Voitteko kuvitella että vielä 100 vuotta sitten vain joka kolmas suomalainen pääsi kouluun ja oli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.

Kyllä tuossa ajassa oppii lukemaan, kirjoittamaan, peruslaskutoimitukset, kädentaitoja yms. Mutta kiertokoulu taisi olla jotenkin jaksottaista, eikä vuoden aikana kertynyt kovin monta kouluviikkoa. Mutta kiertokouluja ei kai ollut enää 1920-luvulla.

Oli ihan tavallista, että maalaisperheiden lapset olivat koulussa vain muutamia päiviä silloin tällöin. 

Ihanko totta? Sekä isäni että äitini suvussa oltiin tuohon aikaan maalaisia ja molempien sukujen lapsia (isovanhempieni vanhempia) oli jo tuolloin oppikoulussa. Yksikään tuosta sukupolvesta ei jäänyt vaille vähintäänkin 4-vuotista kansakoulua ja koulussa oltiin ihan jokaisena arkipäivänä.

Hienoa heille. Monilla muilla ei ollut yhtä hyvä tuuri opiskelun suhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.

Kyllä tuossa ajassa oppii lukemaan, kirjoittamaan, peruslaskutoimitukset, kädentaitoja yms. Mutta kiertokoulu taisi olla jotenkin jaksottaista, eikä vuoden aikana kertynyt kovin monta kouluviikkoa. Mutta kiertokouluja ei kai ollut enää 1920-luvulla.

Oli ihan tavallista, että maalaisperheiden lapset olivat koulussa vain muutamia päiviä silloin tällöin. 

Ihanko totta? Sekä isäni että äitini suvussa oltiin tuohon aikaan maalaisia ja molempien sukujen lapsia (isovanhempieni vanhempia) oli jo tuolloin oppikoulussa. Yksikään tuosta sukupolvesta ei jäänyt vaille vähintäänkin 4-vuotista kansakoulua ja koulussa oltiin ihan jokaisena arkipäivänä.

Hienoa heille. Monilla muilla ei ollut yhtä hyvä tuuri opiskelun suhteen. 

Onneksi kuitenkin oppivat lukemaan, vaikka eivät oppikouluun päässeetkään. Lukutaidostahan tässä nyt puhutaan eikä koulutuksen tasosta. 

Mummoni syntyi 1916, kertoi käyneensä kiertokoulua kaksi viikkoa ja rippikoulun. Lukemaan ja laskemaan oppi aikuisena. Nuoremmat sisaruksensa ja aviomiehensä olivat opettaneet.

Vierailija kirjoitti:

Mummoni syntyi 1916, kertoi käyneensä kiertokoulua kaksi viikkoa ja rippikoulun. Lukemaan ja laskemaan oppi aikuisena. Nuoremmat sisaruksensa ja aviomiehensä olivat opettaneet.

Rippikoulua ei päässyt läpi, jos ei yhtään osannut lukea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni syntyi 1916, kertoi käyneensä kiertokoulua kaksi viikkoa ja rippikoulun. Lukemaan ja laskemaan oppi aikuisena. Nuoremmat sisaruksensa ja aviomiehensä olivat opettaneet.

Rippikoulua ei päässyt läpi, jos ei yhtään osannut lukea. 

Tarkennan aiempaa, hän kävi rippikoulun n 20 vuotiaana, osasi silloin jo lukea jollain tapaa. Ja meni naimisiin heti rippikoulun käytyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni syntyi 1916, kertoi käyneensä kiertokoulua kaksi viikkoa ja rippikoulun. Lukemaan ja laskemaan oppi aikuisena. Nuoremmat sisaruksensa ja aviomiehensä olivat opettaneet.

Rippikoulua ei päässyt läpi, jos ei yhtään osannut lukea. 

Tarkennan aiempaa, hän kävi rippikoulun n 20 vuotiaana, osasi silloin jo lukea jollain tapaa. Ja meni naimisiin heti rippikoulun käytyään.

Eli puhuit potaskaa, kun sanoit, että oppi lukemaan vasta aikuisena. Tuohon aikaan aikuisuuden raja oli 21 ellei jopa 25, en muista tarkkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.

Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.

Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.

Ei se koulusysteemi kuitenkaan toiminut joka paikassa. Esim. 1912 syntynyt mummini meni kouluun vasta tuolloin 1921 , kun oppivelvolisuuslaki tuli voimaan. Tuota ennen maaseudulla kunta sai itse päättää opetuksen järjestämisestä . 

Lukemaan voi oppia muuallakin kuin koulussa. Eihän edes vuonna 2023 kaikki suomalaislapset käy koulua. Oppivelvollisuus on eri asia kuin koulupakko. En minäkään oppinut lukemaan koulussa, vaan ihan itsekseni kotona jo pari vuotta ennen koulun alkua, 

KYllä, mutta kuten tässäkin ketjussa mainittu, ei kaikissa perheissä lukutaitoa pidetty tärkeänä, vaan jopa haitallisena asiana. 

