Voitteko kuvitella että vielä 100 vuotta sitten vain joka kolmas suomalainen pääsi kouluun ja oli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoinen?

Vierailija kirjoitti:

Juuri eilen luin Kalle Päätalon kirjaa, jossa hän kertoi lapsuudestaan 1920-luvulla ja kuinka hänen kotiseudullaan monet vanhemmat vastustivat koulua ja olivat sitä mieltä, että siellä lapsista tulee vain laiskoja niin että he eivät viitsi tehdä aikuisena siellä seudulla perinteisiä töitä kuten mennä savottaan tai tukinlaskuun. Monet vanhemmat olivat sitä mieltä, että heille itselleen riitti hyvin melko lyhyt kiertokoulu ja rippikoulu eikä lapset sen enempää koulua tarvitse ja että lapsia tarvittaisiin kipeämmin kotona auttamassa vanhempia työnteossa.

Mikä Päätalon kirjoista tuo on. Voisin Helmet-lukuhaasteeseen lukea viimein Päätaloa ja tuo lapsuudesta kertova kiinnostaisi eniten

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.

Kyllä tuossa ajassa oppii lukemaan, kirjoittamaan, peruslaskutoimitukset, kädentaitoja yms. Mutta kiertokoulu taisi olla jotenkin jaksottaista, eikä vuoden aikana kertynyt kovin monta kouluviikkoa. Mutta kiertokouluja ei kai ollut enää 1920-luvulla.

Oli ihan tavallista, että maalaisperheiden lapset olivat koulussa vain muutamia päiviä silloin tällöin. 

Mutta silti osasivat vähintään auttavasti lukea, koska ripille ja sitä kautta avioon ei ollut asiaa ilman. 

Kiertokoulua neljä vuotta? Yleensä kiertokoulu oli viikon, pari, tai kolme viikkoa.

Tuossa puhutaan lukutaidosta. Lukutaito ei edellytä koulunkäyntiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.

Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.

Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.

Ei se koulusysteemi kuitenkaan toiminut joka paikassa. Esim. 1912 syntynyt mummini meni kouluun vasta tuolloin 1921 , kun oppivelvolisuuslaki tuli voimaan. Tuota ennen maaseudulla kunta sai itse päättää opetuksen järjestämisestä . 

Lukemaan voi oppia muuallakin kuin koulussa. Eihän edes vuonna 2023 kaikki suomalaislapset käy koulua. Oppivelvollisuus on eri asia kuin koulupakko. En minäkään oppinut lukemaan koulussa, vaan ihan itsekseni kotona jo pari vuotta ennen koulun alkua, 

KYllä, mutta kuten tässäkin ketjussa mainittu, ei kaikissa perheissä lukutaitoa pidetty tärkeänä, vaan jopa haitallisena asiana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän ap tällaisen sadun on keksinyt? Mitään totuuspohjaahan tuolla ei ole, koska Suomessa opetettiin lukemista jo 1800-luvun puolella. 

  Kyllä, mutta eivät kaikki päässeet oppimaan. Esim. vuonna 1880 kirjoitustaitoisia oli 13 prosenttia kansasta. Samaisen artikkelin mukaan, missä kirjoitustaitoisista mainittiin, kerrotaan, että viimeisimmät lukutaidottomat suomalaiset kuolivat 1950 -luvulla ( toki esim. vammaisväestössä on yhä lukutaidottomia)

Saisikohan linkin tähän kyseiseen artikkeliin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.

Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.

Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.

Ei se koulusysteemi kuitenkaan toiminut joka paikassa. Esim. 1912 syntynyt mummini meni kouluun vasta tuolloin 1921 , kun oppivelvolisuuslaki tuli voimaan. Tuota ennen maaseudulla kunta sai itse päättää opetuksen järjestämisestä . 

Lukemaan voi oppia muuallakin kuin koulussa. Eihän edes vuonna 2023 kaikki suomalaislapset käy koulua. Oppivelvollisuus on eri asia kuin koulupakko. En minäkään oppinut lukemaan koulussa, vaan ihan itsekseni kotona jo pari vuotta ennen koulun alkua, 

KYllä, mutta kuten tässäkin ketjussa mainittu, ei kaikissa perheissä lukutaitoa pidetty tärkeänä, vaan jopa haitallisena asiana. 

