Lue keskustelun säännöt.
Empaatit ja henkisen polun kulkijat, miten löydätte ystäviä...
Tai siis semmoisia ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla? Tai parisuhteita? Mitä pidemmälle olen päässyt henkisessä kehityksessäni, sitä vähemmän on ihmisiä joiden kanssa ei tule paha olla. En kestä pinnallisuutta enkä epäaitoutta enää vähääkään eivätkä ystävyyssuhteet tunnu tuovan oikein mitään plussaa elämään. Vielä vaikeampaa on parisuhteen löytäminen... Yksinkö koko elämä?
Kommentit (434)
Tavallisena ihmisenä tästä ketjusta tulee hirveän ahdistunut olo. Miten uskaltaa enää tutustua uusiin ihmisiin tai kohdata töissä asiakkaita, jos jotkut oikeasti ajattelevat tällä tavalla kuin täällä kerrotaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rupesi kiinnostamaan, että mitä asioita konkreettisesti ovat nämä ei-pinnalliset asiat, joita ns. empaatikot haluavat hyvässä seurassa käsitellä? Mikä aihe on riittävän vähän pinnallinen tai epäaito?
Nämä tiet ovat usein yksinäisiä. Niin Jeesuskin totesi (ottaakseni esimerkin lähimmästä perinteestä ja ei tarvitse nyt kertoa, että järjestäytynyt uskonto on eri asia kuin spiritualiteetti... perusasiat on hanskassa). Henkisen kehityksen polulla pitäisi tulla vastaan tila, jossa rakkaus kohdistuu kaikkeen elolliseen. Se ei vain tule käskemällä, vaan nimenomaan perustuu vilpittömään ja aitoon hengelliseen (henkiseen) harjoittamiseen, onko se sitten meditaatiota, kontemplaatiota... (mikä nyt kullekin on se juttu). Omalla kohdallani tuollainen asenne on lisääntynyt vuosi vuodelta, mutta tunnistan toki tuon kokemuksesi, että ylipäätään kaikki egoon sitoutunut elämä alkaa vieroksuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Tavallisena ihmisenä tästä ketjusta tulee hirveän ahdistunut olo. Miten uskaltaa enää tutustua uusiin ihmisiin tai kohdata töissä asiakkaita, jos jotkut oikeasti ajattelevat tällä tavalla kuin täällä kerrotaan?
Ketjussa on eri ihmisiä viesteineen. Ihan erilaisia ajatuksenkulkuja. Osa kokee olevansa henkistyneitä, osa harrastaa henkisyyden eri juttuja ja osa harrastajista on ok ja osa ei (uutisissa ollut joistain varoitettavista bisneksistä jne) , ja osa sanoo olevansa kiinnostuneita henkisistä asioista mutta ei koe henkistymisen lokeroa sopivaksi, sitten taas toisaalla on mukavia ei henkisistä asioista kiinnostuneita ihmisiä Mutta on myös ikäviä ei henkisistä asioista kiinnostuneita ihmisiä ja niin poispäin.
Kyllä mullekin tuli vähän ahdistunut olo ketjusta, mutta siitä, että sinänsä mielenkiintoinen henkisen sfääri leimattiin nyt jotenkin sellaiseksi, että siinä olevat ovat epäilyttävissä yhteisöissä ja jotenkin ketjussa pilattiin se perushomma, että henkinen alue on kuten käytännön alue ihan semmoista, että kaikki voivat olla siitä kiinnostuneita mutta ei tarvitse olla.
Tehtiin paljon kahtiajakoa ja leimaamista. Henkisen ihmisiä haukuttiin, vaikka harrastkoot kukin mitä nyt, jos ei satuta muita ihmisiä. Harrastavathan muutkin eri asioita ja sitten kun siinä ovat pidempään, niin antavat vinkkejä esim. että näin sujuu luistelutyylin hiihto. Ei niitä neuvomisia tarvitse ottaa niin lakeina, siinähän neuvovat tai sanovat, se on mielipide/näkemys jossa voi olla kiintoisaa mietittävää tai sitten, se ei ole valtion lainpykälää.
Jos ollaan vähän rennommin?
Hybris on yksi vaihe, johon joku saattaa jäädä jumiin pitkäksikin aikaa.