Ei sillä ole merkitystä. Silti piti opetella lukemaan edes jonkin verran, jos aikoi esimerkiksi naimakaupoille päästä. Ja hyvin moni aikoi, koska sinkkuus ei ollut mikään trendi niin kuin nykyisin. 

Eli historian tutkijat ovat väärässä, kun kertovat lukutaidottomuudesta ?

Yllä malliesimerkki siitä, että vielä vuonna 2023 suomalaisista aikuisista osa on vailla lukutaitoa. 

ja tässä yllä esimerkki siitä, kuinka tänäkin vuonna nettikeskusteluissa tärkeintä on yrittää servata toinen kirjoittaja, ei niinkään pysytellä asiassa vaan alkaa arvosella toista kirjoittajaa. 

Hyvä, että sinä sentään pysyit aiheessa etkä sortunut "servaamiseen" Vai miten se menikään ?:D

En pysynyt, ja myönnän kyllä reilusti, että helposti näissä nettikeskusteluissa tulee lähdettyä ääliöinteihin mukaan. Mutta pysytään nyt asiassa niin on muillekin kivempi lukea tätä ihan mielenkiintoista ketjua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.

Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.

Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.

Tosin paljon noista rippikoulun opeista opittiin ulkolukuna. Ja tuota Seitsemää veljestä lukevat tietävät, ettei sujunut veljesten lukemisen opettelut mitenkään mallikkaasti. 

Ei aluksi, mutta sittenhän tokeentuivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiajalla oli kukoistava kulttuuri. Rahana oli hopea ja kulta, rakennettiin suuri linnoja, naiset pukeutuivat kauniisiin mekkoihin. Ritarit ratsastivat uljailla hevosilla, ja olivat todellisia miehiä. Latinaa ymmärrettiin yleisesti. Onko nykyään mukamas paremmin? Moni mies ja moni nainen on yksin, vähävaraisena pienessä itsariyksiössään. Keskiluokka tekee merkityksetöntä työtään ja elää oravanpyörässään. Päästäkseen välillä baariin, orgioihin tai Pariisiin. Avioliitot eivät kestä. Miehet luulevat olevansa naisia ja naiset miehiä. Katsomme leffoja, ja ihailemme ritareita ja linnan neitoja, ja ihmisten tapaa puhua kunnioittavasti silloin.

Minä rohkenen väittää, että ennen oli kaikki paremmin. Jos katsotaan afrikkalaisia heimoja, niin he näyttävät onnelliselta verrattuna Suomeen, jossa ollaan masentuneita ja itsaritilastojen kärjessä.

Tämä

Yksipuolinen kuva keskiajasta yllä. Latina oli papiston ja osin aateliston kieli, ei kansankieli. Maksuja hoidettiin mm. turkiksilla ja muulla vaihtokaupalla. Linnat ja ritarit kuuluivvat harvojen elämään, tai toki epäsuorasti kuuluivat niin, että kansaa verotettiin ja osana keskiaikaa ja etenkin itäisessä Euroopassa moni eli maaorjuudessa. Myös homoja ja lesboja oli, saman sukupuolen seksistä ei syntynyt lasta, josta avioliiton ulkopuolinen kielletty suhde olisi paljastunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni syntyi 1916, kertoi käyneensä kiertokoulua kaksi viikkoa ja rippikoulun. Lukemaan ja laskemaan oppi aikuisena. Nuoremmat sisaruksensa ja aviomiehensä olivat opettaneet.

Rippikoulua ei päässyt läpi, jos ei yhtään osannut lukea. 

Tarkennan aiempaa, hän kävi rippikoulun n 20 vuotiaana, osasi silloin jo lukea jollain tapaa. Ja meni naimisiin heti rippikoulun käytyään.

Eli puhuit potaskaa, kun sanoit, että oppi lukemaan vasta aikuisena. Tuohon aikaan aikuisuuden raja oli 21 ellei jopa 25, en muista tarkkaan. 

No olkoon sitten potaskaa. Ainakaan ei pikkulapsena oppinut lukemaan.

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten eli 1923 oli kaikkien käytävä koulua ja jokainen pääsi kouluun. 300 vuotta sitten oli hitusen eri asia.

Ei tarvinnut mennä, jos koulu oli yli 5 km:n päässä eikä järjestetty kiertokulua. Setäni vaimo (s. 1927) kertoi ainakin, ettei ole käynyt päivääkään koulua.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani, isä s. 1899, ei syrjäkylillä käynyt koulua ollenkaan. Osasi lukea, kirjoittaa ja laskupää oli hyvä ja käytännön taidot.

Äiti, s. 1903, oli käynyt kiertokoulua, toisen kunnan syrjäkylältä, lisäksi karjakkokoulun.

Olisi ollut innokas lukija, vähän salaa luki meidän lasten kirjastosta hakemia kirjoja.

