitenkin jo 1800-luvun puolella on puolet suomalaisista osannut lukea. Kirjoitustaitoa ei ole kaikilla ollut kuitenkaan
Kiertokoulu voisi olla nykyajan adhd-, autisti-, nepsy- syndrooma- ja muiden keskittymiskyvyttömien lasten mieleen, koska ei kuormittaisi liikaa pienokaisten hentoa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhän torpan pikku-Miinaa opetti isosisko Hilma ja muut pienemmät ipanat oppivat siinä sivussa. Kun perheen lapsilla ei ollut kuin yhdet kengät, joita käytettiin vuorotellen, kesät talvet, ei sinne kouluun tarvinnut kaikkien mennä. Ipanoita tarvittiin kotitorpan töissä ja askareissa.
Demareilla on sama suunta. Koulutus ja terveydenhuolto on jo ajettu alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta ollaan samassa tilanteessa jos kokoomus taas saa opetusministerin paikan. Viimeksi ammattikoulut romutettiin säästöillä.
Ruotsissa asuu 800 000 luku- ja kirjoitustaidotonta henkilöä
https://www.suomenuutiset.fi/ruotsissa-asuu-800-000-luku-ja-kirjoitusta…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.
Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.
Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.
Tosin paljon noista rippikoulun opeista opittiin ulkolukuna. Ja tuota Seitsemää veljestä lukevat tietävät, ettei sujunut veljesten lukemisen opettelut mitenkään mallikkaasti.
Juuri eilen luin Kalle Päätalon kirjaa, jossa hän kertoi lapsuudestaan 1920-luvulla ja kuinka hänen kotiseudullaan monet vanhemmat vastustivat koulua ja olivat sitä mieltä, että siellä lapsista tulee vain laiskoja niin että he eivät viitsi tehdä aikuisena siellä seudulla perinteisiä töitä kuten mennä savottaan tai tukinlaskuun. Monet vanhemmat olivat sitä mieltä, että heille itselleen riitti hyvin melko lyhyt kiertokoulu ja rippikoulu eikä lapset sen enempää koulua tarvitse ja että lapsia tarvittaisiin kipeämmin kotona auttamassa vanhempia työnteossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.
Maaseudulla ei ollut pakollista kärjestää kansakouluja ennen 1921
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa asuu 800 000 luku- ja kirjoitustaidotonta henkilöä
https://www.suomenuutiset.fi/ruotsissa-asuu-800-000-luku-ja-kirjoitusta…
Eli noin 8% väestöstä. Ei mitenkään ihmeellistä, koska esim. vauvat aika harvoin osaavat lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota kohti ollaan kyllä kovasti menossa niin taantuva kehitysmaa Suomi nykyään on...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.
Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.
Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.
Ei se koulusysteemi kuitenkaan toiminut joka paikassa. Esim. 1912 syntynyt mummini meni kouluun vasta tuolloin 1921 , kun oppivelvolisuuslaki tuli voimaan. Tuota ennen maaseudulla kunta sai itse päättää opetuksen järjestämisestä .
Vierailija kirjoitti:
Kohta ollaan samassa tilanteessa jos kokoomus taas saa opetusministerin paikan. Viimeksi ammattikoulut romutettiin säästöillä.
Kokoomus ei ole nyt hallituksessa ja katso miten kaikki asiat on sotkettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.
Kyllä tuossa ajassa oppii lukemaan, kirjoittamaan, peruslaskutoimitukset, kädentaitoja yms. Mutta kiertokoulu taisi olla jotenkin jaksottaista, eikä vuoden aikana kertynyt kovin monta kouluviikkoa. Mutta kiertokouluja ei kai ollut enää 1920-luvulla.
Oli niitä paljon myöhemminkin, viimeinen kiertokoulu lopetettiin vasta 1951. Olin nuorena kesätöissä tehtaassa, ja siellä oli useampikin iäkkäämpi nainen, eli syntynyt siinä 1920- ja 30- luvulla ja olivat käyneet vain kiertokoulua. Jostain maaseudulta olivat kotoisin. Kun olivat tulleet kaupunkiin töihin tehtaaseen olivat oppineet sen yhden työn siinä ensimmäisessä tehtaassa ja tehneet koko elämänsä töitä siinä samassa tehtävässä ja tehtaassa. Mulle, 70-luvun teinille, heidän juttunsa lapsuudesta olivat kuin toiselta planeetalta, jäivät siksi mieleen. Ensi kertaa kuulin silloin sanan 'kiertokoulu'.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.
Kyllä tuossa ajassa oppii lukemaan, kirjoittamaan, peruslaskutoimitukset, kädentaitoja yms. Mutta kiertokoulu taisi olla jotenkin jaksottaista, eikä vuoden aikana kertynyt kovin monta kouluviikkoa. Mutta kiertokouluja ei kai ollut enää 1920-luvulla.
Oli ihan tavallista, että maalaisperheiden lapset olivat koulussa vain muutamia päiviä silloin tällöin.
Mutta silti osasivat vähintään auttavasti lukea, koska ripille ja sitä kautta avioon ei ollut asiaa ilman.
Kiertokoulua neljä vuotta? Yleensä kiertokoulu oli viikon, pari, tai kolme viikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.
Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.
Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.
Ei se koulusysteemi kuitenkaan toiminut joka paikassa. Esim. 1912 syntynyt mummini meni kouluun vasta tuolloin 1921 , kun oppivelvolisuuslaki tuli voimaan. Tuota ennen maaseudulla kunta sai itse päättää opetuksen järjestämisestä .
Lukemaan voi oppia muuallakin kuin koulussa. Eihän edes vuonna 2023 kaikki suomalaislapset käy koulua. Oppivelvollisuus on eri asia kuin koulupakko. En minäkään oppinut lukemaan koulussa, vaan ihan itsekseni kotona jo pari vuotta ennen koulun alkua,
Mutta silti osasivat vähintään auttavasti lukea, koska ripille ja sitä kautta avioon ei ollut asiaa ilman.