Ei sillä ole merkitystä. Silti piti opetella lukemaan edes jonkin verran, jos aikoi esimerkiksi naimakaupoille päästä. Ja hyvin moni aikoi, koska sinkkuus ei ollut mikään trendi niin kuin nykyisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän ap tällaisen sadun on keksinyt? Mitään totuuspohjaahan tuolla ei ole, koska Suomessa opetettiin lukemista jo 1800-luvun puolella. 

  Kyllä, mutta eivät kaikki päässeet oppimaan. Esim. vuonna 1880 kirjoitustaitoisia oli 13 prosenttia kansasta. Samaisen artikkelin mukaan, missä kirjoitustaitoisista mainittiin, kerrotaan, että viimeisimmät lukutaidottomat suomalaiset kuolivat 1950 -luvulla ( toki esim. vammaisväestössä on yhä lukutaidottomia)

Saisikohan linkin tähän kyseiseen artikkeliin? 

https://www.ts.fi/uutiset/1074305053

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.

Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.

Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.

Ei se koulusysteemi kuitenkaan toiminut joka paikassa. Esim. 1912 syntynyt mummini meni kouluun vasta tuolloin 1921 , kun oppivelvolisuuslaki tuli voimaan. Tuota ennen maaseudulla kunta sai itse päättää opetuksen järjestämisestä . 

Lukemaan voi oppia muuallakin kuin koulussa. Eihän edes vuonna 2023 kaikki suomalaislapset käy koulua. Oppivelvollisuus on eri asia kuin koulupakko. En minäkään oppinut lukemaan koulussa, vaan ihan itsekseni kotona jo pari vuotta ennen koulun alkua, 

KYllä, mutta kuten tässäkin ketjussa mainittu, ei kaikissa perheissä lukutaitoa pidetty tärkeänä, vaan jopa haitallisena asiana. 

Ei sillä ole merkitystä. Silti piti opetella lukemaan edes jonkin verran, jos aikoi esimerkiksi naimakaupoille päästä. Ja hyvin moni aikoi, koska sinkkuus ei ollut mikään trendi niin kuin nykyisin. 

Eli historian tutkijat ovat väärässä, kun kertovat lukutaidottomuudesta ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.

Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.

Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.

Ei se koulusysteemi kuitenkaan toiminut joka paikassa. Esim. 1912 syntynyt mummini meni kouluun vasta tuolloin 1921 , kun oppivelvolisuuslaki tuli voimaan. Tuota ennen maaseudulla kunta sai itse päättää opetuksen järjestämisestä . 

Lukemaan voi oppia muuallakin kuin koulussa. Eihän edes vuonna 2023 kaikki suomalaislapset käy koulua. Oppivelvollisuus on eri asia kuin koulupakko. En minäkään oppinut lukemaan koulussa, vaan ihan itsekseni kotona jo pari vuotta ennen koulun alkua, 

KYllä, mutta kuten tässäkin ketjussa mainittu, ei kaikissa perheissä lukutaitoa pidetty tärkeänä, vaan jopa haitallisena asiana. 

Ei sillä ole merkitystä. Silti piti opetella lukemaan edes jonkin verran, jos aikoi esimerkiksi naimakaupoille päästä. Ja hyvin moni aikoi, koska sinkkuus ei ollut mikään trendi niin kuin nykyisin. 

Eli historian tutkijat ovat väärässä, kun kertovat lukutaidottomuudesta ?

No missä ne kertovat tätä mitä ap väittää? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.

Kyllä tuossa ajassa oppii lukemaan, kirjoittamaan, peruslaskutoimitukset, kädentaitoja yms. Mutta kiertokoulu taisi olla jotenkin jaksottaista, eikä vuoden aikana kertynyt kovin monta kouluviikkoa. Mutta kiertokouluja ei kai ollut enää 1920-luvulla.

Oli ihan tavallista, että maalaisperheiden lapset olivat koulussa vain muutamia päiviä silloin tällöin. 

Ihanko totta? Sekä isäni että äitini suvussa oltiin tuohon aikaan maalaisia ja molempien sukujen lapsia (isovanhempieni vanhempia) oli jo tuolloin oppikoulussa. Yksikään tuosta sukupolvesta ei jäänyt vaille vähintäänkin 4-vuotista kansakoulua ja koulussa oltiin ihan jokaisena arkipäivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin. Isoisä oli käynyt kiertokoulua vain neljä vuotta. Mitään muuta koulua hän ei armeijan lisäksi sitten ollutkaan käynyt.