Isä luki sanomalehden tarkkaan ja radion uutisia parit päivässä

kuinka helvetin vanha sä oot jos vanhempasi on syntyneet 1800-luvulla??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten eli 1923 oli kaikkien käytävä koulua ja jokainen pääsi kouluun. 300 vuotta sitten oli hitusen eri asia.

Ei tarvinnut mennä, jos koulu oli yli 5 km:n päässä eikä järjestetty kiertokulua. Setäni vaimo (s. 1927) kertoi ainakin, ettei ole käynyt päivääkään koulua.

Oppivelvollisuus onkin eri asia kuin koulupakko. Ei vieläkään ole pakko mennä kouluun. Ei, vaikka asuisi koulun vieressä. Mutta oppivelvollisuus on kaikilla ollut vuodesta 1921. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.

Kyllä tuossa ajassa oppii lukemaan, kirjoittamaan, peruslaskutoimitukset, kädentaitoja yms. Mutta kiertokoulu taisi olla jotenkin jaksottaista, eikä vuoden aikana kertynyt kovin monta kouluviikkoa. Mutta kiertokouluja ei kai ollut enää 1920-luvulla.

Ihan Wikipediasta selviää, että viimeinen kiertokulku Suomessa loppui niinkin myöhään kuin vuonna 1951. Minullakin oli isoäiti, joka oli käynyt vain kiertokulkua ja rippikoulun. Äänen lukiessa takelteli jonkin verran. Luki silti lapsille iltasatuja kirjasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani, isä s. 1899, ei syrjäkylillä käynyt koulua ollenkaan. Osasi lukea, kirjoittaa ja laskupää oli hyvä ja käytännön taidot.

Äiti, s. 1903, oli käynyt kiertokoulua, toisen kunnan syrjäkylältä, lisäksi karjakkokoulun.

Olisi ollut innokas lukija, vähän salaa luki meidän lasten kirjastosta hakemia kirjoja.

Isä luki sanomalehden tarkkaan ja radion uutisia parit päivässä

kuinka helvetin vanha sä oot jos vanhempasi on syntyneet 1800-luvulla??

No laske. Jos äiti on syntynyt 1903, kirjoittaja on todennäköisesti syntynyt viimeistään 1930-luvulla. Se on kyllä poikkeuksellista, että yli 90v täällä kirjoittelee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.

Kyllä tuossa ajassa oppii lukemaan, kirjoittamaan, peruslaskutoimitukset, kädentaitoja yms. Mutta kiertokoulu taisi olla jotenkin jaksottaista, eikä vuoden aikana kertynyt kovin monta kouluviikkoa. Mutta kiertokouluja ei kai ollut enää 1920-luvulla.

Ihan Wikipediasta selviää, että viimeinen kiertokulku Suomessa loppui niinkin myöhään kuin vuonna 1951. Minullakin oli isoäiti, joka oli käynyt vain kiertokulkua ja rippikoulun. Äänen lukiessa takelteli jonkin verran. Luki silti lapsille iltasatuja kirjasta.

Sinulta jäi huomaamatta sana "kai" lainaamassasi viestissä. 

Rippikoulussa oli tärkeää osata asiat sanasta sanaan ulkoa.

Omat isoisovanhempani olivat ihan maalaisia ja tekivät pelto- ja navettahommia. Todellakin osasivat silti kirjoittaa ja lukea. Syntyivät joskus viime vuosisadan alussa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on ollut poikkeuksellisen korkea lukutaito jo reilusti aiemmin, koska luterilaisen kirkon oppeihin kuului opettaa kansa lukemaan itse. Eli ennen kiertokoulua kirkko opetti tavallista kansaa lukemaan.

No ei opettanut vaan päinvastoin pyrki estämään kaiken sivistyksen leviämisen rahvaan joukkoon.

Se katsos nakersi pappien ja kirkon valtaa ja sehän ei käynyt, eikä käy nykyäänkään, päinsä. Ajatelkaa nyt itsekin, että kansa, nuo tomppelit, osoisivat olla ja elää ilman papin ja kirkon ohjausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani, isä s. 1899, ei syrjäkylillä käynyt koulua ollenkaan. Osasi lukea, kirjoittaa ja laskupää oli hyvä ja käytännön taidot.

Äiti, s. 1903, oli käynyt kiertokoulua, toisen kunnan syrjäkylältä, lisäksi karjakkokoulun.

Olisi ollut innokas lukija, vähän salaa luki meidän lasten kirjastosta hakemia kirjoja.

Isä luki sanomalehden tarkkaan ja radion uutisia parit päivässä

kuinka helvetin vanha sä oot jos vanhempasi on syntyneet 1800-luvulla??

No laske. Jos äiti on syntynyt 1903, kirjoittaja on todennäköisesti syntynyt viimeistään 1930-luvulla. Se on kyllä poikkeuksellista, että yli 90v täällä kirjoittelee. 

Olen syntynyt 1946 ja pikkuveljeni 1948 perheen kymmenentenä lapseni. Vanhin sisarukseni s. 1927. Vanhempani kuolivat 80- luvun loppupuolella kun olin jo yli 40.