"Tavalliselle ihmiselle" vastaus: itse koen olevani hyvinkin tavallinen ja pyrin hyväksymään kaikenlaisen olemisen osana elämää (millä en tarkoita sitä, ettäkö en avaisi suutani vääryyksien edessä...). Pyrin suhtautumaan kaikenlaiseen myötätuntoisesti, mutta tietenkään en tavallisena ihmisenä siinä aina onnistu. Esimerkiksi jos joku fleksaisi luksustavaroillaan tai upealla ulkonäöllään kovin korostuneesti, ajattelisin, että hän kaipaa inhimillisesti huomiota ja arvostusta. Todellakin nuorempana ylenkatsoin joitain ei niin syvällisiä teemoja herkemmin, mutta minussa ei ole ehkä tarvetta sellaiselle juuri nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nämä henkiset enpaatit on mt-ongelmaisia, jotensakin rasittavia asioiden vääntelijöitä.
Joidenkin narsismiasiantuntijoiden mukaan (Sam vaknin ainakin) nämä uhriempaattikanavat ruokkivat itsessään narsistista tekopyhyyttä ja projisointia, ts. empaatti-hyvis-itsemäärittely on koodinimi piilonarsismille, jossa omaa raadollisuutta ei kyetä kohtaamaan saati työstämään.
Hörhöhattarahyvisskene on täynnään tätä nyyhkettä siitä miten pahuus on aina jossain ulkopuolella ja että joutuvat jatkuvasti sen uhreiksi. Jokin tuossakin stoorissa on vinksallaan.
Mulla nousee aina karvat pystyyn tästä olen niin herkkä/olen vihdoin löytänyt oman herkkyyteni- höpötyksestä, mitä myös naistenlehdet ahnaasti hyödyntävät.
Hyi olkoon. Niin teennäistä ja ulkoaopittua tuokin. (Halutaan signaloida: kuulun hyviksiin ja oikeamielisiin, juntit,läskit ja väärinajattelijat älköön vaivautuko)
Tavalliset peruskunnolliset ihmiset eivät tee numeroa herkkyydestään, ennemminkin salaavat sen hiljaa vaieten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahimpia tuntuvat olevan juuri ne ihmiset jotka korostavat sitä miten empaattisia ovat tai jopa kutsuvat itseään empaatikoksi, samoin henkiseksi itseään luonnehtivat ihmiset ovat usein sitä vain hyvin pinnallisella tavalla. Moni näistä tapauksista on yllättäen narsistisia tai muuten hyvin julmia ja itseriittoisia, itsekkäitä ihmisiä jotka käyttävät muita hyväkseen...esimerkiksi juuri henkisissä piireissä liikkuu paljon näitä "auttajia" ja "parantajia" jopa guruina itseään pitäviä "johtajia".
Olkaa varuillanne!
Todellinen henkinen polku on kuljettava yksin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nämä henkiset enpaatit on mt-ongelmaisia, jotensakin rasittavia asioiden vääntelijöitä.
Joidenkin narsismiasiantuntijoiden mukaan (Sam vaknin ainakin) nämä uhriempaattikanavat ruokkivat itsessään narsistista tekopyhyyttä ja projisointia, ts. empaatti-hyvis-itsemäärittely on koodinimi piilonarsismille, jossa omaa raadollisuutta ei kyetä kohtaamaan saati työstämään.
Hörhöhattarahyvisskene on täynnään tätä nyyhkettä siitä miten pahuus on aina jossain ulkopuolella ja että joutuvat jatkuvasti sen uhreiksi. Jokin tuossakin stoorissa on vinksallaan.
Oi, jotenkin mieleni iloitsi että sattumalta törmäsin täällä johonkuhun toiseenkin joka kuunnellut Samin juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyypi sanoa, että en ole katsonut "uhriempaattikanavia" ilmeisesti Youtubessa. En ole myöskään julistautunut empaatikoksi, tosin mahdollista voi olla, että olen, mutta kaikki kohdat ei täsmää.
Voiko empaatikoissa olla narsisteja, voihan se olla mahdollista, jokaisessa joukossa on erilaisia ihmisiä ja kaikki on mahdollista.
Mutta lähtökohtaisesti on niin, että narsistin uhri on yleensä empaattinen ihminen, eli empaatikot kuuluvat tähän ryhmään. Narsismin perushommaa, lähde saadaan empaattisesta ihmisestä, joka ei helli lähteä heti menemään (tms).