Kyllä tuossa ajassa oppii lukemaan, kirjoittamaan, peruslaskutoimitukset, kädentaitoja yms. Mutta kiertokoulu taisi olla jotenkin jaksottaista, eikä vuoden aikana kertynyt kovin monta kouluviikkoa. Mutta kiertokouluja ei kai ollut enää 1920-luvulla.

Oli ihan tavallista, että maalaisperheiden lapset olivat koulussa vain muutamia päiviä silloin tällöin. 

Mutta silti osasivat vähintään auttavasti lukea, koska ripille ja sitä kautta avioon ei ollut asiaa ilman. 

Kiertokoulua neljä vuotta? Yleensä kiertokoulu oli viikon, pari, tai kolme viikkoa.

Tuossa puhutaan lukutaidosta. Lukutaito ei edellytä koulunkäyntiä. 

Eikä koulunkäynti takaa lukutaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.

Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.

Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.

Ei se koulusysteemi kuitenkaan toiminut joka paikassa. Esim. 1912 syntynyt mummini meni kouluun vasta tuolloin 1921 , kun oppivelvolisuuslaki tuli voimaan. Tuota ennen maaseudulla kunta sai itse päättää opetuksen järjestämisestä . 

Lukemaan voi oppia muuallakin kuin koulussa. Eihän edes vuonna 2023 kaikki suomalaislapset käy koulua. Oppivelvollisuus on eri asia kuin koulupakko. En minäkään oppinut lukemaan koulussa, vaan ihan itsekseni kotona jo pari vuotta ennen koulun alkua, 

KYllä, mutta kuten tässäkin ketjussa mainittu, ei kaikissa perheissä lukutaitoa pidetty tärkeänä, vaan jopa haitallisena asiana. 

Ei sillä ole merkitystä. Silti piti opetella lukemaan edes jonkin verran, jos aikoi esimerkiksi naimakaupoille päästä. Ja hyvin moni aikoi, koska sinkkuus ei ollut mikään trendi niin kuin nykyisin. 

Eli historian tutkijat ovat väärässä, kun kertovat lukutaidottomuudesta ?

Lukutaito on suhteellinen käsite. Nykyisinkin moni kuvittelee osaavansa lukea, mutta silti esimerkiksi täällä on joskus osalle täysin mahdoton tehtävä ymmärtää edes yksinkertaista kolmen sanan lausetta oikein. 

Mun isoisä syntyi 1903 eikä käynyt Suomen puolella yhtään vuotta koulua. Rajan takana kävi Karjalassa pari vuotta 8-10 -vuotiaana isoisänsä hoivissa koulua, jossa oppi lähinnä kirjoittamaan venäjäksi ja oppi laskemaan helmitaululla.

Oppi kuitenkin helposti lukemaan ja kirjoittamaan suomeksi itse. Toimi Suomen puolella liikkeenhoitajana koko elämänsä ja oli monissa liike-elämän yhdistyksissä mukana. Luki kirjoja ja kirjoitti kirjeitä. Kuunteli paljon radiota, josta oppi asioita. Oli ortodoksi, joten Raamattua piti osata lukea.

Ukki oli moniin nykymiehiin verrattuna fiksu ja osaava, hänellä oli myös hyvät sosiaaliset taidot ja käytöstavat. Nykyään on paljon tutkinnon suorittaneita, jotka eivät osaa edes tervehtiä muita saati keskustella ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän ap tällaisen sadun on keksinyt? Mitään totuuspohjaahan tuolla ei ole, koska Suomessa opetettiin lukemista jo 1800-luvun puolella. 

  Kyllä, mutta eivät kaikki päässeet oppimaan. Esim. vuonna 1880 kirjoitustaitoisia oli 13 prosenttia kansasta. Samaisen artikkelin mukaan, missä kirjoitustaitoisista mainittiin, kerrotaan, että viimeisimmät lukutaidottomat suomalaiset kuolivat 1950 -luvulla ( toki esim. vammaisväestössä on yhä lukutaidottomia)

Saisikohan linkin tähän kyseiseen artikkeliin? 

https://www.ts.fi/uutiset/1074305053

Artikkelissa väitettiin, että viimeiset kirjoitustaidottomat suomalaiset kuolivat 1950-luvulla, sinä väitit samaa lukutaidottomista. Miksi? Erotatko toisistaan nämä taidot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.

Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.

Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.