Siis perusasetelma on niin, että narsisti on tekijä, uhri on empaattinen lähde. Täten on loogista että narsistin uhri sanoo olevansa uhri, miksi hän ei saisi sanoa niin. Sitten jos koko ajan on kaikkien asiantilojen uhri, niin se on kulmia kohottavaa. Toisaalta on olemassa ihmisiä, jotka ovat niin naiiveja taikka semmoisia, että helpommin ovat useammin uhreja, heitä hyödynnetään ja hyväksikäytetään, eikä sekään tarkoita että he yhtäkkiä olisivat piilonarsisteja vaan he voivat vaan olla ns kädettömiä, jotenkin avuttomia tai lannistettuja.
En ole reaalielämässä törmännyt narsisteihin mutta muutamaan narsistisia piirteitä omaavaan/käytöksiseen kylläkin, en ole myöskään törmännyt reaalielämässä ns elämäntapauhreihin.
Tämä tällainen puhetapa, että on ammattiuhreja ja on narsisteja ihan kaikkialla, jopa narsistien uhreissa jne, niin tämä on jotain Nettityyliä. Jotain propagandaa tai vastaavaa.
Se on ihan todellista että on rikos tai vääryys, ja on tekijä ja uhri. Ei tulisi olla hävettävää, että uhri ei voi sanoa olevansa uhri, koska häntä syytetään muutoin ties mistä ilmeisesti kohta piilonarsismista ja vastuusta. Elämäntapauhriutuminen on eri asiaa, mutta näitäkin löytyy mm. rikollisista.
Herranjestas kuinka hieno ketju piiitkästä aikaa vauva-foorumilla!
Vaikka siellä välissä joku halusi kokeilla kykyjään trollina ja joku toinen tulla kieltämään ja mitätöimään aiheen tyystin, niin silti upeita kirjoittajia ja kannanottoja todella paljon.
Lisää tällaista muiltakin aihealueilta, kiitos.
Joku vuosi sitten palstalla eleli lahjakkaita, ajattelevia kielivirtuooseja, jotka naurattivat kyyneliin asti tai itkettivät samalla tavoin. Nykyisin vatvotaan ihmisten painoja, hiuksia, tatuointeja etc.
Josko tämä alkanut uusi vuosi palauttaisi ihmiset myös merkityksellisten asioiden äärelle - mistä henkisyys on hyvä esimerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En löydä. Suuri osa henkisissä piireissä on vastaheränneitä, tyyliin max 2v. olleet henkisellä polulla. Joille henkisyys on yhtä kuin tarot-kortit, pari kiveä, ehkä Reiki 1 -kurssi, joogailua ja medistelyä. Ryyppäävät ja joogasalilta saatetaan lähteä bisselle. Onhan sipsi-kalja -joogaa ja skumppajoogaakin olemassa.
Nämä tämmöiset ovat henkisesti hyvin kehittymättömiä, kun se henkisyys on vain pään tietoa ja saattavat olla hyvinkin kateellisia, ilkeitä ja alhaisia. Monille henkisyys on vain imagojuttu ja henkisistä riennoista etsitään vaan seuraavaa parittelukumppania. Kuvittelevat kyllä olevansa hirveän kehittyneitä muutaman vuoden kokemuksellaan ja somessa alkavat "opettamaan" muita, mutta onhan se nyt aivan eri asia, jos henkilö on ollut esim 30v. henkisellä polulla ja tehnyt henkisiä harjoitteita ja kuullut ne sen nyypän mouhottamat asiat jo 20v sitten.
Mitä helvettiä se "kehittyneisyys" oikein on? Onko tämä siis ihan oikeasti totta, että ihmiset ovat "henkisellä polulla"? En halua uskoa, että tällaisia tallukoita oikeasti on olemassa, syytämässä rahaa "retriitteihin" ja kaiken maailma hengellisille johtajille. Nyt ryhdistäytykää, hemmetti soikoon!
Nyt kyselet asioita, joita ei voi tyhjentävästi sanoin selittää, varsinkaan henkilölle, joka on kieltänyt henkisen olemuksensa. Sen takia on polku, jotta pääsisimme sanattoman, äärettömän, puhtaan totuuden alkulähteelle kokemaan sen.
Ihan yhtä järjettömältä näyttää maallinen elämä täältä katsottuna kuin minun touhuni sinulle :)
Tajuathan, että nuo sanasi eivät tarkoita mitään? Miten voit perustaa elämäsi sellaiselle, mikä ei tarkoita mitään? Vai onko se juuri se pointti, että voit sillä lailla olla kohtaamatta mitään oikeita asioita, ongelmia ja tunteita?
Vierailija kirjoitti:
Mä oon, tai ainakin hyvin empaattinen ihminen ja erityisherkkä.
Mä voin huonosti sellaisten ihmisten seurassa, jotka ovat pahantuulisia ja kiukkuisia kokoajan. Mutta kaikista vaikeimpia ovat sellaiset ihmiset jotka katkeruuttaan tms puhuvat toisista pahaa selän takana jatkuvasti.
Meidän työpaikalla on ainakin 2 sellaista työntekijää jotka keskenään ilkeilevät muista.
Miksi eivät vaan keskity omaan työhönsä?
Kumppani mulla on ja muutamia ystäviä, mutta erityisherkkinä ne mun ystävät kaipaavat paljon aikaa palautua kaikesta, joten näemme aika harvoin. Kaipaisin ystäviä enemmän.
Parittelen kumppanisi suun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hengelliset ihmiset voi lokeroida samaan kategoriaan kuin uskovais hihhulit.
Totta, koska hengellinen tarkoittaa nimenomaan uskovaista, kun taas HENKINEN ihminen on aivan eri asia.
Henkinen ei tarkoita mitään. Ei hengellinenkään, mutta sillä voi kuvailla uskovaista ihmistä (ja he kuvailevat sillä itseään).
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mitä pitemmälle pääsen henkisessä kasvussa, sitä vähemmän muiden käytös tai murheet minua häiritsevät. Ihan lähelleni on sitten valikoitunut tasapainoisia ihmisiä luonnostaan, mutta ei minua mitkään ihmisten epäaitoudet tms ärsytä vaan pikemminkin on kiinnostavaa seurata erilaisissa vaiheissa olevia ihmisiä.
Mistä tiedät, että olet "kasvanut henkisesti"`? Onko sille joku mittari?
Vierailija kirjoitti:
Luulin löytäneeni samanhenkisen ystävän "piireistä", mutta alkoi opettaa ja neuvoa pyytämättä. Olisi pitänyt muuttua aktiiviseksi ekstovertiksi.
"Piireissä" oli myös sellaista pakotettua "pseudo intimacy", että harjoitusten aikana tuntui läheiseltä ja ihmiset paljasti liikaakin itsestään, vaikka oikeassa elämässä emme tunteneet.
Tuon kyseisen henkilön kanssa välit viileni yhtä nopeasti kuin ne oli lämmenneet. Nyt kuulin muualta, että hän oli tappanut itsensä. Ei liity mitenkään ystävyyteemme, siitä on vuosia aikaa ja viimeisistä viesteistämme myös. Mutta oli siis epätasapainossa eikä "piirit" ratkaisseet hänen ongelmiaan, vaikka yritti neuvoa muita ja opiskeli itse valmentajaksi.
Tässä hyvä esimerkki, miten nämä "piirit" usein toimivat. Esimerkiksi tuo, että paljastat enemmän, kuin normaaleissa sosiaalisissa tapaamisissa paljastaisit, on kuvaavaa. On aivan varmaa, että noissa "piireissä" pyörii ihmisiä, jotka etsivät hyväksikäytettäviä reppanoita jonkun "henkinen kasvu" -jorinan varjolla.
Varmaan vaikeita aikoja empaattisille ja sielukkaille, henkisille ihmisille kun käytössä on kokoomuslaiset ja ek:laiset kovat arvot, raha määrää kaiken ja ihmiset on laitettu kilpailemaan kaikin keinoin, jopa häikäilemättömästi ja rumastikin toisiaan vastaan :/
Vierailija kirjoitti:
Herranjestas kuinka hieno ketju piiitkästä aikaa vauva-foorumilla!
Vaikka siellä välissä joku halusi kokeilla kykyjään trollina ja joku toinen tulla kieltämään ja mitätöimään aiheen tyystin, niin silti upeita kirjoittajia ja kannanottoja todella paljon.