Ei se koulusysteemi kuitenkaan toiminut joka paikassa. Esim. 1912 syntynyt mummini meni kouluun vasta tuolloin 1921 , kun oppivelvolisuuslaki tuli voimaan. Tuota ennen maaseudulla kunta sai itse päättää opetuksen järjestämisestä . 

Lukemaan voi oppia muuallakin kuin koulussa. Eihän edes vuonna 2023 kaikki suomalaislapset käy koulua. Oppivelvollisuus on eri asia kuin koulupakko. En minäkään oppinut lukemaan koulussa, vaan ihan itsekseni kotona jo pari vuotta ennen koulun alkua, 

KYllä, mutta kuten tässäkin ketjussa mainittu, ei kaikissa perheissä lukutaitoa pidetty tärkeänä, vaan jopa haitallisena asiana. 

Ei sillä ole merkitystä. Silti piti opetella lukemaan edes jonkin verran, jos aikoi esimerkiksi naimakaupoille päästä. Ja hyvin moni aikoi, koska sinkkuus ei ollut mikään trendi niin kuin nykyisin. 

Eli historian tutkijat ovat väärässä, kun kertovat lukutaidottomuudesta ?

Yllä malliesimerkki siitä, että vielä vuonna 2023 suomalaisista aikuisista osa on vailla lukutaitoa. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on paljon tutkinnon suorittaneita, jotka eivät osaa edes tervehtiä muita saati keskustella ihmisten kanssa.

Kyllä. Esim. yliopistomaailmassa on pilvin pimein tyyppejä, joilla on todella korkea koulutus, mutta ei alkeellisimpiakaan käytöstapoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän ap tällaisen sadun on keksinyt? Mitään totuuspohjaahan tuolla ei ole, koska Suomessa opetettiin lukemista jo 1800-luvun puolella. 

  Kyllä, mutta eivät kaikki päässeet oppimaan. Esim. vuonna 1880 kirjoitustaitoisia oli 13 prosenttia kansasta. Samaisen artikkelin mukaan, missä kirjoitustaitoisista mainittiin, kerrotaan, että viimeisimmät lukutaidottomat suomalaiset kuolivat 1950 -luvulla ( toki esim. vammaisväestössä on yhä lukutaidottomia)

Saisikohan linkin tähän kyseiseen artikkeliin? 

https://www.ts.fi/uutiset/1074305053

Artikkelissa väitettiin, että viimeiset kirjoitustaidottomat suomalaiset kuolivat 1950-luvulla, sinä väitit samaa lukutaidottomista. Miksi? Erotatko toisistaan nämä taidot?

Tuo väite on helppo todistaa vääräksi. Kukaan suomalainen alle 3-vuotias ei osaa kirjoittaa tai lukea ja koko ajan syntyy lisää kirjoitus- ja lukutaidottomia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.

Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.

Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.

Ei se koulusysteemi kuitenkaan toiminut joka paikassa. Esim. 1912 syntynyt mummini meni kouluun vasta tuolloin 1921 , kun oppivelvolisuuslaki tuli voimaan. Tuota ennen maaseudulla kunta sai itse päättää opetuksen järjestämisestä . 

Lukemaan voi oppia muuallakin kuin koulussa. Eihän edes vuonna 2023 kaikki suomalaislapset käy koulua. Oppivelvollisuus on eri asia kuin koulupakko. En minäkään oppinut lukemaan koulussa, vaan ihan itsekseni kotona jo pari vuotta ennen koulun alkua, 

KYllä, mutta kuten tässäkin ketjussa mainittu, ei kaikissa perheissä lukutaitoa pidetty tärkeänä, vaan jopa haitallisena asiana. 

Ei sillä ole merkitystä. Silti piti opetella lukemaan edes jonkin verran, jos aikoi esimerkiksi naimakaupoille päästä. Ja hyvin moni aikoi, koska sinkkuus ei ollut mikään trendi niin kuin nykyisin. 

Eli historian tutkijat ovat väärässä, kun kertovat lukutaidottomuudesta ?

Yllä malliesimerkki siitä, että vielä vuonna 2023 suomalaisista aikuisista osa on vailla lukutaitoa. 

ja tässä yllä esimerkki siitä, kuinka tänäkin vuonna nettikeskusteluissa tärkeintä on yrittää servata toinen kirjoittaja, ei niinkään pysytellä asiassa vaan alkaa arvosella toista kirjoittajaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa. Nelivuotinen kansakoulu oli jo vuosisadan alkupuolella pakollinen. Sitäpaitsi entisaikaan rippikoulua ei käyty ilman auttavaa lukutaitoa, ja ilman rippikoulun käyntiä ei onnistunut avioliitto.