Lisää tällaista muiltakin aihealueilta, kiitos.
Joku vuosi sitten palstalla eleli lahjakkaita, ajattelevia kielivirtuooseja, jotka naurattivat kyyneliin asti tai itkettivät samalla tavoin. Nykyisin vatvotaan ihmisten painoja, hiuksia, tatuointeja etc.Josko tämä alkanut uusi vuosi palauttaisi ihmiset myös merkityksellisten asioiden äärelle - mistä henkisyys on hyvä esimerkki.
Kiva, että saat tästä iloa. Meitä ei-henkisiä ihmisiä tällainen taas ahdistaa. Minulle tuli täytenä yllätyksenä, että näinkin monet kirjoittavat aivan tosissaan "kulkevansa henkisellä polulla" aivan kuin se olisi jo joku vakiintunut asia. Ihmiset ajattelevat "kehittyvänsä henkisesti" ja kuvailevat sitä sanoilla: määrittelemätön, selittämätön jne. Sen sanotaan olevan jotain sellaista, jonka voi kokea vain tällainen super-henkistynyt ihminen (miten kätevää). Olen aikanani elellyt monenmoisissa kommuuneissa ja yhteisöissä ja tavannut niissä kaikenlaista hiihtäjää ja aina poikkeuksetta ne kaikista henkistyneimmät tyypit olivat niitä niljakkaimpia miehiä, tai niitä mielenterveysongelmaisia tyttöjä. Voitte varmaan kuvitella, että tällainen yhdistelmä on vaarallinen. Aikanaan nämä ihmiset olivat marginaalissa ja kuvittelin, että yhä olisivat, mutta ilmeisesti tämä new age-sonta vain jaksaa kiinnostaa vuodesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin löytäneeni samanhenkisen ystävän "piireistä", mutta alkoi opettaa ja neuvoa pyytämättä. Olisi pitänyt muuttua aktiiviseksi ekstovertiksi.
"Piireissä" oli myös sellaista pakotettua "pseudo intimacy", että harjoitusten aikana tuntui läheiseltä ja ihmiset paljasti liikaakin itsestään, vaikka oikeassa elämässä emme tunteneet.
Tuon kyseisen henkilön kanssa välit viileni yhtä nopeasti kuin ne oli lämmenneet. Nyt kuulin muualta, että hän oli tappanut itsensä. Ei liity mitenkään ystävyyteemme, siitä on vuosia aikaa ja viimeisistä viesteistämme myös. Mutta oli siis epätasapainossa eikä "piirit" ratkaisseet hänen ongelmiaan, vaikka yritti neuvoa muita ja opiskeli itse valmentajaksi.
Tässä hyvä esimerkki, miten nämä "piirit" usein toimivat. Esimerkiksi tuo, että paljastat enemmän, kuin normaaleissa sosiaalisissa tapaamisissa paljastaisit, on kuvaavaa. On aivan varmaa, että noissa "piireissä" pyörii ihmisiä, jotka etsivät hyväksikäytettäviä reppanoita jonkun "henkinen kasvu" -jorinan varjolla.
Piirien ja kulttien toimintaa auttaa, kun kerätään ihmisistä tietoja silloin kun ovat haavoittuvassa tilassa. Myöhemmin näillä tiedoilla ja spiritual high -tilassa tehdyillä teoilla saadaan ihmiset pysymään kultissa.
Kirjoitin ilman lainausta aiemman viestin, mutta sanon vielä selkeydeksi että olen kirjoittanut jeesus-linjasta aiemmin, minä en ole sillä kannalla - mutta ihan ok niille, jotka kokevat sen mukaan - enkä kuulu yhtään mihinkään.
Sitä paitsi, kaikkeen ei suinkaan tule vastata hyvyydellä ja positiivisuudella, se on toksista pahimmillaan. Reiluus on unohtunut tai sitä ei ole koskaan ollut osalla ja se koskee sitten niin, että venkoillaan. Ei mitään uutta.
Turha yrittää ..., läpi on läpi ja kaikki on kierrossa. Siten menee, kuin on. Kontekstit, karmat, energiat, kaikki vaikuttaa.
Kun ei olekaan sääntöjä, mitä haluat. Se ei ole helppoa, kuten ylläolevasta koukkaisusta huomataan. Vapaa zone.