Tässä yllä faktat! Jokainen joutui edes vähän opettelemaan lukemaan että pääsi aikuistumaan, töihin ja naimisiin.

Tästähän kertoo mielenkiintoisesti suuri suomalainen romaani Seitsemän veljestä!!! 😁 Hekin joutuivat nöyrtymään ABC-kirjan edessä.

Ei se koulusysteemi kuitenkaan toiminut joka paikassa. Esim. 1912 syntynyt mummini meni kouluun vasta tuolloin 1921 , kun oppivelvolisuuslaki tuli voimaan. Tuota ennen maaseudulla kunta sai itse päättää opetuksen järjestämisestä . 

Lukemaan voi oppia muuallakin kuin koulussa. Eihän edes vuonna 2023 kaikki suomalaislapset käy koulua. Oppivelvollisuus on eri asia kuin koulupakko. En minäkään oppinut lukemaan koulussa, vaan ihan itsekseni kotona jo pari vuotta ennen koulun alkua, 

KYllä, mutta kuten tässäkin ketjussa mainittu, ei kaikissa perheissä lukutaitoa pidetty tärkeänä, vaan jopa haitallisena asiana. 

Ei sillä ole merkitystä. Silti piti opetella lukemaan edes jonkin verran, jos aikoi esimerkiksi naimakaupoille päästä. Ja hyvin moni aikoi, koska sinkkuus ei ollut mikään trendi niin kuin nykyisin. 

Eli historian tutkijat ovat väärässä, kun kertovat lukutaidottomuudesta ?

Yllä malliesimerkki siitä, että vielä vuonna 2023 suomalaisista aikuisista osa on vailla lukutaitoa. 

ja tässä yllä esimerkki siitä, kuinka tänäkin vuonna nettikeskusteluissa tärkeintä on yrittää servata toinen kirjoittaja, ei niinkään pysytellä asiassa vaan alkaa arvosella toista kirjoittajaa. 

Hyvä, että sinä sentään pysyit aiheessa etkä sortunut "servaamiseen" Vai miten se menikään ?:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän ap tällaisen sadun on keksinyt? Mitään totuuspohjaahan tuolla ei ole, koska Suomessa opetettiin lukemista jo 1800-luvun puolella. 

  Kyllä, mutta eivät kaikki päässeet oppimaan. Esim. vuonna 1880 kirjoitustaitoisia oli 13 prosenttia kansasta. Samaisen artikkelin mukaan, missä kirjoitustaitoisista mainittiin, kerrotaan, että viimeisimmät lukutaidottomat suomalaiset kuolivat 1950 -luvulla ( toki esim. vammaisväestössä on yhä lukutaidottomia)

Saisikohan linkin tähän kyseiseen artikkeliin? 

https://www.ts.fi/uutiset/1074305053

"Jo 1800-luvun alussa puolet suomalaisista osasi lukea, vaikka kirjoitustaito oli vielä harvinainen."

Eli lukea kyllä osasi monikin, mutta kirjoittaminen ja laskeminen ei ollut niin yleinen taito.

Vierailija kirjoitti:

Keskiajalla oli kukoistava kulttuuri. Rahana oli hopea ja kulta, rakennettiin suuri linnoja, naiset pukeutuivat kauniisiin mekkoihin. Ritarit ratsastivat uljailla hevosilla, ja olivat todellisia miehiä. Latinaa ymmärrettiin yleisesti. Onko nykyään mukamas paremmin? Moni mies ja moni nainen on yksin, vähävaraisena pienessä itsariyksiössään. Keskiluokka tekee merkityksetöntä työtään ja elää oravanpyörässään. Päästäkseen välillä baariin, orgioihin tai Pariisiin. Avioliitot eivät kestä. Miehet luulevat olevansa naisia ja naiset miehiä. Katsomme leffoja, ja ihailemme ritareita ja linnan neitoja, ja ihmisten tapaa puhua kunnioittavasti silloin.

Minä rohkenen väittää, että ennen oli kaikki paremmin. Jos katsotaan afrikkalaisia heimoja, niin he näyttävät onnelliselta verrattuna Suomeen, jossa ollaan masentuneita ja itsaritilastojen kärjessä.

Tämä